Joensuun Seudun imago Petroskoissa

Cities on the Move: Joensuu & Petrozavodsk Joensuun ja Petroskoin kaupunkien aluemarkkinoinnin, strategisen suunnittelun ja yritysneuvonnan kehittäminen Joensuun Seudun imago Petroskoissa Joensuun ja Petroskoin välisten yhteyksien arviointi Tutkimuskeskus "Perspektiva" Petroskoi, kesäkuu 2007

SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄ JA RAPORTIN RAKENNE 3 PETROSKOILAISTEN JA SUOMALAISTEN VUOROVAIKUTUKSEN 4 YLEISARVIOINTI Kontaktien määrä 4 Kontaktien dynaamisuus 6 Kontaktien sisältö 7 JOENSUUN ROOLI YHTEISTYÖN RAKENTAMISESSA JA JOENSUUN SEUDUN IMAGO 8 Joensuun Seudusta kertovat tiedonlähteet 8 Joensuun Seudun rooli 8 Joensuun Seudun imago 9 JOENSUUN JA PETROSKOIN ELINKEINOELÄMÄN YHTEYKSIEN ARVIOINTI; ONGELMAT JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 13 Nykyisten elinkeinoelämän yhteyksien arviointi 13 Elinkeinoelämän kehitysnäkymät 14 JOHTOPÄÄTÖKSET 18 LIITTEET Liite 1 Tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat 21 Liite 2 Asiantuntijoiden haastattelukysymykset 23 Liite 3 Kyselylomake 24 Liite 4 Karjalan tasavallan ja Petroskoin kaupungin asukkaille tehdyn sosiologisen kyselyn kysymykset 29 Liite 5 Asiantuntijahaastattelut 31 Käännös: Tuire Lehikoinen 2

JOHDANTO Globalisaation voimistuessa alueille on yhä tärkeämpää oman aseman tarkka määrittely suhteessa ulkoiseen ympäristöön sekä oman kilpailukyvyn etujen ja puutteiden tunnistaminen. Ilman tällaista analyysia on nykyaikana mahdotonta rakentaa alueen tai kaupungin tehokasta kehittämisstrategiaa. Tässä työssä on erityisen tärkeää valtiorajan läheisyys, joka voi toimia joko vahvana hidastavana tekijänä ja muuttaa alueen kehityksestä jälkeenjääneeksi maaseuduksi tai, päinvastoin, siitä tulee kehityksen katalysaattori, joka edesauttaa edistyksellisten ideoiden ja teknologioiden nopeaa vaihtoa. Juuri tällaisen haasteen edessä ovat Suomen ja Venäjän raja-alueiden pääkaupungit Joensuu ja Petroskoi. Huolimatta asukasmäärien erosta (Joensuussa on noin 60 000 asukasta ja Petroskoissa melkein 270 000), kaupunkien roolit ovat lähestulkoon identtiset: molemmat ovat suhteellisen suurten rajaalueiden sekä hallinnollisia että koulutus-, tiede- ja teknologiakeskuksia. Viime vuosina myös sosiaalis-taloudellisen ja yhteiskunnallis-poliittisen kehityksen liikkeelle panevien voimien rakenteellinen ero on huomattavasti pienentynyt. Petroskoissa, kuten koko Venäjällä, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan merkitys on kasvanut ja myös lainsäädäntöviranomaisten vaikutus on lisääntynyt. Tässä yhteydessä voidaan olettaa, että viime aikoina myös käsitykset alueiden kehittämisestä ovat lähentyneet, ja se nähdään tarpeena kohottaa alueiden kilpailukykyä viranomaisten hoitaman tehokkaan aluemarkkinoinnin, elinkeinoelämän aktiivisuuden ja kansalaisyhteiskunnan pohjalta. Alueidemme ja kaupunkiemme välinen intensiivinen yhteistyö alkoi noin 15 vuotta sitten. Tänä aikana eri tahot ovat toteuttaneet monia projekteja, joilla on pyritty kehittämän yhteistyötä. Naapuruusohjelman projektina vuonna 2007 käynnistynyt Joensuun ja Petroskoin kaupunkien aluemarkkinoinnin, strategisen suunnittelun ja yritysneuvonnan kehittäminen on tästä joukosta erottuva pilottiprojekti. Projekti aloitetaan olosuhteissa, joissa tavanomaisten raja-alueyhteistyön kehittämisen tärkeydestä pidettyjen puheiden sijalle alkaa astua realistinen käsitys siitä, kuinka lähellä toisiaan alueidemme intressit ovat globaalissa maailmassa. Meillä käyvät samat turistit metropolien asukkaat, jotka haluavat lomailla lähellä koskematonta luontoa. Samat korkeasta teknologiasta kiinnostuneet teollisuusyritykset tutkivat vaihtoehtoja sijoittaa tuotantoaan jommallekummalle puolelle rajaa. Meidän yliopistomme menevät samaan suuntaan kohti kansainvälistyvää koulutusta. Kuitenkaan intressien läheisyys ei sinällään johda integraatioon ja lähentymiseen. Sen sijaan vastakkainen skenaariokin eli kilpailun kiristyminen on mahdollinen, ja esteiden poistamisen sijaan esteet voivatkin lisääntyä. Luonnollisesti tällaisella tiellä voi olla vain taktisia etuja, strategisessa mielessä sillä ei ole tulevaisuutta. Kaupunkiemme välisen kilpailun kiristymisen uhkan voittaminen ja resurssiemme yhdistäminen globaalien etujen saavuttamiseksi on tavoite, joka vaatii erityisiä ponnisteluja. Juuri tämä on projektin tehtävä. Sen päätavoite on kehittää Joensuun ja Petroskoin välistä kumppanuutta aluemarkkinoinnissa, strategisessa suunnittelussa ja yritysneuvonnassa. Tällainen kunnianhimoinen tavoite vaatii perusteellista tutkimustyötä. Tässä raportissa esitellään ensimmäisen tutkimuksen Joensuun Seudun imagotutkimus Petroskoissa johtopäätöksiä. Tarjouskilpailun perusteella tutkimuksen toteuttajaksi valittiin tutkimuskeskus Perspektiva (Petroskoi), joka on erikoistunut Karjalan tasavallassa tehtäviin sosiologisiin tutkimuksiin. Joensuun seudun imagotutkimuksen toteutti psykologian kandidaatti Andrei Suhorukov. TUTKIMUSMENETELMÄ JA RAPORTIN RAKENNE Tutkimuksen perusosaan sisältyvät: a) sosiologiset haastattelut, joita tehtiin kansainvälistymisen asiantuntijoille sekä suomalaisten kanssa vuorovaikutuksessa oleville kahdelle kohderyhmälle liikemiehille ja toimittajille; 3

b) kyselylomaketutkimus, joka oli suunnattu asiantuntijoille, jotka osallistuvat tai ovat osallistuneet aktiivisesti Petroskoin alueella toteutettaviin kansainvälisiin projekteihin, joihin osallistuu myös suomalaisia ja Joensuun seudun edustajia. Haastattelun ja kyselylomakkeen kysymykset koskevat käsityksiä, jotka on saatu suomalaisten kanssa toimimisesta, Joensuun seudun roolia tässä yhteydessä, Joensuun seudun imagoa, Joensuun ja Petroskoin välisten olemassa olevien elinkeinoelämän yhteyksien tasoa, niiden ongelmia ja tulevaisuuden näkymiä (ks. liitteet 2 ja 3). Kaikkiaan maalis-huhtikuussa 2007 tehtiin 22 haastattelua ja kerättiin 62 kyselylomaketta. Tutkimustoimeksiannon mukaan asiantuntijoiden anonymiteetti on säilytetty. Tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat on lueteltu liitteessä 1. Tutkimukseen osallistuneista 84 asiantuntijasta 24 % edustaa tiede- ja koulutusalaa, 23 % kunta- ja valtionhallintoa, 14 % elinkeinoelämää, 14 % kansalaisjärjestöjä, 11 % kansainvälisiä organisaatioita, 8 % valtion ja kunnan organisaatioita ja 6 % toimittajia. Tutkimuskeskus Perspektivan aloitteesta tutkimukseen otettiin mukaan myös Petroskoin asukkaille tehty sosiologinen kysely, jonka perusteella pystyttiin määrittämään likimääräinen vuorovaikutuksen määrä suomalaisten kanssa sekä kaupunkilaisille muodostunut yleinen asennoituminen kansainvälisiin suhteisiin. Tätä tavoitetta varten maaliskuussa 2007 tehtyyn Karjalan tasavallan kattavaan sosiologiseen kyselytutkimukseen (otos 1 250 hlöä) lisättiin 8 kysymystä (ks. liite 4). Tähän tutkimukseen on otettu mukaan petroskoilaisten (475 hlöä) vastaukset. Saadut vastaukset voidaan yleistää koskemaan Petroskoin aikuisväestöä, koska tietojen keräämisessä on noudatettu edustavuuden vaatimuksia 475 kyselyyn osallistuneen asukkaan otos edustaa sukupuolen, iän ja asuinpaikan suhteen Petroskoin aikuisväestön vastaavaa suhteellista osuutta. Tutkimuksen pääosaan sisältyy: Petroskoin ja Suomen asukkaiden välisten kontaktien yleisarviointi Joensuun rooli kanssakäymisessä, Joensuun Seudun imago Joensuun ja Petroskoin välisten elinkeinoelämän yhteyksien arviointi, niiden ongelmat ja tulevaisuuden näkymät yleiset johtopäätökset Jokaiseen lukuun sisältyy kaikkien tehtyjen tutkimusten tietoja. PETROSKOILAISTEN JA SUOMALAISTEN VUOROVAIKUTUKSEN YLEISARVIOINTI Kontaktien määrä 24,2 % kyselyyn osallistuneista aikuisista petroskoilaisista vastasi myönteisesti sosiologisen kyselytutkimuksen kysymykseen: Oletteko koskaan käyneet Suomessa? Suomalaisten kanssa suorassa kanssakäymisessä Venäjällä on ollut 46,7 % petroskoilaisista käytännössä joka toinen. Nämä luvut kertovat selvästi suuresta kontaktien määrästä petroskoilaisten ja suomalaisten välillä. Tarkempaa tietoa saadaan petroskoilaisten vastausten jakautumisesta kysymykseen: Onko läheisten tuttujenne (sukulaisten) joukossa sellaisia, jotka ovat muuttaneet Karjalasta muualle? 41,1 % - vastasi ei ole 25,7 % - kyllä, Suomeen 21,3 % - kyllä, Pietariin 13,7 % - kyllä, Moskovaan 9,3 % - kyllä, muille Venäjän alueille 4,6 % - kyllä, muihin Euroopan maihin (pois lukien Pohjoismaat) 2,9 % - kyllä, muihin maihin (pois lukien Eurooppa) 2,1 % - kyllä, Ruotsiin 4

