Toimeentulotuen soveltamisohjeet Viitasaari, Pihtipudas & Kinnula Perusturvalautakunta 25.1.2012 Päivitetty 22.1.2014 Päivitetty 18.2.2015 Päivitetty 27.5.2015 Päivitetty 24.6.2015 Päivitetty 21.6.2016
SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMEENTULOTUEN PERUSTEET JA OHJEET... 1 1.1 Toimeentulotuen tarkoitus... 1 1.2 Oikeus toimeentulotukeen... 2 1.3 Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen... 2 1.4 Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti... 3' 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS... 4 2.1.1 Perusosa... 4 2.1.2 Perusosan alentaminen... 5 2.2 Muut perusmenot... 6 2.2.1 Asumismenot... 6 2.2.2 Asuntolainan korot... 8 2.2.3 Taloussähkö ja lämmityskustannukset... 8 2.2.4 Koti- ja palovakuutus... 8 2.2.5 Terveydenhuoltopalvelut... 8 2.2.6 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia... 9 2.2.7 Hammashoitopalvelut... 9 2.2.8 Silmälasit... 10 2.2.9 Hedelmöityshoito... 10 2.2.10 Poste Restante... 10 2.3 Palveluasuminen ja kotona annettavat palvelut... 11 2.3.1 Palveluasuminen... 11 2.3.2 Kotona annettava palvelu... 11 3 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI... 12 3.1 Muut asumiskustannukset... 12 3.1.1 Muutto... 12 3.1.2 Vuokravakuus... 12 3.2 Lasten päivähoitomenot... 13 3.3 Elatusmaksut... 13 3.4 Lasten harrastusmenot... 13
3.5 Lapsen luonapito ja tapaamisoikeus... 14 3.6 Lastenvaunut - ja rattaat sekä muut tarvikkeet... 14 3.7 Kodinhankinnat... 14 3.8 Vaatemenot... 14 3.9 Perhejuhlat... 15 3.10 Hautauskustannukset ja lähiomaisen muistotilaisuus... 15 3.11 Passit ja kansalaisuushakemukset... 15 3.12 Matkakulut... 16 3.13 Opintolainan korot... 16 3.14 Edunvalvontamenot... 16 3.14 Opiskelusta aiheutuneet kustannukset... 16 4 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 17 5 ERI ASIAKASRYHMIEN SOVELTAMISOHJEET... 18 5.1 Yrittäjät... 18 5.2 Velkajärjestely... 18 5.3 Asevelvolliset... 19 5.4 Vangit... 19 5.5 Alaikäiset toimeentulotuen hakijat... 20 5.6 Jälkihuollossa olevat toimeentulotuen hakijat... 20 5.7 Opiskelijat... 20 5.8 Ulkomaalaiset... 21 5.9 Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa... 22 6 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT... 23 6.1 Ansiotulot ja muut etuudet... 23 6.2 Veronpalautukset ja jäännösvero... 23 6.3 Satunnaiset tilillepanot... 23
1 TOIMEENTULOTUEN PERUSTEET JA OHJEET Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät toimeentulotuen soveltamisoppaan ohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain säädöksiä sekä takaamaan kaikille kuntalaisille yhtenäisen käytännön toimeentulotuki asioissa. Näitä ohjeita ei kuitenkaan voida yksinomaan pitää päätöksen perusteluina, vaan ne tulee aina perustella toimeentulotukilain ja asetusten mukaisesti. Asevelvollisuuslaki 1438/2007 Avioliittolaki 411/1987 ja Laki rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001 Hallintolaki 434/2003 Henkilötietolaki 523/1999 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 ja Lastensuojelulaki 417/2007 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 PÄIVITYS UUSIN Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen Laki yleisestä asumistuesta 938/2014 Opintotukilaki 65/1994 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4 UUSIN? Suomen perustuslaki 731/1999 Työttömyysturvalaki 1290/2002 Vankeuslaki 767/2005 1.1 Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotukilain 1 :ssä säädetään seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.(3.11.2000/923) Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan.(2.3.2001/191) 1
1.2 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on etuus, jolla turvataan yksilön tai perheen toimeentulo. Sen tarkoituksena on myös edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla taataan perustuslain 19 :n 1 momentin mukainen välttämätön toimeentulo. Jokainen on oikeutettu toimeentulotukeen, mikäli hän on tuen tarpeessa eikä saa toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, muiden etuuksien avulla, muista tuloista tai varoista, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muilla tavoilla. Ehkäisevän toimeentulotuen avulla voidaan auttaa tuen tarpeessa olevia ihmisiä selviytymään odotettavissa olevista taloudellisista ongelmista. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää yksilön sosiaalista turvallisuutta ja itsenäistä toimintaa. Tavoitteena on myös ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 1.3 Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotukilain 14 :n mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö/ perhe varsinaisesti oleskelee. Mikäli tuen tarve on hyvin kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja mahdollisesta takuuvuokrasta lähtökunta. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolelle ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta, kts lisää kohdasta 2.4.1. Toimeentulotukea myönnetään kirjallisesta hakemuksesta, henkilökohtaisella asioinnilla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Wiitaunionissa ei ole käytössä sähköistä toimeentulotukihakemusta, kun taas Kinnulassa on käytössä sähköinen toimeentulotukihakemus. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Mikäli hakemuksesta ei ilmene mihin tarkoitukseen asiakas hakee toimeentulotukea, tulee hänen täydentää siltä osin hakemusta uudelleen. Toimeentulotuen hakijan tai hänen laillisen edustajansa on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista., verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edelliseltä kuukaudelta. Uuden asiakkaan on todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilöllisyystodistus tai passi. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena asiakkaalle. Päätös perustellaan aina asianomaisilla lainkohdilla. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella. 2
