JOULUTÄHDEN VILJELY
Joulutähti, tähtilatva (Euphorbia pulcherrima), kuuluu tyräkkikasvien (Euphorbiaceae) heimoon - kotoisin Meksikosta - Joel Robert Poinsett toi kasvin Yhdysvaltoihin 1830-luvulla - 1960-luvulla kehitettiin matalakasvuisia lajikkeita, joista kasvunsääteitä käyttämällä saadaan halutun korkuisia ruukkukasveja 1. VILJELYAIKA - viljellään pääsääntöisesti jouluksi - itsenäisyyspäiväksi kasvatetaan valkoisia lajikkeita - marraskuulle voidaan jo viljellä vaaleanpunaisia ja vaaleanpuna-valkokirjavia syystähtiä - Suomessa viljeltiin vuonna 2015 yhteensä 1,8 milj. joulutähteä, viljelmiä oli 77 kpl - http://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2015_fi 2. TAIMET - pistokkaat tuotetaan erikoisviljelmillä mm. Kanarian saarilla - emokasveista leikattavien pistokkaiden tulee olla 5-8 cm:n mittaisia ja niissä tulee olla kaksi lehteä jäljellä - pistokasalustana käytetään heikosti lannoitettua turvetta, jossa on mukana styroxrouhetta tai perliittiä - pistokkaat pistetään verkkoruukkuihin, kuitukangaspäällysteisiin paakkuihin tai suoraan lokerikkoihin - juurrutusolosuhteet: -lämpötila ilmassa 20 astetta ja kasvualustassa 20-22 astetta -ilmankosteus pidetään korkeana sumutuksin tai peittämällä taimet muovilla
4. TAIMIEN ISTUTUS - valmis kasvualusta (Kekkilän joulutähtiseos) - ruukku yksilatvaisena kasvatettavilla halkaisijaltaan 11-12 cm:n valoa läpäisemätön muoviruukku ja monilatvaisilla 13 cm - istutetaan niin, että paakun pinta jää mullan pinnan tasolle ja varotaan tiivistämästä multaa liikaa - ei laiteta ruukkua liian täyteen multaa, jätetään kasteluvara - kastellaan istutuksen jälkeen - ennen istutusta taimet liotetaan (v.2016) kasvinsuojeluaineliuoksessa: Trianum 30 g/50 l vettä (kasvunlisääjä, juuristotautien ehkäisy) ja Confidor 10 g/50 l vettä (jauhiaisten torjunta)
5.TILAN TARVE - istutuksen jälkeen joulutähdet voivat olla 2-3 viikkoa ruukkutiheydessään, minkä jälkeen ne harvennetaan lopulliseen viljelytiheyteen: -yksilatvaisia 15-20 kpl/m2 -pieniä monilatvaisia 15-18 kpl/m2 -suuria monilatvaisia 10-12 kpl/m2
6.LATVONTA - ennen latvontaa taimien tulee olla istutuksen jälkeen kunnolla juurtuneita - pienehköt monilatvaisiksi kasvatettavat joulutähdet latvotaan noin viikko istutuksen jälkeen ja 2-3 viikkoa ennen lyhytpäiväkäsittelyn alkua - suurehkot monilatvaisiksi kasvatettavat joulutähdet latvotaan noin viikko istutuksen jälkeen ja 4-5 viikkoa ennen lyhytpäiväkäsittelyn alkua - mitä pidempi väli on latvonnasta lyhytpäiväkäsittelyn alkuun sen suuremmiksi kasvit luonnostaan kasvavat - latvonta-ajan vaikutusta kasvin kokoon voidaan tarvittaessa korjata kasvunsäädekäsittelyillä 7. LYHYTPÄIVÄKÄSITTELY ELI PIMENNYS - lyhyen päivän kasvi, kriittinen päivänpituus 12 h - pimennettäessä päivän pituus 10 h - aloitetaan Etelä-Suomessa 7.-10.9. ja jatketaan 7.-10.10. saakka, jolloin meillä alkaa luonnollinen lyhyt päivä - lajikkeen nimen perässä oleva viikkomäärä ilmoittaa kuinka kauan kestää pimentämisen alusta kukintaan - http://www3.syngenta.com/country/fi/su/kukat/valikoima/documents/potplants- 2013-Joulutahdet.pdf