0,8 % - kyllä, Norjaan 3,8 %* - ei vastannut * yhteissumma on yli 100 %, koska vastaajat saivat valita useamman vastausvaihtoehdon Näitä tietoja ei tule tulkita siten, että petroskoilaisia on muuttanut Suomeen enemmän kuin Venäjän muille alueille. Tässä tapauksessa on kyse pikemminkin faktojen psykologisesta resonanssista (muistamisen taso; se, että joku tuttu on muuttanut Suomeen asumaan saattaa jäädä suurelle osalle paremmin muistiin, kuin se, että toinen tuttu on muuttanut Pietariin). Kuitenkin se, että petroskoilaiset arvostavat Suomen asuinviihtyvyyden korkealle asuinpaikkaa vaihdettaessa, vahvistaa toisen kysymyksen vastausten jakauman Jos olette valmiit vaihtamaan asuin- ja työpaikkaa tai asuinpaikkaa (työpaikkaa) lapsienne (lastenlasten) takia, mikä vaihtoehto tuntuu Teistä parhaimmalta? 47,6 % - on parasta jäädä Karjalaan 11,6 % - Pietari 10,7 % - Suomi 8,2 % - Moskova 6,1 % - Ruotsi 5,5 % - muut Euroopan maat (pois lukien Pohjoismaat) 4,0 % - Norja 3,4 % - muut Venäjän alueet 2,1 % - muut maat (pois lukien Eurooppa) 10,3 % - ei vastannut * yhteissumma on yli 100 %, koska vastaajat saivat valita useamman vastausvaihtoehdon Suurin osa petroskoilaisista pitää parempana jäädä asumaan Karjalaan, tosin kansalaisten yleistä liikkuvuuden tasoa on pidettävä melko korkeana, minkä faktan muut sosiologiset ja historian tutkimukset vahvistavat. Sosiologisen kyselytutkimuksen kaikkien vastausten joukosta on kiinnostavaa tarkastella erikseen 18 30 -vuotiaiden nuorten vastauksia. Hieman yllättävää on, että Suomen suhteellinen asema mieluisten asuin- ja työpaikkojen joukossa on alempi kuin vanhemmilla ikäluokilla. Tämä selittyy sillä, että Moskovan ja Pietarin suosio on kasvanut huomattavasti Petroskoin nuorten joukossa. Niinpä Karjalasta poismuuttaneiden tuttujen tai sukulaisten joukossa Pietari johtaa selvästi (33,9 %), vaikkakin Suomeen muuttaneiden osuus on samansuuntainen kuin koko vastaajajoukolla (24,8 %). Mieluisten asuinpaikkojen joukossa Suomi on kolmannella sijalla (12,4 %) Pietarin (19,8 %) ja Moskovan (17,4 %) jälkeen. Nuorten joukossa ovat suosittuja myös Ruotsi (9,9 %) ja muut Euroopan maat (pois lukien Pohjoismaat, 9,9 %). Näin ollen, jos väestön vanhempien ikäryhmien joukossa Suomi on käytännössä katsoen suosituin asuin- ja työpaikka, niin Petroskoin nuorten joukossa Suomi vähitellen menettää asemiaan. Vuorovaikutuksessa ollakseen ei välttämättä tarvitse matkustaa ja olla tekemisissä keskenään. Kansainväliset suhteet voivat alkaa myös yhteiskunnassa muodostuvien asenteiden tasolla. Tämän voi päätellä petroskoilaisten vastausten jakaumasta kyselylomakkeen kysymykseen Millä tavalla Teidän mielestänne tasavallan tulisi kehittyä? 36,4 % on sitä mieltä, että naapureilta (norjalaisilta, ruotsalaisilta ja suomalaisilta) täytyy omaksua parhaita käytäntöjä 27,6, % on sitä mieltä, että tasavallan tulee etsiä oma kehittymistapansa (nojautua omaperäisyyteen) 15,6 % on sitä mieltä, että on sopeuduttava yleiseurooppalaiseen talouteen 10,9 % on sitä mieltä, että kehityksen on oltava samanlaista kuin muualla Venäjällä 2,9 % on sitä mieltä, että on kehityttävä toisella tavalla 6,1 % ei vastannut 5

Petroskoilaisten suuren kiinnostuksen kontaktien, myös kansainvälisten, kehittämiseen vahvistavat aikaisemmatkin tutkimukset. Vuonna 2003 tehdyssä Petroskoin strategisia tulevaisuuden näkymiä koskeneessa kyselyssä, toisella sijalla (yli 30 %) Karjalan pääkaupungin erilaisten kehittämisprioriteettien joukossa oli matkailun kehittäminen, ja tutkijoiden yllätykseksi kolmannella sijalla (20 %) oli kansainvälisten kontaktien kehittäminen (ensimmäisellä sijalla oli teollisuusyritysten kehittäminen, yli 60 %). Suomalaisten kanssa käytävän vuorovaikutuksen kehittämisen tunnepohjan arvioimiseksi maaliskuussa 2007 tehdyssä kyselyssä kaupunkilaisille esitettiin myös kysymys, jossa tiedusteltiin jo olemassa olevien kontaktien yleisvaikutelmaa. 66 % niistä, joilla oli kokemusta vuorovaikutuksesta, arvioi vaikutelman positiiviseksi tai lähinnä positiiviseksi, neutraaliksi sen arvioi 28 %, kielteiseksi tai lähinnä kielteiseksi vain 6 %. Kyselyn ensimmäisen osion tietoja yleistettäessä voidaan todeta, että Petroskoissa on suhteellisen liikkuva väestö, jolle ulkoisten suhteiden kehittäminen on yksi kehityksen avaintekijöistä. Vuorovaikutusta suomalaisten kanssa on pidettävä jo määrältään varsin merkittävänä ja huomioitava, että vuorovaikutuksella on hyvät edellytykset lisääntyä tulevaisuudessa. Kontaktien dynaamisuus Asiantuntijoille tehdyssä kyselytutkimuksessa pyydettiin arvioimaan dynaamisuutta, jolla Petroskoi on viime vuosina osallistunut sekä Suomen että Joensuun kanssa tehtävään yhteistyöhön. Molemmissa tapauksissa eniten kannatusta sai vastaus "yhteistyö lisääntyy, mutta ei riittävästi" (40,3 % asiantuntijoista arvioi näin yhteistyötä Suomen kanssa, ja 29 % yhteistyötä Joensuun kanssa). Toiseksi eniten vastattiin "yhteistyön intensiivisyys pysyy käytännössä ennallaan" (21 % koko Suomen osalta, 27,4 % Joensuun osalta), kolmanneksi eniten sai kannatusta vastaus "yhteistyö lisääntyy, ja lähenee tarvittavaa tasoa" (14,5 % koko Suomen osalta, 17,7 % Joensuun osalta) ja neljännellä sijalla oli vastaus "yhteistyön intensiivisyys vähenee" (12,9 % koko Suomen osalta, 9,7 % Joensuun osalta). Kuten nähdään, myönteisiä arvioita yhteistyön dynaamisuudesta on hieman enemmän kuin negatiivisia, mutta Joensuun kanssa tehtävän yhteistyön arviot ovat polarisoituneempia sekä positiivisia että negatiivisia arvioita on enemmän. Tämä ilmiö on täysin selitettävissä psykologisesti Joensuun kanssa tehtävä yhteistyö on asiantuntijoille konkreettisempaa kuin Suomen kanssa tehtävä yleisluontoinen yhteistyö. Ensimmäisessä tapauksessa on helpompaa muistaa oikeita esimerkkejä. Kun haastatteluja analysoidaan, voidaan tuoda esiin muutama selkeä näkökanta koskien kansainvälisen vuorovaikutuksemme dynaamisuutta: "Ihmisten asenteet Karjalan ja Petroskoin asukkaita kohtaan ovat paremmat nykyään, kuin aikaisemmin 1990- luvulla. Aikaisemmin oli tunnettavissa maan (Suomen) ja alueen sulkeutuneisuus. Suomi on aina ollut sulkeutuneempi kuin esim. Ruotsi tai Norja. Nykyään Suomi on kokonaisuudessaan avoimempi" (haastattelu 3). "Viimeisten 10 vuoden aikana Venäjän Tiedeakatemian Karjalan Tiedekeskuksen projektien määrä Joensuun seudun kanssa on vaihdellut 10 %:sta (2006) 41 %:iin (1997) kaikkien toteutettujen projektien määrästä (kaikkien maiden kanssa toteutetut projektit). Keskimäärin Joensuun seudun kanssa on toteutettu 25 % kaikista kansainvälisistä projekteista. Samana aikana Joensuun seudun kanssa yhteistyössä toteutettujen projektien määrä on vaihdellut 23 %:sta (2006) 73 %:iin (1997) kaikkien suomalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettujen projektien määrästä. Keskimäärin Joensuun seudun kanssa toteutettiin 50 % kaikista suomalaisten kanssa toteutetuista projekteista. Näin ollen voidaan todeta, että Karjalan tasavallassa tiedeyhteistyö (Venäjän Tiedeakatemian Karjalan Tiedekeskus) alkoi yhteistyöstä Joensuun seudun kumppaneiden kanssa, laajeni vähitellen muille Suomen alueille ja muihin maihin. Nykyäänkin kontaktien ja yhteisten tutkimusprojektien aktiivisuus on erittäin korkea" (haastattelu 9). "Useat projektit ovat luoneet raja-alueella perusolosuhteet luontomatkailun kehittämiselle, mutta se on osoittautunut turhaksi. Suurin osa valmistuneista kohteista (levähdyspaikat jne.) on yksinkertaisesti hävitetty. Syynä on ensinnäkin paikallisväestön vandalismi, tämä meidän tapamme suhtautua luontoon, johon voi lisätä hieman 6