1.4 Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Erityisinä syinä, joiden perusteella tukea voidaan myöntää takautuvasti, ovat esimerkiksi asiakasta uhkaava häätö, asunnottomaksi joutuminen tai perheen hajoaminen. Tällöin tavallisimpia toimeentulotuessa huomioitavia takautuvia menoja voivat olla esimerkiksi vuokra- ja sähkölaskurästit. Arvioitaessa erityisiä syitä on lisäksi yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Säännös ei kuitenkaan edellytä, että menot olisivat maksamatta tukea myönnettäessä. 3
2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS Toimeentulotuen rakenne jakautuu perusosaan, täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat: kohtuulliset asumiskustannukset, kotivakuutus, lämmityskustannukset, taloussähkö sekä välttämättömät terveydenhuoltomenot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoja, joita voivat olla esimerkiksi lasten päivähoito ja muut asumiskustannukset. Myös henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot kuuluvat täydentävän toimeentulotuen piiriin. Tämän avulla pyritään turvaamaan toimeentulotuki sekä edistämään itsenäistä suoriutumista. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden edistämisen lisäksi myös omatoimisen suoriutumisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää oman harkintansa mukaan. 2.1 Toimeentulotuen määräytyminen Toimeentulotuki määräytyy toimeentulotukilain 6 :n mukaan seuraavasti: Toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. 2.1.1 Perusosa Perusosaan sisältyy kaikki ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, reseptivapaat lääkkeet ja hoitotarvikkeet, hygienia, kodin puhtaus, paikallisliikenne, sanomalehdet, televisiolupa, puhelinmaksut, harrastus- ja virkistystoiminta sekä henkilön tai perheen jokapäiväiseen toimeentulotuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruus vaihtelee sen mukaan onko kyseessä yksinasuva henkilö vai perheellinen. 4
TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2016 LÄHTIEN Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1630 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 485,50 16,18 Yksinhuoltaja 534,05 17,80 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot kumpikin 412,68 13,76 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 354,42 11, 81 10-17-vuotias lapsi 10-17-vuotias 1. lapsi 339,85 11,33 10-17-vuotias 2. lapsi 315,58 10,52 10-17-vuotias 3. lapsi jne 291,30 9,71 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 305,87 10,20 Alle 10-vuotias 2. lapsi 281,59 9,39 Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 257,32 8,58 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 ) 2.1.2 Perusosan alentaminen Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrää voidaan alentaa ainoastaan tietyissä tilanteissa. Perusosan alentamisesta on säädetty yksityiskohtaisesti lain 2 a ja 10 :ssä. Toimeentulotukilain 2 a :ssä säädetään velvollisuudesta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Lainkohdassa mainituin poikkeuksin toimeentulotukea hakeva 17-64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu te-toimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan hänen osaltaan alentaa. Toimeentulotukilain 10 :ssä säädetään perusosan alentamisesta. Pykälän ensimmäisen momentin mukaan perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön kohdalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilökohtaisesti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa. Perusosaa voidaan alentaa myös, jos henkilö laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota. Perusosaa voidaan alentaa, jos täysi-ikäinen 5
alle 25-vuotias ilman ammatillista koulutusta oleva henkilö on keskeyttänyt tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Samoin perusosaa voidaan alentaa maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan liittyvän laiminlyönnin tai kieltäytymisen seurauksena. Perusosaa voidaan alentaa myös kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelman laatimiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta kieltäytymisen tai keskeyttämisen perusteella. Saman toimeentulotukilain 10 :n kolmannen momentin mukaan perusosan suuruutta voidaan alentaa enemmän kuin 20 prosenttia, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia, jos henkilön toistuvasta lain 10 ensimmäisen momentin tarkoittamasta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua toimenpiteisiin, joista säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa. Perusosan alentaminen on aina poikkeuksellinen toimenpide, joka vaatii erityistä harkintaa ja suunnittelua. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa, mutta sitä säätelevän lainkohdan soveltamisen seurauksena ei voi olla ettei tukea myönnetä lainkaan. Alentaminen voidaan tehdä edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole julkaissut vuodelle 2015 alennettujen perusosien euromääriä, jotta perusosan alentamista ei tehdä mekaanisesti. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentaminen koskee ainoastaan toimenpiteen kohteena olevalle henkilölle kuuluvaa toimeentulotuen perusosaa. Alentaminen ei koske muita perheenjäseniä. Alentamispäätös ei koske toimeentulotukea, joka myönnetään henkilön tai perheen muihin perusmenoihin eikä se koske myöskään täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan aina suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. 2.2 Muut perusmenot 2.2.1 Asumismenot Toimeentulotuen tärkeänä tarkoituksena on turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenoissa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso kullakin paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Mikäli tarjolla ei ole henkilölle/perheelle kohtuullista kustannustasoa vastaavaa asuntoa, senhetkiset 6
