HOITOON OHJAAMISEN KRITEERIT Hoito- ja vanhuspalvelut

HOITOON OHJAAMISEN KRITEERIT Hoito- ja vanhuspalvelut Sosiaali ja terveyslautakunta 18.2.2016

1 Sisällys 1 HOITO- JA VANHUSPALVELUT... 2 1.1 Hoito- ja vanhuspalvelujen kriteeristö ja palvelujen tarve... 2 2 KOTIHOITO... 3 2.1 Kotihoidon kriteerit... 3 2.2 Kotihoidon tarve... 4 2.3 Tukipalvelut... 5 2.4 Omaishoito... 7 3 PÄIVÄTOIMINTA... 8 3.1 Päivätoiminnan kriteerit... 8 3.2 Päivätoiminnan tarve... 8 4 LYHYTAIKAISHOITO... 10 5 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HOIVA... 12 5.1 Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan kriteerit... 12 5.2 Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarve... 13 6 TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTO... 14 6.1 Hoidon kriteerit... 14 7 HOITOON OHJAAMISEN PERIAATTEITA... 15 8 LIITTEET... 16

2 1 HOITO- JA VANHUSPALVELUT Tehtäväalueen palveluilla tuetaan ikäihmisten itsenäistä ja esteetöntä asumista kodeissaan, jonne heillä on mahdollisuus saada oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut. Niille henkilöille, jotka eivät kykene selviytymään kotona, varataan riittävästi ympärivuorokautisia palveluja tarjoavia hoitopaikkoja. Omia palveluja täydennetään kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamilla palveluilla. 1.1 Hoito- ja vanhuspalvelujen kriteeristö ja palvelujen tarve Kriteeristön tarkoituksena on selkiyttää palvelujen kohdentumista. Lähtökohtana palvelujen järjestämisessä on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Kriteeristön avulla halutaan varmistaa, että asiakas saa tarvitsemansa hoito- ja huolenpitopalvelut oikea aikaisesti ja oikeassa hoitopaikassa. Palvelujen tarve arvioidaan ikääntyneiden toimintakykymittareita hyödyntämällä (Liite 1).

3 2 KOTIHOITO Kotihoito perustuu sosiaalihuoltolakiin (19 ja 20 ) ja terveydenhuoltolakiin (25 ). Kotihoito on kotiin annettua hoitoa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa. Kotihoitoon kuuluvat myös maksulliset ja tarveharkinnaiset tukipalvelut sekä omaishoito. Kotihoidolla pyritään turvaamaan asiakkaan mahdollisuus asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. 2.1 Kotihoidon kriteerit Kotihoidon kriteerien avulla kohdennetaan kotihoidon palveluja henkilöille, jotka alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä. Palvelujen myöntämisen lähtökohtana on, että asiakkaan hoito vaatii sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstön ammattiosaamista. Palvelut kohdennetaan pääsääntöisesti iäkkäille henkilöille. Kotihoidon palvelutarpeen määrä ja sisältö arvioidaan yhdessä asiakkaan ja/tai hänen edustajansa kanssa. Hoidon lähtökohtana on asiakkaan toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukeminen. Kotihoitoa on mahdollista saada säännöllisenä tai tilapäisenä palveluna. Tilapäisellä kotihoidolla tarkoitetaan kertaluontoisia, harvemmin kuin kerran viikossa annettavia kotihoidon palveluja. Säännöllisen kotihoidon myöntäminen perustuu kokonaisvaltaiseen palveluntarpeen arviointiin. Asiakkaan palveluntarve on selvitettävä vanhuspalvelulain 15 mukaisesti. Säännöllisellä kotihoidolla tarkoitetaan palvelun tarvetta vähintään kerran viikossa pitkäkestoisesti. Kotihoitoa tarjotaan korkeintaan neljä kertaa päivässä. Hoito voi olla intensiivisempää perustellusta syystä määräaikaisesti esimerkiksi saattohoitotilanteessa. Kotihoitoon ei voida ottaa asiakasta, mikäli hoitaminen aiheuttaa työturvallisuusriskin (esimerkiksi työolosuhteet tai aggressiivinen käytös). Kotihoidonpalveluja ei vasten asiakkaan tahtoa pakoteta vastaanottamaan, jos asiakas ei itse tarpeesta huolimatta halua tai toistuvasti ota vastaan palvelua.