protestointia. Toiseksi, organisaatioille, joilla olisi mahdollisuus kehittää luontomatkailua, se ei ole riittävän tuottavaa. On tuottavampaa toimia metsäsektorilla. Muutokset alkavat vasta nyt, alueelle tulee vakavammin otettavia yrityksiä, hotelleja rakennetaan. Edistystä tapahtuu, mutta on lähdettävä nollasta. Aktiivista yhteistyötä tehdään lohikasvattamojen perustamisessa. Tässä bisnes on löytänyt tiensä" (haastattelu 22) Nämä haastattelusitaatit tuovat esiin sen, että vuorovaikutuksessa on käynnissä erilaisia prosesseja, jotka suurelta osin liittyvät tutkimuksen aihepiiriin. Kun elinkeinoelämän yhteyksien alueella asiantuntijat kertovat tilanteen huonontuneen, niin humanitaarisella puolella ei ole huomattavissa ollenkaan vähentymistä tai siellä jopa lisätään vauhtia. Kontaktien sisältö Petroskoilaisten, suomalaisten ja joensuulaisten kontaktien tematiikkaa koskevia kysymyksiä oli mukana sekä väestökyselyssä, asiantuntijoille tehdyssä kyselyssä että asiantuntijoiden haastattelussa. Kerätyissä tiedoissa on hieman eroja, mutta ne eivät ole merkittäviä. Kyselyyn vastanneet kaupunkilaiset valitsivat seuraavat vastaukset kysyttäessä syitä suomalaiskontakteihin: 13,7 % - perheiden, lasten vaihto-ohjelmat 10,1 % - kulttuuritapahtumat 8,6 % - matkailijaryhmien tulo kaupunkiin 6,3 % - ammatilliset kontaktit 4,0 % - elinkeinoelämän yhteistyö 2,7 % - urheilutapahtumat 1,1 % - virallisten delegaatioiden vierailut 1,5 % - muut syyt 57,1 % - ei vastannut * yhteissumma on yli 100 %, koska vastaajat saivat valita useamman vastausvaihtoehdon Asiantuntijoiden arvioinneissa kulttuuri on selvästi johtoasemassa, sen mainitsee 71 % vastanneista koko Suomen osalta ja 59,7 % Joensuun osalta. Muut vastaukset jakautuvat seuraavasti: Matkailijat 54,8 % (Suomi), 58,1 % (Joensuu) Ammattikontaktit 35,5 % (Suomi), 40,3 % (Joensuu) Elinkeinoelämä 35,5 % (Suomi), 24,2 % (Joensuu) Virallisten delegaatioiden vierailut 29 % (Suomi), 25,8 % (kuntien delegaatiot; Joensuu), 11,3 % (virkamiesdelegaatiot; Joensuu) Urheilutapahtumat 14,5 % (Suomi), 11,3 % (Joensuu) Perheiden, lasten vaihto-ohjelmat 6,5 % (Suomi), 9,7 % (Joensuu) Tässä yhteydessä huomio kiinnittyy Joensuun osalta korkeahkoon turistimatkojen ja ammattikontaktien osuuteen sekä matalahkoon bisneskontaktien osuuteen. Tietyssä määrin tämä voi kuvata Joensuun asemaa petroskoilaisten kanssakäymisessä suomalaisten kanssa. Verrattaessa kaupunkilaisten ja asiantuntijoiden tuloksia, voidaan kiinnittää huomiota asiantuntijoiden perheiden ja lasten vaihto-ohjelmien vähäiseen osuuteen. Petroskoin ja Joensuun kanssakäymisen sisällön tarkempaa analysoimista varten asiantuntijoiden kyselylomakkeessa kysyttiin: "Mitkä Petroskoin ja Joensuun välisen yhteistyön alueet voivat mielestänne kehittyä voimakkaammin?" Vastaukset jakautuvat seuraavasti: 7

56,5 % - ammatilliset kontaktit 54,8 % - elinkeinoelämän kontaktit 40,3 % - kulttuurikontaktit 32,3 % - turistimatkat 29,0 % - perheiden, lasten vaihto-ohjelmat 17,7 % - urheilutapahtumat 4,8 % - virallisten delegaatioiden vierailut * yhteissumma on yli 100 %, koska vastaajat saivat valita useamman vastausvaihtoehdon Asiantuntijoiden mielestä Petroskoin ja Joensuun välisen yhteistyön kehittämispotentiaalia on käytännössä jokaisella alalla, myös tällä hetkellä johtoasemassa olevalla kulttuurisaralla. Huomiotta ei tietenkään voi jättää elinkeinoelämän kontaktien korkeaa asemaa tässä listauksessa; niitä käsitellään tämän raportin erillisessä luvussa. JOENSUUN ROOLI YHTEISTYÖN RAKENTAMISESSA JA JOENSUUN SEUDUN IMAGO Joensuun Seudusta kertovat tiedonlähteet Suurin osa asiantuntijoista (82,3 %) on itse käynyt Joensuussa. Asiantuntijoilla toisella sijalla käsityksen muodostamisessa Joensuun seudusta on kokemus keskusteluista joensuulaisten kanssa Petroskoissa (46,8 %) ja kolmannella sijalla ovat karjalaisten kollegoiden mielipiteet (32,3 %). Virallisten tiedonlähteiden, varsinkin tiedotusvälineiden merkitys on huomattavasti pienempi: 22,6 % - alueen viralliset esittelymateriaalit 8 % - Karjalan tasavallan sanomalehdet 8 % - Internet 4,8 % - Karjalan tasavallan TV 4,8 % - suomalaiset tiedotusvälineet 3,2 % - suomenkielinen ammattikirjallisuus 1,6 % - venäläiset tiedotusvälineet 1,6 % - venäjänkielinen ammattikirjallisuus 1,6 % - englanninkielinen ammattikirjallisuus * yhteissumma on yli 100 %, koska vastaajat saivat valita useamman vastausvaihtoehdon Suurin osa haastatelluista asiantuntijoista on sitä mieltä, että henkilökohtaiset kontaktit ovat yleisin keino saada tietoa Joensuusta. Projektin toteutuksessa kannattaa kiinnittää huomiota tiedotusvälineiden pieneen osuuteen tässä yhteydessä. Joensuun Seudun rooli Suurin osa asiantuntijoista on samaa mieltä siitä, että Joensuu on järjestänyt Suomen muihin alueisiin verrattaessa parhaiten yhteydet Petroskoin kanssa. Tätä mieltä oli 51,6 % kyselytutkimukseen vastanneista asiantuntijoista. 22,6 % asiantuntijoista on sitä mieltä, että Joensuu on kanssakäymisessä Petroskoin kanssa samalla tavalla kuin muut Suomen alueet ja 8 %:n mielestä Joensuu on jäänyt jälkeen tässä suhteessa. 17,7 % ei vastannut kysymykseen. Joensuun johtoasemaa kuvaavat sangen selkeästi myös haastatellut asiantuntijat: "Jokaisessa kokouksessa käsitellään vähintään 2-3 tältä alueelta tullutta hakemusta. Yleisesti voi todeta, että Joensuu on selkeässä johtoasemassa Pohjois-Karjalan alueiden joukossa, ja epäilemättä on Pohjois-Karjalan keskus" (haastattelu 6). 8

"Joensuun seudulla on erittäin tärkeä merkitys kansainvälisissä yhteisprojekteissa. Käytännössä kaikki projektit on toteutettu Joensuun yliopiston ja Joensuun kaupungin tukemana" (haastattelu 10). "Joensuu on yhteistyömme avainalue, joka toimii kaikilla aloilla ja on tietoportaali" (haastattelu 17). "Joensuu on johtaja. Rajan läheisyys ja pitkäaikaiset yhteydet näkyvät (aloitimme yhteistyön heidän kanssaan jo Neuvostoliiton aikana). Karjalan tiedekeskus on rakenteeltaan samanlainen kuin Joensuun yliopisto, meillä on toisiamme täydentävä kumppanuus" (haastattelu 22). Muutamat asiantuntijat tekevät haastatteluissa tärkeitä tarkennuksia: "Muista yhteyksistään johtuen suomalaiset voivat tehdä yhteistyötä koko maailman kanssa. Siksi suuret organisaatiot (esim. Helsingin ja Oulun yliopistot) tekevät IT-alalla yhteistyötä Piilaakson kanssa. Esimerkiksi Oulun yliopisto palvelee Nokiaa kouluttaessaan työvoimaa. Pienemmät organisaatiot kuten Joensuun yliopisto, Oulun yliopiston Kajaanin toimipiste ja eri Ammattikorkeakoulut toimivat täällä Karjalassa. Se on heille halvempaa ja helpompaa, koska heillä on henkilökohtaisia kontakteja" (haastattelu 2). "En pysty nimeämään suuria hankkeita, joissa olisi mukana useita maita sekä Joensuun seutu. Pääasiassa hankkeet ovat kahdenkeskisiä, Karjalan tasavallan alue- ja paikallisviranomaisten tasolla olevia" (haastattelu 3). Voidaan todeta, että Joensuu on vahvasti rakentanut suoria, kahdenkeskisiä kontakteja, jotka ovat luonteeltaan enemmänkin raja-aluesuuntautuneita kuin globaaleja. Kun puhutaan yhteistyön järjestämisen alueella olevasta kilpailusta, asiantuntijat mainitsevat Helsingin (haastattelu 7) ja Oulun (haastattelu 17), mikä vain korostaa Joensuun erityistä asemaa. Joensuun Seudun imago Sekä asiantuntijoiden kyselylomaketutkimuksessa että asiantuntijahaastatteluissa suurin osa kysymyksistä pyrki selvittämään Joensuun seudun imagoa Petroskoissa. Asiantuntijat arvottavat Joensuusta esitettyjä väittämiä seuraavan jakauman mukaisesti: 66,1 % - raja-alue 51,6 % - koulutuskeskus 32,3, % - matkailukeskus 27,4 % - viihtyisä asuinseutu 17,7 % - Euroopan metsäpääkaupunki 16,1 % - tiedekeskus 14,5 % - maaseutualue 12,9 % - hyvä liiketoiminta-alue 4,8 % - metalliteollisuus- ja koneenrakennuskeskus * yhteissumma on yli 100 %, koska vastaajat saivat valita useamman vastausvaihtoehdon Arvioitaessa Joensuun kehittymisen dynaamisuutta puolet (50 %) kyselytutkimukseen vastanneista asiantuntijoista on yhtä mieltä siitä, että Joensuun seutu kehittyy samalla tavalla kuin muut Suomen alueet. Yhtenä Suomen nopeimmin kehittyvistä alueista Joensuuta pitää 14,5 % asiantuntijoista, 8 % on vakuuttunut siitä, että Joensuu kehittyy hitaammin kuin muut Suomen alueet. 27,4 % ei vastannut tähän kysymykseen. Samalla suuri osa (45,2 %) asiantuntijoista on sitä mieltä, että tulevaisuudessa Joensuu voi olla yksi Suomen nopeimmin kehittyvistä alueista. 30,6 %:n mielestä Joensuu tulee kehittymään samaa vauhtia kuin muut Suomen alueet ja 4,8 % on sitä mieltä, että Joensuu tulee jäämään jälkeen muiden alueiden kehityksestä (19,4 % asiantuntijoista ei vastannut kysymykseen). 9

