Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011 2015

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011 2015 1

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Ikäpoliittinen ohjelma 2011 2015 Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta 2 701 17 530 3 388 Perusturva Vanhuspalvelujen tulosalue Valmistelutyöryhmä: Terttu-Liisa Talosela, Marita Neiro, Marianne Sarkaranta, Anne Myllymäki, Taina Rintamäki, Marja-Liisa Somppi, Anne Ylirinne, Pirjo Heino, Jenni Alanen ja Marja-Liisa Nevala Työryhmä kiittää ikäpoliittisen ohjelman valmisteluun osallistuneita yhteistyökumppaneita. Valmisteluun liittyvät työryhmät esitetään liitteessä (LIITE 1.). 2

TIIVISTELMÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on laatinut osaksi strategiaansa Ikäpoliittisen ohjelman vuosille 2011 2015. Ikäpoliittisessa ohjelmassa määritellään ikääntyvien kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet sekä hallintokuntien ja muiden sidosryhmien vastuut tavoitteiden toteuttamisessa. Ikäpoliittisen ohjelman avulla Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vanhustyölle on linjattu visio, arvot, painopistealueet ja kehittämisen kohteet. Ikäpoliittisen ohjelman valmistelussa ovat olleet mukana ikäihmiset, järjestöt, alueen yritykset, kunnat ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Ikäihmisten palvelut eivät ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon asia, vaan tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Keskeistä ohjelman sisällössä on ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen. Tavoitteena on palvelurakenteen muutos laitospainotteisuudesta hyvinvointia tukevien palvelujen ja kotihoidon kehittämiseen. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen Ikäpoliittinen ohjelma nojaa valtakunnallisiin laatusuosituksiin, omalla alueella tehtyyn kehittämistyöhön ja ikäihmisiltä saatuun asiantuntemukseen. 3

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLTÖ... 4 1. JOHDANTO... 6 2. VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA LAATUSUOSITUKSET... 7 3. KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN TAVOITTEET... 9 4. IKÄÄNTYVÄT KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISESSA... 10 4.1 Väestörakenteen ennuste... 10 4.2 Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia... 11 4.3 Palvelutarpeet ikäihmisten näkökulmasta... 13 4.3 Palvelutarpeet yhteistyötahojen ja ammattilaisten näkökulmasta... 14 5. KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN PALVELUT IKÄÄNTYVILLE V. 2011... 17 5.1 Ohjaus ja neuvonta... 17 5.2 Hyvinvointia edistävät kotikäynnit... 17 5.3 Avosairaanhoito... 18 5.3.1 Lääkärin vastaanotto... 18 5.3.2 Päivystävä sairaanhoitaja... 18 5.3.3 Diabetes- ja verenpainehoitaja... 18 5.3.4 Astmahoitaja... 18 5.3.5 Laboratorio- ja röntgentutkimukset... 19 5.3.6 Neuvolan ikäihmisiä koskevat palvelut... 19 5.3.7 Muistineuvolapalvelut... 19 5.3.8 Suun terveydenhuolto... 19 5.3.9 Mielenterveyspalvelut... 19 5.4 Sosiaalityöntekijän palvelut... 20 5.5 Tukipalvelut... 20 5.6 Kuntoutuspalvelut... 20 5.7 SAS-työryhmä... 21 5.8 Omaishoito... 21 4

5.9 Kotihoito... 21 5.10 Palveluasuminen... 22 5.11 Laitoshoito... 22 5.11.1 Laitosasuminen... 22 5.11.2 Kauhavan sairaalaosasto... 23 5.11.3 Lappajärven kuntoutusosasto... 23 5.11.4 Ylihärmän vuorohoito-osasto... 23 6. YHTEISTYÖTAHOT... 24 6.1 Jäsenkunnat ja hallintokunnat... 24 6.2 Seurakunnat... 24 6.3 Asumispalveluja tuottavat yksityiset palveluntuottajat... 25 6.4 Asumispalveluja tuottavat yhdistykset ja järjestöt... 25 6.5 Hankeyhteistyö... 26 6.6 Muut yhteistyötahot... 26 7. KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN STRATEGISET LINJAUKSET JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAT VUOTEEN 2015... 27 7.1 Pärijäämisen vahvistaminen ehkäisevä ja edistävä työ... 28 7.2 Oman huushollin tukeminen kotona asumisen tukeminen... 31 7.3 Kortteeripalvelujen kehittäminen asumispalvelujen ja laitoshoidon kehittäminen... 33 7.4 Henkilöstö... 35 7.4.1 Vanhuspalvelujen organisaatio... 35 7.4.2 Henkilöstörakenne ja sen kehittäminen... 36 7.5 Kehittämissuunnitelmien kustannusvaikutukset... 40 8. IKÄPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 42 LIITTEET LIITE 1. Ikäpoliittisen ohjelman valmistelutyöryhmien jäsenet LIITE 2. Pärijäämisen vahvistaminen -työryhmä LIITE 3. Oman huushollin tukeminen -työryhmä LIITE 4. Kortteeripalvelujen kehittäminen -työryhmä LIITE 5a-e. Hyvinvointia tukevan vanhustyön mallinnukset 5

