1 2009 Matkailu 1 2009 1

1 2009 Matkailu 1 2009 1

Matkailu -lehti yli 70 vuotta kotimaan matkailun tiedottajana ja edistäjänä Matkailu -lehden periaatteena on aina ollut seurata kotimaan matkailun kehitystä, ja käsitellä kaikissa numeroissaan kotimaan matkailua valtakunnallisesti huomioiden kuhunkin vuodenaikaan liittyvät sesongit, matkailuelinkeinon osa-alueet, yhteisöt ja matkailuyrittäjät. Sukupolvien vaihtuessa lehti on säilyttänyt lukijakuntansa. Perheet, vanhemmat ja nuoret ovat löytäneet lehdestä mielenkiintoista luettavaa. Vuosikymmenien saatossa lehden on myös uudistuttava ja pysyttävä ajan hengessä mukana. Artikkeleissa käsitellään laajasti matkailun tarjontaa, yhden hengen matkailuyrittäjästä laajoihin maakunnallisiin matkailun yhteistyöalueisiin. Tänä keväänä käsittelemme Matkailu -lehden ja matkailuun liittyvää julkaisutoimintaa Suomen Matkailijayhdistyksen menneiltä ajoilta. Päähuomio lehdessä kääntyy kuitenkin nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Kevään 2009 numeroissa juhlistamme Matkailu-lehden 70 -vuotista taivalta nykymatkailun muodossa. Lue lisää Seppo J. Partasen historiikkiartikkelista tämän lehden sivulla 32. 2

Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n jäsenlehti Ennaltaehkäisyä matkailun hiipumiseen Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/matkailu-lehti Viljontie 3, 21570 Sauvo puh. (02) 4702 315, fax (02) 4702 314 matkailu@matkailulehti.fi Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) 4702 315/050-5711 303 Avustavat toimittajat: Kari Anttonen, puh. 040-5136 473 Aino Rimppi Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) 4702 315 mac1@matkailulehti.fi Maija Hurme 040-7222 045 i.hurme@merigraf.fi Sivunvalmistus: Riikka Lehtinen 050-3060678 aineistot: mac1@matkailulehti.fi Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy Kannen kuvat: Ounasvaaralta. Kuva Jouni Laaksomies. Sallassa poroajelua Vaasan teatteri: Farssi Lentävät Morsiamet. Näyttelijät Allu Tuppurainen ja Ilona Wiksten. Kuva Jyrki Tervo. Maailmantalouden epävarmuustekijät näkyivät selvästi matkailijoiden määrissä jo viime vuoden loppupuolella. Trendit näyttivät hiipumisen merkkejä. Mikäli taloudellinen epävarmuus jatkuu, on Suomen matkailun tila heikkenemässä ja se asettaa uusia haasteita koko matkailukentälle. Ulkomaanmatkailun osalta haastavin kenttä löytyy Venäjältä. Hyytyvä talous voi vaikuttaa kahdella tavalla. Matkailijavirrat vähenevät muun maailman tahtiin, mutta voi käydä myös niin, että matkailijavirrat pysyvät viime vuoden tasolla tai jopa lisääntyvät. Tilanteen kehittyminen riippuu oleellisesti venäläisten matkailijoiden mielikuvista Suomesta matkailumaana ja suhteellisesta hintatasosta. Kotimaanmatkailun merkitys korostuu entisestään vuonna 2009. Kolme neljästä matkailupalveluiden käyttäjistä ovat edelleen suomalaisia. Tässä on koko kotimaanmatkailun kivijalka ja sen merkitys ja potentiaali kannattaa hyödyntää juuri nyt. Kansainvälisen Suomi brandin luonti on käynnissä ja tulokset Suomeen suuntautuvina lisääntyvinä matkailijavirtoina näkynevät vuosien kuluttua. Nyt olisi oikea aika käynnistää Kotimaa brandin luonti. Voisimme aloittaa helpoimmasta päästä ja saavuttaa näkyviä tuloksia jo lyhyellä aikavälillä. Resursseja ei tarvitse käyttää siihen, että kerromme suomalaisille, mikä Suomi on tai minkälaista täällä on. Pääpaino voi olla yksinkertaisesti suoraan innostuksen herättämisessä matkailla kotimaassa. Valtiovallan elvytystoimista voitaisiin suunnata osa jo ensi kesäkaudeksi esimerkiksi kotimaanmatkailun kampanjointiin valtakunnan tasolla. Muutama miljoona ei valtiontaloutta kaada, mutta taloudelliset vaikutukset olisivat todennäköisesti merkittäviä ja kyseinen investointi saataisiin takaisin jo samana vuonna. Kotimaanmatkailussa pätevät samat lainalaisuudet kuin muuallakin yhteiskunnassa. On edullisempaa ennaltaehkäistä kuin hoitaa jälkiseuraamuksia. Ti m o Hav o l a, SMY, p u h e e n j o h ta j a 4 6-8 Martti Hanhivaara Lapin matkailuyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Ounasvaaran monipuoliset mahdollisuudet 12 17-25 Turku kulttuuripääkaupunki 2011 Teattereiden ohjelmistoa keväällä 28 Sallassa viihtyy kaikki 32 Matkailulehden juhlataival Matkailu 1 2009 3