4 2.2 Kotihoidon tarve 1 Toimintakyvyn alentuminen, joka estää itsenäisen selviytymisen päivittäisissä toiminnoissa kotihoidon sairaanhoitaja ja hoitaja tekevät arvion asiakkaan fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystä sekä sosiaalisesta verkostosta yhteistyössä asiakkaan ja/tai hänen edustajansa kanssa asiakkaan koti- ja elinympäristö arvioidaan terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta asiakkaan tulee hyväksyä apuvälineet ja kodin muutosvaatimukset, jotka arvioidaan välttämättömiksi turvallisen hoidon järjestämisessä 2 Sairaanhoidollisten palvelujen tarve sairaanhoidollisia palveluja annetaan asiakkaalle, joka sairauden tai vamman vuoksi tarvitsee sairaanhoidollista ammattitaitoa vaativaa hoitoa, tutkimusta ja voinnin seurantaa, eikä kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja 3 Kotihoidon palvelujen tarve sairaalahoidon jälkeen kotihoidon palvelut perustuvat ennen kotiutumista pidettyyn hoitoneuvotteluun kotona selviytymisen edellytyksistä kotona selviytymisen arviointi perustuu kotisairaanhoitajan, asiakkaan/omaisten ja kotiuttavan yksikön edustajan yhteiseen arviointiin arvioinnissa voidaan hyödyntää kotihoidon fysioterapeuttia ja muita asiantuntijoita 4 Omaishoidon tukeminen omaishoidon vapaan järjestämiseksi ja omaishoitajan jaksamisen tueksi voidaan myöntää kotihoidon palveluja päätöksenteossa noudatetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan omaishoidontuen toimintaohjetta (Sote-ltk 27.2.2014)

5 5 Kotihoidon mielenterveys- ja päihdetyö kotihoidon mielenterveys- ja päihdetyön työntekijät hoitavat asiakkaita, joille päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat aiheuttavat haittoja terveydentilaan, kotona selviytymiseen ja asumiseen 6 Saattohoito kotisaattohoidon mahdollisuus arvioidaan moniammatillisesti yhdessä asiakkaan kanssa saattohoitoasiakasta hoitaa Naantalin kaupungin kotihoidon lääkäri ja hoitohenkilökunta, tarvittaessa lisänä voidaan myöntää palveluseteli/ostopalvelu tarvittaessa kotihoidon saattohoitoasiakas voi siirtyä suoraan osastohoitoon 2.3 Tukipalvelut Tukipalvelut ovat palveluja, joita asiakas tarvitsee itsenäisen asumisen tueksi. Tukipalvelut ovat maksullisia ja tarveharkinnaisia. 1 Siivouspalvelu siivouspalvelu järjestetään tulosidonnaisilla palveluseteleillä tai asiakas ostaa palvelun itse yksityiseltä palveluntuottajalta kotihoidon työntekijät huolehtivat hoitoympäristön siisteydestä 2 Turvapuhelinpalvelu turvapuhelinpalvelut tuottaa yksityinen palveluntuottaja avohuollonohjaaja hoitaa turvapuhelinpalvelun tilaukset yhteydenoton perusteella asiakas solmii palvelusopimuksen turvapuhelinpalvelun yrittäjän kanssa. Turvapuhelinpalvelun tuottaja vastaa asiakkaan avaintenhallinnasta ja laskutuksesta asiakas on velvollinen itse tai läheistensä avulla ilmoittamaan mahdollisista muutoksista turvapuhelinpalvelu yrittäjälle