1. JOHDANTO Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vastaa yhteistoiminta-alueensa kuntien (Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven) asukkaiden perusturvan palveluista. Alueen asukasmäärä on n. 23 500. Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011 2015 on osa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen strategiaa. Ikäpoliittisessa ohjelmassa määritellään ikääntyvien kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet sekä hallintokuntien ja muiden sidosryhmien vastuut tavoitteiden toteuttamisessa. Ikäpoliittisessa ohjelmassa on otettu huomioon myös valmisteilla oleva ns. ikälaki. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteena on ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn ja itsenäisen elämän tukeminen niin, että he voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja kotiin annettavia palveluja pidetään koko vanhuspalvelujen perustana. Kotona asumisen tueksi tulee järjestää laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kotona asumisen mahdollisuuksia parannetaan esteettömillä ratkaisuilla, apuvälineillä sekä teknologian avulla. Erilaisia asumisratkaisuja ja laitoshoitoa tulee tarjota niille, jotka eivät enää suoriudu kotioloissa. Ikäihmisten palvelut eivät ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon asia. Hyvä ja turvallinen asuin- ja elinympäristö, sopiva asunto, riittävät kaupalliset palvelut, monipuoliset vapaa-ajan palvelut sekä liikunnan mahdollisuudet ovat jokapäiväisen elämisen perusehto ja ovat osaltaan tukemassa vanhusten omaehtoista kotona selviytymistä ja aktiivista osallistumista. Eri hallintokuntien yhteistyöllä sekä rakennetun ympäristön ja liikenteen esteettömyydellä ja yleisten palvelujen saavutettavuudella vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeita ja kustannuksia. Hallintokuntien välillä lisätään tietoisuutta vanhusväestön tarpeista, tehdään yhteisiä hankkeita ja vähennetään epäkohtia. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman keskeisiä kehittämisalueita ovat hyvinvointia edistävä työ ja kotihoito. Tukipalvelujen tarve, kuten ateria- ja turvapalvelu, kuntoutus, päivätoiminta, omaishoidontuki, kuljetus- ja apuvälinepalvelu sekä asuntojen korjaus tulee arvioida huolellisesti ja ratkaista yksilöllisesti. Haasteena on laitospainotteisen palvelurakenteen muuttaminen. Kotona asumisen tulee olla aina ensisijainen vaihtoehto. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman teossa vanhustyön henkilöstö, johtoryhmä ja yhtymähallitus ovat pohtineet ja valinneet koko kuntayhtymää koskevan toiminta-ajatuksen sekä toimintaa ohjaavat arvot, kriittiset menestystekijät, hyvän johtamisen lähtökohdat sekä yhteiset tavoitteet. Ikäihmiset ovat olleet mukana laatimassa ikäpoliittista ohjelmaa. On tärkeää, että Kuntayhtymä Kaksineuvoisen strategia on yhteinen viitekehys koko ikääntyviin kuntalaisiin suuntautuvalle toiminnalle. 6

2. VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA LAATUSUOSITUKSET Sosiaali- ja terveysministeriön nykyisen ohjeistuksen ja valmisteilla olevan ns. ikälain mukaan yleisenä tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä turvata ikäihmisten oikeus laadukkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen, yksilöllistä tarvetta vastaavaan palvelukokonaisuuteen, jonka turvin ikäihminen voi omia voimavarojaan hyödyntäen elää mahdollisimman itsenäistä, mielekästä ja turvallista elämää. Palvelujen painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin toimintoihin ja palveluihin. Ikäihmisten aktiivisuutta ja osallisuutta omassa arjessa tuetaan vahvistamalla ikäihmisten asemaa omiin asioihinsa vaikuttamisessa niin palvelujen suunnittelussa kuin yhteiskunnassakin. (STM, 2011.) Keskeisenä haasteena pidetään aktiivisen vanhuskäsityksen toteuttamista. Sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijaan keskitytään voimavaroihin. Tällainen vanhuskäsitys perustuu yksilöllisyyteen ja arvostaa iäkkään ihmisen omatoimisuutta, elämänkokemusta ja omia näkemyksiä. Ikääntyvien kuntalaisten tasavertaisen osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen on voimavara, joka luo edellytyksiä onnistuneelle ikääntymiselle. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2008) mukaan strategian lähtökohtana tulee olla kuntalaisten erilaiset tarpeet, voimavarat ja paikalliset olot. Yhteistyötä tulee tehdä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Kuntalaisten, asiakkaiden ja omaisten vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä. Ikäihmisten palveluissa tuleekin lähteä kaikkien yhteiskunta- ja elinkaariajatuksesta. Ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen sijoittaminen on tuloksekasta vanhuspolitiikkaa. Se on myös paras keino hyvään ja aktiiviseen vanhuuteen, ikäihmisen hyvinvointiin sekä ikäihmisten mahdollisuuteen toimia yhteiskunnan voimavarana. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (2008) on palvelujen määrällisten tavoitteiden toteutumisen seurantaan indikaattorit (Taulukko 1.). Taulukko 1. Valtakunnalliset palvelurakenneindikaattorit. Indikaattorit Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat) Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus Omaishoidon tukea saavien osuus Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (vanhainkodit, terveyskeskussairaalat) olevien osuus Tavoite (suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin) 91 92 prosenttia asuu kotona 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 7

Ikäihmisten palvelujen painopiste siirtyy laitoshoidosta muihin palveluihin. Voimavaroja tulee ohjata kotihoidon, palveluasumisen ja omaishoidon tuen ohella hyvinvointia edistäviin palveluihin, kuten hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin, neuvontapalvelujen verkoston luomiseen ja kuntoutustoiminnan vahvistamiseen. (STM, 2009.) Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa painotetaan, että ehkäisevällä toiminnalla voidaan ehkäistä ja siirtää ikääntyneiden hoidon ja palvelujen tarvetta myöhemmäksi. Kun ikääntyvien toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemiseen puututaan mahdollisimman varhain, ehkäistään toimintakyvyn vajausten syntymistä ja ongelmien kasautumista. Varhainen puuttuminen edellyttää erilaisten hyvinvointia tukevien palvelujen käyttöönottoa. (STM, 2008.) Ennaltaehkäisevä työ on kehittämisen keskiössä valtakunnallisesti. Ehkäisevän toiminnan kytkeminen osaksi palvelurakennetta on noussut keskeiseksi kysymykseksi. Ikäihmisten palvelujen kehittämistavoitteiksi on nostettu ikääntyneiden neuvontakeskusten verkoston luominen ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien laajentaminen. Tavoitteena on edistää ikääntyvien hyvinvointia ja terveyttä sekä painottaa ehkäisevän politiikan merkitystä. (Seppänen ym. 2009.) Antamalla ikääntyville riittävän varhain ammattitaitoista tukea riskien vähentämiseen turvataan entistä useammille ikäihmisille mahdollisuus olla hyvinvoivia ja aktiivisia toimijoita omassa elämässään, yhteisössään ja yhteiskunnassa. Tukea antavia asioita ovat esim. oikea-aikainen terveydenhoito, osallisuus, mielekäs tekeminen, sosiaalisten suhteiden ylläpito, opiskelu, kulttuuri, ravitsemus, liikunta, tapaturmien ehkäisy, mielenterveys, lääkitys ja muistiin liittyvät asiat. (STM, 2009.) Ikääntyminen tuo sosiaali- ja terveysalan työn piiriin entistä enemmän ihmisten elämäntyylien, tottumusten ja elämänhistorioiden monia historiallisia kerrostumia. Toimintamuotojen ja lähestymistapojen variaatioiden tarve kasvaa. (Kananoja ym. 2008.) 8

3. KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN TAVOITTEET Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on linjannut strategiassaan yhteiseksi tavoitteeksi väestön hyvinvoinnin edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen, yhteisöllisyyden, osallisuuden ja voimavarojen tukemisen. Vanhuspalvelujen tulosalueen toimintaajatus on ikäihmisten hyvän elämänlaadun turvaaminen ja itsenäisen asumisen tukeminen. Strategisena tavoitteena on prosessien kohdalla mm. ikääntymispoliittisen ohjelman laatiminen ja palvelujen sisällön kehittäminen siten, että työn sisältö on ennaltaehkäisevää ja tavoitteellista. (Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, 2009.) Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on linjannut kuntayhtymän strategian pohjalta ikäpoliittisen ohjelman visioksi hyvinvoivan ja toimintakykyisen ikäihmisen, jolle on tarjolla riittävät omatoimista selviytymistä, terveyttä ja hyvinvointia tukevat palvelut. Ikäpoliittisen ohjelman arvoiksi on määritelty: - Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys ikäihmisillä on voimavaroja suhteessa ympäristöönsä ja itseensä - Ihmisarvon kunnioittaminen ja - Vastuullisuus Ikäpoliittisen ohjelman painopistealueina ovat palvelurakenteen muutos laitoshoitopainotteisuudesta ehkäisevään työhön ja kotihoitoon. Tavoitteena on ottaa huomioon laaja-alainen näkökulma ikäihmisten elämään, jolloin huomioidaan asuminen, liikenne ja kauppa, kulttuuri sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Ikäpoliittisen ohjelman laatimiseksi perustettiin ohjausryhmä ja kolme työryhmää (LII- TE 1.). Työryhmät kokoontuivat vuoden 2010 aikana. Työryhmien nimet ja sisällöt olivat: - Pärijäämisen vahvistaminen ehkäisevän ja edistävän työn työryhmä, - Oman huushollin tukeminen kotona asumisen tukemisen työryhmä ja - Kortteeripalavelujen kehittäminen asumispalvelujen ja laitoshoidon kehittämisen työryhmä sekä - Tyyrääjät ikäpoliittisen ohjelman ohjausryhmä. Luvussa 7 esitellään työryhmissä laaditut tavoitteet ja toimenpiteet. Vastuutahot, aikataulut ja seurannan keinot on määritelty tarkemmin matriiseissa (LIITTEET 2. 4.). 9

4. IKÄÄNTYVÄT KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISESSA 4.1 Väestörakenteen ennuste Taulukko 2. Väestörakenteen ennuste yli 65-vuotiaiden ikäluokissa vuoteen 2040. Evijärvi 2010 2015 2020 2030 2040 65 74 -v. 324 348 369 322 243 75 84 -v. 223 235 246 304 280 Yli 85-v. 83 92 105 132 182 Yhteensä 630 675 720 758 705 Yli 65-v. %-os koko väestöstä 23,3% 26,6% 29,8% 33,6% 32,7% Koko väestö 2701 2537 2418 2258 2156 Kauhava 2010 2015 2020 2030 2040 65 74 -v. 1789 2196 2434 2167 1771 75 84 -v. 1447 1430 1461 2100 1959 Yli 85-v. 583 678 743 871 1349 Yhteensä 3819 4304 4638 5138 5079 Yli 65-v. %-os koko väestöstä 21,8% 25,2% 27,8% 31,6% 31,8% Koko väestö 17530 17046 16713 16281 15949 Lappajärvi 2010 2015 2020 2030 2040 65 74 -v. 452 521 562 473 297 75 84 -v. 353 338 347 459 407 Yli 85-v. 125 154 178 209 304 Yhteensä 930 913 1087 1141 1008 Yli 65-v. %-os koko väestöstä 27,4% 29,2% 36,8% 41,9% 39,4% Koko väestö 3388 3131 2952 2724 2560 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen koko väestön määrä on n. 23 500. Yli 65- vuotiaiden osuus väestöstä oli Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella 21,8 27,4 % vuonna 2010 ja vuonna 2040 osuus on 31,8 39,4 %. Ikäihmisiä on suhteellisesti eniten Lappajärvellä. Huomattavaa on, että yli 85-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa merkittävästi. 10

Seuraavassa taulukossa ja kuviossa esitetään yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä kunnittain verrattuna Etelä-Pohjanmaan ja koko Suomen vastaaviin lukuihin. Taulukko 3. 75 100 -vuotiaiden lukumäärä sekä prosenttiosuus väestöstä. 2010 2015 2020 2030 2040 EVIJÄRVI Yli 75-vuotiaat 313 327 351 436 467 Yli 75-v. %-osuus 11 % 13 % 15 % 19 % 22 % KAUHAVA Yli 75-vuotiaat 1 987 2 108 2 204 2 971 3 308 Yli 75-v. %-osuus 11 % 12 % 13 % 18 % 21 % LAPPAJÄRVI Yli 75-vuotiaat 477 492 525 668 711 Yli 75-v. %-osuus 14 % 16 % 18 % 25 % 28 % ETELÄ-POHJANMAA Yli 75-vuotiaat 19 267 20 524 22 385 32 452 36 958 Yli 75-v. %-osuus 10 % 11 % 11 % 16 % 18 % MANNER SUOMI Yli 75-vuotiaat 433 180 487 587 567 900 842 121 983 166 Yli 75-v. %-osuus 8 % 9 % 10 % 14 % 17 % KUVIO 1. 75 100 -vuotiaiden osuus väestöstä. 11