Historia on Lapin matkailun tukijalka Lapin Matkailuyhdistys ry on jo kolme vuosikymmentä panostanut historiallisten matkailukohteiden entistämiseen ja kunnostamiseen. Idean isänä voidaan pitää yhdistyksen pitkäaikaista puheenjohtajaa Martti Hanhivaaraa. -Olemme keskittyneet Lapin matkailun edistämisessä kolmeen historialliseen tukijalkaan, jotka ovat kullankaivuu, metsätalous ja porotalous, kertoo Hanhivaara. Lapin Matkailuyhdistys on Martti Hanhivaaran vetämänä tehnyt kunnioitettavan urakan Lapin historiallisten kohteiden entistämisessä. Hanhivaara on toiminut puheenjohtajana mm. Lapin Kultala säätiössä, jonka johdolla on entistetty kymmenen vuoden kuluessa neljä kullankaivajien tukikohtaa. Näihin hankkeisiin on valtio antanut tukea Museoviraston kautta. Laanila keskuspaikka Kultatukikohtien jälkeen tulivat vuoroon vanhat metsätyömaat ja -kämpät. -Lapin Matkailuyhdistyksen ykköspaikaksi on muodostunut Laanilan savottakartano, johon olemme hankkineet kaksi suurta savottakämppää. Puolen miljoonan euron entistämisohjelmalla on rakennettu savottakahvila, 40-hengen retkeilytason majoitustilat ja rakennetaan vielä savottapiha sekä savusauna, kertoo Martti Hanhivaara. Laanilassa uusittiin ja laajennettiin viime vuonna mm. keittiötiloja. Ensi kesänä Lapin Matkailuyhdistys urakoi Laanilaan korsusaunan ja maisemoi uimalammikon. Yhdistys on ollut myös ahkera järjestämään erilaisia matkoja. Alkuun matkat kohdistettiin Lapin historiallisiin kohteisiin, mutta sittemmin retket ovat suuntautuneet Ruotsiin ja Norjaan sekä Venäjän Pietariin ja Baltiaan. -80-luvulla löydettiin monia uusia kohteita lapissa. Kaikkiaan kohteita on noin kymmenkunta, joista mainittakoon lisäksi muun muassa Rajajoosepin tukikohtaja. Mielestäni Lapin maakunnan historialliset kohteet ovat matkailullisesti parhaita ja arvokkaimpia, arvioi Martti Hanhivaara. Porotukikohtiakin Lapin matkailun aktiivit löysivät myös muutaman vanhan porotukikohdan. Matkailuyhdistyksen voimin on entistetty kaksi poroerottelupaikkaa: Sallivaara Inarissa ja Sammmalselkä Kittilässä. Museoviraston johdolla kunnostetut kämpät on luovutettu valtiolle, mutta alkuperäiset omistajat saavat käyttää niitä huoltovelvollisuutta vastaan. Lapin Matkailuyhdistyksellä on nykyisin yli sata jäsentä. Puheenjohtaja Martti Hanhivaara on siirtämässä arvokasta perintöään professori Seppo Aholle, josta Hanhivaara toivoo oman työnsä aktiivista ja osaavaa jatkajaa. -Suomen Matkailijayhdistyksen perustaminen Matkailuliiton raunioille on osoittautunut kannattavaksi ratkaisuksi. Toisaalta nyt on tärkeää houkutella uusia jäseniä mukaan, sillä alueellisten jäsenyhdistysten jäsenet luovat toiminnalle pohjan, korostaa Martti Hanhivaara. (KA) Loistava organisaattori Martti Hanhivaara on tunnettu loistavana organisaattorina. Hän on ollut vahvasti mukana mm. Lapin kultaperinteen säilyttämisessä. Martti Hanhivaara opiskeli Helsingissä metsänhoitajaksi ja palasi rakkaaseen kotimaakuntaansa Lappiin 1959. Pitkä työura Metsähallituksen peräpohjolan piirikonttorissa kesti aina vuoteen 1993. Viimeiset työvuotensa Hanhivaara vastasi metsävaltion hallintoasioista pohjoisessa. Martti Hanhivaara liittyi Lapin matkailuyhdistykseen jo 1960 -luvulla. Yhdistyksen varapuheenjohtajaksi hänet valittiin 1971 ja puheenjohtajaksi 1976. 33 vuotta kestäneellä puheenjohtajakaudellaan hän on tullut laajalti tunnetuksi erityisesti perinnekulttuurityöstään matkailussa. Martti Hanhivaara on johtanut vuosikymmenien ajan legendaarisia matkoja mm. Pohjois-Norjaan, Petsamoon ja Vienan Karjalaan, joita mukana olleet muistelevat suurella lämmöllä. Martti Hanhivaaran mielestä Lapin maakunnan historialliset kohteet ovat matkailullisesti parhaita esittelykohteita. Tässä matkalla Norjaan vaimonsa kanssa. 4

Lappi lumoaa matkailijat vuodesta toiseen Muuttuvat trendit nostavat tämän tästä uusia matkailukohteita suosion harjalle ja tutuksi käyneet kohteet vaihtuvat toisiin. Silti yksi on, joka pysyy: Lappi. Kuva Arto Komulainen Lapin matkailu on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti ja kasvua on sekä tavoiteltu että saatu erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta. Nykyisen maailmantalouden taantumankaan ei uskota vaikuttavan Lapin matkailuun kovin merkittävästi, ainakaan toistaiseksi. Lapin matkailun vetovoimatekijät perustuvat aitoihin asioihin, joiden lumo kestää ajan ja laman. Matkailun perustana ovat edelleen puhdas ja kaunis Lapin luonto, luonnonilmiöt, elämykselliset aktiviteetit sekä vahva lappilainen kulttuuri. Lapin matkailun vahvuuksista ja aidoista asioista aiotaan pitää kiinni vastaisuudessakin. Lapin matkailustrategiassa 2007 2010 kehittämisen arvopohjaksi on otettu mm. lappilaisuus ja luonnon kunnioittaminen. Ajatuksena on kehittää Lapin matkailua ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla, joka samalla varmistaa tuotteen vetovoimaisuuden myös tulevaisuudessa. Joulukuussa Brittiläinen Daily Mail uutisoi muutamasta englantilaisesta joulupuistosta, jotka viranomaiset joutuivat sulkemaan asiakkailta tulleen negatiivisen palautteen vuoksi. Joulun taikamaat olivat osoittautuneet muutamaksi teltaksi ja huskykoiraksi lumettomalla ja mutaisella pellolla. Joulun tunnelmaa oli yritetty saada aikaiseksi muovisilla leluilla ja muutamalla valolla, siinä kuitenkaan onnistumatta. Pääsymaksukin oli hinnoiteltu varsin korkealle. Ei ihme, että valistuneet brittimatkailijat valittivat tuotteesta. Ovathan he jo vuosien ajan löytäneet aidon ja oikean joulun Suomen Lapista, ja tietävät siis hyvin, millaista tasoa joulutuotteelta voidaan vaatia. Kotimaan matkailu vahva kivijalka Vaikka Lapin matkailustrategiassa on tärkeänä tavoitteena matkailun kasvun hakeminen kansainvälisiltä markkinoilta, kotimaan matkailijaa ei sovi unohtaa. Lapissa vuonna 2007 rekisteröidyistä 2,2 miljoonasta yöpymisestä 60 % oli kotimaan yöpymisiä. Suomalaiset ovat Lapin kävijöinä laatu- ja hintatietoisia, tottuneita ja omatoimisia luonnossa liikkujia sekä itsenäisiä ja yksilöllisyyttä arvostavia matkailijoita. Usein kotimaan matkailijat ovat liikkeellä junalla tai autolla. Kotimaan matkailijoiden tarpeet ja toiveet matkailupalvelujen suhteen eroavat siis joiltakin osin kansainvälisen matkailijan tarpeista, vaikka tietysti molemmat asiakasryhmät arvostavat esimerkiksi korkealaatuista palvelua. Nämä erilaiset tarpeet tulisi ottaa entistä enemmän huomioon matkailupalvelujen ja tuotteiden kehittämisessä. Myös kotimaan matkailijoille tulisi voida tarjota uudenlaisia ja kiinnostavia elämyksiä. Kovat tavoitteet Kiivaimman kasvun vaihe lienee taittumassa, mutta Lapin matkailussa ei tavoitteista tingitä. Vuoteen 2010 mennessä on tavoitteena kasvattaa rekisteröityjen yöpymisten määrä 2,6 miljoonaan. Kasvutavoitteeksi on asetettu 5,3 % vuodessa. Toistaiseksi tässä vauhdissa on pysytty. Nähtäväksi jää, millaiset vaikutukset maailmantalouden taantumalla on Lapin matkailuun. Joulukuussa julkaistun Matkailun toimialaraportin mukaan talven kysyntään ei ole tulossa kovin radikaalia laskua. Toisaalta osa matkoista varataan jo hyvissä ajoin, joten todelliset taantuman vaikutukset voivat olla nähtävissä vasta 2009 2010. Maailmantalouden epävakaus, kova kilpailu ja ilmastonmuutos asettavat paineita matkailun kehittämiselle. Matkailun tuotteiden ja palvelujen on uudistuttava, jotta ne säilyttävät vetovoimansa. Hyväksi havaitusta ei kannata luopua, mutta uutta sisältöä ja elämyksellisyyttä on pystyttävä luomaan lisää. Myös liiketoiminnan prosesseissa on kehittämisen varaa. Matkailun myynti ja markkinointi tapahtuu nykyään enimmäkseen internetissä sekä varsinaisten myyntikanavien että sosiaalisten yhteisöjen kautta. Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen matkailussa on yksi tärkeimpiä tulevaisuuden menestystekijöitä. Lapissa maailmantalouden taantumaan suhtaudutaan maltilla. Toimiala on nyt vahvempi kohtaamaan talousvaikeudet kuin lamavuosien aikana 1990-luvun alussa. Vaikka kehittämistä, parannettavaa ja uutta innovoitavaa löytyy aina, perusasiat matkailussa ovat kunnossa. Uusia investointeja on tehty ja kehittämiseen panostetaan. Lapin lumo ei katoa minnekään, joten matkailunkin tulevaisuus näyttää varsin valoisalta. Sat u Lu i r o, Mat k a i l u ko o r d i n a at t o r i, La p i n liitto Lähteet:La p i n m at k a i l u s t r at e g i a 2007 2010, w w w.lapinliitto.fi, Mat k a i l u n t o i m i a l a r a p o r t t i 4.12.2008 Matkailu 1 2009 5