asumismenot hyväksytään. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus etsiä uutta normeihin sopivaa asuntoa 3 kuukautta. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra, erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksut asunnosta (enintään 20 / henkilö) ja sauna 1krt/viikko. Hyväksytään asumismenoksi toimeentulotukilaskelmassa henkilöä kohden: Enimmäisasumismeno sisältää lämmityssähkön, veden ja vuokran sekä asuntolainan korot. Talouden koko Viitasaari Pihtipudas Kinnula 1 henkilö enintään 460,00 460,00? 2 henkilöä enintään 530,00 550,00 3 henkilöä enintään 620,00 665,00 4 henkilöä enintään 690,00 700,00 5 henkilöä enintään 760,00 750,00 6 henkilöä enintään 810,00 835,00 7 henkilöä enintään 860,00 920,00 8 henkilöä enintään 910,00 1005,00 + henkilö lisää edelliseen 50 Kimppa-asuminen/alivuokralainen pääluvun mukaan asumiskustannusten jakaminen Kohtuullisten asumismenojen soveltamisohjeet on tarkoitettu ohjeellisiksi toimeentulotukea myöntäville viranhaltijoille. Ohjeet eivät rajoita yksilökohtaista harkintaa erityistapauksissa, joihin ei voida antaa yksityiskohtaisia ohjeita pyrittäessä luomaan yksilöille ja perheille edellytykset selviytymään taloudellisesti ja toimintakykyä edistävästi (esim. sähkölämmitteisen asunnon talvikuukausien menot). Vesimaksut enintään 20 /kk/henkilö. Vesimaksu huomioidaan laskelmassa kokonaan, jos taloyhtiössä kiinteä vesimaksu ja lasku sisältyy asumismenoihin. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: - normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike) - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut (vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 20 /henkilö) - asuntolainojen korot (ilmoitettu verotuksessa ja perhe asuu asunnossa) - koti- ja palovakuutus - tontin vuokra, kiinteistövero, nuohous, jätehuolto (oma-kotitalossa asuvalla). 7
2.2.2 Asuntolainan korot Toimeentulotukeen huomioidaan oikeuttavina menoina omistusasunnon velkojen korkomenot sekä asunnon hankkimisesta, että sen välttämättömästä peruskorjauksesta aiheutuneen velan osalta olevat menot. 2.2.3 Taloussähkö ja lämmityskustannukset Erottelu asiakkaan sähkölaskusta on 70 % lämmityssähkön osuutta ja 30 % käyttösähkön osuutta. Lämmityssähkön osuus sisältyy enimmäisasumiskustannuksiin. Lämmityskustannuksina voidaan polttopuihin myöntää avustus määräajoin. Polttopuita myönnetään pitkäaikaisasiakkaille sekä erityistarpeessa oleville harkinnan mukaan 10 kuutiota vuodessa. Öljylämmitykseen myönnetään omakotitaloissa enintään 2500 litraa vuodessa. 2.2.4 Koti- ja palovakuutus Koti- ja palovakuutuksesta hyväksytään normilaskelmaan ainoastaan kotivakuutuksen kohtuullinen määrä. Koti-irtaimisto tulee olla vakuutettuna. Asiakkaan tulee toimittaan kotija palovakuutuksestaan vakuutuskirja, josta käy ilmi vakuutuksen tiedot. 2.2.5 Terveydenhuoltopalvelut Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä aiheutuneet menot voidaan huomioida toimeentulotuessa vain erityistilanteessa. Hakiessaan toimeentulotukea lääkkeisiin hakijan on esitettävä lääkemääräys/lääkelaskelma tai ostokuitti/apteekkilasku. Menoina hyväksytään: lääkärin määräämät sairauden hoitoon tarkoitetut enintään viitehintaiset reseptilääkkeet(myös E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet), sairaanhoidon asiakasmaksut, poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut. Asiakkaalta voidaan edellyttää, että hän toimittaa lääkärin tai tarvittaessa erikoislääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta. Mikäli lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy 14 vuorokautta, lasketaan normaaliin perusosaan ravintomenojen osuus vähennettynä. Vitamiinit, voiteet yms. huomioidaan vain pitkäaikaissairauteen liittyen vain lääkärin selvityksen perusteella. Nikotiini-, potenssi- ja hormonilääkkeet huomioidaan vain lääkärin selvityksen perusteella. Apteekin perimät lääkkeiden jakelupalkkiot ja laskutuslisät huomioidaan. 8
Apteekin perimää reseptin uusimismaksua ei huomioida. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida. Matkojen omavastuut huomioidaan laskelmassa 25 / suunta. Asiakkaan on AINA haettava Kelalta korvaus maksukaton kerryttämiseksi. Sairaalalaskut huomioidaan laskelmaan eräpäivän mukaan. 2.2.6 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Viitasaarella ja Pihtiputaalla: Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriinhoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Kinnulassa: Asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto ja selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhoitopalveluita ole ollut saatavilla hoitotarpeen ilmetessä. Mikäli paikkakunnalla ei ole tarjolla julkisen terveydenhuollon fysikaalisia palveluita, voidaan hyväksyä käynnit yksityisellä palveluntuottajalla lääkärin ohjeen mukaan kerran vuodessa. Psyko- ja lyhytkestoterapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. 2.2.7 Hammashoitopalvelut Toimeentulotukeen hyväksytään vain julkisen hammashoidon kustannukset. Toimeentulotukeen oikeutetulle myönnetään perusterveydenhoidon kannalta välttämätön hammashoito, kuten paikkaushoito, hampaan poisto sekä juuren ja ientulehduksen hoito. Kustannuksiltaan kalliimman hoidon osalta asiakkaalta edellytetään, että hän hankkii hammaslääkäriltä arvion välttämättömästä hoidosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista ja neuvottelee myös maksuehdoista. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan tulee toimittaa lasku jokaisesta käyntikerrasta. Kustannusarvion ja sovittujen maksujärjestelyjen jälkeen päätetään mahdollisesta hoitoon myönnettävästä toimeentulotuesta ennen hoidon aloittamista. Pidempi hammashoitojakso ja/tai proteesien hankinta otetaan huomioon vain silloin, kun asiakkuus on kestänyt vähintään vuoden. Mikäli toimeentulotukea hammasproteesin hankintaan hakee joku muu, kuin pitkäaikaisasiakas, tarkastellaan hakijan tulotasoa 2-3 edeltävältä kuukaudelta. Mikäli asiakas käyttää yksityisen hammashoidon palveluita hänelle korvataan välttämättömimmät hoitotoimenpiteet julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. Peruuttamatta jääneiden terveydenhuoltokäyntien maksuja ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa. 9