4.2 Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia Kuntayhtymäyhtymä Kaksineuvoisen alueella on tehty hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 75-vuotiaille vuodesta 2008 alkaen. Vuoden 2009 hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksista ilmenee, että suurin osa alueen 75-vuotiaista on hyväkuntoisia ja virkeitä eläkeläisiä. Avuntarve ilmenee lähinnä raskaissa kotitöissä, kuten siivouksessa ja pihatöissä. Tällä hetkellä 11 % haastatelluista käyttää palveluita ja 14 % ilmoittaa tarvitsevansa niitä. Tulevaisuudessa 29 % uskoo tarvitsevansa palveluita. Lääkkeitä on käytössä suurimmalla osalla (89 %) 75-vuotiaista. Vähiten säännöllistä lääkitystä oli käytössä Ylihärmässä (65 %) ja eniten Evijärvellä (100 %). Jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma oli 87 %:lla haastatelluista. Niistä tavallisimpia olivat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, joita oli 64 %:lla. Liikuntaa 75-vuotiaat harrastivat säännöllisesti. Vain 6 % haastatelluista ilmoitti, ettei harrastanut liikuntaa ollenkaan. Haastatelluista 75-vuotiaista 19 % oli kaatunut viimeisen puolen vuoden aikana. Luku on hieman laskenut, sillä vuonna 2008 kaatuneita oli neljännes. Kaatuessaan suurin osa ei ollut satuttanut itseään pahemmin, vaan tavallisia vammoja olivat mustelmat sekä pienet haavat. Muistinsa 75-vuotiaista arvioi tyydyttäväksi 68 %. Haastatelluista 28 % piti muistiaan hyvänä ja 4 % huonona. Suurin osa (79 %) arvioi, että muisti on viimeaikoina pysynyt samanlaisena. 21 % koki muistinsa muuttuneen huonommaksi. 75-vuotiailla oli monia erilaisia harrastuksia. Tavallisimpia olivat lukeminen, piha- ja puutarhatyöt, erilaiset liikuntaharrastukset, TV:n katselu ja radion kuuntelu, käsityöt, askartelu ja maalaus, kotitöiden tekeminen, musiikki eri muodoissaan, ristisanatehtävät, osallistuminen erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä marjastus, sienestys, kalastus ja metsästys. Huolta herättävänä asiana kotikäyntien tuloksista nousee esille alkoholinkäyttö. Haastatelluista 75-vuotiaista 33 % kertoi käyttävänsä alkoholia. Yli 65-vuotiailla alkoholin käytön riskiraja on kaksi annosta alkoholia kerralla. Alkoholia käyttävistä vain 20 % vastasi, ettei koskaan käytä alkoholia yli tämän riskirajan. Suurin osa (84 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei kokenut itseään yksinäiseksi. Yksinäisyyttä koki 10 % haastatelluista, mutta he eivät kärsineet siitä. Haastatelluista 5 % koki yksinäisyyttä ja kertoi myös kärsivänsä siitä. Kännykän omistavien osuus (81 %) sekä internetin käyttäjien osuus (14 %) kasvoivat vuoden 2008 tuloksiin verrattaessa. Vuonna 2008 kännykkä oli 78 prosentilla ja internettiä käytti vain 8 % haastatelluista. 75-vuotiaat saivat lähettää terveisiä eri tahoille. Terveisinä lähtivät mm. seuraavat asiat: peruspalvelut on säilytettävä omalla paikkakunnalla, asiointiliikennettä tarvitaan, hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä olisi tehtävä jatkossakin, vanhuksista on pidettävä huolta varaamalla riittävästi työntekijöitä ja rahaa vanhuspalveluihin, talvella tulisi hoitaa ikäihmisen pihateiden auraus, yhteisiä tiloja ja toimintaa olisi järjestettävä ikäihmisille. Lisäksi seurakunta sai kiitosta toiminnastaan. 12

4.3 Palvelutarpeet ikäihmisten näkökulmasta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen lähetti kyselyn järjestöille ja Kauhavan kaupungin vanhusneuvostolle koskien ikäpoliittista ohjelmaa. Kyselyssä kysyttiin kunnan vahvuuksia ikäihmisten kannalta, ikäihmisten kunnalle tuomia vahvuuksia, kunnan heikkouksia, parannusehdotuksia vanhuspalveluihin sekä mahdollisuuksia ja uhkia ikäihmisten tulevaisuudessa. Lisäksi Kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjesti keskustelutilaisuuden Ylihärmässä 13.1.2010 Ylihärmän palvelukeskuksessa ja Evijärvellä 19.1.2010 kunnantalolla. Lisäksi ikäihmisistä koostuva Aijjoos-hankkeen asiantuntijaryhmä on käsitellyt ikäpoliittisen ohjelman sisältöä kokouksissaan. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen lääkäripalveluihin. Heille on tärkeää, että lääkäripalvelut saadaan omalta alueelta. Terveyskeskus koettiin hyvin toimivaksi. Ikäihmiset näkivät kuntayhtymän alueen vahvuutena myös kotona asumisen tukemisen erilaisten kotiin annettavien palveluiden avulla. Hoitoa pidettiin tasa-arvoisena varallisuudesta riippumatta. Seurakunta ja seurakuntatoiminta koettiin vahvuudeksi alueella. Yhdistystoiminnan ja järjestöjen harrastus- ja kerhotoiminnan kautta ikäihmiset kokivat pääsevänsä vaikuttamaan. Kuulemistilaisuuksissa Aijjoos-hanke koettiin kuntayhtymän alueen vahvuudeksi. Aijjoos-hankkeen myötä ikäihmiset ovat kokeneet, että heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään kuunnellaan. Heikkouksina ikäihmiset pitivät palveluiden etääntymistä. Sen vuoksi palvelujensaanti sekä yhteydenpito kunnallisiin toimijoihin vaikeutuvat. Kuljetuspalvelun puuttuminen vaikeuttaa monen ikäihmisen pääsemistä asioille keskustaan. Huolenaiheeksi ikäihmiset kokivat myös kevyenliikenteenväylien kunnossapidon talviaikaan. Ikäihmiset löysivät myös kehittämistarpeita. Kotihoitoon, ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitoon pitäisi panostaa enemmän. Vanhainkodeille toivottiin lisää viriketoimintaa ja kotona asuville päivätoiminnan aloittamista. Hoitotyöhön tulisi saada ammattitaitoista henkilökuntaa. Ikäihmiset toivoivat saavansa neuvontaa ja tiedotusta tarjolla olevista palveluista. Erityisesti kuljetuspalveluiden järjestäminen koettiin tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Ikäihmiset kokivat, että he saavat tulevaisuudessa enemmän vaikutusvaltaa, sillä heidän osuutensa väestömäärästä tulee kasvamaan. Ikäihmiset toivoivat saavansa turvatun vanhuuden omalla paikkakunnalla. Moni toivoi myös saavansa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ikäihmiset näkivät, että vapaaehtoistoiminta tulee aktivoitumaan tulevaisuudessa. Huolenaiheena esitettiin se, että Kuntayhtymä Kaksineuvoisen sosiaali- ja terveyspalvelut etääntyvät ja vähenevät. Ikäihmisten määrän lisääntyessä, heitä mietityttivät hoitamiseen tarvittavien resurssien riittävyys. Ikäihmisten asuinoloihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yksinäisyys, masentuneisuus ja syrjäytymisvaara ovat lisääntyviä sosiaalisia ongelmia. Huolenaiheeksi nousivat myös pienet eläkkeet ja ikäihmisten taloudellinen tilanne. Ikäihmiset toivoivat, että heitä kannustettaisiin aktiivisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Sosiaalisen verkoston merkitys on tärkeä. Omaisten ja naapureiden apu koettiin korvaamattomaksi. Ikäihmiset pitivät tärkeänä, että jokainen ikäihminen huomioidaan yksilönä. 13