8. KASVUNSÄÄTÖ 8.1. VILJELYOLOSUHTEIDEN MERKITYS Pituuskasvuun vaikuttavat tekijät ja kemiallisen kasvunsäädön tarve: - pitkät pistokkaat lisäävät tarvetta - pitkä kasvullinen kausi (aika istutuksesta pimennykseen) lisää tarvetta - liian korkea viljelylämpötila lisää pituuskasvua - liian suuri yö- ja päivälämpötilan ero edistää pituuskasvua - liian kostea kasvualusta lisää pituuskasvua - liian suuri ilmankosteus lisää pituuskasvua - liian tiheässä viljely lisää pituuskasvua - runsas lannoitus lisää pituuskasvua - heikot valo-olosuhteet hidastavat kasvua ja vähentävät tarvetta - kuiva kasvualusta hidastaa pituuskasvua ja vähentää tarvetta 8.2. KEMIALLINEN KASVUNSÄÄTÖ - annetaan noin kahden viikon kuluttua istutuksesta, kun taimet ovat hyvin juurtuneet ja lähteneet kasvuun - käytetään CCC (klormekvattikloridi) kasteluna tai ruiskutteena kasteluna elokuussa istutetuille 1-2 kertaa noin kahden viikon välein, syyskuussa istutetuille yksi kastelu annetaan 1 dl/ruukku 46 %:n vahvuista kauppavalmistetta annostellaan 54 ml-72 ml/10 l vettä kasteltaessa käytetään perussuojaimia
ruiskutteena voidaan antaa kastelun sijasta tai täydennyksenä 46 :n vahvuista kauppavalmistetta annostellaan 35 ml/10 l vettä ruiskutettaessa perussuojainten lisäksi on käytettävä hengityssuojainta - ruiskute voi aiheuttaa tilapäistä lehtien vaalenemista (kloroosia) - ruiskutettaessa kasveissa pitää olla hyvä nestejännitys, lehtien tulee olla kuivat - ei ruiskuteta aurinkoisella säällä - ruiskute ei saa valua lehdiltä 9. VALOTUS - parannetaan laatua ja varmistetaan viljelyä - kasvullisessa vaiheessa annettu lisävalo parantaa versojen kehitystä - asennusteho 50-60 W/m² (n. 50 µmol/s/m² PAR-valoa) - kasvullisen kasvun vaiheessa annetaan 16-20 h/vrk - pimennyksen aikana annetaan enintään 10 h/vrk (14 h:n yhtäjaksoinen pimeä jakso) - aikaisintaan 7 viikkoa pimennyksen aloittamisesta voidaan vielä valottaa 16-20 h/vrk 10.VILJELYN JAKO JAKSOIHIN 10.1. KASVULLINEN ELI VEGETATIIVINEN VAIHE on aika istutuksesta lyhytpäiväkäsittelyn alkuun
Lämpötila - istutuksesta juurtumiseen 22-24 C ja sen jälkeen 20-22 C - pyritään pitämään mahdollisimman tasainen lämpötila - korkeampi lämpötila esim. 24 C nopeuttaa juurtumista ja lisää sivuversojen puhkeamista, toisaalta taas lisää pituuskasvua - alhainen lämpötila esim. 17-18 C hillitsee pituuskasvua ja hidastaa sivuversojen muodostumista Ilmankosteus - pidetään juurtumisen aikana korkeana, jotta taimet eivät nuudu - juurtumisen jälkeen varotaan liian korkeata ilmankosteutta, koska se aiheuttaa nestepainetta kasvissa ja sitä kautta solukoiden rikkoutumista ja tähden kasvuhäiriöitä Kastelu ja lannoitus - kastelun tarve on vielä aika suuri - juurtumisen nopeuttamiseksi varotaan liian korkeaa peruslannoitusta - muutaman päivän kuluttua