Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka



Samankaltaiset tiedostot
Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat

Näön vuoksi

Mitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista

Stakes SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS

Tietoa silmäsairauksista

NÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2008

Stakes SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS

Stakes SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS

NÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2014

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

NÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2009

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

NÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2016 MATTI OJAMO. Matti Ojamo

Kuka on näkövammainen?

Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a?

Vanhusten näkövammojen kuntoutus

NÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2012

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Näkövammarekisterin vuosikirja 2016 Matti Ojamo. Vuosikirjan tekstiversion saatesanat

NÄK NÄKÖV ÖVAMMAREKISTERIN AMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA VUOSIKIRJA Matti Ojamo

Alla on tilasto diagnooseista. Sama koira on voitu tukia useampaan kertaan.

Näkövammarekisterin 2017 vuosikirjan tekstiversion saatesanat

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Retiniitikon opas. Retiniitikon opas. Tietoa perinnöllisistä verkkokalvorappeumista

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

YLEISTYVÄ SILMÄNPOHJAN IKÄRAPPEUMA

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

2017 Svenska Glaukomförbundet Suomennos: Birgitta Dunder, silmähoitaja, Kalixin sairaala Tekstinkäsittely, graafinen suunnittelu: Birgitta Fors,

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

Diabeettinen verkkokalvosairaus. Totea ja hoida ajoissa

HSV- ja VZV-keratiitit

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?

Kelan sairausryhmäkohtaisten kurssien muutokset

SOTE-odotukset, pieni toimija privaattisektorilla. Arto Hartikainen Optometristi, B.Sc.Optom. (U.S.) Optivisio Oy

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet

Näkövammarekisterin vuosikirja 2015, tekstiversio

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

VERKKOKALVON JA LASIAISEN SAIRAUDET TAKAOSAKIRURGIN SILMIN

Retinan periferiaa. Liisa Marttila Silmät el, KYS

FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta. Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi

1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot:

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. PachPen ICare

NEURO- OFTALMOLOGIAA

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

GLAUKOOMA SILEÄKARVAISELLA NOUTAJALLA Kati Kallio

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS

Diabetes (sokeritauti)

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

PERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET

Anterioirinen uveiitti aikuisella. Hanna-Mari Jauhonen KYS, Silmätautien klinikka Levi

Verkkokalvon perinnölliset rappeumat geenien tunnistamisesta hoitoihin

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI

TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle

Silmäklinikan viikkovartti on jokainen arkimaanantai 27.8 alkaen klo silmäpoliklinikan huoneessa 59.

Kryopyriiniin liittyvät jaksoittaiset oireyhtymät

Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää?

TERVETULOA LASTENNEUVOLAAN!

KURSSI L4 kevät 2015, cursus tacti Kurssin isännät:

GLAUKOOMAN AIHEUTTAMAT NÄKÖVAMMAT SUOMESSA SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Lasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka

Retinitis pigmentosa, retinoskiisi ja Usherin oireyhtymä

Sarveiskalvon valokovetushoito

Yksityisen silmäterveydenhuollon palveluvalikoima

Silmätaudit Documentation

Perinnöllinen välimerenkuume

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

Silmänpohjan ikärappeuma. Tunnista oireet ja hoida ajoissa

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

SILMÄTAUDIT

Voiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein

Molekyyligeneettisissä tutkimuksissa on havaittu, että kaikissa kolmessa oireyhtymässä esiintyy mutaatioita samassa geenissä.

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Neurofibromatoosi ja muut harvinaiset ihosairaudet. Sirkku Peltonen Erikoislääkäri TYKS, Ihoklinikka

1 RP UUTISET 2/2009 UUTISET. 2/2009 Retinitis-yhdistyksen jäsen- ja tiedotuslehti. Suomalaista retinitis-tutkimusta Lupaavia tuloksia maailmalta

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa Schmidt, lääketiet. opisk.