6 3 Ateriapalvelu asiakkaan heikentynyt toimintakyky estää kaupungin lounasruokaloiden käytön ateriapalvelu voidaan myöntää asiakkaalle, joka ei pysty valmistamaan ja/tai lämmittämään ruokaa itse pitkät maantieteelliset etäisyydet voivat edellyttää ateriapalvelun järjestämistä tavanomaisesta käytännöstä poiketen 4 Kauppakassipalvelu kauppakassipalvelun tuottaa yksityinen palveluntuottaja kauppakassipalvelua myönnetään asiakkaalle, joka ei itse pysty sairautensa tai heikentyneen toimintakykynsä vuoksi huolehtimaan ruokaostoksistaan kauppakassipalvelu sisältää päivittäistavaroiden tilaamisen kaupasta ja niiden toimittamisen kotiin kerran viikossa 5 Saunapalvelu kodin ulkopuolella saunapalvelu järjestetään kaupungin osoittamissa tiloissa ja palveluun sisältyy kuljetus jos asiakas ei pysty omin avuin peseytymään tai hänellä ei ole peseytymismahdollisuutta asunnossaan peseytyminen kotona vie kohtuuttomasti aikaa jos asiakkaan peseytyminen on kotihoidon työjärjestelyjen kannalta järkevää saunaosastolla 6 Pyykkipalvelu pyykkipalvelu tuotetaan yksityisellä palveluntuottajalla asiakkaan kustantamana kotihoidon asiakkaille voidaan tarjota tavanomaista vaatehuoltoa erityisillä perusteilla kaupungin asiakashinnaston mukaisesti pitkät maantieteelliset etäisyydet voivat edellyttää pyykkipalvelun järjestämistä tavanomaisesta käytännöstä poiketen

7 2.4 Omaishoito omaishoidontuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunta huolehtii määrärahojen puitteissa omaishoidontukea myönnetään kaupungin sosiaali ja terveyslautakunnan hyväksymien kriteerien mukaisesti (sote-ltk 27.2.2014 12) omaishoidontuki on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen etuus omaishoidontuki on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti hakemuksen, lääkärinlausunnon ja kotikäynnillä tehdyn toimintakykyselvityksen, sekä hoidon sitovuuden ja vaativuuden arvioinnin perusteella

8 3 PÄIVÄTOIMINTA Päivätoiminnalla tuetaan kotona asumista, edistetään kuntoutumista ja ylläpidetään sosiaalista toimintakykyä. Toimintaa järjestetään arkipäivisin. Päivät sisältävät monipuolista toimintaa ja yhdessäoloa Päivätoiminta sisältää aamiaisen, lounaan, iltapäiväkahvin ja tarvittaessa kuljetuksen. 3.1 Päivätoiminnan kriteerit Kuntouttava päivätoiminta on tarkoitettu ikääntyneille, joiden toimintakyky on alentunut ja joiden kotona selviytyminen on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Asiakas ei kykene osallistumaan esimerkiksi kolmannen sektorin toteuttamaan kerhotoimintaan ilman avustavaa henkilökuntaa. Päivätoimintaan osallistuvat asiakkaat selviytyvät avustettuina päivittäisistä toiminnoista ja kykenevät toimimaan ryhmässä ja osallistumaan ryhmätoimintaan useamman tunnin ajan. Asiakkaat ohjautuvat päivätoiminnan piiriin kotihoidon sairaanhoitajan, avohuollonohjaajan tai sosiaalityöntekijän arvioinnin perusteella. 3.2 Päivätoiminnan tarve 1 Omaishoitajan tukeminen omaishoitajan tai muun hoitajana toimivan läheisen jaksamisen tukeminen, jolla tuetaan myös hoidettavan kotona asumista mahdollisimman pitkään hoidettavan toimintakyvyn ja omatoimisuuden säilymisen tukeminen 2 Muistisairaan toimintakyvyn ylläpitäminen / tukeminen asiakkaat, joilla on diagnosoitu muistisairaus ja pystyvät toimimaan ryhmässä