Ikäihmiset ovat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella merkittävä voimavara mm. lasten päivähoidossa, omaishoidossa ja kolmannen sektorin toiminnassa. He toimivat aktiivisesti erilaisten harrastusten ja yhdistysten parissa. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on lisääntynyt. Ikäihmiset käyttävät oman paikkakunnan palveluita ja ovat merkittävä kuluttajien ja veronmaksajien ryhmä. Heillä on paljon elämänviisautta. Hiljaisen tiedon siirtäminen seuraaville sukupolville on arvokasta. 4.4 Palvelutarpeet yhteistyötahojen ja ammattilaisten näkökulmasta Ikäpoliittisen ohjelman laatimista varten Kuntayhtymä Kaksineuvoinen toteutti SWOTkyselyn vanhus- ja terveyspalvelujen yksiköille. Kyselyyn vastasivat vuorohoito- ja kuntoutusosaston, laitoshoidon, palveluasumisen, sairaalaosaston, tehostetun palveluasumisen sekä kotihoidon henkilöstö yksiköittäin. Kysely toteutettiin loppuvuoden 2010 ja tammikuun 2011 aikana. SWOT-kyselyllä kartoitettiin vanhuspalvelujen rakenteen uudistamisen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia. Lisäksi Kuntayhtymä Kaksineuvoisen työntekijät eri yksiköistä, yksityiset palveluntuottajat sekä seurakunta kokoontuivat kevään 2010 aikana keskustelemaan vanhuspalveluiden rakenneuudistuksesta. Ikäihmisten vahvuutena nähtiin muun muassa heidän toimiminen omaishoitajina sekä historian ja perinnetiedon siirtäminen nuoremmille sukupolville. Ikäihmiset toimivat aktiivisesti kolmannella sektorilla sekä ovat innokkaita kehittämään palveluita. Ikäihmisten kannalta on hyvä, että kotona asumista pyritään turvaamaan eikä ketään jätetä heitteille. Kehittyneen lainsäädännön myötä eläkkeestä jää palvelumaksujen jälkeen käyttörahaa. Ikäihminen pystyy kotona asuessaan käyttämään paremmin sosiaalista verkostoaan, joka vähentää yksinäisyyttä tuntuvasti. Alueella on saatavilla ikäihmisille monipuolisia palveluita kuten apteekki-, lääkäri-, kauppa- sekä ateriapalveluita. Kotihoidon asiakkaaksi on helppo päästä. Esimerkiksi kylvetyspalvelu on hyvä tuki kotona pärjäämiselle. Palveluasuminen koettiin hyväksi asumismuodoksi sen kodinomaisuuden, kauniiden hoitoympäristöjen ja tuttujen hoitajien takia. Rivitaloasuntojen tuoma yhteisöllisyys ja viriketoiminta ovat hyväksi ikäihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta. Vanhuspalvelujen rakenteen uudistamisessa nähtiin paljon vahvuuksia. Palvelutarpeen arvioinnista tulee tehokkaampaa. Kuntoutuksesta pystytään tekemään enemmän kotikäyntejä, jolloin voidaan turvata hoidon jatkuvuus kotiympäristössä. Ikäihmiset voivat asua kotona pidempään. Kuntouttavaa työotetta voidaan toteuttaa aikaisemmassa vaiheessa, jolloin laitoshoitoon joutuminen siirtyy myöhemmäksi. Samoin laitoshoidossa hoitajien on mahdollista toteuttaa kuntouttavaa työotetta. Akuuttipotilaille löytyy aina paikka. Potilassiiroista tulee jouhevia ja kotiutuksesta suunnitelmallista. Hoidon laatua pystytään uudistuksen myötä tehostamaan ja palveluita yhdenmukaistamaan kuntayhtymän alueella. Yksilöllinen hoitotyö vahvistuu. Potilaat sijoittuvat heille sopiviin hoitoympäristöihin. Pienten yksikköjen etu on tuntea asiakas henkilökohtaisesti. Asiakkaalla on turvallista tuttujen hoitajien ansiosta. Henkilökunta on ammattitaitoista ja halukasta kehittämään itseään. Palvelurakennemuutoksen odotetaan tuovan parannuksia mm. henkilöstömitoitukseen, resurssien keskittämiseen ja hoitovälineisiin. Esimerkiksi potilashuoneet saadaan pienemmiksi, kun paikkaluku vähenee. Näin tiloista tulee toimivammat. Rakenneuudistuksen avulla on 14