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen

Autoimmuunitaudit: osa 1

Perinnöllisyysneuvonta

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Transkriptio:

Perinnölliset silmäsairaudet Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka

Käytetyt lähdeteokset D. Taylor, C. Hoyt: Practical Paediatric Ophthalmology, 1997 S. J. Ryan ym.: Retina, vol. 1, 3. painos, 2001 J. J. Kanski: Clinical Ophthalmology, 4. painos, 2002 Duodecim 2002

Perinn. silmäsairauksien kirjoa retinan ja chorioidean dystrofiat sarveiskalvon dystrofiat näköhermon atrofia (perinn.) phakomatoosit neurometaboliset sairaudet (silmä mukana) mykiön sairaudet (mm. Marfan) aniridia, retinoblastoma

Geenimutaatiot ja retina

Retinitis pigmentosa aistinsolujen ja retinan pigmenttiepiteelin sairaus, esiintyvyys 1:4000 aluksi sauvasolujen häiriö, myöhemmin myös tappisolut surkastuvat hämäränäkö ja näkökenttä huonontuvat oireet alkavat usein lapsena, selviä ad 30 v. vaikea näkövamma 50-vuotiaana

Retinitis pigmentosa

Retinitis pigmentosa

RP-diagnostiikka anamneesi: suku, näköoireet, hämäränäkö silmätutkimus, näkökentät, hämäränäkö, ERG voi liittyä: glaukooma, keratoconus, myopia, varhainen cataracta, lasiaistiivistymät, papillan drusenit visuksen ennuste vaihtelee samankin suvun sisällä

Stargardtin maculadystrofia RPE-sairaus, etenee maculan alueella visus alenee teini-iässä, kentät normaalit oireet vähäiset, visus laskee hitaasti - 0.1 AR tai AD periytyminen toiseksi yleisin retinan dystrofia RP:n jälkeen dg: silmätutkimus, FAG, ERG

Stargardt

Stargardt/fundus flavimaculatus

Stargardt/fundus flavimaculatus

HOGA (Atrofia gyrata ja hyperornitemia) chorioidean dystrofia ornitiinitaso 10-20-kertainen, ruokavalio?? suomalaista tautiperintöä, AR myopia, hämäränäkö, näkökentät oireet alkavat lapsena dg: silmätutkimus, ornitiinin määritys, ERG, FAG

HOGA

HOGA

Usher (1914) peittyvästi periytyvä ryhmä tauteja, joissa synnynnäinen kuulon heikentyminen etenevä retinopatia pigmentosa keski-iässä vaikea kuulo- ja näkövamma tavallisin kuurosokeuden syy tappi- ja sauvasolujen sekä sisäkorvan sensoristen solujen vaurio

Usher-prevalenssi 3-3.6 /100 000 Skandinavia 4.4 /100 000 USA 10-20 /100 000 pohjois-ruotsi, itä- ja pohjois-suomi synn. vaikea kuulovamma: 3-6 % Usher RP-potilaista 8-33 % vaikea kuulovamma

Näkövamman diagnoosi, kaikki rekisteröidyt Verkkokalvon perinnölliset rappeumat 10 % Ikääntyneiden makuladegeneraatio 42 % Näköratojen ei-synnynnäiset viat 9 % Diabeettinen retinopatia 7 % Glaukooma 6 % Näkövammarekisterin vuositilastot 2006 Synnynnäiset kehityshäiriöt 5 % Kaikki muut diagnoosit 9 % Sarveiskalvon viat 2 % Näköhäiriöt 2 % Verkkokalvon reikä 3 % Patologinen likitaitteisuus 3 % Suonikalvon viat 2 % N = 15 892

Cornean dystrofiat etenevä, mol.silmissä, geenivirheen aiheuttama sarveiskalvon rakennevirhe endoteelissä - Fuchsin dystrofia stroomassa - lattice, granular, macular epiteelissä - fingerprint

Cornean dystrofiat - hoito kipu epiteelin vaurioissa -> kostutus, voiteet, terapeuttinen piilolasi, suojaus infektioita vastaan. arpimuutokset -> laserhoito joskus sarveiskalvon siirto