9 3 Fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen / tukeminen pysyvään, pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon ohjautumisen riski on kasvanut sairauden tai vamman vuoksi kuntoutuksen tarve esim. päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi toimintakyvyn tukeminen yleistilan heikkenemisen jälkeen eri sairauksista johtuva eristäytyneisyys esim. näön tai kuulon ongelmat asiakas selviytyy päivätoiminnassa yhden henkilön avustamana 4 Sosiaalisen ja / tai psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen / tukeminen elämäntilanteen muutoksissa tukeminen esim. hoitavan tai muun omaisen sairastuminen/ kuolema mielenterveydelliset ja muut psyykkiset syyt ja sairaudet esim. masennus, yksinäisyys, pelot sosiaalisen osallistumisen ongelmat esim. eristäytyneisyys, passivoituminen heikko sosiaalinen tukiverkosto sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisääntynyt/ toistuva käyttö 5 Arkea hankaloittavat riskitekijät tilapäiset asunnonmuutostyöt muut asuinolosuhteet

10 4 LYHYTAIKAISHOITO Lyhytaikaishoitoa järjestetään Myllynkiventien ryhmäkodissa (vaikeasti muistisairaat), ja Birgittakodissa. Kuntoutumista edistävää ja toimintakykyä ylläpitävää lyhytaikaishoitoa järjestetään kotona selviytymisen ja omaishoidon tueksi. Lyhytaikaishoidon tai kuntoutuksen tarve voi johtua erilaisista syistä, jotka aiheuttavat haasteita kotona selviytymiselle. Kuntoutustoiminnan tavoitteena on asiakkaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen/edistäminen, kotona selviytymisen tukeminen, elämänlaadun paraneminen tai sopivan asumismuodon arvioiminen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kuntoutustoimintaa toteutetaan päivittäisten toimintojen yhteydessä, yksilökuntoutuksessa sekä kuntoutusryhmissä. 1 Kotona selviytymisen tukeminen kotihoidon-, päivätoiminnan- ja omaisten palvelut eivät enää riittävästi tue kotona selviytymistä tai ympärivuorokautiseen hoitoon ohjautumisen riski on tuntuvasti kasvanut sairauden tai vamman vuoksi. Kotihoidon sairaanhoitajat, avohuollonohjaaja tai sosiaalityöntekijä arvioi ja valitsee lyhytaikaiskuntoutukseen siirtyvät asiakkaat lyhyiden jaksojen lisäksi on mahdollisuus järjestää pitempikestoista jatkokuntoutusta vuodeosastolta kotiutuville potilaille (esim. 1-2 kuukautta). Vuodeosaston moniammatillinen kuntoutustyöryhmä arvioi ja valitsee jatkokuntoutukseen siirtyvät asiakkaat 2 Omaishoitajan vapaa omaishoitajana toimivan henkilön lakisääteisten vapaapäivien (3pv/ kk) mahdollistaminen omaishoitajan tai muun hoitajana toimivan läheisen jaksamisen tukeminen, jolla tuetaan myös hoidettavan kotona asumista mahdollisimman pitkään hoidettavan toimintakyvyn ja omatoimisuuden säilymisen tukeminen

11 3 Arkea hankaloittavat riskitekijät tilapäiset asunnonmuutostyöt muut asuinolosuhteet

12 5 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HOIVA Ympärivuorokautisella hoidolla tarkoitetaan tehostettua palveluasumista, sekä sosiaalihuoltolain 22 mukaista laitoshoitoa. 5.1 Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan kriteerit Asiakkaalla ei ole perusteltua syytä sairaalatasoiseen hoitoon. Koti- ja omaishoidon, päivätoiminnan sekä lyhytaikaishoidon palvelut eivät enää riitä ja asiakkaalla on toimintakyvyn arvion perusteella tarve jatkuviin ympärivuorokautisiin palveluihin. Toimintakyky arvioidaan RaVa ja MMSE mittareilla, sekä tarvittaessa liitteessä 1 mainituilla muilla mittareilla, sekä kotihoidon palveluntarpeen arvioinnin perusteella. Tehostetun palveluasumispaikan myöntäminen edellyttää, että asiakkaan palveluntarve on selvitetty vanhuspalvelulain 15 mukaisesti. Moniammatillinen SAS- työryhmä tekee hakemuksen perusteella esityksen ympärivuorokautisten palvelujen tarpeesta. (Taulukko 1: tehostettu palveluasuminen). Taulukko 1: tehostettu palveluasuminen Mittarit MMSE RaVa Rava 3 Avun tarve Toimintakyky Tavoite Muut syyt MMSE 12 (muistiyksiköissä) Tehostettu palveluasuminen Asukas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa ja selviytyy yhden tai kahden avustettavana Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt tai muisti ja omaehtoinen selviytyminen on merkittävästi heikentynyt. Asukkaalla on vaikea tai keskivaikea diagnosoitu muistisairaus Toimintakykyä ja omatoimisuutta ylläpidetään kuntoutuksella ja aktivoinnilla sekä hyvällä hoidolla. Asukkaalla ei ole akuuttia lääketieteellistä sairaalahoidon tarvetta ja/tai asiakkaan muisti on merkittävästi heikentynyt