2.2.8 Silmälasit Silmälasien hankinta otetaan huomioon toimeentulotuessa kolmen vuoden välein, mikäli näössä ei ole tapahtunut sinä aikana muutoksia. Silmälasien hankinnan tulee kuitenkin olla välttämättömään tarpeeseen perustuva, esimerkiksi näköarvot ovat muuttuneet tai hakija tarvitsee ensimmäiset silmälasit näkökyvyn heikkenemisen myötä. Jos lasit ovat rikkoutuneet, kuluneet käyttökelvottomiksi tai hävinneet, silmälaseissa on omavastuuosuus puolet voimassaolevasta sopimushinnasta. Viitasaarella, Pihtiputaalla ja Kinnulassa on tarjous silmälasien toimittamisesta Silmäaseman kanssa. 1-tehoiset linssit varastovoimakkuudella 25 e / linssipari, 1 tehoiset linssit hiomavoimakkuudella 40 e / linssipari, moniteholinssit 100 e / linssipari sis. hionnan, muut linssit poikkeuksella 30 %, kehykset alk. 14,50 e 39 e, optikon näöntutkimus veloituksetta. Asiakkaan toimitettua kustannusarvio, kirjoitetaan maksusitoumus silmälaseihin. Piilolinssit voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina jos siihen on olemassa erityiset perusteet esimerkiksi lääkärin määräys tai työolot. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikaisasiakas- ja toistuvaisasiakas pelkästään silmälasienhankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta - kolmelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. 2.2.9 Hedelmöityshoito Hedelmöityshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa lääkemenoineen huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. 2.2.10 Poste Restante Poste Restantessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Asiakkaalla on velvollisuus antaa asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Perusosa määritellään yhdessä asuvan mukaan, mikäli asiakas ei pysty luotettavasti todistamaan asuvansa/oleskelevansa täysin yksin. 10
2.3 Palveluasuminen ja kotona annettavat palvelut 2.3.1 Palveluasuminen Kunnan järjestämä palveluasuminen sisältää asunnon ja sen lisäksi asiakkaan tarvitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino. Omaan käyttöön jätettävä vähimmäismääräraha on asiakasmaksulain 7 c :n 1 ja 2 mom. mukaan vähintään 107 euroa kuukaudessa 1.1.2016 lukien. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, ohjataan asiakasta hakemaan vapautusta maksuista. Siltä ajalta kun maksua ei ole alennettu palveluasumisen menot voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa. Toimeentulotukea myönnettäessä palveluasumisen maksut tulisi eritellä menolajeittain. Mikäli palveluasumismaksu sisältää ateriakuluja, ne kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin. Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluviksi vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää kyseisen palvelun saamista. Toimeentulotukilaskelma voidaan tehdä ilman hoivamaksun alentamista tilapäiseen tarpeeseen, 1kk. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, niin silloin hoivamaksun alentaminen on ensisijainentoimenpide toimeentulotukeen nähden. 2.3.2 Kotona annettava palvelu Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluviksi vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää kyseisen palvelun saamista. Mikäli palvelu ei sisällä kotisairaanhoitoa, katsotaan palvelusta perittävä maksu täydentävään toimeentulotukeen kuuluvaksi menoksi ja huomioidaan henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina tarpeelliseksi harkittuina menoina. Toimeentulotukea hakiessa asiakkaan tulee esittää kunnan kotihoidon tekemä palvelutarpeen arviointi/ hoitoja palvelusuunnitelma avuntarpeesta, jonka mukaan menot huomioidaan. Jos kunnalla on käytössä palveluseteli kotipalveluiden hankkimiseen, palvelusetelin omavastuuosuus otetaan huomioon täydentävänä toimeentulotukena. Mikäli asiakas on itse hakeutunut muun kuin kunnan järjestämän palvelun piiriin ja hänen omat tulonsa ja varansa ovat riittämättömät hänen tarvitsemiensa palveluiden ja välttämättömien elinkustannustensa kattamiseen, palvelumaksu voidaan huomioida vain erityistilanteessa: sairaus ja palvelun tarve/ palvelua ei ole saatavilla kunnallisessa palvelussa. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, ohjataan asiakasta kunnallisten palveluiden piiriin, jossa hänelle tehdään palvelutarpeen arviointi- sekä hoito- ja palvelusuunnitelma. 11
Hoitotuki käytetään niiden kulujen kattamiseen, johon se on myönnetty (asiointiavustus, matkat, lääkkeenjako, siivous, pyykkihuolto ym.) 3 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Perustoimeentulotuen lisäksi toimeentulotuen hakijalle on mahdollista myöntää täydentävää toimeentulotukea. Sitä myönnetään erityismenoihin 7 c :n mukaan seuraavasti: lasten päivähoitomenot, muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot, henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Erityinen tarve tai olosuhde voi tarkoittaa esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. 3.1 Muut asumiskustannukset 3.1.1 Muutto Muuttokustannuksiin myönnetään toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia. Kaupungin/kunnan sisäiseen muuttoon myönnetään enintään 80 euroa. Muutto muualle Suomeen huomioidaan edullisimman vaihtoehdon mukaan. Muuttokuluista on toimitettava suullinen tai kirjallinen kustannusarvio ja muuttoavustus myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Lähtevä kunta myöntää muuttoavustuksen. 3.1.2 Vuokravakuus Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja mahdollisesta takuuvuokrasta lähtökunta. Vuokravakuus myönnetään yksilökohtaisen asiakkaan tilanteen tarkastelun perusteella. Muutto toiselle paikkakunnalle työn tai opiskelujen takia on perusteltua. Maksusitoumus vuokravakuuteen voidaan myöntää työttömälle vain pakottavasta syystä. Toimeentulotukena myönnetään maksusitoumus yhden kuukauden kohtuuhintaiseen vuokravakuuteen kuuden (6) kuukauden määräajaksi, jos asunnon tarve on välttämätön. Mikäli vuokranantajaehdottomasti vaatii vuokravakuuden rahasuorituksena tai vakuussitoumuksen toistaiseksi voimassa olevana, voidaan määräaikaisesta 12