Epiteelin dystrofiat

Strooman dystrofiat Suomessa tärkein Meretojan tauti eli familiaalinen amyloidoosi AD, etenevä, systeemi- ja silmäsairaus aivohermojen, perif. hermojen sairaus ihomuutokset, ilmeettömyys, munuais-ja sydänlihasamyloidoosi sarveiskalvon siirto tarvittaessa

Meretojan tauti

Strooman dystrofiagranulaarinen AD, alkaa alle kouluikäisenä, cornean eroosiot voivat olla kivuliaita samentumat laajenevat ja heikentävät näköä vähitellen histologia: hyaliinikertymät sarveiskalvon siirto ->granulat ilmaantuvat vähitellen myös siirteeseen

Granulaarinen dystrofia

Fuchsin endoteeli-dystrofia AD, oireet keski-ikäisillä visus heikentyy, kun endoteelin epätasaisuus etenee myöhemmin stroomaturvotus ja epiteelivauriot, kivulias bulloosi keratopatia cataracta, glaukooma sarveiskalvon siirto

Fuchsin dystrofia

Näköhermon atrofia - periytyvä AD, oireet 4-10 ikävuoden paikkeilla visus laskee 0.3 -> 0.1 tasolle lieväoireinen: näkökenttien keskeinen skotooma, värinäkö heikentynyt oireiden vaikeusaste perheessä vaihtelee ei systeemioireita

Näköhermon periytyvä atrofia

Leberin näköhermoatrofia Suomessa paljon tutkittu, äidin mitokondrian pistemutaation DNA -virhe nuorten miesten sairaus, oireet 20-35 v. iässä (nuorin 5-vuotias poika) visus laskee muutamassa kuukaudessa kl tasolle, ensin toinen silmä dg: tyypillinen sukuanamneesi ja silmänpohjalöydökset sekä DNA-analyysi

Leberin näköhermoatrofia

Phakomatoosit iho-, silmä- ja keskushermosto-oireet hyvänlaatuinen kudoksen liikakasvu väärässä paikassa Neurofibromatoosi / Recklinghausen Tuberous sclerosis Hippel-Lindau Sturge-Weber

Neurofibromatoosi iholla maitokahvin värisiä läiskiä värikalvojen neurofibroomat näköhermon gliooma > näköhermoatrofia silmäluomien neurofibroomat silmäkuopan luustopuutokset perifeeristen hermojen neurofibroomat

Lischin nodulukset

Neurofibromatoosi

Tuberous sclerosis

Hippel-Lindau

Neurometaboliset taudit aineenvaihduntahäiriö vaikuttaa hermosoluihin, siten myös silmään useita entsyymin toimintavirheitä jo tunnetaan > runsaasti eril. oireyhtymiä suomal. tautiperintöä esim. infantiili neuron. ceroidi lipofuscinoosi = INCL > sokeus ja motor./ psyykkinen taantuma 2-vuotiaana

INCLpotilaan hermosoluvauriot

Gangliosidoosi GM2/ Sandhoffin tauti

Fabryn tauti alfa-galaktosidaasin puute >glykolipidikertymät silmiin, verisuonten endoteeliin > silmät, aivot, munuaiset, sydän, iho korvaava kallis entsyymihoito kehitetty viime vuosina

Fabryn tauti Sarveiskalvon samentuma, cornea verticillata verisuonen endoteeliin kertynyt glykolipidi, EM-kuva (x 180 000)

Mykiön sairaudet perinnöllinen synnynnäinen cataracta perinnöllinen aineenvaihduntahäiriö > cataracta (esim. galaktosemia) Marfanin syndroma > mykiön luksaatio

Synnynnäinen cataracta

Marfanin syndrooma

Aniridia

Aniridia munuaisen pahanlaatuinen kasvain (Wilms) liittyy aniridiaan noin 13 %:ssa riski voidaan selvittää geenianalyysilla

Retinoblastooma perinnöllinen 40 %:ssa, jolloin: ilmenee hyvin nuorena, alle vuoden ikäisena mol. silmissä noin 85%:ssa voi olla useita kasvaimia > seuranta usein trilateraalinen muoto: pineoblastooma

Retinoblastooma