Kelan kuntoutuspalvelut monialaisessa yhteispalvelussa. Suunnittelija Marjaana Pajunen TYP aluekierros tilaisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Miten Kela tukee nuoria kuntoutuspalvelujen avulla? Kuntoutuspäivät Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela/Terveysosasto

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan TYP-toiminta KELA

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos , kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Viel kun lanka lampussa hehkuu Nuorisolain uudistaminen

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kela kuntouttaja 2009

KELAn tukema kuntoutus

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Kelan mahdollisuudet tukea työikäisiä osatyökykyisiä

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Kelan ammatillinen kuntoutus

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kelan asiantuntijalausunto

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Raivaamme esteitä. Suunnittelija Marjaana Pajunen/Kelan kuntoutusryhmä Palveluntuottajien koulutus ja yhteistyötilaisuus 18.1.

Kaikki irti Kelan palveluista

VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Kelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Kelan kuntoutus nyt. Kulttuurikeskus Caisa Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Ote- Fokus Kela-kokeilut Onnistunut verkostoyhteistyö ja nuorten palvelut Keski-Uusimaalla

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa?

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Kokemuksia Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoista

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Kuntoutuksen uudistukset

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

Ammatillinen kuntoutusselvitys

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit

Sopimuskausi, palveluntuottajat, hankintaan liittyvät asiat ja yhteydenpito sopimuskauden aikana

Kelan järjestämä kuntoutus. Satakieli keskustelufoorumi Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Avire osaa kuntoutuksen

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Työkykyprosessi Kelan näkökulmasta Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö

OTE- Kelan kokeilu-uudet ohjautumisen mallit. Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kelan kuntoutuspalveluiden ohjautumisen mallit

Valtakunnalliset TYP-päivät. Yhteispalvelun muutoksessa mukana , Jyväskylä. Elli Aaltonen pääjohtaja Kela

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa. Onko kuntoutus jäämässä soteuudistuksen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Osatyökykyisten TE-palvelut

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

Transkriptio:

Kelan kuntoutuspalvelut monialaisessa yhteispalvelussa Suunnittelija Marjaana Pajunen TYP aluekierros tilaisuudet 19.1.-19.2.2015

Esityksen rakenne Kelan organisaatio ja etuuksiin liittyvä lainsäädäntö tukee TYP - toimintaa Kela toimijana monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) Kelan kuntoutuspalvelut monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) 2

Kelan visio, arvot ja strategia pohjustavat osaltaan TYP lain mukaista toimintaa Visio Arvot Strategia Parasta palvelua, sosiaalista turvaa ja elämän voimaa Ihmistä arvostava Osaava Yhteistyökykyinen Uudistuva Asiakasymmärryksen syventäminen ja asiakasprosessin laadun kehittäminen Kelasta yhdessä tekemisen huippupaikka Kelan toiminta yhteiskunnallisesti vaikuttavaa 3

Kelan sidosryhmäyhteistyön ohjelma 2014-2017 Ote sidosryhmäyhteistyön tavoitteista Asiakkaan tarpeesta lähtevän yhteistyön luominen kumppaneiden kanssa Yhteistyön tiivistäminen valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa yhteisten palveluketjujen kehittämiseksi Työ- ja toimintakykyyn liittyviä prosesseja tukeva yhteistyö kumppanien, palvelutuottajien ja järjestöjen kanssa Sidosryhmien luottamuksen edelleen vahvistaminen Avoimen vuorovaikutuksen lisääminen 4

Lainmuutosten vaikutus kuntoutuksen saatavuuteen 1/2 Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos voimaan 1.1.2014 Myöntöedellytykset lievenivät, asiakkaat pääsevät nyt kuntoutukseen helpommin ja heidän tilannettaan tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään diagnoosilähtöisesti Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskeva lakimuutosehdotus (HE 332/2014) Kuntoutuksen nimeksi tulisi vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vammaisetuuskytköksen poisto parantaisi kuntoutujan asemaa, sillä vammaisetuuden muutokset eivät vaikuttaisi enää kuntoutuksen jatkuvuuteen Kuntoutus siis varhentuisi ja näin ollen olisi vaikuttavampaa lisää toimintakykyä, opiskelu- ja työkykyä, vähentää nuorten syrjäytymistä 5