vuokravakuussäännöstä poiketa, mikäli se on asunnon järjestämisen kannalta välttämätöntä. Takuuvuokrat huomioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti erityistä harkintaa käyttäen. Päätöksiin tulee kirjata maininta takaisinperinnästä. 3.2 Lasten päivähoitomenot Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuvan toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityinen päivähoitomaksuotetaan menona huomioon kunnallisen kustannustason mukaisesti toimeentulotukea haettaessa. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. 3.3 Elatusmaksut Lapselle maksettavaan elatusapuun voidaan myöntää tilapäisesti toimeentulotukea kolmen kuukauden ajan. Mikäli tuen tarve on pitkäaikaista, ohjataan asiakasta hakemaan elatusmaksun alentamista. 3.4 Lasten harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen huomioidaan toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla olleille perheille avustusta tositteita vastaan. Tukea myönnetään esimerkiksi suksiin, luistimiin, polkupyörään tai muuhun harrastustoimintaan, kuten kerhoihin. Kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia tulee hyödyntää harrastusvälineiden hankinnassa. Myönnettävä tuki käsittää kaikki vuoden harrastusmenot ja se on vuositasolla enintään: 1 Lapsi 100 /vuosi 2 Lasta 150 /vuosi 3 Lasta 200 /vuosi Seuraaville lapsille + 50 / vuosi lisää 13
3.5 Lapsen luonapito ja tapaamisoikeus Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta pitää huolta siitä, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei vakituiseen asu. Pääsääntöisesti lapsen tapaamiset huomioidaan korkeintaan joka toiselta viikonlopulta eli neljä päivää kuukaudessa. Kuluina huomioidaan asiakaskohtaisesti harkiten lapsen perusosaa vastaavat menot siltä ajalta, kun lapsi on etävanhemman luona. Tukea myönnetään asiakkaan esittämien kulujen perusteella sen mukaan, kuin niistä on vanhempien kesken lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Tapaaja vanhempi on vastuussa matkakustannusten korvaamisesta. Hakijalta pitää pyytää aina nähtäväksi tapaamissopimukset tai oikeuden määräys. 3.6 Lastenvaunut - ja rattaat sekä muut tarvikkeet Pääasiassa pyritään hyödyntämään käytettyjä lastentarvikkeita. Monikkoperheiden kanssa käytetään harkintaa kustannuksia ajatellen. Lastentarvikkeisiin myönnetään kertaavustuksena enintään: Lastenvaunuihin 120, lastenrattaisiin 80, yhdistelmävaunut 220. Lasten välttämättömiin muihin tarvikkeisiin myönnetään avustusta enintään 100 /vuodessa. 3.7 Kodinhankinnat Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin, mikäli hakija ei voi muulla kohtuullisella tavalla rahoittaa hankintoja. Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää avustusta henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai hänellä ei ole lainkaan koti-irtaimistoa. Pääasiassa hyödynnetään kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia tavaroiden hankinnassa. Alkuavustus koti-irtaimistoon: yksin asuva enintään 300, aviopari/avopari enintään 400 aviopari/avopari, joilla lapsia enintään 500 ja yksinhuoltaja enintään 500. Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää vuosiavustusta henkilölle, joka on pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas. Yksinäiselle henkilölle myönnetään 150 euroa ja perheelliselle 250 euroa. 3.8 Vaatemenot Vaatteiden hankinnan ja niiden huollon katsotaan kuuluvan laajaan perusosaan. Odottaville äideille huomioidaan vaatehankintoja menona korkeintaan 100. Romaninaisen hameen hankintaan hyväksytään 400 joka toinen vuosi. Muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. Maksusitoumus ompelijalle. 14
3.9 Perhejuhlat Pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille voidaan myöntää toimeentulotukea enintään 60 perhejuhlista (hautajaiset, häät, ylioppilasjuhlat, kastajaiset jne.) aiheutuneisiin kustannuksiin. 3.10 Hautauskustannukset ja lähiomaisen muistotilaisuus Kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset, siltä osin kuin vainajan tulot ja varat eivät riitä hautauskuluja kattamaan. Pesän varat ja tiliotteen saldot tulee tarkistaa ennen päätöksentekoa. Mikäli vainaja on varaton, voidaan toimeentulotukea myöntää hautauskuluihin (arkku, arkkuun huolto, vaatetus, siirtokuljetus ilman omaisia, arkun koriste, hautapaikka ja hautausmaksu). Mikäli kuolinpesän varat eivät tule kattamaan hautauskuluja, hautaamisesta aiheutuviin kohtuullisiin ja välttämättömiin kuluihin (arkku, arkkuun huolto, vaatetus, siirtokuljetus ilman omaisia, arkun koriste, hautapaikka ja hautausmaksu) voidaan myöntää toimeentulotukea maksusitoumuksen muodossa. Pesän varat ja tiliotteen saldot tulee tarkistaa ennen päätöksentekoa. Maksusitoumus tulee hakea ennen hautajaisia. Hautausavustus myönnetään takaisinperinnällä omaisuudesta, ja pesänhoitajaa pyydetään toimittamaan perukirja sen valmistuttua. Hautauskustannuksiin voidaan myöntää maksusitoumuksena seuraavasti: kunta-arkku 310 e, arkkuun huolto 55 e, vaatetus 35 e, kuljetus lähelle 0-5 km 120 e, arkun koriste 44,58 e. Tuhkaaminen: uurna 70 e, tuhkaamismaksu 210 e (krematorio laskuttaa suoraan kuolinpesää), vainajan kuljetus krematorioon, uurnan nouto sekä kuljetukset, jotka eivät ole lähikuljetuksia 1,00 e / km + alv. Monosen hautauspalvelu (Pihtiputaan ja Kinnulan osalta) ja hautauspalvelu ay Ja Pajunkukka Oy / Viitasaaren kukka ja Hautauspalvelu Viitasaaren osalta). Hautauskulut on kilpailutettu vuodelle 2016. 3.11 Passit ja kansalaisuushakemukset Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi maksettua kuittia vastaan ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa. Myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta aiheutuvat menot huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Henkilöllisyystodistuksen lunastamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. 15