Ar k t i k u m on enemmän kuin museo Rovaniemellä sijaitseva Arktikum on ainutlaatuinen pohjoisen elämäntavan, kulttuurin ja historian esilletuoja. Se on paljon enemmän kuin museo. A rktikum on sekä museo, tiedekeskus, arkkitehtooninen nähtävyys, suosittu kulttuurikohde että mieleenpainuva kokous- ja kongressitalo.. Arktikum sijaitsee Rovaniemen kaupungin keskustasta pohjoiseen vievien pääteiden risteyksessä Ounasjoen törmällä. Arktikumin on suunnitellut tanskalainen arkkitehtiryhmä. Puolikaarenmuotoinen uudisrakennus valmistui 1997 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Bonderup ja Lehtipalo. Rakennuksessa on hyödynnetty runsaasti Lapin luonnon materiaaleja: lattioissa on Perttauksen graniittia - lajissaan kovinta Suomesta saatavaa - ja lipeäkäsiteltyä Lapin honkaa. Tuolit on valmistettu koivusta ja poronnahasta. Näyttävä lasiputki Talon näkyvä osa, lasiputki on kokonaisuudessaan 172 metriä pitkä ja sen katkaisee 30 metriä leveä Kittilän kantatie. Lasiputkessa on yhteensä noin tuhat kahden neliömetrin kokoista karkaistua erikoislasia. Lasiputki toimii porttina pohjoiseen, sillä sisäänkäynti putkeen on etelästä ja putken toinen pää osoittaa pohjoiseen. Näyttelytilat sijoittuvat suojaan maan alle - aivan kuten eläimet suojautuvat lumen alle pohjoisen talvessa. Lapin maakuntamuseon ja Arktisen keskuksen näyttelyt johdattavat matkalle menneeseen ja tarkastelevat myös nykypäivää arktisen ulottuvuuden kautta. Ihmiselo luonnon mukana lähes ympärivuotisen lumen ja jään ympäröimänä on synnyttänyt monta kohtaloa. Arktisten alueiden ihmisten tarinat, selviytymisen keinot ja pohjoisen väen luoma rikas kulttuuriperintö on tallessa Arktikumin saleissa jokaisen nähtävillä. Saamelaisten kasveista tietoa Arktikumissa voi tänä talvena ihailla näyttelyä saamelaisten perinteisistä ravinto- ja lääkekasveista ja muista saamelaisille tärkeistä luonnonkasvien hyödyntämistavoista. Näyttelyssä esitellään hyötykasvien kasvuympäristöjä sekä kasvien keruuta, hyödyntämistapoja ja säilytystä ennen ja nyt. Näyttelyssä pohditaan myös arktiseen kasvillisuuteen kohdistuvia uhkia. Näyttely Eatnans addu Saamelaiset ja luonnonkasvien käyttö on avoinna 24. toukukuuta asti. 25. huhtikuuta saakka voi tutustua Vasan kevääseen -näyttelyyn, jossa on esillä noin 40 valokuvapaperille tulostettua ja kehystettyä valokuvaa porovaatimista ja vasoista. Aineisto on kuvattu aitavasotuksessa vuosina 2006-2007 Inkerin, hänen miehensä Sulon ja poikansa Juhan aidalla Hammastunturin paliskunnassa. Huhtikuun puolivälin tienoilla vaatimet kootaan aitaukseen odottamaan vasomista. Vasat merkataan heti syntymän jälkeen korvamerkein ja päästetään emojensa kanssa melko pian luonnonlaitumille. Luontoa, kulttuuria ja historiaa Lapin maakuntamuseon perusnäyttely Pohjoisen keinot vie kävijän Rovaniemen, Perä-Pohjolan ja pohjoisimman Lapin luontoon, kulttuuriin ja historiaan. Näyttelyssä voi ihailla vanhan Rovaniemen kauppalan puisia rakennuksia, tutustua karhun ja hirven mystisiin puoliin sekä löytää muistoja Petsamosta. Arktikumissa voi myös nähdä vanhimman Suomesta löytyneen veistoksen. Kyseessä on Rovaniemen Lehtojärveltä löytynyt puinen hirvenpää, joka on mahdollisesti ollut veneen keulakuva. Se on ajoitettu vuoteen 5790 ekr. w w w.a r k t i k u m.fi (KA) 6

Muuttuva Arktis, Arktisen keskuksen perusnäyttely esittelee tämän päivän arktisia alueita ja siellä tapahtuvia muutoksia. Arktisessa näyttelyssä vieraat pääsevät tutustumaan muun muassa viileään jääluolaan ja makoilemaan Muuttuva Arktis revontuliteatterissa mystisten tarinoiden alla. Läpi näyttely virtaa arktinen joki, jonka yhtenä osana on myös akvaario. Näyttely antaa myös tietoa arktisesta tutkimuksesta sekä vuoden kierrosta. Matkailu 1 2009 7

Ounasvaara haastaa paikan kuin paikan Mikäpä olisi ylellisempää kuin majoittua Ounasvaaran laelle mukavaan mökkiin luonnon keskelle ja aktiviteettien ääreen? Ounasvaaran Lakituvilla ja Sky Hotel Ounasvaaralla se on mahdollista. Vaikka Lakituvat sijaitsee Ounasvaaran laella on Rovaniemen keskustaan matkaa vain pari-kolme kilometriä. Ounasvaaralla on mahdollisuus liikkua vaikkapa pyörällä, sillä sinne on tehty merkitty maastopyöräreitistö. -Lähistöllä on mahdollisuus monenlaisiin harrastuksiin ja aktiviteetteihin kuten ratsastukseen, golfin peluuseen, veneilyyn, melontaan, virkistyskalastukseen tai sitten vain retkeilyyn luonnossa, luettelee Paavo Holster. (KA) w w w.o u n a s va a r a.fi Kuvat Jouni Laaksomies Hiihtokeskuksen toimitusjohtaja Paavo Holster uskaltaa kehua Ounasvaaraa epäröimättä. Hän mukaansa Ounasvaara haastaa paikan kuin paikan. Ounasvaaran päällä sijaitseva mökkikylä sai toissa jouluksi parikymmentä uutta asumusta. Nyt huoneistoja paritaloissa on kaikkiaan kolmekymmentä. Eikä mitä tahansa mökkejä, vaan korkeatasoisia loma-asuntoja. Vuodepaikkoja on kaikkiaan 180. Ounasvaaran motto on Perheelle paras. - Laskettelurinteet ja hiihtoladut alkavat käytännössä loma-asuntojen pihasta. Latupohjia pitkin pääsee lumettomana aikana kulkemaan vaikka lastenrattaiden kanssa keskellä luontoa, kertoo Holster. Monien mahdollisuuksien Ounasvaara Ounasvaara on monipuolinen urheilun, ulkoilun ja vapaa-ajan ympärivuotinen keskus. Lakitupien lähellä on yksi Suomen nykyaikaisimmista urheiluopistoista SantaPark kylpylöineen, kuntosaleineen, keilahalleineen, kiipeily- ja pelialueineen. Erikoisuutena on tietoteknisesti varustettu liikuntamaailma. SantaPark tarjoaa asiakkailleen asumismahdollisuutta Lakituvilla. Ounasvaaran hiihtokeskuksessa on seitsemän laskettelurinnettä ja Halfpipe sekä monipuolinen Snowboard Street. Lappi Areenalla on erinomaiset jääurheilun puitteet ja tarjolla on monenlaisia tapahtumia. Lisäksi Ounasvaaralla on 9-reikäinen golfrata, joka kohta laajenee 18-reikäiseksi. Talvella punaista golfpalloa lyödään Kemijoen jäällä, jonne on tehty oma talvigolfrata. Ounasvaaralta löytyy myös kesäkelkkarata Suomi Slalom pyörii myös Ounasvaaralla. Ounasvaara sijaitsee aivan Rovaniemen kupeessa 8