Joensuun kehityksen kannalta strategisesti tärkeinä tekijöinä kyselytutkimukseen vastanneet petroskoilaiset asiantuntijat näkevät seuraavat alat: 77,4 % - raja-alueyhteistyön kehittäminen 50,0 % - matkailu 48,4 % - koulutus 22,6 % - yritysten houkutteleminen alueelle 19,4 % - tiede 8 % - puunjalostus 6,5 % - ympäristöasiat 1,6 % - metalliteollisuus ja koneenrakennus 1,6 % - kulttuuri * yhteissumma on yli 100 %, koska vastaajat saivat valita useamman vastausvaihtoehdon Petroskoilaisten asiantuntijoiden mielestä Joensuu on raja-alue ja koulutuskeskus, joka tällä hetkellä kehittyy samalla tavalla kuin muutkin Suomen alueet, mutta josta saattaa tulla yksi kaikkein nopeimmin kehittyvistä alueista, jos raja-alueyhteistyöhön, matkailuun ja koulutukseen panostetaan tarpeeksi. Asiantuntijoiden haastatteluissa lausumat mielipiteet Joensuun imagosta ovat monipuolisempia, mutta yleisesti ottaen ne vahvistavat sitä kuvaa, joka on saatu kyselytutkimuksen vastauksia analysoitaessa. Yleisimpiä huomioita: yliopisto "Yliopistokeskuksen malli ja siihen liittyvä tieteen ja ammattikoulutuksen kehittäminen" (haastattelu 1). "Suomen omintakeisuus näkyy pienissä kaupungeissa. Joensuu erottuu mentaliteetin suhteen. Suuri tieteellinen potentiaali ja tiedekeskus tässä suhteessa Joensuuta ja Oulua ei voi verrata keskenään" (haastattelu 8). "Joensuu on yliopistokeskus, koulutus on ollut kaupungin kehittämiskonseptin perustana jo sen perustamisesta lähtien. Tämä konsepti perustuu viranomaisten, kirkon ja koulutuksen yhteistyölle" (haastattelu 19). "Rauhallinen monikulttuurinen yliopistokaupunki. Jatkuvasti kehittyvä tiedekeskus, jolla on hyvä tietopohja" (haastattelu 20). sijainti raja-alueella "Mainitsen kaksi asiaa, jotka ovat Joensuun selviä etuja verrattuna muihin Suomen alueisiin: sijainti lähellä Venäjän rajaa ja yliopistokeskus. Itse seudun sijainti ikään kuin antaa suhteille "transitoyhteyden" ja yliopisto lisää näihin suhteisiin "työ- ja aivovoiman" houkuttelevuutta" (haastattelu 6). "Edullinen sijainti lähellä rajaa tarkoittaa sekä matkailijoita että liikemiehiä. Kauppaketjut ovat laajentuneet, kauppoihin on ilmestynyt kylttejä: Palvelemme venäjäksi. Kulttuuri, teatterit, urheilu, teollisuus siellä on kaikkea. Tulevaisuutta on varsinkin raja-alueyhteistyössä. Kaikki Suomen raja-alueet ovat aktiivisia yhteistyössä ja avussa, jakavat rahat keskenään" (haastattelu 15). matkailu "Kaupunki on hyvin pieni meidän mittakaavassamme, 40 000 45 000 asukasta. Mutta jopa tämä pieni kaupunki noteerataan maailmassa (Euroopassa) liikematkailukeskuksena: suuria konferensseja, seminaareja ja foorumeita. Siellä on kaikki tarvittava. Eikä Joensuun yliopistokaan ole viimeisellä sijalla. Voi sanoa, että talouden ja matkailun kannalta Joensuun koko ja kehitys eivät ole samassa mittakaavassa. Joensuu on ikään kuin hiljainen, rauhallinen pieni kaupunki, mutta lähellä on suuria hiihtokeskuksia, paljon pieniä ja suuria hotelleja ja hieno lentokenttä. Nämä seikat ovat perustana tällaiselle matkailulle" (haastattelu 2). "Leningradin alueella ja Karjalan tasavallassa Pohjois-Karjalalla on hyvä maine lyhyiden perhelomien paikkana (esim. viikonloppuisin). Kalastus, sauna, vuokramökki Kohtuulliset hinnat, tarpeeksi tilaa, mukavia ihmisiä. Puhdas ympäristö" (haastattelu 3). 10

"Siellä on erinomainen matkailun infrastruktuuri, vähän aikaa sitten perheeni kävi Joensuussa lomailemassa ja se ei ollut sen kalliimpaa kuin mitä meillä täällä" (haastattelu 11). talous "Seudun taloudessa painotetaan innovaatioteknologioita, koulutusta, investointien houkuttelua alueelle, liikeelämän kehittämistä ja mukavien ja turvallisten elinolojen luomista. Tämän seudun etuna ovat lisääntyvät investoinnit uusien teknologioiden kehittämiseen, tiedepuistojen rakentaminen, rajakaupan kehittäminen ja yrittäjien yhteistyö" (haastattelu 10). "Se on aktiivisesti kehittyvä kaupunki. Viime vuonna Joensuu oli kolmannella sijalla nopeimmin kehittyvien kaupunkien listalla heti Oulun ja Jyväskylän jälkeen. On suuri ero 1990-luvun puolivälin ja tämän päivän Joensuun välillä. Kaupungissa on tehty todella paljon, rakennetaan paljon, ulkoiset muutokset ovat huomattavia" (haastattelu 19) elämäntapa "Hiljainen ja rauhallinen nurkkaus, jossa elämä on tasaista. Järvien, metsien ja hyvien teiden maa" (haastattelu 1). "Ihmisten kanssa oli mukava olla kanssakäymisessä. He olivat usein itse käyneet Petroskoissa, joten he tuntevat meidän alueemme, sen hyvät puolet ja ongelmat. Siksi ihmiset suhtautuvat toisiinsa kuten naapurit" (haastattelu 3). "Itse kaupunki on erinomainen käyntikortti kokemattomammille turisteille. Se on yleisesti ottaen samanlainen kaupunki kuin muutkin keskikokoiset suomalaiset kaupungit. Siitä saa hyvän käsityksen miten mukava elämä pitää järjestää. Erinomainen infrastruktuuri, vaikkakin seutu on vähemmän kehittynyt kuin Etelä-Suomi ja Baltian saaristot" (haastattelu 22). Hyvien puolien lisäksi asiantuntijat kommentoivat laajasti myös Joensuun seudun ongelmia: "Ongelma on, että seutu on lama-aluetta. Väestön määrä pienenee kaupungissa, Joensuun ympäristössä ongelma ei näy niin selvästi. Kaukana pääkaupunkiseudulta ja rannikolta, periferia. Väestö ikääntyy, vaikkakin yliopisto vaikuttaa positiivisesti" (haastattelu 1). "Yksi ongelma on maahanmuuttajien suuri määrä, varsinkin afrikkalaisten ja aasialaisten. Se alkoi 1990-luvun alussa, sitten tuli Kosovo. Erittäin paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, 1 000 1 500 henkilöä. Siellä ei ole suvaitsevaisuutta. On huumeongelmia ja rikollisuutta, joita ei tietenkään voi verrata meidän Aunukseemme, mutta kun skinheadien jengit tulevat kaduille se on pelottavaa. Itse suomalaiset pelkäävät tätä kovin. 1990-luvun lopussa suomalaiset sanomalehdet kirjoittivat Joensuusta vain negatiiviseen sävyyn" (haastattelu 2). "Ongelma on Karjalan tasavallan alueella raja-alueen huonosti kehittynyt infrastruktuuri (varsinkin liikenne). Tästä johtuen Venäjän eteläosista (Moskova, Pietari) tulevat turistit eivät matkusta Pohjois-Karjalaan, vaan menevät Etelä-Suomeen. Joensuussa on myös verraten vähän hiihtokeskuksia, ja siksi laskettelua harrastavat turistit menevät pohjoisemmaksi Ouluun. Täytyy ottaa huomioon myös seudun etäisyys pääliikenneväylistä (pohjoinen-etelä), ja länsi-itä-liikenneväylien kehittymättömyys. Etäisyys pääkaupungista (Suomen mittasuhteissa). Verrattain matalasta teollisuuden kehitystasosta ja alueen perifeerisyydestä johtuva suhteellisen korkea (Suomessa) työttömyysaste. Viime aikoina tilanne on hieman parantunut" (haastattelu 3). "Suomalaisen käsityksen mukaan Joensuu on maaseutualuetta, jossa ei ole esimerkiksi sellaista tiedepuistoa kuin Oulussa. Logistisesti Joensuu häviää Etelä-Karjalalle, jossa kolme Karjalan kannaksella sijaitsevaa terminaalia on täysin kuormitettu. Molempiin suuntiin on hyvät kehitysnäkymät ja niiden eteen on tehtävä työtä molemmilla puolilla" (haastattelu 6). "Joensuulla ei ole mitään erityisiä etuja verrattuna muihin Suomen alueisiin. Samanlainen raja-alue kuin etelässäkin, mutta pääomaa on vähemmän. Suomalaiset odottavat venäläisten investointeja ja ovat valmiita erityisehtoihin. Lisäksi näkyy demografisen kuilun ja korkeakoulutusmuodin vaikutus. Monet nuoret muuttavat keskuksiin ja enää ei riitä työvoimaa. Siksi monet meidän nuoristamme löytävät nykyään töitä Suomesta ja Joensuusta" (haastattelu 7). 11