istutuksesta kastellaan laimealla typpiliuoksella (esim.1 promillen kalkkisalpietariliuoksella) - juurtumisen jälkeen käytetään täyslannoitetta niin että N:K suhde on 1:1 10.2. KUKAN KEHITYSVAIHE on aika lyhytpäiväkäsittelyn alusta kukkien muodostumiseen. Tämän vaiheen katsotaan päättyneen kun tähden halkaisija 6-8 cm. Lämpötila - pimennyksen alusta lähtien pidetään tasainen 20 C lämpötila, jolloin kukka-aiheet kehittyvät nopeasti ja pituuskasvua voidaan hillitä - lokakuun alussa lämpötila voidaan laskea 19 C Kastelu ja lannoitus - kastelun tarvetta vähentää pimentäminen ja säteilymäärän pieneneminen - toisaalta haihduttavan lehdistön määrä kasvaa - vältetään kuitenkin ylikastelua - lannoitusta jatketaan täyslannoksella niin että N:K suhde on 1:1 1:1,5
- sopiva kasteluliuoksen väkevyys on 0,7 promillea Ilmankosteus - pimennysmuovien alla ilmankosteus voi nousta liian korkeaksi mikä lisää harmaahomeriskiä - tarvittaessa lisätään tuuletusta ja jos ilma on liian kuivaa niin suihkutuksia 10.3. TÄHDEN KASVUVAIHE on jakso kukkien muodostumisesta tähden lopulliseen kokoon Lämpötila - lasketaan sitä mukaa kun luonnonvalo vähenee - lokakuun puolivälissä yölämpötila lasketaan 17-18 C - marraskuun alkupuolella 16-17 - aurinkoisin päivinä ja lisävaloa annettaessa voidaan yölämpötilaa nostaa 1-2 C Kastelu ja lannoitus - lokakuusta alkaen kun lämpötiloja lasketaan on varottava liikakastelua - jos runsaan kastelun jälkeen tulee pilvinen jakso niin juuristo alkaa heiketä ja kasvitaudit vioittavat juuristoa - mitä alhaisemmaksi lämpötila laskee sitä varovaisemmin kastellaan - koska kastelun tarve vähenee niin ravinteiden tarvekin vähenee - ravinneliuoksen väkevyys voidaan pitää entisenä 10.4. SÄILYTYSVAIHE alkaa kun tähdet ovat saavuttaneet lopullisen tai melkein lopullisen kokonsa. Vaihe on valmiin tuotteen säilytys myyntiin saakka. Lämpötila - lasketaan 15 C marraskuun lopulla tai siinä vaiheessa kun kukissa näkyy siitepölyä Kastelu ja lannoitus - kastelun tarve on vähäistä johtuen alhaisesta lämpötilasta - kasteluun käytetään edelleen lannoiteliuosta
11. KASVUHÄIRIÖITÄ oire syy toimenpide kasvinesteiden puristuminen ulos lehdistä ja tähdestä liian korkea ilmankosteus tuuletus, lämmitys yöllä, kastelun vähentäminen, kastellaan ja suihkutetaan aamupäivällä valkeat laikut tähdissä liian korkea lämpötila alennetaan lämpötilaa, marraskuun lopulla ei yli +17 nuppujen variseminen marrasjoulukuussa lpt liian korkea valoon nähden alennetaan lpt +15-16 asteeseea tähden jääminen pienikokoiseksi tähden epämuotoisuus tähden väri vaalea heikko kasvu ja lehdistön kellastuminen lehdenreunojen palaminen ja lehtien rullautuminen typen puute, heikot valoolosuhteet, liian voimakas tai myöhäinen CCC-käsittely liian voimakas tai myöhäinen CCCkäsittely liian korkea lpt, niukka typpilannoitus ravinteiden puutos, etenkin typen liian korkea johtokyky tai niukka kastelu tarkista ravinneliuos, anna lisävaloa, oikea-aikainen