Rajalla På Gränsen nousi heti suosioon Tornion ja Haaparannan yhteinen kauppakeskus, Rajalla På Gränsen on heti avauduttuaan imenyt ostosmatkailijoita laajalta alueelta. Suosio osoittaa, että ostosmatkailu jatkaa kasvuaan niin etelässä kuin pohjoisessa. Torniosssa Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitseva kauppakeskus avattiin viime vuoden lokakuun lopulla. Keskuksen omistaa Keskinäinen työvakuutusyhtiö Varma. Rakentajana ja kehittäjänä on toiminut NCC. Hankkeen arvo on noin 75 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksessa on viitisenkymmentä myymälää. Tarjolla on muotia, kenkiä, vapaa-ajantuotteita, lahjatavaroita ja arvokoruja.. Keskuksessa palvelevat myös elintarvikeliikkeet, kirjakauppa, suuri marketti ja pelisali. Myös ravintoloita ja kahviloita on moneen makuun. Liiketilaa on 26 500 neliömetriä ja pysäköintihallista löytyy parkkipaikat yli 500 autolle. Alku ollut erinomainen Kauppakeskuspäällikkö Esko Junno kertoo, että Tornion leveysasteilla suuri kauppakeskus on aivan uutta, joten niin kauppiailla kuin koko organisaatiolla riittää opittavaa. -Alku on ollut erittäin lupaava, suorastaan erinomainen. Jo ensimmäisen kuukauden aikana kauppakeskuksessa riitti vilskettä, kun lähes 300 000 asiakasta tutustui keskuksen ilmapiiriin. Kävijöiden määrä onkin huikea, kun sitä vertaa alueen asukaslukuun. Tornion ja Haaparannan alueella asuu yhteensä noin 30 000 ihmistä. Asiakkaat ovat vaeltaneet Rajalla På Gränsen kauppakeskukseen laajalta alueelta erityisesti Ruotsin puolelta. -Haaparannan puolella sijaitseva Ikea ja meidän kauppakeskuksemme muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Kävijät vierailevat usein molemmissa kohteissa, arvioi Esko Junno. Rajalla På Gränsen kauppakeskukseen saapuu useita linja-autoja päivittäin. Kaukaisin säännöllinen ostosmatkailijoiden lähtöpaikka sijaitsee Venäjän puolella Kuolassa Apatiitissa. Apatiitin tulijat ovat saaneet jopa ikioman parkkipaikan. Miljoona kuluttajaa markkina-alueella Varman vuokraus- ja ylläpitotoimen päällikkö Ismo Kukkonen pitää alueen vilkasta ja monipuolista elinkeinoelämää hyvänä pohjana liiketoiminnalle. -Koko markkina-alueella on lähes miljoona kuluttajaa Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja Norjasta. Kauppakeskus on Varmalle merkittävä sijoitus Pohjois-Suomen talouselämään. Keskuksella on myös suuri vaikutus alueen työllisyyteen, toteaa Kukkonen. Yksistään kauppakeskus työllistää noin 350 henkilöä. Työntekijöitä onkin jouduttu haalimaan laajalta alueelta Oulua ja Kemiä myöten. Kauppakeskuspäällikkö Esko Junnon mukaan kauppakeskukseen havitellaan noin 2,5 miljoonaa asiakasta vuositasolla. Liikevaihdon odotetaan kohoavan 80 miljoonaan euroon. -Tällä hetkellä näyttää, että nämä tavoitteet saavutetaan, uskoo Junno. Rajalla På Gränsen vaikuttaa paljon Tornion kaupankäyntiin. Kauppakeskus sijaitsee aivan kaupungin keskustassa, joten se vetää väkisinkin paljon paikallisia asiakkaita. Esko Junno onkin huomannut, että Torniossa on käynnissä liikepaikkojen uusjako. -Tämä on nyt erityisesti muoti- ja kosmetiikkakaupan keskus. Nyt toiveenamme on saada lasten ja miesten tuotteisiin suuntautuvia myymälöitä. Liiketilat eivät vielä ole aivan täynnä ja muutamasta tilasta käydään edelleen neuvotteluja. (KA) w w w.pa g r a n s e n.fi Matkailu 1 2009 9

Oppaalta vaaditaan tietoa ja iloista mieltä Oppaaksi ei voi ryhtyä kylmiltään. Koulutuksen saaneen oppaan tulee hallita periaatteessa koko suomalainen yhteiskunta - niin historia kuin nykypäiväkin. Henkilökohtaisina ominaisuuksina edellytetään iloisuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta. Suomessa on noin 1800 auktorisoitua opasta. Suomen Opasliitto ry:n koulutus sisältää 160 opintotuntia mm. luentoja, itseopiskelua ja kohdekäyntejä. Koulutuksen ohella Opasliitto harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön. Puheenjohtaja Margit Sellbergin mukaan auktorisoiduilta oppailta edellytetään peruskurssin suorittamista. -Oppaan tiedot ja taidot testataan paitsi kurssin päätteeksi myös viiden vuoden välein tehtävässä ammattiosaamisen tarkistuksessa. Näytös annetaan linja-autossa ja siinä arvioidaan tietojen lisäksi käytös ja esiintyminen sekä kielellinen valmius, toteaa Sellberg. Auktorisoidun oppaan tulee hallita koko suomalainen yhteiskunta historiasta urheiluun. Eteen voi tulla vaikkapa kysymys: mitä Suomen EU-jäsenyys käytännössä tarkoittaa? -Suomalaisen yhteiskunnan tuntemisen jälkeen oppaan on hallittava oma paikkakunta ja vielä oma reittinsä ja erikoisalansa. Kaikilla oppailla on sama opaskoulutuspohja, mutta erikoistuminen tapahtuu harrastusten, mielenkiinnon ja muun koulutuksen perusteella, kertoo Margit Sellberg. Oppaat eivät juuri toimi itsenäisinä yrittäjinä päätoimisesti, vaan opastavat päätyönsä ohella. Suurimmissa kaupungeissa - Helsingissä, Turussa ja Tampereella sekä Lapissa - työskentelee muutamia ammattioppaita. He ovat tavallisesti mukana erilaisissa yritysrenkaissa. Margit Sellberg pitää oppaan parhaana ominaisuutena kykyä olla ihmisten kanssa. -Opastettavia ryhmiä on kovin erilaisia koululaisista silmälääkäreihin, joten oppaan on oltava joustava ja sopeutuva. Oppaan tulee olla valmis opastamaan kaikkia ihmisiä ja hänellä on oltava hyvä kontakti opastettaviin - myös katsekontakti. -Iloisuus ja ulospäin suuntautuminen ovat oppaan välttämättömiä ominaisuuksia. Tietoa opas tarvitsee paljon, mutta kaikkea hänen ei kaikille tarvitse kertoa. Oppaan on oltava myös utelias ja hänen on luettava hyvin päivän lehdet, jotta tuntemus varsinkin Suomen tapahtumista on riittävä, linjaa puheenjohtaja Sellberg. Opas ei ole kuitenkaan koskaan valmis. Niinpä Opasliitto järjestää jäsenilleen vuosittain paljon kohdekäyntejä yrityksiin sekä luentoja. -Opaskoulutuspäivät järjestämme kahdesti vuodessa. Seuraava koulutustilaisuus on huhtikuun alussa Porvoossa vuoden 1809 valtiopäivien muistoksi. (KA) w w w.s u o m e n o pa s l i i t t o.fi Suomen Opasliitto ry. Suomen Opasliitto on perustettu vuonna 1974. Se on matkailuoppaiden, eräoppaiden ja erikoisalojen oppaiden ainoa valtakunnallinen liitto. Opasliiton jäseninä ovat opasyhdistykset, sillä henkilöjäseniä liitossa ei ole. Jokainen auktorisoitu matkailuopas kuuluu oman paikkakuntansa opasyhdistykseen ja sitä kautta Suomen Opasliittoon. Yhteensä opastoiminnassa on mukana vajaat 1800 auktorisoitua opasta 105 yhdistyksestä. Monilla pienemmillä kunnilla on yhteisiä opasyhdistyksiä. Opasliitto on evästänyt auktorisoidut oppaat palkkiosuosituksin. Matkailuoppaille ja matkanjohtajille suositellaan yhden tunnin työstä 32,28 euroa ja seuraavilta tunneilta 19,44 euroa. 10