"Samalla matkailun infrastruktuurin kehityksessä Joensuu on jäljessä Suomen muista alueista. Suuri venäläisten turistien virta menee Kaakkois-Suomeen. Joensuu tekee nykyään aktiivisesti töitä venäläisten turistien houkuttelemiseksi, mutta se ei aina ole onnistunut. Siellä on hyviä hotelleja, mutta myös huonompitasoisia. Jopa venäläiset turistit, jotka ovat jo tottuneet hyviin olosuhteisiin, haluavat tässä suhteessa jotain parempaa. Shoppailun ja uimahallien lisäksi siellä ei ole muuta tekemistä" (haastattelu 19). "He painivat työttömyyden kanssa. Suurin osa isoista hankkeista on kohdistettu raja-alueen infrastruktuurin kehittämiseen, siksi siellä ollaan hyvin suuntautuneita meihin päin. Vaikka luontomatkailu on hyvin kehittynyttä, siellä ei ole tarpeeksi koskematonta luontoa, jota meillä on riittämiin, esim. Laatokan ympäristössä. Muut ongelmat ovat yhteisiä koko Suomelle (verot, maastamuutto jne.)" (haastattelu 22) Voidaan yleistäen todeta, että petroskoilaisten asiantuntijoiden mielestä Joensuun seudun avainongelmia ovat työttömyys, suuri maahanmuuttajien määrä, riittämätön matkailun infrastruktuurin laatu, etäisyys maan keskuksesta (perifeerisyys, maaseutu). Joensuun kehityksen tulevaisuuden mahdollisuudet ovat sekä haastateltujen että kyselytutkimukseen osallistuneiden asiantuntijoiden mielestä ennen kaikkea raja-alueyhteistyön kehittämisessä: "Venäjän potentiaalinen läheisyys tulee olla tärkeässä asemassa. Myönteistä on kulttuurikontaktien kehittyminen: venäläinen ja suomalais-ugrilainen väestö. Ilman globalisaatiota he eivät pärjää, pitää integroitua (tätä tapahtuu nykyään, mutta vain pienyritysten tasolla)" (haastattelu 1). "Prioriteetteja voivat olla esim. kuinka saada enemmän venäläisiä matkailijoita seudulle, kuinka saada enemmän kulttuuritapahtumia (festivaaleja, konsertteja, foorumeja). Joensuun kaupunki tukee kaikkea tätä liikeelämän kehittymisen vuoksi. Joensuu voisi olla liikenteen solmukohta, monet tiet Karjalan tasavallasta Eurooppaan menevät Pohjois-Karjalan kautta" (haastattelu 2). "En tunne heidän virallisia poliittisia asiakirjojaan, mutta tiedän että he haluaisivat kehittää aluetta käyttäen hyväkseen mm. Karjalan tasavallan naapuruutta. Tiedän tämän, koska keskustelin erään poliitikon kanssa viime vuonna foorumissa. Painopisteenä on se, että Karjalan tasavalta sijaitsee lähellä: kaikki mikä voi liittyä kauppaan, yhteiseen tuotantoon, matkailuun, matkailija- ja tavarakuljetusvirtojen kulkemiseen Karjalan läpi" (haastattelu 3). "Joensuun kaupungin kansainvälistymisstrategiassa vuoteen 2012 painotetaan kansainvälisen integraation lisäämistä, ml. Venäjä-yhteistyön kehittäminen, taloudellisen yhteistyön ja yritystoiminnan kehittäminen, metsäalan yhteistyö, yhteistyöverkostojen luominen, liikenne, matkailun kehittäminen, innovaatiot, alueen turvallisuus, kulttuurin monimuotoisuus ja kulttuuriyhteistyön kehittäminen" (haastattelu 9). Asiantuntijat mainitsevat myös muita Joensuun seudun kehittämissuuntia: "Teollisuus ei ole siellä kovin kehittynyttä, mutta matkailun tila on paljon parempi. He voivat olla vakavasti otettava kilpailija meidän matkailuyrityksillemme, he voivat houkutella matkailijoita Moskovasta ja Pietarista" (haastattelu 2). "Strategiset painopistealueet koulutuksen ja matkailualan kehittäminen. Hienot ja kohtuuhintaiset hotellit, matkailu- ja hiihtokeskukset, maatalouden tukeminen" (haastattelu 13). "Joensuun seudun kehityksen strategiset painopistealueet ovat mielestäni raja-alueyhteistyö, liikenne ja logistiikka" (haastattelu 17). "He pyrkivät asemoimaan itseään Euroopan metsäpääkaupunkina. Tähän liittyen järjestetään erilaisia, eurooppalaista tasoa olevia metsätapahtumia (konferensseja) Liike-elämän kehittäminen liittyy heillä muualta tulevien yritysten houkuttelemiseen ja omien yritysten alueen ulkopuolisille ja kansainvälisille markkinoille pääsyn edistämiseen. Viimeksi mainittu on ajankohtaista varsinkin innovaatioalan pienyrityksille, esim. hi-techja IT-alalla. Siksi he ovat rakentaneet kolmannen sukupolven tiedepuiston, joka on heidän mukaansa ainoa maailmassa. Nyt he markkinoivat sitä voimakkaasti ja sitten myyvät konseptia" (haastattelu 19). "Joensuun prioriteetti on jatkuva kehitys. He tekevät kaiken mahdollisen säilyttääkseen uniikit luonnon ja asutuksen muistomerkit, toimivat kansalaisjärjestöjen kanssa, tukevat kulttuuriperinteitä, luovat olosuhteet lajien uusiutumiselle. Prioriteettina ovat yleisesti ottaen kaikki eurooppalaiset arvot, vaikka niiden byrokratiaa myös kritisoidaan" (haastattelu 22) 12

Imagotutkimuksen johtopäätösten tekemiseksi haluaisin ottaa esiin erään asiantuntijan lausuman "Jos Suomea ajatellaan ihmisenä, niin Joensuu on osa sen aivoja" (haastattelu 2). Vaikka Joensuussa on ongelmia, kukaan asiantuntijoista ei aseta kyseenalaiseksi alueen korkeaa innovaatiosuuntautuneisuutta, valmiutta kokeilla uutta ja muuttua ajan vaatimusten mukaan. Myöskään raja-alueyhteistyön merkitystä Joensuun seudulle ja myönteistä suhtautumista Petroskoihin ja Karjalan tasavaltaan ei kyseenalaisteta. Joensuun seudun imagossa ovat Petroskoissa selvästi vallalla myönteiset piirteet. JOENSUUN JA PETROSKOIN ELINKEINOELÄMÄN YHTEYKSIEN ARVIOINTI; ONGELMAT JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Nykyisten elinkeinoelämän yhteyksien arviointi Tämän tutkimuksen tehtävänä on analysoida kaupunkiemme välisiä elinkeinoelämän yhteyksiä. Tutkimus vahvistaa olettamuksen, että juuri tämä kanssakäymisen osa-alue on sekä ongelmallisempi että enemmän mahdollisuuksia sisältävä kuin muut alueet. Mahdollisuuksien merkitys korostuu jo aiemmin kohdassa, jossa esitetään vastausten jakauma koskien yhteistyön kehittämisalueita. Yli puolet asiantuntijoista (54,8 %) on sitä mieltä, että tällainen alue on elinkeinoelämän kehittäminen, jonka kannatus on vain 1,7 % vähemmän kuin ensimmäisellä sijalla olevat ammatilliset yhteydet. Kyselylomakkeessa asiantuntijoita pyydettiin suoraan arvioimaan Petroskoin ja Joensuun välisten elinkeinoelämän yhteyksien tasoa. Seuraavassa tulokset: 3,2 % arvioi tason olevan riittävä 12,9 % arvioi tason olevan enemmän riittävä kuin riittämätön 50 % arvioi kontaktien tason ennemminkin riittämättömäksi kuin riittäväksi 12,9, % arvioi tason olevan riittämätön 21 % ei vastannut kysymykseen Asiantuntijoiden mukaan on selkeästi havaittavissa olemassa olevien elinkeinoelämän kontaktien määrän/tason riittämättömyys. Haastatteluissa tämä seikka tulee selvästi esiin seuraavissa lausumissa: "Arvioin kokemukset bisneskontakteista kyseisen alueen edustajien kanssa huonoiksi. Ymmärtääkseni kaupunkimme ei tee mitään bisneskontaktien kehittämiseksi ja he ymmärtävät sen erinomaisesti. Kontaktit rajoittuvat "ystävyysmatkoihin". Tietysti urheilu ja kulttuuri ovat tärkeitä, mutta nämä kontaktit on luotu jo neuvostoaikana. Mitään uutta, markkinasuuntautunutta en näe kontakteissa Joensuun kanssa" (haastattelu 2). "Petroskoissa ei ole havaittavissa joensuulaisen bisnesyhteisön läsnäoloa. Yhteistyölle ei ilmeisesti ole toimintaolosuhteita" (haastattelu 6). "Bisneskontaktien kokemukset ovat hyvin heikkoja. Kauppakamarien välillä on yhteyksiä, mutta en tiedä mitä he konkreettisesti tekevät. En näe Petroskoissa joensuulaisia yrityksiä ja päinvastoin. Joensuulaisia yrittäjiä ei näy meidän messuillamme, esim. parhaillaan meneillään olevilla metsämessuilla. Jopa II venäläissuomalaisessa talousfoorumissa, joka pidettiin Petroskoissa lokakuussa 2006, oli paikalla pääasiassa oululaisia. Joensuusta paikalla oli vain 3-5 henkilöä" (haastattelu 19). Mukana on kuitenkin myös toisenlaisia mielipiteitä: "Minusta tuntuu, että yleisesti ottaen bisneskontaktit Joensuun seudun kanssa kehittyvät, tosin olemassa olevia mahdollisuuksia ei käytetä täysin hyväksi sen enempää Karjalan tasavallan kuin Joensuun seudunkaan puolelta" (haastattelu 9). "Erittäin positiivista. Matkat ja tiiviit yhteydet tuovat minulle virikkeitä. On erittäin tärkeää nähdä naapurin myönteisiä saavutuksia. Paljon olemme jo onnistuneet lainaamaan ja soveltamaan omiin olosuhteisiimme. Kehitys menee eteenpäin vain, jos olet avarakatseinen, katsot eteenpäin ja olet valmis muuttumaan" (haastattelu 11). 13