Lainmuutosten vaikutus kuntoutuksen saatavuuteen 2/2 Kansaneläkelain 13 :n lainmuutos voimaan 1.1. 2015 Kuntoutuksen varmistaminen ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä Ennen kuin Kansaneläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko hakijalla oikeus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaiseen kuntoutukseen ja tarvittaessa ohjattava hänet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen. 6

Kela toimijana monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) 7

Kela organisaationa mukana TYP - yhteistoimintamallissa Kelan keskushallinto; Terveysosasto ja Kenttäosasto vastaavat TYP - toiminnasta; ohjaus, koulutus, tiedotus Kelan vakuutuspiirit (24 kpl) toteuttavat TYP - toimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa Vakuutuspiirien johtajat tai heidän nimeämänsä edustaja osallistuu TYP - verkoston rakentamiseen Kelan TYP-työntekijät vakuutussihteerit osallistuvat TYP - pisteissä palvelun tarjoamiseen Tiedoksi; Kelassa valmistellaan organisaatiomuutosta siirtyminen uuteen v.2016 8

9

Kelan TYP-työntekijät Kelassa 24 htv määritelty TYP - työhön Tällä hetkellä 34 TYP- työntekijää tekevät TYP - toimipisteissä työtä osa- tai kokoaikaisesti Pääsääntöisesti työntekijöillä on terveydenhuolto tai sosiaalialan koulutus (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kuntoutuksen ohjaaja jne.) Kokemus; kuntoutus, lisäosaamista liittyen sairauspäivärahaan, vammais ja hoitotukeen, työkyvyttömyyseläkkeeseen Kelan sisäinen yhteistyö esim. työttömyysturva 10

Kelan tarjoama palvelu TYP:ssa 1/2 Kela keskittyy kuntoutuspalvelujen tarjoamiseen, koska se edistää asiakkaan työ-, opiskelu- ja toimintakykyä TYP - asiakkuusprosessissa Asiakkaan hyöty: Kuntoutus voidaan joustavasti integroida yhteiseen suunnitelmaan ja vie asiakasta eteenpäin Palveluja voidaan limittää tai ketjuttaa tarpeiden mukaisesti Ei päällekkäisiä toimintoja eri luukuilta Asiakas sitoutuu yhteen suunnitelmaan, ei turhaudu 11

Kelan tarjoama palvelu TYP:ssa 2/2 Kela huomioi muiden toimijoiden teettämät selvitykset ja toimenpiteet sekä täydentää niitä omilla kuntoutuspalveluillaan Kuntoutustarpeen arviointi, suunnitelma, kuntoutuksen hakeminen ja kuntoutuksen seuranta, yhteistyö palveluntuottajien kanssa tiedottaminen muille TYP:n toimijoille Lisäksi Kelan työntekijä antaa tarpeen mukaan muuta Kelan etuusneuvontaa tai ohjaa asiakasta Kelan muuhun palvelukanavaan toimeentulo turvataan kuntoutuksen aikana 12

Kelan kuntoutuspalvelut monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) 13

Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen Muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Kela kilpailuttaa kuntoutuksen palveluntuottajat 2-4 vuoden välein sopimuskausi Kuntoutuksen toteuttaminen perustuu palvelusta laadittuun standardiin Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta 14

15 Kuntoutustilastot

Harkinnanvarainen kuntoutus KKRL 12 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoite on tukea kuntoutujien työ-, opiskelu- ja toimintakykyä täydentää terveydenhuollon ja muiden tahojen järjestämisvastuulla olevia kuntoutuspalveluita sekä Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia palveluita auttaa kuntoutujaa sopeutumaan uuteen sairauteensa Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelut Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit; mm. epilepsia, MT-häiriöt, tules Yksilölliset kuntoutusjaksot Neuropsykologinen kuntoutus Kehittämistoimintaan liittyvä kuntoutus;mm.oma väylä -hanke 16

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus 10 Kuntoutuksen avulla kuntoutuja kykenee työskentelemään tai selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin sairaudesta tai vammasta huolimatta Tavoitteena on työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus voidaan järjestää yksilöjaksoina kuntoutuslaitoksessa ja/tai avoterapiana sekä sopeutumisvalmennus ja kuntoutuskursseina 17