3.12 Matkakulut Työmatkamenot huomioidaan edullisimman matkustustavan mukaan. Työmatkakulut vähennetään palkasta 60 e ylimenevältä osalta, silloin kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Toimeentulotuenhakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Perusosa sisältää matkakuluja, joten niitä ei aina tarvitse myöntää työharjoittelussa, työkokeilussa tai työelämävalmennusjaksolla olevilta. Matkakulut voidaan huomioida 60 ylimenevältä osalta. 3.13 Opintolainan korot Kelan korkoavustus on ensisijainen ja asiakkaan tulee esittää siitä päätös. Mikäli opintolainan korkoihin ei voi saada Kelan korkoavustusta, opintolainan maksettavat korot huomioidaan tositteen mukaan koron maksukuukautena niiden kuukausien osalta, jolloin hakijalla on ollut oikeus toimeentulotukeen. 3.14 Edunvalvontamenot Edunvalvojan palkkio ja maistraatin edunvalvonnasta perimät maksut (lupa-asioiden käsittely, oikeudenkäyntikulut ja maistraatin perimät maksut) voidaan hyväksyä laskelmaan. 3.14 Opiskelusta aiheutuneet kustannukset Opintotuki on ensisijainen etuus, joka kattaa opiskelusta aiheutuneita kustannuksia. Harkinnalla voidaan avustaa oppikirjoihin 150 e/v ja opiskeluun liittyviin työ - tai suojavaatteisiin 80 e/v. Koemaksut voidaan huomioida täydentävästä toimeentulotuesta. 16
4 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevästä toimeentulotuesta säädetään toimeentulotukilain 1 :n 2 momentissa sekä 13 :ssä seuraavasti: (1 2mom.) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. (923/2000) Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea 1 :n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. (923/2000) Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen sosiaalityön väline esimerkiksi akuutteihin kriisitilanteisiin tai niiden ehkäisemiseksi. Sen suunnitelmallisella ja riittävän varhaisella käytöllä voidaan puuttua henkilöä tai perhettä uhkaaviin riskeihin ja toimeentulo-ongelmiin. Ehkäisevää toimeentulo tukea ei ole rajattu vain tiettyihin tarkoituksiin, vaan sitä myönnetään aina tapauskohtaisesti asiakkaantilanteen mukaan. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös tilanteessa, jossa asiakas ei ole oikeutettu varsinaiseen toimeentulotukeen. Ehkäisevän sosiaalityön tavoitteena on laatia yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma tulevaisuudesta ilman toimeentulotukea. Ehkäisevä toimeentulotuki on kertaluonteinen etuus. 17
5 ERI ASIAKASRYHMIEN SOVELTAMISOHJEET 5.1 Yrittäjät Yrittäjän käytettävissä olevien tulojen selvittämisen ohella on usein tarpeen selvittää myös yrityksen aikaisempi kannattavuus, tulevaisuuden mahdollisuudet sekä seuraukset yritystoiminnan lopettamisesta. Yrittäjää, jonka yritystoiminta on kannattamatonta, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti, korkeintaan 3 kk ajan täysimääräisesti. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi. Mikäli hän ei ilmoittaudu työnhakijaksi tai pidä huolta toimeentulonsa turvaamisesta muulla tavalla, voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa 20 %. Kun yrittäjä toistuvasti laiminlyö velvollisuuksiaan (jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa, eikä työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota), perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Mikäli yrittäjä saa tai hänen on mahdollista saada yrityksestään esimerkiksi vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjän tulee toimittaa toimeentulotukihakemuksen lisäksi tuloselvityslomake, tiliotteet, verotustiedot, tilinpäätös, tase ja tuloslaskelma. 5.2 Velkajärjestely Velkajärjestelyn saaneen henkilön tai perheen toimeentulotuki määräytyy toimeentulotukea koskevien säännösten mukaan. Velkajärjestely voidaan nähdä myös eräänlaisena ensisijaisena toimeentulon turvaamismuotona. Velkajärjestely toteutetaan niin, että yksityishenkilön velkajärjestelyssä olevalle velalliselle jää varoja maksaa välttämättömät menonsa omista tuloistaan. Velkajärjestelyssä olevan asiakkaan tulisi liittää toimeentulotukihakemukseensa velkajärjestelypäätös sekä maksuvaralaskelma. Toimeentulotuen myöntäminen velkajärjestelyssä olevalle henkilölle voi kuitenkin olla perusteltua, jos hänen olosuhteensa muuttuvat. Mikäli velallisen maksukyky heikkenee maksuohjelman aikana, hänellä on mahdollisuus lykätä maksun suorittamista maksuohjelman keston aikana enintään kolmen kuukauden maksuvelvollisuutta vastaavalla määrällä ilmoittamalla lykkäyksestä ja sen syistä velkojalle. Velallinen tulee myös ohjata neuvottelemaan velkojien kanssa maksuerien pienentämisestä. Velkajärjestelylain mukaan maksuohjelmaa voidaan muuttaa, jos velallisen maksukyky on heikentynyt pitkäaikaisesti niin, ettei häneltä voida kohtuudella edellyttää maksuohjelmassa määrätyn maksuvelvollisuuden täyttämistä. Toimeentulotuella turvataan hakijan toimeentulo siihen saakka, kunnes hänellä on käräjäoikeuden 18