mahdollista saada riittävästi henkilökuntaa sekä vastata paremmin asiakaskunnan tarpeisiin. Vanhuspalvelujen rakenteen uudistamisessa on myös heikkouksia. Kotihoidossa on liian vähän henkilöstöä ja sieltä puuttuu yöhoito. Yksinäisyys kotona asuvilla kasvaa, samoin kuin omaisten hoitovastuu. Omaishoitajia tulisi tukea vuorohoitopaikkojen lisäämisellä, jolloin omaiset jaksaisivat hoitaa läheisiään pidempään. Hoitoolosuhteet kotihoidossa eivät ole kaikilla asianmukaiset tai turvalliset. Asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia siirtyessään kotihoidon palveluista eteenpäin. Kuntoutuksen tarve tulee lisääntymään. Laitoshoidossa on jonoja ja jatkohoitopaikkoja on huonosti saatavilla. Yhden henkilön huoneita sekä hoitopaikkoja, joissa on yövalvonta, on liian vähän. Sijoituksissa eri yksiköihin on huomioitava asiakkaiden ja omaisten välimatkat. Muistisairaiden asiakkaiden määrä tulee lisääntymään. Rakenneuudistuksen muutosvaihe saattaa tuoda hankaluuksia. Aikataulua pidettiin liian nopeana. Uudistusten toteuttamista varten on huomioitava lisähenkilöstön tarve sekä muut tarvittavat hankinnat. Välineet sekä tilat vanhentuvat. Lääkäripalveluiden saatavuus on epävarmaa. Päättäjät ovat tietämättömiä käytännön toiminnasta. Vanhustyössä on kouluttamatonta henkilökuntaa. Tarvitaan alalle sopivampia työntekijöitä. Huolestuttavaksi koettiin se, kiinnostaako nuoria työntekijöitä vanhustyö pienessä kunnassa. Vanhuspalvelujen rakenteen uudistaminen tuo mukanaan erilaisia mahdollisuuksia. Vuorohoito-osaston toiminta selkeytyy ja hoitoa voidaan tarjota sitä tarvitseville. Fysioterapiaan on mahdollista saada lisäresursseja, huolehtimaan myös henkilökunnan toimintakyvyn ylläpidosta. Laitospaikkoja vähennettäessä hoidon laatuun panostaminen ja asiakasturvallisuus parantuvat. Uudistuksen myötä syntyy mahdollisesti uusia erikoisyksiköitä, kuten esimerkiksi psykogeriatrinen yksikkö. Kotihoitoon panostaminen auttaa omaishoitajia jaksamaan pidempään. Kotihoidon vaikuttavuuteen saadaan lisäystä esimerkiksi geriatrin ja fysioterapeutin avulla. Uudistuksen myötä alueellinen yhteistyö paranee ja pystytään selvittämään paremmin asiakkaan kunto. Näin voidaan taata tarvetta vastaavat hoitopaikat. Omaiset voidaan ottaa paremmin mukaan hoitoprosessiin. Osastojen tilaongelmat tulevat osittain ratkaistua. Eristyssekä saattohoitohuoneet muuttuvat yhden hengen huoneiksi. Omahoitajärjestelmä tulee paremmin käyttöön ja eri yksiköiden ammattiryhmien työnkuvat tarkentuvat. Suunnittelemalla rakenneuudistus hyvin, lähtee se myös hyvin käyntiin. Uudistus mahdollistaa lisäresurssien saamisen esimerkiksi teknologian hyödyntämiseen, investointeihin sekä erikoislääkärin saamiseen eri yksiköiden käyttöön. Uudistus tuo paremmat edellytykset ennaltaehkäisevään työn toteuttamiseen. Mahdollisuutena nähtiin lisäksi kustannustehokas hoito, jolloin laitoshoidon paikkatarve vähenee ja jonotusajat palveluasumiseen ja laitospaikkoihin lyhenevät. Vanhuspalvelujen rakenneuudistuksella nähtiin olevan myös uhkia. Jatkohoitopaikkojen saamisen uskottiin vaikeutuvan, jolloin hoitopaikkojen jonottajien määrä osastoilla lisääntyy. Asukkaiden kunnon huonontuessa hoitajat tarvitsevat tilaa ergonomisen hoidon toteuttamiseen. Kuntoutukselle on kaavailtu laajaa työkenttää, mutta saadaanko kuntoutukselle riittävästi resursseja. Myös sairaanhoitajia tarvitaan lisää eri työyksiköihin. Henkilöstömitoitus on suunniteltava riittäväksi, jotta henkilöstö jaksaisi työssään. Laitospaikkojen muuttaminen palveluasumisen paikoiksi vaatii suuria investointeja. Erityisesti kotihoidolle, mutta myös muille yksiköille haasteita tuovat karkailevat asiakkaat, väkivaltaisuus, yksinäisyys, syrjäytyminen sekä omaisten kas- 15

vava hoitovastuu. Jos kotihoidolla tai muilla yksiköillä on liian pienet resurssit, tulevat potilaat herkästi hoitoon osastolle. Omaisten odotukset ja kotihoidon tarjoamat palvelut eivät aina kohtaa. Hoidon laatu voi heikentyä pitkien etäisyyksien takia. Asiakkaat saattavat jättää käyttämättä kotihoidon palveluja taloudellisen tilanteensa takia, vaikka tarve olisi suuri. Vanhuspalvelujen rakenneuudistuksessa uhkana on myös se, ettei hoidon porrastusta toteuteta asianmukaisesti. Potilaspaikkalukua ei ehkä pystytä hallitsemaan. Eri sektoreiden ja yksiköiden välisen yhteistyön ja tiedonkulun hallinta on tärkeää muutosta toteutettaessa ja siihen sitoutumisessa. Muutokset olisi suunniteltava huolella, sillä jo alkanutta toimintaa voi olla vaikea enää muuttaa. Vähäisten resurssien vuoksi, yksiköiden kasvaessa sekä ammattitaitoisen henkilöstön saamisen vaikeutuessa uhkana on työntekijämäärän liiallinen väheneminen. Asiakkaiden hyvä hoito voi kärsiä kiireen vuoksi. Päättäjien tulisi rakennemuutoksen yhteydessä ymmärtää, että henkilöstöä on lisättävä tarpeeksi. Iäkkäiden osuus väestöstä tulee kasvamaan. Palveluiden katoaminen hajaasutusalueilta on iso haaste. Välimatkat palveluihin pitenevät ja kuljetuspalvelut eivät tällä hetkellä toimi. Sosiaaliset verkostot vähenevät sivukylien autioiduttua ja ikäihmisten yksinäisyys kasvaa. Päivätoiminnan puuttuminen koettiin huonoksi asiaksi. Ongelmia tuo myös tietämättömyys palveluista, kuten siivous- ja pihatyöpalveluista. Lisääntyneet muistiongelmat vaikeuttavat arjessa selviytymistä. Omaisilla on pelko sairastuneen kotona pärjäämisestä. Ikäihmisen oma huoli muistin heikkenemisestä tuo haasteita viranomaistasolle. Hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että akuuteissa tilanteissa löytyisi tarvittaessa hoidettavalle sijaishoitopaikka. Kokonaisvaltaisen ennaltaehkäisevän toiminnan jatkuminen olisi taattava. Tällä hetkellä toiminta tapahtuu hankkeiden kautta. Ennaltaehkäisevä toiminta tulisikin olla osa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vakinaista toimintaa. Kotihoitoon tulisi panostaa lisäämällä henkilökuntaa. Lisäksi tarvittaisiin sosiaalihoitaja, muistihoitaja ja fysioterapeutti. Kotihoitoa tulisi laajentaa ilta- ja yövalvontaan. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit, kodin muutostyöt asuinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi sekä teknologian hyödyntäminen arjen työvälineiksi ovat tarpeellisia. 16

5. KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN PALVELUT IKÄÄNTYVILLE V. 2011 Lähtökohtana kaikille palveluille on asiakkaan itsemääräämisoikeus, jolloin ikääntyvä on täysivaltainen, itsestään ja elämästään päättävä henkilö. Palvelukokonaisuus lähtee asiakkaan tarpeista, itsenäisestä suoriutumisesta ja itsenäisen selviytymisen tukemisesta. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikääntyvien palveluissa resursseja suunnataan yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön; palveluohjaukseen, hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin sekä ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Terveyshyötymallin mukaisesti kehitetään tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluita pitkäaikaissairaille ja ikääntyville. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikääntyvien palveluiden tavoitteena on, että ikääntyvä voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotona asumista tuetaan avohoidon palveluilla olemassa olevat resurssit huomioiden. Palvelut tuotetaan lähipalveluna, jolloin palvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. 5.1 Ohjaus ja neuvonta Vanhustyönohjaajat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vanhuspalveluja tuotetaan kolmella lähialueella, Kauhavalla (Kanta-Kauhava), Härmissä (Alahärmä ja Ylihärmä) ja Järviseudulla (Evijärvi, Kortesjärvi ja Lappajärvi). Asiakkaiden palvelukokonaisuudesta vastaa kullakin lähipalvelualueella toimiva vanhustyönohjaaja. Vanhuspalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna niin kotihoidon, asumispalvelujen kuin laitoshoidonkin osalta. Vanhustyönohjaajiin voi ottaa yhteyttä mm. omaishoidontukiasioissa, palveluasumis- tai laitoshoitoon hakemisessa ja muun vanhustyön neuvonta- ja ohjaustehtävissä. Ikäihmisten palveluopas Ikäihmisten palveluoppaaseen on kerätty tietoa Kauhavan kaupungin, Evijärven ja Lappajärven kuntien, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen, seurakuntien, yritysten ja järjestöjen palvelutarjonnasta ja toiminnasta. Oppaassa on yhteystietoja, joiden kautta saa lisätietoa. Opas päivitetään ja postitetaan joka toinen vuosi joka kotiin yli 65- vuotiaille. Opas löytyy myös internetistä osoitteesta www.kaksineuvoinen.fi. Ryhmätoiminta Ryhmäkalenteriin on koottu tietoa Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven kuntien alueella toimivista ikäihmisille suunnatuista ryhmistä. Ryhmiä järjestävät kunnat, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, seurakunnat, yritykset ja järjestöt. Kalenterissa on yhteystietoja, joiden kautta saa lisätietoa. Kalenteri löytyy myös internetistä osoitteesta www.kaksineuvoinen.fi. 5.2 Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kotihoito on tehnyt vuodesta 2008 alkaen hyvinvointia edistävät kotikäynnit 75-vuotiaille kotona asuville henkilöille, jotka eivät ole säännöl- 17

listen vanhuspalvelujen piirissä. Kotikäyntien tulokset kirjataan yksilökohtaisesti Effica-asiakasjärjestelmään GER-lehdelle ja kokonaistulokset tilastoidaan raportiksi vuosittain. Hyvinvointia edistävästä kotikäynnistä on Aijjoos-hankkeessa tehty QPRmallinnus (LIITE 5.), joka löytyy internetistä osoitteesta www.kaksineuvoinen.fi. Samasta osoitteesta löytyy myös hyvinvointia edistävien kotikäyntien raportti. Hyvinvointia edistävä kotikäynti on yksi ennaltaehkäisevän toiminnan muoto. Käynnin tavoitteena on tukea ikäihmisen kotona selviytymistä kannustamalla häntä käyttämään omia voimavarojaan. Kotikäynnillä arvioidaan yksilöhaastattelun avulla ikääntyneen kanssa yhteistyössä hänen toimintakykyään, voimavarojaan, tuen tarpeitaan, arvioidaan asuinympäristön toimivuutta, annetaan ohjausta omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen ja kerrotaan tarjolla olevista palveluista. Hyvinvointia edistävän kotikäynnin tavoitteena on tunnistaa ja torjua ikääntyneen toimintakykyä uhkaavia riskejä. Ikäihmisen omia voimavaroja tukemalla mahdollistuu kotona asuminen ja itsenäinen suoriutuminen. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tuottavat tietoa säännöllisten vanhuspalvelujen ulkopuolella olevista ikääntyvistä. Tieto kotona asuvien ikäihmisten tilanteesta auttaa ennakoimaan ja suunnittelemaan tulevaa palvelutarvetta. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vanhuspalveluja tuottavat yksiköt voivat varautua tuleviin palvelutarpeisiin ja tukea ikääntyvien kotona asumista. 5.3 Avosairaanhoito 5.3.1 Lääkärin vastaanotto Lääkäripalvelut ovat arkisin klo 8-16 (pe 8-15) kaikilla kuudella terveysasemalla. Ajanvarauksessa puhelimeen vastaa aina terveydenhuollon ammattihenkilö, joka yhdessä asiakkaan kanssa tekee arvion hoidon kiireellisyydestä. 5.3.2 Päivystävä sairaanhoitaja Kaikilla terveysasemilla toimii päivystävä sairaanhoitaja, jonka vastaanotolle ohjataan hoitoa tarvitsevia potilaita lääkäreiden kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. 5.3.3 Diabetes- ja verenpainehoitaja Diabetes- ja verenpainehoitajan palvelut on saatavilla jokaisella terveysasemalla: Kauhava terveysasemalla poliklinikan tiloissa, muualla neuvoloissa. Tavoitteena on tunnistaa riskipotilaat ja saada heidät sekä diabeetikot ja verenpainepotilaat aikaisessa vaiheessa hoidon piiriin. Keskitetyn hoidon tarkoituksena on korostaa hoitoa ja sen merkitystä sekä estää hoidon avulla lisäsairauksien syntymistä. Diabeteksen käytännön hoito on ajanmukaisen tiedon välittämistä perustuen yleisesti sovittuihin ohjeisiin ja suosituksiin (mm. käypä-hoito). 5.3.4 Astmahoitaja Astmahoitajan kohderyhmä on kouluikäisistä vanhuksiin. Keskitetyn hoidon tavoitteena on hyvä hoitotasapaino ja sen ylläpitäminen. Astmahoitaja aloittaa uusien astmapotilaiden tutkimukset. Astmapotilas saa säännölliset ohjaus- ja neuvontakäynnit, joihin sisältyy lääkkeenoton opetus, oikea tekniikka ja lääkkeen vaikutustapa. Astmapotilaat kutsutaan vuosikontrolleihin. 18