Negatiiviset arviot yhteyksien nykytilasta ovat kuitenkin haastatteluissa vallitsevina. Tässä yhteydessä erityisen mielenkiintoisia ovat lausumat, jotka koskevat yhteyksien dynaamisuutta tällä alueella: "Olemme menettäneet erittäin paljon sitten 1990-luvun. Tuolloin Karjalan tasavallassa oli Finnairin, Huolintakeskuksen, Sparin, Skanskan, Valmetin ja Sisun edustustot. Neste suunnitteli huoltoasemien rakentamista. Tällä hetkellä näistä yrityksistä yksikään ei ole Karjalan tasavallassa. Pietarin ja Moskovan lisäksi suuret suomalaiset yritykset avaavat toimistoja Novgorodiin ja Vologdaan, aina Uralille asti. Meidän silloisten yhteyksiemme pelaajista suurin osa on poistunut kentältä Miksi näin on käynyt? En usko, että tässä on kyse yksityiskohdista, vaikka esimerkkejä meidän bisneksiemme epärehellisyydestä on paljon. Silloin oli liian paljon hallinnollisia esteitä eikä riittävästi vakuuksia pääoman säilymisestä. Esimerkiksi elintarvikkeiden kuljetus: Voimix, jota venäläiset kaupat olivat pullollaan, kuljetettiin alkuaikoina Karjalan tasavallan kautta. Monet maatalousyrittäjät hakivat suomalaista perunaa Karjalan tasavallasta. Jos ei olisi ollut näitä esteitä ja viranomaisten ahneutta, meidän terminaalimme olisivat täynnä. Nyt meidän liikemiehemme ostavat Voimixiä Pietarista" (haastattelu 7). "Makrotaloudellisten osoittimien mukaan suomalaiset pyrkivät Venäjän markkinoille, vähän aikaa sitten John Deere avasi edustuston Pietariin. Karjalan tasavalta ei kiinnosta suuryrityksiä, mutta tilanne on objektiivinen. Meidän kohtalonamme oli ottaa vastaan ensimmäinen rajojen avaamisesta tullut isku. 1990-luvulla Karjalan tasavallassa oltiin hyvin aktiivisia, meidän rajamme yli kulki enemmän tavaraa kuin mitä tänä päivänä. Sitten markkinat suuntasivat logistiikan Pietariin ja Moskovaan. Tämän kaltaiset yhteydet käytettiin loppuun. Nykyään 40 % meidän taloudellisista yhteyksistämme on metsänhakkuussa, eikä siitä kannata järkyttyä" (haastattelu 21) Näistä lausumista näkyy, että edes elinkeinoelämän yhteyksien uutta kehittämisvaihetta ei pidä aloittaa puhtaalta pöydältä, vaan aikaisempi kokemus tulee ymmärtää ja käsitellä uudella tavalla, ei vain tutkimuksissa vaan myös yleisesti koko yhteiskunnassa. Elinkeinoelämän kehitysnäkymät Seuraavassa kyselylomakkeen kysymyksessä pyydettiin asiantuntijoita nimeämään eniten mahdollisuuksia sisältäviä elinkeinoelämän kehittymissuuntia. Asiantuntijoiden vastauksissa ehdottoman kärkisijan sai matkailu sen mainitsi 67,7 % vastaajista. Kaksi-kolme kertaa harvemmin mainittiin puunjalostus (33,9 %), pientalorakentaminen (30,6 %), kauppa ja energiaa säästävät teknologiat (kumpikin 29 %), liikenne (21 %). Vielä vähemmän mainintoja saivat terveydenhuolto (12,9 %), metallinjalostus ja koneenrakennus (6,5 %) ja koulutus (3,4 %). Haastatteluissa esiin tulleet asiantuntijoiden mielipiteet ovat vielä moninaisempia: "Suomesta Sinistä Tietä pitkin tulevia matkailijavirtoja pitää lisätä. Meidän pitää "vetää" tänne matkailijoita Joensuusta siellä heitä on paljon. Suomesta tulevien muunmaalaisten matkailijoiden suhteen meidän tilanteemme on huono. On rakennettava matkailureitti ja sen kaikille kohteille on tehtävä liiketoimintasuunnitelma. Reitit voivat olla yhteisiä suomalaisten kanssa: uusi ja vanha Valamo, talviset moottorikelkkasafarit esim. Kizhin saarelle, rajanylittävät jokireitit (nämä joet ovat erittäin suosittuja). Rajanylittävälle matkailutoiminnalle tarvitaan strategia, jossa tulee olla yhtymäkohtia Joensuun strategiaan" (haastattelu 2). "Tulevaisuuden mahdollisuuksia koskevia ideoita on pinnalla monia, olen jo osasta puhunutkin. Muutamasta kerron hieman tarkemmin. Yhteiskuntajätteen käsittely: tiedostamme hyvin sen ajankohtaisuuden. Mitään ylitsekäymättömän vaikeaa sen toteuttamisessa ei ole, mutta se sisältää riskejä, joita on vaikea arvioida ja se pysäyttää meidän liikemiehemme. Jos olisi mahdollista perustaa hanke, jossa molemmin puolin rajaa voitaisiin ennakoida riskit ja suorittaa vaadittavat kansainvälisten standardien mukaiset asiantuntijatarkastukset ja -hyväksynnät EU:n ohjelmien puitteissa, niin meidän puoleltamme löytyisi kiinnostusta. Matalien asuintalojen rakentaminen: tämä olisi todellinen ratkaisu Petroskoin slummiongelmaan. Mitään suuria hallinnollisia ja rahoitusresursseja ei tarvita. Me emme ole vielä omaksuneet suomalaista elementtitalorakennustekniikkaa. Näin rakennettujen asuntojen laatu ei ole huonompi kuin tällä hetkellä kaupungissa rakennettavien asuntojen laatu. Tämä tekniikka ei myöskään vaadi mitään erikoisvalmisteluja tontteja on valmiina (purettujen ränsistyneiden talojen tilalla), ja niillä on valmiina kunnallistekniikka. Tästä olen jo maininnut hyviä esimerkkejä, pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Miksi Pohjois-Suomessa ei ole kerrostaloja, jos se on edullisinta? Tämä kehittäisi myös muita alaan liittyviä toimialoja, esim. laadukkaiden kattotiilien tuotantoa (ne mitä 14

nyt tuotetaan, eivät ole kovin pitkäikäisiä). On toki myös kannattamattomia asuinrakennushankkeita, mutta se on jo erillinen kysymys. Pinnalla on siis paljon liiketoimintaideoita, jotka vain odottavat liikkeelle tönäisyä" (haastattelu 5). "Pitkällä aikavälillä tärkeintä on toimivien liikenneyhteyksien luominen. Ihanneratkaisu olisi yhteinen liikennekampanja, samalla voitaisiin kehittää Sinisen Tien palveluja. Mutta siellä "laaksossa" (tieosuus Petroskoin ja rajan välillä) on ikään kuin kuollut alue. Missä ovat hotellit ja leirintäalueet, matkailukeskukset puuttuvat. Suomalaiset matkailevat mielellään, mutta täällä päämarkkinointikeinona on puskaradio. Joensuussa on hiihtokeskus, joka on hyvin suosittu kansalaistemme keskuudessa ja kyseisen keskuksen palvelut ovat hyvinkin venäläisten saavutettavissa. Meillä on raja-alueilla hyviä paikkoja vastaavien keskusten rakentamiseen, mutta ikävä kyllä keskiluokka ei vielä kiinnosta sijoittajia. Mediahankkeilla on samanlaiset olosuhteet. Hyvänä esimerkkinä on Petroskoin ja Oulun välinen innovaatiohanke, tätä aluetta pitää kehittää myös Joensuun kanssa. Olisi hienoa kehittää yhteistyötä kunnallisen energiatalouden alalla vähintään raja-alueen ja Sinisen Tien asutusalueilla " (haastattelu 8). "Minulle tärkein tulevaisuuden suuntaus on pienkerrostalo- ja elementtirakentaminen. Skotlantilaiset ostavat vuosittain tähän tarkoitukseen 650.000 m 3 puuta vuosittain. Meillä on puuvarantoja, mutta silti rakennamme kivestä. Suomalaiset eivät tietääkseni enää lainkaan rakenna asuinrakennuksia kivestä" (haastattelu 11). "Yksi tulevaisuuden mahdollisuus on ilman muuta matkailu. Tämä ala tulee kasvamaan eniten" (haastattelu 13). "Matkailua tulee kehittää, bisneksen mahdollisuudet ovat tällä alalla. Karjalan tasavallassa kaupunkimatkailua houkuttelevampaa on maaseutumatkailu: karjalaiset kylät, tsasounat, puuarkkitehtuuri, kaunis luonto. Suomalaiset tulevat mielellään katsomaan taloja, jollaisia on enää meillä. Mutta meidän kyliimme on vaikeaa päästä, siellä ei ole tarvittavia olosuhteita. Karjalan tasavalta on matkailualue" (haastattelu 18). "Bisneskontaktien kehittäminen voi liittyä liiketoimintaan IT-alalla, koulutuksessa (bisneskoulutus), liikenteessä, tietoliikenteessä, ehkä matkailussa, konferenssimatkailussa. Eurooppalaista ja globaalia tasoa olevia konferensseja voitaisiin järjestää osittain Joensuussa ja osittain Petroskoissa. Mutta tämä on mahdollista, vain jos liikenneyhteydet ovat normaalit. Ympäristöala ei ole kovin kannattava, mutta sillä tehdään nykyään paljon töitä" (haastattelu 19). Haastattelujen analysoinnin perusteella voidaan todeta, että Petroskoin ja Joensuun välisten elinkeinoelämän yhteyksien kehittämiseksi on olemassa riittävän suuria, vapaita ja mahdollisuuksia omaavia markkinoita. Onko asia näin, sen vain aika voi näyttää. On kuitenkin luultavaa, että suurimmat ongelmat eivät ole kilpailussa vaan raja-alueen infrastruktuurin rakentamisessa kansainvälistä liiketoimintaa palvelevaksi. Viimeinen kysymysosio on tarkoitettu tämän olettamuksen tarkistamiseen. Suurimmiksi ongelmiksi Petroskoin ja Joensuun välisen elinkeinoelämän kehittämisessä asiantuntijat mainitsevat: 48,4 % - tiedon puute mahdollisista kumppaneista 45,2 % - heikko raja-alueen liiketoimintahankkeita palveleva infrastruktuuri 40,3 % - epäedullinen tullilainsäädäntö 29,0 % - kokemuksen puute 14,5 % - viranomaisten tuen puuttuminen 14,5 % - mentaliteettierot 9,7 % - ei ole valmiutta kehittää kilpailua 9,7 % - vaikeudet viisumin saamisessa 6,5 % - vaikeudet rajanylityksessä * yhteissumma on yli 100 %, koska vastaajat saivat valita useamman vastausvaihtoehdon Vastausjakaumasta näkyy, että kyselytutkimukseen osallistuneiden asiantuntijoiden mielestä eniten ongelmia aiheuttaa infrastruktuurin heikkous, seuraavalla sijalla ovat selkeästi lainsäädännön ongelmat; vähemmän näkyvyyttä saavat poliittisen tahdon puute ja kulttuurierot. Nämä tulokset vahvistavat myös haastatteluissa esiin tulleita mielipiteitä: 15