ja oikean vahvuinen säädekäsittely oikea-aikainen ja oikean vahvuinen säädekäsittely alennetaan viljelylämpötilaa, lisätään typpilannoitusta tarkista lannoiteliuoksen ravinnetila tarkistetaan sekä kasvualustan että lannoiteliuoksen johtokyky, lisätään kastelua kasvien nuutuminen niukka kastelu, sienitaudit lisätään kastelua, tarkkaillaan kasvien juuristoa 12. KASVINTUHOOJIA 12.1. KASVITAUDIT - joulutähden tyveä ja juuristoa vioittavat useat sienitaudit, jotka kaikki aiheuttavat kasvien nuutumista ja kasvun pysähtymistä - sienitaudit näkyvät juuriston lahoamisena ja ruskeina laikkuina juurissa ja juuren tyvellä - ennakkotorjuntana toimii hyvä viljelyhygienia kuten terve taimimateriaali puhdas kasvualusta puhtaat kasvatusruukut
puhtaat pöydät 12.2. TUHOLAISET - HARSOSÄÄSKI aikuinen on tummanharmaa, pitkäjalkainen, n. 3mm:n kokoinen lentävä hyönteinen, joka munii kasvin tyvelle. Toukka on mustapäinen, läpikuultava 5-6 mm:n pituinen ja vioittaa kasvin juuristoa niin, että kasvu heikkenee. Torjutaan sukkulamatojen ja Hypoaspis-petopunkkien avulla. - ANSARIJAUHIAINEN on valkoinen pieni lentävä hyönteinen, joka viihtyy lehtien alapinnoilla. Torjuntana käytetään jauhiaiskiilukaisia. Kelta-ansoilla voidaan rajoittaa lentävien hyönteisten leviämistä. - ETELÄNJAUHIAINEN on ansarijauhiaisen näköinen tuholainen, jonka ilmestyminen on aina ilmoitettava Eviralle. Torjutaan Eviran ohjeistuksen mukaan 13. LAJIKKEET - tunnetuimpia jalostajia ovat olleet amerikkalainen Paul Ecke ja norjalainen Thormod Hegg - tällä hetkellä tunnettuja jalostajia ovat mm. Fischer, Klemm ja Dummen - kokonaismäärästä punaisia lajikkeita viljellään noin 75%, valkoisia noin 11%, vaaleanpunaisia noin 6% ja muita lajikkeita noin 8% - lajikkeiden välillä on viljelyteknisiä eroja kuten kukkaan virittymisaika 5,5-8 vk kasvutapa: versojen kehittyminen, kasvun tiiveys, kasvun voimakkuus lämpötilavaatimukset: +16-18 C; +18-20 C Lajikejalostuksessa hyvään joulutähteen halutaan monia ominaisuuksia: lyhyt viljelyaika, lyhyt kukkaan virittymisaika hyvät, loistavanväriset ylälehdet tummanvihreät lehdet hyvä versonmuodostus tiivis kasvutapa vahvat juuret hyvä terveys, ei harmaahomealttiutta kestävät ylälehdet, ei herkkyyttä ylälehtien häiriöille runsaasti kukintoja, jotka kehittyvät myöhään eivätkä varise
lajikkeen monikäyttöisyys (viljely miniksi, yksi-tai monilatvaiseksi, rungolliseksi) viljeltävyys kaikilla aikatauluilla viljeltävyys alhaisessa lämpötilassa, mutta oltava kestävä korkeammissakin lämpötiloissa 14. JOULUTÄHDEN VILJELYAIKATAULU joulumyyntiin luonnonvalossa istutus latvonta lyhytpäiväkäsittely alkaa latvottavat vk 30-32 vk 32-33 vk 36 yksivartiset vk 32-34 - vk 36-37 yksivartiset pienet vk 35-36 - vk 37-38 joulumyyntiin lisävalon avulla latvottavat vk 32-33 vk 33-34 vk 37-38 yksivartiset vk 37 - vk 38-39 Loka-marraskuun vaihteen myyntiin latvottavat vk 29-31 vk 30-32 vk 34-35 yksivartiset vk 31-32 - vk 34-35