5.3.5 Laboratorio- ja röntgentutkimukset Laboratorion ja röntgenin palvelut kuntayhtymä ostaa pääosin keskussairaalalta. Lisäksi kaikilla terveysasemilla on mahdollisuus ottaa mm. verikokeita oman henkilökunnan toimesta. Röntgentutkimuksia tehdään Kauhavan pääterveysasemalla ja niitä varten tarvitaan lääkärin kirjoittama lähete. Röntgen toimii ajanvarauksella. Myös laboratoriotutkimuksiin tarvitaan lähete. 5.3.6 Neuvolan ikäihmisiä koskevat palvelut Kaikilla terveysasemilla toimii neuvolan aamuvastaanotto ma-pe ilman ajanvarausta. Neuvolassa toimiva kuuloyhdyshenkilö huoltaa kuulokojeet ja tekee lähetteitä kuulokojeen uusimista varten. 5.3.7 Muistineuvolapalvelut Muistineuvolatoiminnan palveluja on saatavilla kuudessa alueellisessa yksikössä pääosin terveysasemilla. Näillä alueilla on kullakin omat muistiyhdyshenkilönsä. Muistitoimintaa koordinoi kullakin alueella nimetty alan ammattilainen. Koordinoija järjestää vastaanotot muistineuvolapäiville, tilaa testejä sekä keskustelee asiakkaan kanssa monipuolisesti erilaisista terveyteen ja sosiaali-/terveydenhuollon palveluihin liittyvistä asioista, ohjaa lääkäriin tai asiantuntijahoitajalle, ottaa verikokeita, ohjaa palveluiden piiriin jne. Kuntayhtymä ostaa 60 muistineuvolapäivää vuosittain Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:ltä. Yhdistyksen työntekijä pitää neuvolassa vastaanottoa, tekee kotikäyntejä, muistitestejä ja antaa lausuntoja. Ylihärmässä kuntayhtymän oma työntekijä hoitaa muistineuvolapäivät kotikäynteineen ja testeineen. Kanta-Kauhavalla myös yksi sairaalaosaston hoitajista tekee kotikäyntejä ja testejä. 5.3.8 Suun terveydenhuolto 70-vuotiaille tarjotaan suun terveystarkastuksia ja ennaltaehkäisevää tiedotusta, jotta asiakkaat saadaan hoidon piiriin. Suuhygienistit tekevät hoitolaitoksissa suun terveystarkastuksia vuosittain. Pysyvään laitoshoitoon tulevalle hammaslääkäri tekee hampaiden ja suun tutkimuksen ja hoitosuunnitelman. Hammashoitoa on saatavilla kaikilla kuudella terveysasemalla. Hoidon tavoitteena on suun terveyden edistäminen ja järjestelmällisellä hoidolla saavutettujen tulosten säilyttäminen. Hammashoitolan kautta voidaan huollattaa proteesit ja teettää pohjustukset hammasteknikolla. 5.3.9 Mielenterveyspalvelut Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoaikoja on saatavilla kaikilla terveysasemilla. Tarvittaessa psykiatrinen sairaanhoitaja voi tehdä kotikäyntejä. Asiakkaat tulevat lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä, mutta voivat myös itse hakeutua omatoimisesti vastaanotolle. Terveyskeskuspsykologin työhön kuuluu mm. kriisi- ja traumaterapia. Psykologi vetää myös erilaisia ryhmiä ja häntä voi pyytää puhumaan tilaisuuksiin. Terveyskeskuspsykologin työ painottuu ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Aikuisasiakkaille psykologi tarjoaa lyhytaikaista tukea elämän muutos- ja kriisitilanteissa, apua ahdistuneisuusoireisiin ja muistihäiriöiden tutkimusta. Arkielämän äkillisissä, traumaattisissa kriiseissä, kuten liikenneonnettomuudet, tapaturmat, itsemurhat, tulipalot ja äkilli- 19

set kuolemantapaukset antaa henkistä tukea kriisiryhmä. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella toimii kaksi psykiatrista poliklinikkaa Kauhavan psykiatrinen poliklinikka ja Alajärven psykiatrisen poliklinikan sivuvastaanotto Lappajärvellä. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella toimii mielenterveystyön SAS-ryhmä (Selvitä- Arvioi-Sijoita). Kun mielenterveysasiakas tarvitsee kuntoutusta, asumispalveluja tai tukea kotona asumisessa, SAS-ryhmä on mukana asiakkaan, omaisten ja yhteistyötahojen kanssa selvittämässä ja arvioimassa asiakkaalle sopivinta palvelukokonaisuutta. 5.4 Sosiaalityöntekijän palvelut Kuntayhtymän kaikissa perusturvatoimistoissa on sosiaalityöntekijä, joka hoitaa myös oman alueensa ikääntyvien asiakkaiden asioita. Ikääntyvien sosiaalityö ja toimeentuloturvan palvelut tarjotaan pääsääntöisesti osana eriytettyjä sosiaalityönpalveluja siten, että aikuissosiaalityö vastaa toimeentuloturvasta ja päihdepalvelujen sekä vammaispalvelujen sosiaalityöntekijät omista sosiaalityön alueistaan. Myös Kauhavan pääterveysaseman tiloissa toimii sosiaalityöntekijä. Suurena asiakasryhmänä ovat sairaalaosastolta kotiutuvat, jotka tarvitsevat suunnitelmaa kotona selviytymiseen tai apua jatkohoitopaikka-asioiden vireille laittamiseen. Sosiaalityöntekijä antaa tietoa sosiaaliturvaan liittyvistä etuisuuksista ja avustaa erilaisten hakemusten teossa. 5.5 Tukipalvelut Tukipalvelut on tarkoitettu täydentämään asiakkaille suunniteltuja palvelukokonaisuuksia sekä turvaamaan kotona selviytymistä. Tukipalvelua on mm. pyykki-, turvapuhelin-, ateria- ja kylvetyspalvelu. Alueella on useita palvelukeskuksia tai muita tiloja, joissa on mahdollisuus käydä ruokailemassa. Siivous-, korjaus-, piha-apu- yms. palvelujen tarvitsijat ohjataan yksityisten ja yhdistysten palvelutuottajille. Kuntayhtymä on ottanut vastattavakseen kutsuohjatun palveluliikenteen järjestämisen alueella. 5.6 Kuntoutuspalvelut Kuntoutuspalvelut ja apuvälinelainaus toimivat kaikilla kuudella terveysasemalla. Kuntoutuksen työntekijät pyrkivät edistämään ja ylläpitämään alueen väestön liikunta- ja toimintakykyä. Yhteistyössä muun perusterveydenhuollon henkilökunnan kanssa asiakasta motivoidaan käyttämään omia voimavarojaan terveytensä ja toimintakykynsä säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Ikäihmisten kohdalla toiminnan päätavoite on asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen tavoitteena mahdollisimman hyvä selviytyminen kotioloissa. Tähän kuuluvat oleellisesti apuvälinearviot ja sovitukset, apuvälineiden palautus ja huolto sekä kotikäynnit liittyen asunnon muutostöihin. Eri työyksiköissä fysioterapeuttien 20