Taantuma ei uhkaa Naantalin kesää Kun 14 000 asukkaan Naantaliin tungeksii puoli miljoonaa vierailijaa vuosittain, puhutaan todellisesta matkailukaupungista. Naantalin Matkalu Oy:n toimitusjohtaja Tarja Rautiaisen mukaan paikkakunnalla eletään koko ajan kesää, jota taloudellinen taantuma saattaa vain kirkastaa. Tarja Rautiainen katsoo Naantalin vetovoimaisuuden perustuvan hyvään ohjelma- ja palvelutarjontaan ja kaupungin kesäisen iloiseen ja vilkkaaseen ilmeeseen. Tarja Rautiaisella on vankat perusteet uskoonsa, että kansainvälinen rahoituskriisi ja taloudellinen taantuma eivät hetkauta Naantaliin suuntautuvaa matkailua. Tyypillistä tällaiselle tilanteelle nimittäin on turistimatkojen suuntautuminen entistä enemmän kotimaahan. Vaikka talvellakin Naantalissa on vetovoimaisia kohteita ja tapahtumia, on kesä ylivoimainen sesonki idyllisessä pikkukaupungissa. -Matkailuväki elää jatkuvaa kesää. Syksyllä pakataan edellisen kesän tavarat ja käydään läpi kokemukset. Sitten onkin aika jo suunnata ajatukset tulevaan kesään - siihen kaikkeen, mitä täällä tehdään asiakkaiden ja matkailijoiden viihdyttämiseksi, kertoo Rautiainen. Talvellakin tapahtuu Naantalin talven tapahtumat keskittyvät jouluun, hiihtolomaan ja pääsiäiseen. Jo syksystä alkaen Naantalissa voi osallistua Kummitus -kierrokseen vanhassa kaupungissa. Näillä retkillä käydään oppaan johdolla Naantalin historiaa läpi ja selvitetään, missä kukin kummitus asuu. Muumimaailmakin herää talviuniltaan helmikuun puolivälissä viikoksi Muumien Taikatalveen. Se kerää perheitä, joilla on samalla mahdollisuus osallistua Kummitus -kierrokselle. Ja tietenkin läpi talven Naantalin Kylpylä vetää kaikenikäisiä rentoutumaan ja nauttimaan stressittömästä hotellilomasta. Kylpylässä yöpyy vuosittain 230 000 vierasta ja päivävieraitakin piipahtaa noin 110 000. Pärskettä riittää kesät talvet. Hyviä ryhmäkohteita -Teemme Naantalissa paljon ryhmätarjouksia. Suosituin ryhmäkohde on Kultarannan puutarha, jossa vierailee parikymmentä tuhatta kävijää. Tarja Rautiainen toteaa myös Louhisaaren kartanon Askaisissa kiinnostavan ihmisiä. Saaristo on viime aikoina noussut vierailijoiden suosioon. Retket houkuttelevat uskomattoman kauniiseen saaristoon, jossa luonto hurmaa ja saaristolaispöydän herkut vievät kielen mennessään. -Naantalin vetovoimaisimmat kohteet ovat kirkon, sataman ja vanhan kaupungin idyllinen kokonaisuus. Toisena tulee Muumimaailma ja kolmantena saaristo, luettelee Rautiainen. Musiikkijuhlat avaa kesän Naantalin kesän avaa Musiikkijuhlat. Ensi kesänä on tämän tapahtuman 30. juhlavuosi ja se järjestetään 31.5. - 12.6. Juhlilla vierailee vajaat 20 000 kuulijaa, jotka saavat perinteisesti nauttia korkeatasoisista orkestereista ja solisteista. -Vetovoimaisuutta lisää laadun ohella tapahtuman sijoittuminen pienelle ja tiiviille alueelle, jossa voi kävellen siirtyä konsertista toiseen. Alkukesä on myös hyvä ajankohta, linjaa Rautiainen. Naantalissa on tarjolla kaksi golkenttää: Aurinko Golf ja Kultaranta Golf, josta on muodostunut kokonainen vapaaajankeskus. Radoilla tehdään yhteensä yli 50 000 kierrosta vuosittain. -Panostamme Naantalissa palveluun. Tarjolla on mm. 62 opasta, jotka hallitsevat yhteensä 11 kieltä. Tämä onkin välttämätöntä, sillä 30 prosenttia kävijöistä on ulkomaalaisia. -Me luomme ja myymme iloisia asioita. Ja se onkin helppoa, kun asiakkaatkin ovat positiivisella mielellä, korostaa toimitusjohtaja Tarja Rautiainen. Operettia, Teatteria ja Taidetta Vaasan kaupunginteatteri: Orfeus Manalassa 9.1.-7.2. Tulitikkukuningas, näytelmä Ivar Kreugerin elämästä 18.2.-20.5. Wasa teater: Blommor av stål, Färgstarka kvinnor i varm komedi, finländsk urpremiär lö 24.1. Hienoja taidenäyttelyitä Pohjanmaan Museossa, Tikanojan Taidekodissa ja Kuntsin modernin taiteen museossa. Edullisia teatteripaketteja! VAASAN MATKAILUTOIMISTO Raastuvankatu 30, 65100 VAASA Puh. 06-325 1145, touristinfo@vaasa.fi, www.vaasa.fi/matkailu (KA) Matkailu 1 2009 11

