Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen soveltamisohje alkaen

Transkriptio

1 Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen soveltamisohje alkaen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA Soveltamisohjeen tarkoitus PERUSTOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 a ja 7 b ) TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 c ) Vaatemenot Kodin irtaimistohankinnat Lasten harrastemenot Lasten tarvikkeet Opinnoista aiheutuvat menot Hautausavustus Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut Muut erityismenot EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI /ToTuL 13 ) MENETTELY TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUKIASIOISSA...6 LIITTEET Täydentävä tai ehkäisevä toimeentulotuki hakemus

3 1 1. YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo sekä edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. 1.1 Soveltamisohjeen tarkoitus Soveltamisohje on tarkoitettu selkiyttämään ja tarkentamaan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen perusteita, menettelytapoja ja tuen määräytymistä. Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistamaa ohjetta ei voi kuitenkaan käyttää yksinomaan päätöksen perusteluina, vaan päätösten tulee aina perustua toimeentulotukilain säädöksiin. Soveltamisohjeen tarkoituksena on myös taata kuntalaisille yhdenvertainen käytäntö toimeentulotukilakia sovellettaessa. Ohje ei rajoita viranhaltijoiden yksilö- ja perhekohtaista harkintaa. Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (815/2015) siihen tehtyine lisäyksineen ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun Opas toimeentulotukilain soveltajille (2013:4) ohjeita siltä osin kuin ne vastaavat voimassa olevaa lainsäädäntöä. 2. PERUSTOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 a ja 7 b ) alkaen perustoimeentulotuen myöntää Kansaneläkelaitos (Kela). Kunnat myöntävät täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Hakijan tulee aina ensin hakea Kelalta perustoimeentulotukea. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- tai virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimentuloon kuuluvat menot. Muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 9 :ssä tarkoitetut asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekä välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot (sisältää mm. vuokra- ja sähkövakuuden sekä muuttokustannukset); taloussähköstä aiheutuvat menot; kotivakuutusmaksu; muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot (sisältää maksusitoumukset reseptilääkkeisiin); lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot;

4 2 lapsen tapaamisesta etävanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan sosiaalihuollon vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot. 3. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 c ) Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: muut 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Täydentävän toimeentulotuen menoja ovat esimerkiksi opinnoista aiheutuvat menot, hautausavustus, lasten harrastemenot, lasten tarvikkeet, kodin irtaimistohankinnat sekä edunvalvonnan palkkio ja tilintarkastusmaksu. Täydentävässä toimeentulotuessa perheeksi katsotaan lähivanhempi ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvat alaikäiset lapset. Tukea ei myönnetä etävanhemman luo kuuluviin hankintoihin, poikkeuksena lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot, katso kohta lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot. Täydentävän toimeentulotuen hakijalle voidaan tarvittaessa tehdä palvelutarpeen arviointi Vaatemenot Vaatemenot sisältyvät pääsääntöisesti Kelan myöntämän perustoimeentulotuen perusosaan. Paikkakunnalla vähintään kaksi vuotta henkikirjoilla olleelle tai oleskelevalle 17 vuotta täyttäneelle romaninaiselle voidaan myöntää toimeentulotukea 450 euroa korkeintaan joka toinen vuosi. Vaatetuksen hankintaan myönnetään vain maksusitoumus. Lähiomaisen hautajaisiin vaatetus 70 euroa, kukkalaite enimmillään 45 euroa, lähiomaisella tarkoitetaan omat vanhemmat, omat sisarukset, puoliso tai omat lapset. Tuen myöntäminen edellyttää säännöllistä toimeentulotukiasiakkuutta. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot sisältyvät perustoimeentulotukeen siltä osin, kun ne perustuvat lastenvalvojan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Jos tapaamisista ei ole vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä, voidaan täydentävää toimeentulotukea myöntää enintään 3 kk määräaikaisesti sopimuksen tai päätöksen vireilläoloaikana korkeintaan neljältä päivältä kuukaudessa ruuan osuuden verran päiväkohtaisesta lapsen perusosasta.