päätös. Velkajärjestelyä on haettava välittömästi. Toimeentulotuella turvataan velallisen kyky noudattaa vahvistettua maksuohjelmaa maksukykynsä tilapäisestä heikkenemisestä tai olosuhteidensa muuttumisesta huolimatta. 5.3 Asevelvolliset Asevelvollisilla tai siviilipalveluksessa olevalla henkilöllä ei ole oikeutta toimeentulotukeen esimerkiksi viikonloppuvapaiden tai lomien osalta, sillä varusmies saa tarpeellisen toimeentulon valtion varoista. Asevelvollisuuslain (452/1950) 50b :n mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon. Siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet siviilipalvelulain (1723/1991, muut 1248/2000) 23 a :n nojalla. 5.4 Vangit Suljetussa vankilassa vankila huolehtii vankien päivittäisestä perusylläpidosta, johon kuuluu asumisen lisäksi muun muassa vaatetuksen, ruokailun sekä asianmukaisen terveyden- ja sairaanhuollon järjestäminen. Avolaitoksessa ammattityötä tekevälle maksetaan käypä palkka. Tutkintavangeilla eiole velvollisuutta osallistua työntekoon tai muuhun toimintaan. Näin ollen tutkintavanki ei saa työrahaa. Mikäli tutkintavangeilla ei ole muitakaan varoja, voi olla perusteltua myöntää toimeentulotukena käyttövaroja samojen perusteiden mukaan kuin laitoshoidossa oleville (107 /kk). Vanki voi siis joutua toimeentulotuen tarpeeseen, jolloin hänellä on oikeus toimeentulotukeen samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla. Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen tuomion (5-6 kk) aikana. Vankeinhoitolaitos ei vastaa niistä kustannuksista, jotka vangille aiheutuvat hänen vapaudessa olevien olosuhteidensa ylläpitämisestä ja yhteydenpidosta läheisiin. Kustannuksia vangin perheelle saattaa aiheutua muun muassa perheenjäsenten tapaamismatkoista vankilaan. Kohtuulliset matkakorvaukset perhetapaamiseen korvataan 1 krt/ kuukaudessa, mikäli hakijoilla on yhteinen lapsi ja tuomio jatkuvat yli 3 kk. Vangit ovat oikeutettuja myös esimerkiksi silmälaseihin. Mikäli tuomio on pitkäaikainen, voidaan toimeentulotukena myöntää vapautuvalle vangille täydentävänä toimeentulotukena vaateavustusta enintään 100. Vastaavasti vangin tulona huomioidaan vangin mahdolliset muut tulot, kuten vankilasta saatavat työ- ja toimintakorvaukset, makuuraha, varat sekä yksityiset tilillepanot. 19
5.5 Alaikäiset toimeentulotuen hakijat Alaikäisen toimeentulotuen hakijan tuloina huomioidaan lapsilisät, mahdollinen elatustuki/ elatusapu/ vanhempien elatuskyvyn mukainen määrä sekä muut tulot. Alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta, jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuutensa ja takaisinperintä on olosuhteisiin nähden kohtuullista. Lapsen oikeus saada elatusapua vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. 5.6 Jälkihuollossa olevat toimeentulotuen hakijat Avohuollon tukitoimien järjestäminen on lastensuojelulain 13 :n mukaan kuntia sitova velvoite. Tukitoimia järjestäessään kunta ei ole sidottu kunnallisesta toimeentulotuesta annettuihin säännöksiin, eikä asumisen järjestämistä koskeviin yleisiin ohjeisiin, vaan sitova velvoite on täytettävä viivytyksettä ja tuen on oltava riittävää puutteen poistamiseksi. Kunnan on lastensuojelulain 34 :n 1 momentin mukaan järjestettävä sijaishuollon päättymisen jälkeen lapselle tai nuorelle jälkihuolto tukemalla muun muassa taloudellisin tukitoimin sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan, sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Velvollisuus jälkihuollon järjestämisestä päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. 5.7 Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka sisältää opintolainan valtiontakauksen, opintorahan sekä asumislisän. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella, vaan opintotuki on tarkoitettu kattamaan koko opiskeluaikaiset kustannukset. Opintolaina jaksotetaan myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiinkin kerralla tai sitä ei nostettaisi ollenkaan. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina katsotaan tästä huolimatta hänelle tuloksi. Mikäli opiskelijalla ei ole oikeutta opintolainaan esimerkiksi maksuhäiriöiden vuoksi, opintolainaa ei voida huomioida tulona. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen pyytää hakijalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, huomioidaan nämä hakijan käytössä olevana tulona. Mikäli opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia ja opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, alaikäinen ei ole velvoitettu nostamaan opintolainaa. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintojaan suorittavat opiskelijat, itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan 20
nostamaan opintolaina iästä huolimatta. Opiskelijan tehtävänä on kesälläkin opiskella, mikäli hänellä on siihen oikeus ja opintotuet saatavilla. Mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta järjestää toimeentuloturvaansa kesän ajaksi (esimerkiksi opinnoilla tai työllä) on hän oikeutettu toimeentulotukeen. Kesän aikana opiskelijalla on mahdollisuus saada varsinaista toimeentulotukea, eikä tällöin häntä velvoiteta nostamaan opintolainaa. Mikäli opiskelija ei ole kohtuullisessa ajassa saanut järjestettyä opintotukietuuksia korvaavaa rahoitusta, ei toimeentulotukihakemusta voida kokonaan hylätä. Oikeus toimeentulotukeen määräytyy hakijan käytössä olevien tosiasiallisten tulojen ja varojen sekä toimeentulotukeen oikeuttavien menojen perusteella. Joissakin tapauksissa on kuitenkin mahdollista alentaa opiskelijan perusosan suuruutta toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. Perusosan alentaminen voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa opiskelijaa on tuettu toimeentulotuella jo pitkään. Perusosan alentamisen tulee aina perustua yksilökohtaiseen harkintaan ja asiakkaan kokonaistilanne tulee selvittää ennen perusosan alentamista. Opiskelijoille, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi. Mikäli opiskelija opiskelee yliajalla ja tutkintoon ei saa enää opintotukea, opiskelija saa yleistä asumistukea. Opintojen etenemistä seurataan. 