"Meidän ja suomalaisten liikemiesten väliset yhteydet ovat katkenneet. Meidän bisnesyhteisömme ei näe monia kehittämisen lähteitä: oma liikevaihto, pankit ja sijoittajat. Kaikkea, mikä liittyy kansainväliseen yhteistyöhön ja ulkomaisiin kumppaneihin, pidetään pääasiassa liian kalliina, jotta tällaisiin hankkeisiin voitaisiin osallistua (vaikka asia ei ole näin). Kansainvälisiä rahoituslähteitä ei pidetä realistisina, koska ei ole todellista kumppanuutta pattitilanne" (haastattelu 5). "Pääongelma on kehittymätön infrastruktuuri. Täytyy lisätä Värtsilän ja Lytän rajanylityskapasiteettia" (haastattelu 13). "Tulppana on Värtsilä-Niiralan läpäisykapasiteetti, raja-alueen tavaraterminaaleja täytyy laajentaa. Täytyy lisätä turvallisuutta ja mukavuutta, elävöittää raja-aluetta, kehittää kaupan ja palveluiden infrastruktuuria. Palvelut ovat erittäin tärkeitä" (haastattelu 16). "Tulli on suurin ongelma. Tosin Värtsilän tulli toimii hyvin (humanitaarisissa kuljetuksissa ei ole ongelmia), ongelmana on tullauksen kesto ja toiminnan hitaus. Tämä koskee sekä vientiä (Kontupohjasta tuotava puu ja paperi) että tuontia. Tullaus on hidasta ja byrokraattista. Suomen raja toimii joustavammin Venäjän suuntaan. Vanhat määräykset ja vaatimukset vaikuttavat. Saattaa olla, että myös kielimuuri häiritsee: englantia ei osata missään. Englanti on bisneskielenä, mutta sitä osataan huonosti" (haastattelu 18). "Suurin ongelma ei ole halun puuttumisessa. Kaikki haluavat kehittyä, kehittää jotain yhteisiä hankkeita, rajaalueen infrastruktuuria jne. Kaikkein suurin ongelma on Venäjän lainsäädäntö, muutamat sen erityispiirteet. Nyt on tullut joitain helpotuksia esim. tullikoodeksiin, kansalaisten on helpompaa ylittää raja, mutta se ei riitä Ongelma on myös Karjalan tasavallan alueen liikenne-infrastruktuurin kehittymättömyys. Pohjois-Karjalan alueella se on kehittynyttä (ei siinä määrin kuin muualla Suomessa, mutta riittävästi). Jos haluamme kehittää yhteyksiä (liiketoiminta, matkailu yms.), meidän on pakko kehittää raja-alueen rakenteita omalla puolellamme rajaa. Ongelma on myös Karjalan tasavallan talouden yleinen kehittymättömyys ja Karjalan rikollisuustilanne. Viime aikoina bisneskontakteja kehittävien henkilöiden ammattitaidon taso on noussut, mutta siltikään heidän osaamisensa ei mahdollista heidän toimimistaan tasavertaisina suomalaisten kanssa" (haastattelu 3). "Mielestäni liiketoimintaa hidastavat pääasiassa lainsäädäntö, mentaliteetti ja politiikka. Lakien pitäisi olla ymmärrettäviä ja ennustettavia. Tällä hetkellä lainsäädäntö muuttuu jyrkästi ja nopeasti. Pyöreän sahatavaran tullien ennustaminen ja arvaaminen on mahdotonta: arviot vaihtelevat 8 eurosta 50 euroon kuutiolta. Miten riskejä voi arvioida tällaisessa tilanteessa? Uuden metsäkoodeksin toimeenpanon vaatimia mekanismeja ei ole valmisteltu, noin 100 säädöstä joudutaan muuttamaan. Milloin tämä tapahtuu? Mentaliteetti: tällä tarkoitan kulttuurieroja ja liiketoiminnan käytäntöjen eroavaisuuksia. Suomalainen ei voi myöhästyä tapaamisesta tai pettää kumppaniaan. Toisen osapuolen erikoispiirteiden ymmärtämättömyys on juuri tällä hetkellä erittäin ajankohtaista Politiikka: talouden tulee sanella olosuhteet, ei päinvastoin. Meillä yksittäisten henkilöiden intressit vallankäytössä ovat vielä liian voimakkaita. Ja lisäksi vielä sama molemminpuolinen ymmärtämättömyys byrokratian suhteen. Byrokratia ymmärtää parhaiten itseään. Kansainvälisessä yhteistyössä meidän ja heidän virkamiehet eivät ymmärrä toisiaan, vaikka puhuisivat samaa kieltä" (haastattelu 21). "Ongelma on siinä, että kenen pitää tehdä aloite bisneskontaktien aktivoimiseksi. Minä en näe keinoja heidän aktivoimisekseen. Tärkeintä on se, mikä jarruttaa suomalaisten aktiivisuutta: korkeat verot, korruptio, liikenteen infrastruktuurin puuttuminen, meidän lainsäädäntömme epäselvyys. Tämän lisäksi suomalaiset liikemiehet eivät uskalla matkustaa tänne, he pelkäävät oman turvallisuutensa puolesta" (haastattelu 2). "Ongelma on se, että meidän liiketoimintakulttuurimme ovat erilaiset, täysin erilaiset. Mainitsen haluttomuuden kehittää yhteistyötä jalostusteollisuudessa. On tulliesteitä, jonoja rajalla. Sääntöjä ei ymmärretä. Kaikki tämä säikäyttää pois kunnolliset suomalaiset liikemiehet. Venäjää pidetään yleisesti ei-houkuttavana kumppanina (byrokratia, toisenlaiset säännöt, villit markkinat). Tämän lisäksi suomalaiset aliarvioivat meidän potentiaaliamme. Raaka-aineita kiviä, vettä, luonnonresursseja on, mutta niiden lisäksi on myös inhimillistä potentiaalia (älyä, kulttuuria)" (haastattelu 1). "Kontaktien kehittymistä hidastavat ennen kaikkea liikenneyhteydet. Ei ole linja-autoyhteyttä, eikä suoraa junayhteyttä" (haastattelu 8). Mitä asiantuntijat pitävät Petroskoin ja Joensuun elinkeinoelämän kehittymisresursseina, mistä voi tulla kehityksen "tukipiste"? Haastattelut sisältävät myös muutamia tätä koskevia ehdotuksia: 16