13 5.2 Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarve Tehostetun palveluasumisen muistiyksiköt: Viialan- ja Myllynkiventien ryhmäkodit sekä Birgittakodin Kultaranta ja Kuparivuori. asiakkaalla on vaikea muistisairaus, jonka vuoksi hän tarvitsee runsaasti valvontaa, ohjausta ja hoivaa vuorokauden ympäri asiakkaalla voi myös muistisairaudesta johtuen olla huomattavia käytösongelmia MMSE 12 tai vaikeat käytösoireet RaVa tulotilanteessa vähintään 3 (luettu: http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/93/ 2.2.2016) Tehostetun palveluasumisen yksiköt: Onnelan ja Kummelin ryhmäkodit sekä Birgittakodin Väski ja Kailo asiakkaalla on fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen toimintakyvyn aleneminen joka edellyttää ympärivuorokautista hoitoa RaVa tulotilanteessa vähintään 3 Tehostetun palveluasumisen hoivayksikkö: Birgittakodin Väinölä ja laitoshoidon hoivayksikkö Jannela tarvitsee paljon apua tai on täysin autettava jokapäiväisissä toiminnoissaan RaVa tulotilanteessa 3,5

14 6 TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTO Terveyskeskuksen vuodeosaston toiminta perustuu kansanterveyslakiin.( 28.1.1972/66) Vuodeosastolla tarjotaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä, sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, sekä yksilöön kohdistuvaa sairaanhoitoa. Perusterveydenhuollon sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Vuodeosastolla annetaan sairaalatasoista hoitoa sitä tarvitseville potilaille kunnes sairaalahoidon tarve päättyy ja potilas kotiutuu. Runsas hoidon ja avun tarve tai turvattomuuden tunne ei ole kriteeri potilaan vuodeosastohoidolle vaan siihen tarvitaan lääketieteellisesti perusteltu tarve/syy. Potilaiden turhat siirrot ilta/yö ja viikonloppuaikoina minimoidaan ja edistetään eri hoitoyksikköjen välistä konsultaatiota (konsultoiva sairaanhoitaja). 6.1 Hoidon kriteerit Vuodeosastolla annetaan perusterveydenhuollon tasoista hoitoa. Vuodeosaston potilaat ovat pääasiassa aikuisväestöä ja sairaalatasoista hoitoa tarvitsevia ikäihmisiä. Osastolla hoidetaan äkillisesti sairastuneita, jatkohoitoon tulevia, kuntoutuspotilaita, sosiaalista syistä tulevia sekä pitkäaikais- ja saattohoitopotilaita.