5.8 Ulkomaalaiset Perustuslain 19 :n 1 momentin mukaan jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämänedellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämä perusoikeus on tarkoitettu koskemaan kaikkia Suomen oikeuspiiriin kuuluvia henkilöitä kansalaisuudesta riippumatta. Lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu muussa kuin vakinaisessa asuinkunnassa ei yleensä perusta vastuuta oleskelukunnalle toimeentulotuen myöntämisestä. Vastuu kuuluu hakijan vakinaiselle asuinkunnalle. Turisteilla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka saapuu Suomeen oleskellakseen täällä lyhyen aikaa (enintään kolme kuukautta) matkailu- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa. Tällaisen henkilön ei voida katsoa oleskelevan Suomessa vakituisesti siten kuin toimeentulotukilain 14 :n 1 momentissa tarkoitetaan. Toimeentulotuen myöntäminen voi siten tulla kysymykseen vain kiireellisessä tapauksessa lain 14 :n 3 momentin nojalla. Henkilöillä, joilla on pysyvä tai jatkuva oleskelulupa Suomessa on yleensä myös kotikunta. Hänen vakituinen kotikuntansa on velvollinen myöntämään hänelle toimeentulotukea, jos toimeentulotukilain 2 :ssä säädetyt tuen myöntämisedellytykset täyttyvät. Pakolaisilla ja paluumuuttajilla Suomessa asuvina on oikeus toimeentulotukeen samoin edellytyksin, kuin muillakin kunnan asukkailla. 21
5.9 Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa Vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle työstä jääminen perustuu henkilön omaan harkintaan, tällöin hänen itsensä tulisi myös pystyä varmistamaan töistä poissaolonsa aikainen toimeentulo etukäteen. Vuorotteluvapaan ja palkattoman vapaan aikana toimeentulotuen tarvetta ei pitäisi syntyä. (laki toimeentulotuesta 2 : jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja elatuksestaan. ) Pääsääntöisesti toimeentulotukea myönnetään vain poikkeustapauksissa, yksilökohtaisen harkinnan ja perustellun syyn perusteella silloin, kun henkilö on hakeutunut työstään vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle. 22
6 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tulonlähteestä riippumatta. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, eläke - ja pääomatulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon laskelmassa (esimerkiksi osakkeet ja sijoitusrahastot). Yli 65 vuotiailla voidaan säästöjen realisoimatta jäävän omaisuuden osalta jättää huomioimatta 2000. 6.1 Ansiotulot ja muut etuudet Kaikki asiakkaan tilillä liikkuvat siirrot, kuten palkat, avustukset, lahjat ja opintolainat otetaan tuloina huomioon. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan tulona huomioon ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva tulo. Menettely koskee vain ulosmittausta, joka toimitetaan suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Jos toimeentulotuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, voidaanasiakas ohjata ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko hänelle myöntää niin sanottuja vapaakuukausia. 6.2 Veronpalautukset ja jäännösvero Veronpalaukset huomioidaan tulona 100 ylittävältä osalta pitkäaikais- ja toistuvais asiakkailta ja perheellisiltä 200 ylittävältä osalta. Muiden kohdalla veronpalautukset huomioidaan tulona kokonaisuudessaan. Jos veronpalautus on ulosmitattu, siitä on tuotava käräjäoikeuden ennakkoperintäilmoitus. Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavaa menoa. Vapautuksen hakeminen ja lykkäyksenanominen ovat ensisijaisia keinoja. 6.3 Satunnaiset tilillepanot Vähäisiksi katsottavat satunnaiset avustukset (50 /kk) voidaan jättää huomioimatta laskelmassa sillä sen katsotaan olevan tavanomaisen elämän piiriin kuuluvan lahjan arvoinen. 6.4 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä olevat varat (toimeentulotukilaki 12 ). Käytettävissä olevat varat, kuten säästöt, 23
arvopaperit, osakkeet, obligaatiot ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon laskelmassa. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6kuukautta. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätöksettehdään perinnällä. Verotusarvoltaan alle 500 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten esimerkiksi vapaa-ajanasunnon, maa- ja metsäomaisuuden ym. osalta toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan aikaa korkeintaan kolme kuukautta jona aikana toimeentulotukea voidaan myöntää. Asiakkaalle on tiedotettava määräajasta kirjallisella päätöksellä. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu yli kolmen kuukauden mittaiseksi, tehdään varallisuudesta perintä. Varoina ei huomioida: - henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuin irtaimistoa, tarpeellisia työ- tai opiskeluvälineitä, alle 18- vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot eikä muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeenjatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään toimeentulotukilain11 :ssä seuraavasti: Tuloina ei oteta huomioon: 1) vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia 2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot (1218/2005) 3) tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja 4) äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta, kansaneläkelain (347/1956) mukaista eläkkeensaajien hoitotukea, vammaistukilain (124/1988) mukaista vammaistukea eikä lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) mukaista lapsen hoitotukea 5) työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta sekä kuntoutusrahalain (611/1991) 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta 6) edellä 8 :ssä tarkoitettuja korvauksia ja tuloja. (49/2005) Menot, joita ei pääsääntöisesti huomioida Toimeentulotuessa ei huomioida menona asuntolainan lyhennyksiä, kulutusluottojen korkoja ja lyhennyksiä, perintätoimiston kuluja, autonvakuutusmaksua ja auton korjauskuluja ja jälkiveroja. 24