"Tarvitaan jonkinlainen yrityshautomo. Ehkä joku kaupungin ohjelma, joka auttaisi suomalaisia aloittamaan liiketoimintansa täällä. Miksi meillä ei ole suomalaisia kauppoja, kampaamoja, hammaslääkäreitä, leipomoita? Miksi ei ole pienteollisuutta, jossa suomalaiset olisivat mukana, esim. matkamuistot tai muoviteollisuuden kertakäyttötuotteet (lautaset, mukit tai kesäkahvioiden pöydät ja tuolit). Tänne saapuvan liikemiehen tulisi saada opastusta sekä lainopillista että hallinnollista. Käännös- ja tulkkauspalvelut ovat myös välttämättömiä. Liikemiehiä tulisi auttaa käymään läpi kaikki viranomaiset rajalta lähtien. Tai aluksi konsulttitoimisto. Mielestäni sekä kaupungin että tasavallan viranomaisten tulisi ottaa ensimmäinen askel" (haastattelu 2). "Tarvitaan myös Suomen ja Venäjän hallitusten välistä työtä. Se voi vaikuttaa lainsäädännön muuttumiseen, joka puolestaan myötävaikuttaa Joensuun seudun ja Karjalan tasavallan vuorovaikutuksen kehittymiseen. Mahdollisia ovat myös suurten alueiden väliset investointiprojektit. Alueita täytyy myös kannustaa enemmän erilaisissa kansainvälisissä tapaamisissa, alueita täytyy markkinoida aktiivisemmin, pitää esitelmiä seminaareissa, foorumeissa, muissa hallitusten välisissä tapaamisissa ja lähettää tiedotteita. Mitä enemmän myönteisiä seikkoja kerrotaan alueista, sen parempi: ihmiset saavat Kontupohjan lisäksi tietoa Kizhistä, Valamosta, Joensuun tiedepuistosta. Meidän on luotava ja tuotava markkinoille yhteisiä matkailutuotteita" (haastattelu 3). "Täytyy kehittää investointisuojaa ja veroetuuksia niille, jotka investoivat bisneshankkeisiin Karjalan tasavallan alueella. Se auttaa tekemään alueesta liikemiehien kannalta houkuttelevamman. Tarvitaan erityisohjelma tämän houkuttelevuuden kehittämiseksi" (haastattelu 4). "Kaupungin johdon tulee asettaa selkeät prioriteetit Suomen ja Joensuun kanssa tehtävälle yhteistyölle (esim. jätteet, ränsistynyt asuntokanta). Sitten meidän pitää keskustella intresseistämme Joensuun kanssa ja sovittaa ne yhteen heidän kanssaan, ja tämän jälkeen tehdä ehdotelmia takuineen liikemiehille (hankekilpailut). Silloin asiat menevät eteenpäin" (haastattelu 5). "Mitä tehdä? Meillä on muutama tärkeä asia ratkaisematta: 1) Infrastruktuuri: meillä ei ole edes linja-autoyhteyttä. Me emme pystyneet järjestämään lentoliikennettä (puuttui joitakin papereita, tankkauspiste on 1970-luvulta peräisin, ja lentoasemamme on kansainvälinen). Lennot on aloitettu vähän aikaa sitten, kun viranomaisemme lupasivat hoitaa kaiken joulukuun alkuun mennessä. Teiden suhteen ei ole epäselvyyttä, niistä puhutaan paljon. Pääongelma on se, mistä saada investointeja. 2) Takuut sijoituksille: Venäjän Federaation laki tällaisista takuista olisi meille todella tärkeä asia. 3) Kansainväliset standardit: "Tjazhbummash" sai vähän aikaa sitten kansainvälisen ISO-9001 sertifikaatin. Tässä hengessä meidän tulee jatkaa. 4) Intellektuaalisen omaisuuden suojaus: juuri tästä syystä suomalaiset eivät siirrä teknologioitaan meille, vaikka se olisi tarkoituksenmukaista. 5) Suomalainen bisneskeskus, samanlainen kuin pääkaupungissa. Meidän täytyy pystyä takaamaan liikeelämämme maksukykyisyys ja rehellisyys. Suomalaiset eivät ikinä olisi tekemisissä Pohjola-hotellin kanssa, jonka rekisteröity pääoma on 10.000 ruplaa." (haastattelu 7). "Hyvä esimerkki oikein toteutetusta työstä on Ruotsalais-karjalainen bisneskeskus. Suomalaisten kanssa pitää perustaa samanlainen. Tarvitaan yhteisiä informaatiorakenteita" (haastattelu 8). "Näen yhteistyön pääkehitysalueena pienimuotoisen aliurakoinnin. Kostamuksessa näitä mahdollisuuksia käytetään jo onnistuneesti hyväksi. Suomalaisille ei ole kannattavaa siirtää monipuolista komponenttivalmistustaan Kiinaan. Mutta jos Venäjän Federaation hallituksen suunnitelmat toteutuvat (muutkin kuin vain metsää koskevat), niin silloin tulee vakavia ongelmia. Matkailun kehittyminen viivästyy taas näiden syiden takia On tärkeää, että saadaan luotua suosituimmuuskohtelu. Tässä yhteydessä ovat tärkeitä federaation säädökset, joissa listataan ulkomaisten investointien tukemismuodot. Suomalaisen pääoman suojaamiskysymys on noussut esiin useamman kerran. Erilaiset näkökannat ovat törmänneet Jos perustetaan Suomalais-karjalainen bisneskeskus, niin vain Kauppa- ja teollisuuskamarin yhteyteen. Tiedonlähteet ovat nykyään alihankinnalle erittäin tärkeitä. Myös viranomaisten tulee ottaa osaa tähän prosessiin. Tällaisen organisaation tärkein tavoite on saada puskaradio toimimaan, suomalaiset luottavat omiin tietoihinsa" (haastattelu 12). Tuskinpa näiden ehdotusten joukosta voi löytää yhtä ainoata avaintekijää, joka toteutettuna muuttaisi kaupunkiemme välisen elinkeinoelämän luonnetta oleellisesti. Pikemminkin tässä on kyse Petroskoin ja Joensuun alueilla toteutettavien kansainvälisten elinkeinoelämän hankkeiden tukijärjestelmän mahdollisista osasista. Toinen asia on se, mikä taho voisi ottaa tehtäväkseen tällaisen järjestelmän suunnittelun ja toteuttamisen. Kuten yllä esitetyistä lainauksista käy ilmi, muutamien asiantuntijoiden lausumissa tuodaan esiin mahdollisuus perustaa erillinen organisaatio, joka hoitaisi näitä tehtäviä. 17

Karjalan tasavallan puolelta sellainen voisi olla "Petroskoin kehittämisyhtiö", jonka perustamista suunnitellaan Joensuun ja Petroskoin kaupunkien aluemarkkinoinnin, strategisen suunnittelun ja yritysneuvonnan kehittämisprojektissa. Tällöin uuden organisaation ei kuitenkaan tule korvata jo olemassa olevia toimijoita (Kauppa- ja teollisuuskamari, Pk-yrittäjyyden tukijärjestö jne.), vaan toimia niiden koordinoijana. Yhtenä projektin tehtävänä on myös selvittää muita Petroskoin ja Joensuun elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksia. Ennen loppuyhteenvetoa on syytä palata Petroskoin ja Joensuun yhteistyön peruslähtökohtiin. Kuten kyselylomakkeen ensimmäinen ja toinen kysymys osoittavat, 88 % asiantuntijoista on yhtä mieltä siitä, että yhteyksien kehittäminen Suomeen päin on strategisesti merkittävää Petroskoille, ja 91,9 % on valmis henkilökohtaisesti osallistumaan projekteihin, joilla kehitetään Petroskoin ja Joensuun välistä yhteistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyömme kehittämistä ja sen ongelmien ratkaisemista varten on olemassa valtavat resurssit inhimillistä pääomaa, joka on tärkein jälkiteollistuneen aikakauden resurssi. JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Lähes joka neljäs (24,2 %) petroskoilainen on käynyt Suomessa ja lähes joka toinen (46,7 %) on ollut suoraan tekemisissä suomalaisten kanssa. 25,7 %:lla petroskoilaisista on läheisiä tuttuja tai sukulaisia, jotka ovat muuttaneet Suomeen, ja jos olisi tarve muuttaa asuinpaikkaa, niin 10,7 % petroskoilaisista muuttaisi Suomeen. Kaikki nämä luvut kertovat siitä, että Karjalan tasavallan pääkaupungin ja naapurimaan asukkaiden välillä on paljon yhteyksiä. 2. Kanssakäymisen kehittymiselle on tuskin lainkaan emotionaalisia esteitä: 66 %:lla suomalaisten kanssa seurustelleista petroskoilaisista on jäänyt kontaktista "myönteinen" tai "enemmän myönteinen kuin kielteinen vaikutelma", 28 %:lla tämä vaikutelma oli "neutraali" ja vain 6 %:lla "kielteinen" tai "enemmän kielteinen kuin myönteinen". 3. Arvioitaessa petroskoilaisten yhteyksiä suomalaisiin yleensä ja erikseen Joensuun seudun asukkaisiin viime vuosien aikana, asiantuntijat käyttävät useimmin arviota "yhteydet kehittyvät, mutta selkeästi liian vähän" (40,3 % suhteessa koko Suomeen ja 29 % suhteessa Joensuun seutuun). Tosin Joensuun yhteydessä arvio "yhteyksien intensiivisyys pysyy käytännössä ennallaan" saa vain hieman vähemmän kannatusta (27,4 %). Yhteistyön arvioi "olevan lähellä tarvittavaa tasoa" vain 14,5 % koko Suomea koskien ja Joensuun osalta 17,7 %. 4. On erityisesti huomattava nuorten (18 30 -vuotiaiden) asenne. Tälle ikäryhmälle Suomen suosio asuin- ja työpaikkana vähenee Pietarin ja Moskovan suosion kasvaessa. 5. Petroskoin asukkaiden mielestä yhteydenpidon syistä tärkeimmällä sijalla ovat perheiden ja lasten vaihto-ohjelmat ja kulttuuritapahtumat, kun taas asiantuntijoiden mielestä etusijalla ovat kulttuuriyhteydet ja matkailu. 6. Kun verrataan suomalaisten yhteyksiä yleensä ja Joensuun seudun asukkaiden yhteyksiä, voidaan todeta, että Joensuun seudun osalta matkailun ja ammatillisten kontaktien osuus on hieman suurempi ja elinkeinoelämän kontaktien määrä pienempi. Tietyltä osin tämä voi kuvastaa Joensuun asemaa Petroskoin asukkaiden yhteyksissä Suomeen. 7. Asiantuntijoiden mielestä Petroskoin ja Joensuun välisiä yhteyksiä voidaan kehittää intensiivisemmin käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Tärkeimpänä alueena pidetään kuitenkin ammatillisia yhteyksiä (56,5 %) ja elinkeinoelämän kontakteja (54,8 %). 18

8. Joensuun seudun imagon muodostumisessa kaupunkien asukkaiden suorilla kontakteilla on huomattavasti suurempi merkitys kuin välillisellä tiedonvälityksellä (joukkotiedotusvälineet, Internet jne.), joista tärkeimpiä ovat seudun viralliset esittelymateriaalit. On selvää, että joukkotiedotusvälineiden merkitystä voidaan lisätä huomattavasti. 9. Suurin osa asiantuntijoista (51,6 %) on sitä mieltä, että verrattuna muihin Suomen alueisiin, Joensuu on järjestänyt parhaiten yhteytensä Petroskoin kanssa. Haastatteluissa painottuu Joensuun merkittävä asema suorissa kahdenpuolisissa yhteyksissä raja-alueella. 10. Petroskoilaisten asiantuntijoiden silmissä Joensuu profiloituu raja-alueeksi ja koulutuskeskukseksi, joka kehittyy tällä hetkellä samalla tavalla kuin muutkin Suomen alueet, mutta josta voi tulla yksi nopeimmin kehittyvistä alueista, jos raja-alueyhteistyöhön, matkailuun ja koulutukseen panostetaan riittävästi. 11. Joensuun imagossa ovat vallitsevina myönteiset piirteet. Vaikka Joensuun ongelmista ollaan tietoisia, yksikään asiantuntija ei aseta kyseenalaiseksi alueen korkeaa teknologiasuuntautuneisuutta, valmiutta kokeilla uutta ja muuttua ajan vaatimusten mukaisesti. 12. Arvioitaessa Petroskoin ja Joensuun välistä elinkeinoelämää suurin osa asiantuntijoista (62,9 %) arvioi sen "riittämättömäksi" tai "pikemminkin riittämättömäksi kuin riittäväksi". 13. Eniten mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämiseksi nähdään matkailun alalla, sen mainitsee 67,7 % asiantuntijoista. Seuraavana tulevat puunjalostus (33,9 %), pientalorakentaminen (30,6 %), kauppa ja energiaa säästävät teknologiat (29 % kumpikin) sekä liikenne (21 %). 14. Suurimpana ongelmana Petroskoin ja Joensuun välisen elinkeinoelämän kehittämisessä nähdään infrastruktuurin heikkoudet (48,4 % asiantuntijoista mainitsi tiedon puutteen mahdollisista kumppaneista; 45,2 % - heikon tuen raja-alueen yrityshankkeille), lainsäädännön ongelmat (40,3 % - epäedullinen tullilainsäädäntö), poliittisen tahdon puute (14,5 % - viranomaisten tuen puuttuminen) ja kulttuurierot (14,5 % - mentaliteettierot). 19

LIITTEET 20