Kuntoutuspsykoterapia 11a, 11b Kelan kuntoutuspsykoterapia täydentää julkisen terveydenhuollon palvelua hoitavalla taholla mietittävä tarkoituksenmukaisin hoito- ja kuntoutusmuoto kuntoutujan kokonaishoitovastuu säilyy häntä hoitavalla taholla ja aina viime kädessä julkisella terveydenhuollolla vuodessa enintään 80 kertaa, enintään 200 kertaa 3 vuodessa Terapiamuodot: yksilöterapia ryhmäterapia perheterapia paripsykoterapia kuvataideterapia (nuorille) musiikkiterapia (nuorille) lisäksi nuorten terapiaan voi liittyä vanhempien ohjauskäyntejä

Ammatillinen kuntoutus 6, 7 Tavoite on kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen tai parantaminen taikka työkyvyttömyyden estäminen. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai mahdollistamaan sinne pääseminen kuntoutuksen avulla pyritään säilyttämään tai saamaan sellainen ammatti tai työ, joka turvaa kuntoutujan toimeentulon tai josta hän saa toimeentulonsa kannalta olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläkkeen lisäksi 19

Ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmä Työikäiset nuoret Joiden on vaikea sairauden takia työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen, löytää sopivaa koulutusalaa tai keskeyttävät koulunsa Syrjäytymisvaarassa olevat vajaakuntoiset nuoret 20 Työikäiset vajaakuntoiset aikuiset Koulutetut henkilöt, jotka eivät kykene sairauden takia tekemään työtään tai työn tekemisessä on merkittäviä rajoitteita, suunnittelevat mahdollisesti ammattialan vaihtoa ja yhteys työelämään on katkennut Kouluttamattomat henkilöt, joilla sairaus haittaa työllistymistä tai sopivan ammattialan löytymistä, ja voivat olla syrjäytymisvaarassa

Koko ammatillisen kuntoutuksen ja nuorten (16 29- vuotiaiden) ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuosina 2013 ja 2014 Koko ammatillinen kuntoutus Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä Vuosi 2013 Vuosi 2014 F32 Masennustila 979 1 183 F33 Toistuva masennus 918 1 051 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 463 499 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 351 459 M51 Muut nikamavälilevyjen saira 409 437 M54 Selkäsärky 334 409 F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 317 388 F81 Oppimiskyvyn häiriöt 261 363 F90 Hyperkineettiset häiriöt 255 347 F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu 339 336 F20 Skitsofrenia 297 316 F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt 206 242 Muut sairausdiagnoosit 5 573 6 545 Yhteensä 10 702 12 575 Nuorten ammatillinen kuntoutus Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä Vuosi 2013 Vuosi 2014 F32 Masennustila 462 635 F33 Toistuva masennus 321 392 F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 303 357 F81 Oppimiskyvyn häiriöt 233 331 F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu 322 314 F90 Hyperkineettiset häiriöt 213 309 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 207 290 F83 Monimuotoiset kehityshäiriöt 189 216 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 167 207 F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt 129 176 F80 Puheen ja kielen kehit.häiri 152 174 F29 Ei-elimell.psykoott.häiriö N 154 146 Muut sairausdiagnoosit 2 130 2 395 Yhteensä 4 982 5 942 21

Saajat Ammatillisen kuntoutuksen saajat ikäryhmittäin vuosina 2013 ja 2014 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2013 2014 2 000 1 000 22 0 0-15 v 16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-64 v Yli 64 v Ikäryhmä

Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Kela järjestää ja korvaa ammatillisia kuntoutusselvityksiä työ- ja koulutuskokeiluja työhönvalmennusta ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta ammatillisia kursseja Lisäksi Kela järjestää ja korvaa tarpeelliset kalliit ja vaativat opiskelun tai työn apuvälineet maksaa elinkeinotukea työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista ja muuttamista varten 23