15 7 HOITOON OHJAAMISEN PERIAATTEITA Palvelut suunnataan pääsääntöisesti iäkkäille henkilöille (poikkeuksena vuodeosasto) yksilötasolla iäkäs henkilö on: Henkilö, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. 1 Asiakaslähtöisyys asiakkaan kokonaistilanne tunnetaan ja huomioidaan sijoittamisessa palvelutarpeisiin vastaamista ohjaavat yleiset periaatteet (vanhuspalvelulaki 13 ). asiakkaan mielipide ja toive huomioidaan sijoituspäätöstä tehdessä. Jos asiakas ei pysty itse ilmaisemaan mielipidettään, niin asiakkaan tahto selvitetään yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisen kanssa. Asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta saada paikkaa nimenomaan hänen toivomastaan yksiköstä 2 Laitoshoidon toissijaisuus, pitkäaikaishoidon ja huolenpidon pysyvyys pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat yleiset periaatteet (vanhuspalvelulaki 14 ) iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä, toimintakykyä ja kuntoutumista edistävillä palveluilla asiakas/potilas hoidetaan terveydenhuollon yksikössä vain siinä tapauksessa, että hän tarvitsee sairaalatasoista hoitoa ja hänellä on lääketieteellisenhoidon tarve sairaalatasoiseen hoitoon vältetään asiakkaiden turhia siirtoja hoitopaikkojen välillä

16 8 LIITTEET Liite 1 IKÄÄNTYNEIDEN TOIMINTAKYVYN MITTAREITA http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittari/tulokset/ RAVA RAVA-toimintakykymittari on ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Se koostuu 12 kysymyksestä, joilla mitataan selviytymistä päivittäisistä perustoiminnoista. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke. Vastausten pohjalta lasketaan RAVA-indeksi ja -luokka, joiden avulla arvioidaan avun tarvetta. Arvioinnin tukena suositellaan käyttämään MMSE-testiä ja GDS-seulaa, joilla selvitetään tarkemmin muistia ja mielialaa (masennusta). Muistisairaiden toimintakykyä arvioitaessa RAVA-toimintakykymittarilla voidaan käyttää kerrointa 1,2. Mittarin tuottama RAVA-indeksi voi toimia viitteellisenä arvona, mutta sen ei koskaan tule olla ainoa kriteeri päätöstä tehtäessä. Indeksin avulla on määritelty RAVA-luokat ja arvioitu asiakkaan avuntarvetta esimerkiksi seuraavassa esitellyn mukaisesti. RAVA-luokat ovat viitteellisiä arvioita, ja mittaria voidaan käyttää apuvälineenä, ei määräävänä tekijänä asiakkaan hoidossa. Avun tarve RAVA-indeksin arvo RAVA-luokka Satunnainen 1,29 1,49 1 Tuettu 1,50 1,99 2 Valvottu 2,00 2,49 3 Valvottu 2,50 2,99 4 Tehostettu 3,00 3,49 5 Täysin autettava 3,50 4,03 6

17 GDS-15 GSD-15 on erityisesti ikääntyneiden masennusoireiden tunnistamiseen kehitetty mittari. Alkuperäinen GSD-mittari sisältää 30 kysymystä. GDS-15 on kehitetty GDS-mittarin pohjalta. Siihen valittiin alkuperäisestä mittarista 15 kysymystä, joilla on tutkimuksessa todettu suurin korrelaatio masennusoireisiin. Myöhäisiän depressioseula GDS-15 1. Oletteko suurin piirtein tyytyväinen elämäänne? 2. Oletteko luopuneet monista toimistanne ja harrastuksistanne? kyllä EN KYLLÄ en 3. Pidättekö elämäänne tyhjänä? KYLLÄ en 4. Ikävystyttekö usein? KYLLÄ en 5. Oletteko useimmiten hyvällä tuulella? 6. Pelkäättekö että teille tapahtuisi jotain pahaa? 7. Tunnetteko itsenne useimmiten tyytyväiseksi? 8. Tunnetteko itsenne usein avuttomaksi? 9. Pysyttekö mielummin kotona kuin lähdette ulos kokeilemaan uutta? kyllä EN KYLLÄ en kyllä EN KYLLÄ en KYLLÄ en 10. Onko Teillä mielestänne enemmän muistihäiriöitä kuin muilla? 11. Onko mielestänne nyt hyvä elää? 12. Tunnetteko itsenne nykyisellään jokseenkin kelvottomaksi? 13. Oletteko mielestänne täynnä tarmoa? 14. Pidättekö tilannettanne toivottomana? 15. Meneekö mielestänne useimmilla muilla paremmin kuin teillä? GDS-15 -mittarin raja-arvot vaihtelevat jonkin verran tutkimuksittain, esim. 0-5 ei masennusta 0-4 ei masennusta 6-10 lievä masennus 5-8 lievä masennus KYLLÄ ei kyllä EI KYLLÄ en kyllä EN KYLLÄ en KYLLÄ ei Isoilla kirjaimilla (varjostetut alueet) kirjoitettujen vastausten lukumäärä lasketaan yhteen. Kustakin tällaisesta annetaan yksi piste. Yli 6 pistettä antaa aihetta depression epäilyyn. 11-15 vaikea masennus 9-11 keskivaikea masennus 12-15 vaikea masennus