Turussa selkeä näkemys vuodesta 2011: Kulttuuripääkaupungissa panostetaan luovuuteen EU:n kulttuuripääkaupungiksi 2011 valitussa Turussa on kirkas lähtökohta juhlavuoteen. Keskiössä on taide, mutta esiin nostetaan myös luovuus laajemmin aina ruoka- ja liikuntakulttuuria myöten. Turun kulttuuripääkaupunki 2011 -hanketta varten perustettiin ripeästi valinnan varmistuttua niin hallitus kuin valtuuskuntakin hallinnoimaan ja johtamaan valmistelua ja toteutusta. Näihin toimielimiin on valittu kulttuurikaupungin sääntöjen mukaan tieteen, taiteen, elinkeinoelämän, valtrion ja kaupungin hallinnon sekä median edustajia niin Turusta kuin muualta Suomessta. Turku 2011 -säätiön nimen alle kuuluu luonnollisesti myös työtä käytännössä tekevä ja toteuttava porras. Säätiön toimitusjohtajaksi löydettiin valtionvarainministeriöstä ylijohtaja Cay Sevon. -Ministeriössä viettämieni lähes kahdeksan vuoden jälkeen tuntui, että voin käyttää oppimaani tässä uudessa työssä hankkeen hyväksi. Voin hyödyntää ministeriössä luodut hyvät yhteydet ja suhteet. -En voinut olla kokeilematta tätä mahdollisuutta - enkä kadu! Cay Sevonin toimeksianto kestää aina vuoden 2012 loppuun saakka. Juhlavuoden jälkeen on tarkoitus katsoa, mitä Turku sai hankkeesta. Kulttuuripääkaupunkiuden tuottamat hyvät asiat pitäisi saada pysymään myös jatkossa. Tavoitteena 55 miljoonan euron budjetti Kulttuuripääkaupunki -hankkeen tavoitebudjetti on noin 55 miljoonaa euroa, mikä sisältää kaikkien ohjelmahankkeiden kaikki tulot. Turku 2011 -säätiön oma osuus ohjelman rahoituksesta on alle puolet kokonaissummasta. Säätiön toiminnan rahoittajia ovat valtio ja Turun kaupunki sekä elinkeinoelämä, jolta toivotaan seitsemän miljoonan euroa sijoitusta. -Nyt alkanut taantuma ja rahoituskriisi tietenkin huolestuttaa. Onneksi meillä on paljon hankkeita, joihin taantumakaan ei vaikuta, tuumaa toimitusjohtaja Sevon. Kulttuuripääkaupunki ei rajoitu vain Turun kaupunkiin, vaan koko ympäröivään seutuun ja vielä sitäkin laajemmalle. -Tarkoituksenamme on hyödyntää markkinoinnissa koko Itämeren aluetta Pohjois-Saksaa ja Pohjois-Puolaa ja Baltiaa myöten. Tärkeitä kohteita ovat myös Tukholma ja Tallinna, linjaa Cay Sevon. Turku 2011-säätiön toimitusjohtaja Gay Sevon. Kuva Harri Falck 12

Kulttuuria laajasti Kulttuuri pyritään käsittämään kulttuuripääkaupunkia toteutettaessa hyvin laajasti. Cay Sevonin mukaan hankkeen ytimessä on taide, mutta mukaan otetaan muutkin luovuuden alat - kaikkea mitä ihminen oppii luovuudessaan. Mukaan on tulossa jopa ruoka- ja liikuntakulttuuri. -Pyrkimyksenämme on, että eri kulttuurin alat kohtaisivat vuoden 2011 tapahtumissa. Cay Sevon nostaa tärkeänä osana esiin virtuaalisen kulttuuripääkaupungin haastavana ja uutta luovana. Internetissä voi katsoa Live2011.com -osoitteessa missä tahansa maapallolla, mitä, missä ja milloin Turussa tapahtuu. -Virtuaalisessa kulttuuripääkaupungissa voi osallistua ja kommentoida. Tarkoitus on luoda myös mobiilisisältöä suoraan matkapuhelimiin. Sitä kautta saa haluamastaan asiasta tietoa. -Meillä on myös tutkimusohjelma, miten tämä koko touhu vaikuttaa, ja miten prosessi etenee. Matkailu tärkeässä osassa Cay Sevon pitää omassa työssään suurimpana haasteena, että rahaa saadaan kerättyä tarpeeksi hyvän kulttuuripääkaupunkiuden toteuttamiseksi. Kulttuurivuoden hän toivoo innostavan koko Lounaisen-Suomen kehittämistä. Matkailu ei ole näistä kehittämiskohteista vähäisin. -Matkailullisesti toivon Turusta tulevan entistä tutumpi ja houkuttelevampi kohde, jolla on monipuolista ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa. Yhtenä tärkeänä toivenaan Cay Sevon nostaa vielä esiin visionsa luovien alojen keskuksesta. Se merkitsisi sekä toimijoiden verkostoitumista että kiinteitä toimitiloja kultuurille. Monipuolinen ja korkeatasoinen ohjelma Turku 2011 -ohjelma on tärkein osa kulttuuripääkaupungin toteutusta. Ohjelma kootaan 250-300 hankkeesta, joista merkittävä osa pyritään löytämään viime keväänä käynnissä olleen avoimen hankehaun tuloksista. Hankehakuun jätettiin yhteensä 999 hakemusta julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Ehdotuksia tuli joka puolelta Suomea ja useista Euroopan maista. Kulttuuripääkaupunkivuoden hankkeita toteuttavat niin yksityiset ihmiset ja vapaat taiteilijat kuin myös julkiset kulttuurilaitokset, yritykset ja järjestöt sekä yhdistykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Monet hankkeet toteutetaan laajassa kansainvälisessä yhteistyössä. (KA) w w w.t u r k u.fi, w w w.li v e2011.c o m Kajaani täyttyy jälleen tanssijoista helmikuun alussa Kansainväliseen UUDET TANSSIT 2009 -tapahtumaan saapui määräaikaan mennessä 119 videoitua tanssin pienoisteosta. Esiraati katsoi koreografiat numeroituna ilman tekijöiden nimiä. Näistä teoksista valittiin tallenteiden perusteella 34 teosta varsinaiseen katselmukseen 7. - 8.2.2009. Videoraadin esittelijänä ja sihteerinä toimi tapahtuman taiteellinen johtaja Minna Palokangas-Sirviö. Parhaimmista teoksista ikään ja sarjaan katsomatta löytyi vahva oma väite ja identiteetti. Palkintosummana koreografiakilpailussa on 3333 euroa. Tapahtumaan valittuja teoksia on tulossa Kajaaniin mm: Helsingistä, Oulusta, Kuopiosta, Jyväskylästä, Keravalta, Porista, Lahdesta, Imatralta, Joensuusta, Haukiputaalta, Tampereelta, Nurmeksesta, Äänekoskelta, Ahvenanmaalta, Lontoosta ja Smolenskista. Pelkästään tanssijoita tapahtumaan tulee 300, joiden lisäksi teosten koreografit ja mittava joukko huoltajia - kaiken kaikkiaan lähes 400 esiintyjää ja osallistujaa. Varsinaisen tapahtuman tuomaristossa helmikuussa toimivat ansioituneet tanssin, musiikin ja näyttämötaiteen osaajat: Kirsi Saastamoinen, Anna Krogerus, Tapani Komulainen, Jussi Tossavainen ja Marketta Viitala. Tule lomalle upeaan saaristoon Ahvenanmaalle! Lomamökki alk. 98 /2 päivää Miniloma alk. 70 /hlö Luksusviikonloppu alk. 160 /hlö Uintiloma alk. 130 /perhe Kalastusloma alk. 103 /hlö (väh. 4 henkilöä) 2 päivän peruspaketti bussiryhmille alk. 103 /hlö Varaa! 018-28 040 tai www.alandsresor.fi Palvelemme suomeksi! Matkailu 1 2009 13