Yleistä ammatillisen kuntoutuksen palveluista Kuntoutus on avomuotoista, kesto 12 vrk - 240 vrk, kuntoutuspäivän pituus on vähintään 5 tuntia päivässä taukoineen Ammatillista kuntoutusta toteuttaa Kelan hyväksymä kuntoutuspalveluntuottaja ja sen moniammatillinen työryhmä (sopimuskausi 2-4 v.) Verkostoyhteistyö on olennainen osa ammatillista kuntoutusta; esim. TE - palvelut, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, oppilaitokset, kunnan työpajat 24

Palveluntuottajat HYKS ERVA-alue v. 2015-1/6 Ammatillinen kuntoutusselvitys Avire Oy/ Siuntio Invalidisäätiö / Orton Pro /Helsinki Kiipula / Espoon toimipaikka Kiipula / Hyvinkään toimipaikka Kiipula / Kouvolan toimipaikka Kiipula / Vantaan toimipaikka KK-Kunto Oy Seesam /Helsinki Kuntoutussäätiö/ Helsinki Verve/ Helsinki Härmän Kuntoutus Oy (ruotsinkielinen) 25

Palveluntuottajat HYKS ERVA-alue v. 2015-2/6 Ammatillinen kuntoutusselvitys Kuulovammaiset - valtakunnallinen KK-Kunto Oy / Jyväskylä KK-Kunto Oy Kuopio KK-Kunto Oy Seesam / Helsinki Näkövammaisten Keskusliitto ry / Helsinki Taukokangas Oy / Oulainen Näkövammaiset - valtakunnallinen Näkövammaisten Keskusliitto ry 26

Palveluntuottajat HYKS ERVA -alue v. 2015-3/6 Työkokeilu Kiipula / Espoon toimipaikka Kiipula / Vantaan toimipaikka KK-Kunto Oy / Lappeenrannan kylpylä Kuntoutussäätiö/ Helsinki Orton Pro /Helsinki Arbetskliniken i Jakobstad - Pietarsaaren työklinikka (ruotsinkielinen) 27

Palveluntuottajat TYKS ERVA-alue v. 2015-4/6 Työhönvalmennus Kiipula/Espoon toimipaikka Kiipula/Vantaan toimipaikka KK-Kunto Oy Seesam/Helsinki KK-Kunto Oy / Lappeenrannan kylpylä Kuntoutussäätiö/Helsinki Laptuote-säätiö /Lappeenranta Orton Pro/Helsinki Verve Helsinki Arbetskliniken i Jakobstad - Pietarsaaren työklinikka (ruotsinkielinen) 28

Palveluntuottajat HYKS ERVA-alue v. 2015-5/6 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Espoon Diakoniasäätiö / Työ- ja yksilövalmennuspalvelut KK-Kunto Oy Seesam/Helsinki Kovak Oy/ Lohja Kuntoutussäätiö Laptuote-säätiö Parik-säätiö/Kouvola Sotek-säätiö /Kotka Verve Helsinki Kokkotyö-säätiö / Retro yksikkö Pietarsaari (ruotsinkielinen) 29

Palveluntuottajat HYKS ERVA-alue v. 2015-6/6 Ammatilliset kuntoutuskurssit Kiipula / Espoon toimipaikka Kiipula / Vantaan toimipaikka Kiipula / Hyvinkään toimipaikka Kiipula / Kouvolan toimipaikka Verve/Helsinki Kuntoutussäätiö/Helsinki KK-Kunto Oy/Lappeenrannan kylpylä 30

Alkaneet sairauspäivärahakaudet Vuoden 2013 aikana alkaneet sairauspäivärahakaudet erityisvastuualueittain 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 31 0 Koko maa 1 HYKS 2 TYKS 3 TAYS 4 KYS 5 OYS Erityisvastuualue

Saajat Suomessa asuvat 16 68-vuotiaat työkyvyttömyyseläkkeen saajat 31.12.2013 erityisvastuualueittain 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Koko maa 1 HYKS 2 TYKS 3 TAYS 4 KYS 5 OYS Erityisvastuualue 32

HS 3.1.2015 uutinen Mielenterveysongelmat ajavat nuoria eläkkeelle ennätysmäärin 33 EI ENÄÄ IKÄVIÄ OTSIKOITA, VAAN

Onnistuneesti YHDESSÄ maaliin KIITOS KUULIJOILLE! 34 Lisätietoja: marjaana.pajunen@kela.fi