18 MMSE (mini-mental state examination) MMSE on helposti toteutettava testi älyllisen toimintakyvyn mittaukseen. MMSE:n avulla saadaan pätevää tietoa etenevissä muistisairauksissa tapahtuvasta kognitiivisen tason laskusta. Tehtävät mittaavat mm. orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta ja hahmotuskykyä. Kokonaispistemäärä on 30, poikkeavan suorituksen raja-arvo 24 pistettä. 24 30 pistettä edustaa normaalia tai lievästi heikentynyttä kognitiivista toimintakykyä, 18 23 pistettä lievää dementiaa, 12 17 pistettä keskivaikeaa ja 0 11 vaikeaa dementiaa. Yksittäinen arviointitulos voi toimia palveluntarpeen arvioinnin tukena, mutta ei yksinomaisena kriteerinä minkään tietyn palvelun tarpeelle. MMSE-pisteiden tulkinnassa tarvitaan tietoa iästä, sukupuolesta, koulutuksesta, psyykkisistä oireista, neurologisista ja muista sairauksista ja muista kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavista asioista. Koulutus vaikuttaa MMSE:ssä suoriutumiseen. On arvioitu, että korkeasti koulutetuilla jo 27 pistettä viittaa poikkeavaan suoritukseen, ja jopa 30 pistettä saavilla voi silti olla alkavaa muistihäiriötä. Toisaalta vähän koulutetuilla 23 pistettä ei välttämättä viittaa muistisairauteen. CERAD kognitiivinen tehtäväsarja CERAD-testi on alun perin kehitetty Yhdysvalloissa Alzheimer-potilaiden arviointiin. Tehtäväsarjan avulla voidaan havaita Alzheimerin tautiin liittyvät keskeiset varhaiset kognitiiviset muutokset. Suomessa sitä käytetään laajemminkin muistihäiriösairauksien varhaisen tunnistamisen apuvälineenä. Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt -suosituksessa todetaan, että perinteinen MMSE-tutkimus ei ole tarpeeksi herkkä tunnistamaan muistisairauksien varhaisvaiheen muutoksia, ja CERAD soveltuu paremmin ensivaiheen arviointimenetelmäksi. CERADin kognitiivista tehtäväsarjaa Suomessa julkaisee Suomen Alzheimer-tutkimusseura. Se sisältää 12 tehtävää, mm. kielellisen sujuvuuden testin, jossa pyydetään luettelemaan mahdollisimman monta eläintä minuutin aikana (raja-arvo16 sanaa). Piirroskuvien nimeämistehtävässä tulee nimetä 15 kuvaa (raja-arvo 12 kuvaa). Sanalistan opettelutehtävissä mitataan 10 sanan oppimista kolmella yrityksellä ja sanalistan mieleen palauttamista 5 min myöhemmin (raja-arvona viisi sanaa). Vuonna 2010 tehtäväsarjalle esiteltiin uudistetut raja-arvot. Ne painottuvat kuitenkin 63 80-vuotiaisiin, ja tätä nuoremmilla ja vanhemmilla henkilöillä saatuja arvoja on tulkittava varoen. Myös koulutus vaikuttaa testin tulkintaan, kuten MMSE-testissäkin. Korkeasti koulutetun muistihäiriötä epäiltäessä jatkotutkimukseen voi olla aihetta silloinkin, kun CERAD-tulos on normaali.