5 Kodin irtaimistohankinnat Kodin perusvarustukseen voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa, kun se hakijan tilanne ja olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvikkeiden saamiseksi esim. pitkän laitoshoidon, asunnottomuuden tai vankilatuomion jälkeen. Ohjetta noudatetaan myös Suomeen muuttavien paluumuuttajien kohdalla. Jälkihuoltonuorten kohdalla ensiasunnon perusvarustus maksetaan ensisijaisesti nuoren itsenäistymisvaroista. Kotoa itsenäiseen asumiseen muuttaville nuorille ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea kodinperusvarustukseen vaan heidän edellytetään saavan välttämätön varustus kotoa. Myös avioerotilanteissa välttämätön perusvarustus katsotaan pääsääntöisesti ainakin osittain saatavan yhteisestä kodista. Yksittäiset kodinhankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan, erityistapauksissa harkinnalla voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea seuraavasti (kustannus enintään) pyykinpesukone 300 euroa, lapsiperheille joilla on säännöllinen toimeentulotukiasiakkuus. Sänky ja patja yksin asuvalle 120 euroa, pariskunnille 240 euroa. Ruokaryhmä 110 euroa. Lapsen sänky ja patja 90 euroa Lasten harrastemenot Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perustoimeentulon perusosaan. Lasten harrastusmenoihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden, sairauden tai muun erityisperusteen vuoksi. Tukea voidaan myöntää lapsen harrastusmenoihin enintään 150 euroa/lapsi/vuosi. Samoin perustein kuin harrastusmenoihin voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea lapsen polkupyörään, suksiin, luistimiin ym. harrastusvälineisiin, jos lapsella ei ole muuta toimeentulotuella tuettavaa harrastusta. polkupyörä pyöräilykypärä suksipaketti luistimet 150 euroa 20 euroa 80 euroa 30 euroa 3.4. Lasten tarvikkeet Lasten tarvikkeet sisältyvät pääsääntöisesti lasten perustoimeentulotuessa huomioitavaan perusosaan. Tapauskohtaisesti harkintaan perustuen voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea välttämättömiin hankintoihin perheelle vain kerran, mikäli asiakkaalla on

6 4 pitkäaikainen tai jatkuva toimeentulotukiasiakkuus. Asiakkaita ohjataan hankkimaan tarvikkeet ensisijaisesti käytettyinä. yhdistelmävaunut pinnasänky ja patja turvaistuin 200 euroa 80 euroa 90 euroa 3.5. Opinnoista aiheutuvat menot Opintotukietuudet ovat aina opiskelijan ensisijaisia etuuksia. Opintotukietuuksiin kuuluu myös opintolaina. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää ensimmäistä tutkintoaan suorittavien opiskelijoiden opintoihin. Tukea voidaan myöntää välttämättömiin opiskelutarvikkeisiin (oppikirjoihin, työvälineisiin, työvaatetukseen). Tarvittaessa voidaan pyytää oppilaitoksen luettelo välttämättömistä opiskelutarvikkeista. Opintojen edistymistä seurataan ja mikäli koulu keskeytyy, voidaan myönnettyä tukea periä takaisin. Tietokoneen hankkimista ei tueta täydentävällä toimeentulotuella. Toimeentulotukea ei myöskään myönnetä ilta/etälukion tai muun sellaisen opiskelun kuluihin, joihin ei saa opintotukietuutta tai muuta opiskelun tukea. Ylioppilastutkintomaksuihin ja pääsykokeista aiheutuviin kuluihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea, mikäli asiakkaan/perheen toimeentulotuen saaminen on jatkunut pitkäaikaisesti Hautausavustus Tukea hautauskuluihin haetaan vainajan viimeisen asuinkunnan sosiaalitoimesta. Toimeentulotukea voidaan myöntää hautaukseen liittyviin kohtuullisiin kuluihin, mikäli kuolinpesä on varaton. Kuolinpesän toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa menona otetaan huomioon ainoastaan välttämättömät hautausmenot. Hautausavustus on enintään 700 euroa. Tukea myönnettäessä huomioidaan menoina hautaustoimiston edullisin arkku, vaatetus, arkkuun laitto, kansikoriste ja vainajan kuljetus. Vainajan kuljetus muualle kuin kotipaikkakunnalle hautaamista varten, muistokivi, tuhkaus, kuolinilmoitus ja muistotilaisuuden kulut eivät kuulu huomioitaviin menoihin. Päätös tuen myöntämisestä/myöntämättä jättämisestä tehdään pääsääntöisesti perunkirjoituksen jälkeen. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa kopio perukirjasta, josta selviää kuolinpesän varallisuus. Mikäli asiasta tehdään myönteinen päätös ennen perunkirjoitusta, tehdään takaisinperintäpäätös kuolinpesän omaisuudesta ja pyydetään toimittamaan perukirja sen valmistuttua.