Kuva Testure Oy Helppi opastaa Suomensuurimmassa teemapuistossa Helsingillä on lukuisia vetonauloja, joilla matkailijoita houkutellaan kaupunkiin. Pääkaupunkia voikin hyvällä syyllä kutsua Suomen suurimmaksi teemapuistoksi. Nyt Helsinki havittelee erityisesti perheitä ja pariskuntia. Kotimaisen matkailun merkitys Helsingille on ollut tasaisessa kasvussa. Yöpymiset ovat lisääntyneet jo useamman vuoden ajan. Helsingillä on meneillään perhekampanja, jonka johtotähtenä on iloinen Helppi -hahmo. Helsingin matkailutoimistossa kotimaan matkailuun keskittyvä matkailusihteeri Kaija-Leena Winberg kertoo panostuksen perhematkailuun olevan niin henkisesti kuin taloudellisestikin melkoinen. -Meillä on tarjota lapsiperheille koko konsepti aina liikkumisesta ja asumisesta tapahtumiin ja tutustumiskohteisiin. Keskiössä on lapsiperheiden viihtyminen. Tavoitteena on, että perheet myös yöpyvät ja tutustuvat Helsingin tarjontaan laajemmin. Kaija-Leena Winbergin mukaan kaupunki ei ole matkailun piirissä oleellisin toimija, vaan ainoastaan sateenvarjo matkailuelinkeinon eri tahoille ja yrityksille. Matkailijat menevät kohteisiin - eivät kaupungin toimistoon.. -Me teemme yhteistyötä matkailuelinkeinon piirissä toimivien ihmisten ja yritysten kanssa. Ensimmäiset yhteistyökumppanit tulivat jo 15 vuotta sitten ja viimeiset viisi vuotta olemme aktiivisesti hankkineet tällaisia yrityksiä. Näin voimme rakentaa matkailijoille erilaisia paketteja ja kokonaisuuksia, linjaa Winberg. Talvella on vilkasta Helsingissä on talvisaikaankin runsauden pulaa tapahtumista ja tutustumiskohteista. Tarjolla on runsaasti niin kevyen musiikin kuin klassisenkin musiikin kansainvälisiä konsertteja. Vuosittain toistuvia ovat mm.. Venemessut, Disney On Ice ja suosituksi tullut näyttävä pääsiäisen Via Crucis - Ristin tie -kärsimysnäytelmä Kaisaniemen ja Senaatintorin maisemissa. -Museot, teatterit, orkesterit ja ooppera tyyydyttävät kulttuurinälkää ja viihdyttävät talvisaikaan aktiivisimmin. Lapsiperheet viihtyvät taatusti esimerkiksi Tropicariossa tai Sealifessa. Ja Eläinmuseosta on tehty todellinen elämyspaikka, opastaa Winberg. Mennyttä elämää Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja elävä varaani Tropicariossa. Kuvat Joni Rousku ja Tropicario. Vastuullista matkailua Helsingissä on nostettu voimakkaasti esiin vastuullinen matkailu.. Ehkä tärkein osatekijä tämän teeman puitteissa on liikkuminen kaupunkiin ja kaupungin sisällä. -Tavoitteenamme on houkutella pariskuntia ja perheitä jättämään autonsa kotiin ja hyödyntämään julkista liikennettä.. Helsingissä on hyvä joukkoliikenne - linja-autot, metrot ja raitiovaunut - oma auto on vain ylimääräinen stressitekijä, huomauttaa Kaija-Leena Winberg. Helsingillä onkin yhteistyötä mm. VR:n kanssa. Kaupungin oma liikennelaitos tarjoaa edullista, kuuden euron hintaista lippua, jolla saa matkustaa 24 tuntia rajattomasti. -Vastuullinen matkailu on ensimmäistä kertaa kirjattu Helsingin matkailustrategiaan kuluneena syksynä. Strategiaa kehitellään edelleen, mutta loppujen lopuksi kysymyshän on asenteista. Vastuullinen matkailu on myös Matkamessujen teemana tammikuussa. Helsinki omassa kastissaan Kaija-Leena Winberg uskoo, ettei Helsingille löydy matkailusektorilta todellista kilpailijaa Suomessa. Pääkaupunki ja sinne keskittyneet monet toiminnot ja tapahtumat tuovat omat etunsa muihin suurempiin kaupunkeihin verrattuna. -Hintatasossakin Helsinki on kilpailukykyinen, koska kova kilpailu ja laaja tarjonta leikkaa hintoja. Lisäksi matkailijoilla on valittavana runsaasti erilaisia paketteja ja kaupungissa saa edullista ruokaa ja asumista. (KA) w w w.v i s i t h e l s i n k i.fi 14

Matkailu-lehti.FH11 Mon Jan 05 11:11:33 2009 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K 25.2. - 17.5.09 ENZO CUCCHI SANTERI TUORI Pysyvästi Koiran ja suden välissä SAASTAMOISEN KOKOELMA EMMASSA ON AINA HYVÄ KELI! Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20 Ahertajantie 5, Tapiola, Puh. 09-8165 7512 Opastusvaraukset ma-pe klo 9-12 p. 09-8163 0493 www.emma.museum Composite Matkailu 1 2009 15