7 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut Hakijan edellytetään hakeutuvan ensisijaisesti kunnan/kuntayhtymän järjestämien palvelujen piiriin. Kunnan järjestämässä palvelussa asiakasmaksun alentaminen tai kokonaan perimättä jättäminen on ensisijainen keino (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 ja asetus 912/1992). Palveluasumisen maksuissa tulee näkyä eriteltyinä eri kulut. Ateriakulut, vuokra ja kotisairaanhoito ovat perustoimeentulotuessa huomioitavia menoja. Siivous, vaatehuolto tai muut vastaavat kodinhoidon palvelut voidaan ottaa huomioon täydentävään toimeentulotukeen kuuluvina henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina menoina. Kustannukset voidaan huomioida siltä osin kuin hoitotuki tai vastaava etuus eivät kata niitä (Toimeentulotukilaki 7 c, 8 ) Muut erityismenot Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuviin menoihin, esimerkiksi vuokrarästeihin ja sähkölaskurästeihin, jos rästivelan kertymisaikana on ollut tulovajausta. Jos velan kertymisaikana on ollut tuloylijäämää, voidaan rästivelka maksaa vain erityisestä syystä, joita ovat esimerkiksi häätöuhka, asunnottomaksi joutuminen tai perheen hajoaminen. Ensisijaisesti asiakas sopii velkojen maksusta velkojilleen. Asiakkaan edellytetään osallistuvan velkojen maksamiseen. 4. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI /ToTuL 13 ) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä, pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja nuorten asiakkaiden aktivointia. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on aktivointia tukevat toimenpiteet, kuten asumisen turvaaminen, ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventäminen, taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventäminen ja vastaavat muut tuen saajan omatoimista suoriutumista edistävät tarkoitukset. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää akuuteissa kriiseissä; esimerkiksi perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen, tulipalo, rikoksen uhriksi joutuminen. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, vaikka asiakas ei ole oikeutettu saamaan varsinaista (perus- tai täydentävä toimeentulotuki) toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään vain ryhmän ehdotuksen perusteella.

8 6 5. MENETTELY TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUKIASIOISSA Täydentävää toimeentulotukea voidaan hakea perustoimeentulotuen kanssa Kelalta. Kelan on hakijan pyynnöstä toimitettava hakemus kuntaan kunnan sosiaalipalveluiden käsiteltäväksi, tehtyään ensin päätöksen perustoimeentulotuesta. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voidaan hakea myös suoraan kunnasta, tällöinkin hakijalla on oltava hakemusta koskevalle ajalle Kelassa tehty perustoimeentulotuki laskelma ja päätös. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakijan on esitettävä hakemuksen liitteenä selvitykset tuloista ja varallisuudesta sekä muista toimeentulotukioikeuden selvittämisen kannalta välttämättömistä seikoista (tiliotteet, tosite vuokranmaksusta, lasku/kuitti menoista joihin hakee toimeentulotukea, verotuspäätös vuosittain, kuolinpesän verotuspäätös), mikäli ne eivät tule esille KELA:n tiedoista. Hakijan on yksilöitävä ja perusteltava täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve. Mikäli hakemus on puutteellinen, hakijalle lähetetään lisäselvityspyyntö. Tarvittaessa hakijaa tavoitellaan puhelimitse. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat puuttuvat liitteet ja tiedot. Lisäselvityspyynnölle asetetaan määrä-ajaksi 14 vuorokautta, mihin mennessä selvitykset on toimitettava. Mikäli lisäselvityksiä ei ole toimitettu määräaikaan mennessä, hakijalle tulee antaa päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella. Täydentävänä tai ehkäisevänä maksettava toimeentulotuki mm. vuokriin, sähkö- tai vesilaskuihin maksetaan ensisijaisesti suoraan laskuttajalle. Jos täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve on kiireellinen, tuen myöntää se kunta, jossa hakija tai perhe oleskelee hakemusta tehtäessä. Jos perustoimeentulotuen hakemusta ei vielä ole tehty, ohjataan hakijaa tekemään hakemus Kelalle ja pyydetään Kelaa käsittelemään perustoimeentulotukea koskeva hakemus kiireellisenä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja muussa tapauksessa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Kelan aukioloaikojen ulkopuolella myönnettävä kiireellinen toimeentulotuki myönnetään ehkäisevänä toimeentulotukena. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi välttämätön kuljetus, ravinto ja hätämajoitus. Päätökset virka-ajan ulkopuolella tekee sosiaali- ja kriisipäivystys. Virka-ajan ulkopuolella myönnetty toimeentulotuki on määrältään vähäistä ja kestoltaan lyhytaikaista.