16

Pohjalaisia jatkaa Ilmajoella Suomen suosituimmaksi oopperaksi tituleerattu Leevi Madetojan Pohjalaisia jatkaa Ilmajoen Musiikkijuhlilla myös tulevana suvena. Ilmajoella kuullaan myös useita huippuartisteja Jorma Hynnisen ja Katri-Helenan johdolla. Jorma Hynninen konsertoi Ilmajoen Musiikkijuhlilla lähes 30 vuoden jälkeen. Hynninen esiintyy Elämänkaari -kirkkokonsertissa sunnuntaina 7. kesäkuuta Ilmajoen kirkossa yhdessä diplomipianisti Ilmari Räikkösen kanssa. Perinteinen eväskori -konsertti Itke en lemmen tähden esitetään lauantaina 6. kesäkuuta. Konsertissa esiintyvät Pohjalaisia -oopperan solistit, joita säestää Seinäjoen salonkiorkesteri. Tilaisuuden juontaa Atso Almila. Viihdettäkin Maija Hapuoja ja Heikki Sarmanto konsertoivat puolestaan Moment Musical -konsertissa perjantaina 5. kesäkuuta Ilmajoen kunnantalolla. Ohjelmistossa kuullaan Heikki Sarmannon laulusävellyksiä. Seinäjoen Tangomarkkinoiden tangofinalistit 2009 konsertoivat Ilkanrannan oopperaareenalla tiistaina 9. kesäkuuta. Finalisteja säestää Fantasia -orkesteri. Lapsiperheille on tarjolla Vino Prinsessa -musiikillinen hovivierailu sunnuntaina 7. kesäkuuta. Kyseessä on yksinäytöksinen musiikkinäytelmä, joka tuo klassista musiikkia lapsille tutuksi. (KA) w w w.i l m a j o e n m u s i i k k i j u h l at.fi Ilmajoen mahtavat puitteet luovat juuri oikeanlaisen tunnelman Pohjalaisten esittämiselle. Katettuun katsomoon joen rantaan mahtuu 1070 katsojaa suojaan niin sateelta kuin paisteeltakin. Pohjalaisia ohjaa edellisvuosien tapaan Keijo Kupiainen. Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkestereita johtaa Atso Almila. Nimirooleissa esiintyvät mm. Risto Pulkamo, Riitta Siren, Jaakko Hietikko ja Tiina Sinkkonen. Pohjalaisia esitetään ooppera-areenalla 10.- 14. kesäkuuta. Katri-Helenan uusi kesäshow jatkaa Musiikkijuhlien viihteellistä ja kevyttä musiikkitarjontaa ooppera-areenalla Kyrönjoen rannassa 13. kesäkuuta. Vino Prinsessa, kuva Timo Kirves. Finnlinesin vaihtoehto Ruotsiin matkaaville Jos olet menossa Ruotsiin vaikkapa hiihtämään, Finnlinesin matkustajarahtilaivat vievät Naantalista Kapelskäriin vain kahdeksassa tunnissa. Matka rahtilaivalla on erilainen elämys ja se sujuu mukavasti leppoisissa tunnelmissa. Näin matkaa voi jatkaa levänneenä Ruotsin ja Norjan hiihtokeskuksiin ja muihin kohteisiin. Finnlinesilla on Naantalista 26 lähtöä viikossa - parhaimmillaan jopa neljä päivässä. Matkan hintaan sisältyy laivamatka, autopaikka ja kaksi runsasta ateriaa buffetpöydästä. Laivalla on ravintolan lisäksi baari, myymälä ja lasten leikkihuone. -Mikäli matka jatkuu Ruotsin läpi Saksaan ja Keski-Eurooppaan, Malmöstä Travemundeen pääsee Finnlinesin laivoilla jopa neljästi päivässä. Merimatka kestää yhdeksän tuntia, toteaa myynti- ja markkinointijohtaja Johanna Poutiainen. Saksasta on mahdollisuus palata suoraan Suomeen Finnlinesin nykyaikaisilla matkustajarahtilaivoilla, jolloin matka kestää reilun vuorokauden. Itämeren kiertomatkan voi myös aloittaa päinvastaiseen suuntaan. Åre ja muut vaihtoehdot Lasketteluväen kestosuosikki Åre sijaitsee Åreskutan -tunturin juurella Jämtlandissa. Åresta sopivan rinteen löytävät kaikentasoiset laskettelijat. Rinteiden taso vaihtelee jyrkistä ja vaativista loiviin ja helppoihin. Alueella on noin sata rinnettä. Mahtavan Åren ohella Ruotsista löytyy monta muuta loman arvoista laskettelukohdetta. Uutta talviharrastusta aloittelevat lapsiperheet voivat suunnata vaikkapa Säfsenin tai Branäsin kohteisiin. -Perheen kanssa lomaileville sopii myös Taalainmaan Idre, jossa haastetta riittää kyllä ammattilaisillekin, uskoo Johanna Poutiainen. -Lindvallen Sälenissä on varsin jännittävä kohde värikkään historiansa vuoksi: seudulla hiihteli Kustaa Vaasa metsäreittejä pitkin kohti Norjaa vuonna 1521. (KA) w w w.f i n n l i n e s.c o m Matkailu 1 2009 17

Tasokkaita sinfonioita, Ipana-Rockia, Heli Laaksonen, Puntti Valtonen ja Avanti!... Lahden talvi houkuttelee monessa Teksti Aino Rimppi Sibeliustalon myötä Lahdessa on puhjennut todellinen kulttuuribuumi. Tarjontaa on laidasta laitaan kahdessa salissa - akustisesti ainutlaatuisessa ja kansainvälisestikin kuulussa puisessa Pääsalissa ja talon vanhassa tehdasosassa sijaitsevalla Finlandia-klubilla. Sir Elwoodin hiljaiset värit Sinfonia Lahti, kaupungin oma orkesteri, kokoaa porukkansa estradille lähes 20 kertaa kevätkauden aikana: torstaiiltaisin perinteisiin sinfoniakonsertteihin, joinakin viikonloppuina muun klassisen musiikin pariin ja silloin tällöin myös tarjotakseen laadukasta viihdettä päivä- ja iltakonserteissa. Suosittuja ovat Yleisradion mainion musiikkipäällikön Minna Lindgrenin sinfonioiden saloihin johdattelemat konsertit. Leppoisaa viihdettä varttuneelle väelle on tarjolla kevään Iltapäivän Säveliä -sarjassa kolmena lauantaina: Ilon pintaan nostaa Erkki Liikasen 50-vuotistaiteilijajuhlakonsertti (7.2.), rakkauden ihania tunteita tarjoavat tunnetut oopperalaulajamme Johanna Rusanen ja Jyrki Anttila iskelmä-, operetti- ja musikaalisävelten muodossa (14.2.), kun taas entisen tvjuontaja Heikki Kahilan kokoamassa ilottelussa rallatellaan Meksikon pikajunasta Lentävään kalakukkoon (28.2.). Pääsalin lavalla nähdään myös klubikonkari Sir Elwoodin hiljaiset värit, The 3 Elvises ja kaksi bändiä ja lauluyhtye valloittavat Sibeliustalon 1.2. Mielenkiintoista on kuulla, miltä kuulostaa Keskiolutjatsi (30.1.), kun tarjolla on myös aitoa Amerikan swingiä peräti kahdesti. Puntti Valtonen & Avanti! -orkesteri paljastavat, millainen veijari oli nuori W. A. Mozart musiikkinäytelmässä Mozartmaschine (4.4.). Muuta sanataidetta edustavat Suuri Stand Up -kiertue ( 4.2.) ja murrerunon taitaja Heli Laaksonen: Vartti vail kevät -ohjelmallaan (27.3.). Lapsetkin pääsevät nyt Finlandiaklubille rock-sykkeeseen peräti kolmasti, Kengurumeiningin (7.2.), Jytäjyrsijöiden (7.3.) ja Tuttiorkesterin (4.4.) tahdittamana. Aikuisten aikaan klubilla kuullaan muun muassa hevirokkia, Dingoa ja Agentseja. Alkukesän viikonloppuna la 6. su 7.6. Lahdessa nähdään japanilaiseen Desucon-popkulttuuriin ihastunutta 18

Anime-kansaa. Koko Sibeliustalo on varattu tapahtumalle, jonka rungon muodostavat japanilaisiin sarjakuvahahmoihin liittyvät luennot, puolitoistatuntinen Cosplayasujen kavalkaadi, taidekujan näyttely, tavaramyynti ja oma itsepalvelua vastustava kahvilakulttuuri Café Ichigossa tarjoilu pelaa pöytiin 20 palvelijattaren hoitamana. Ympärivuorokautinen tapahtuma on maksullinen. (www. desu-con.fi) Trooppinen puutarha GARDENIA Avoinna ma-to 10-18, la-su 10-17 Sisäänpääsymaksut 3,50 /aikuinen 2,00 /eläkeläinen 1,80 /lapsi, opiskelija Perhelippu 8 Opastuksia ryhmille Luontoretket Luokkaretkiohjelmat Myös omatoiminen Kasvien salaisuus -seikkailu lapsille (aarrekartta 2 ) www.gardenia-helsinki.fi Koetilantie 1, Helsinki puh. (09) 3478 400 Matkailu 1 2009 19

Lappeenrannan kaupunginteatterissa vaikuttava esitys Lappeenrannan kaupunginteatterissa on rohkea, mielenkiintoinen, viihdyttävä ja jännittävä kevät. Keskustelua herättävät uudet ensi-illat, ohjelmistossa jatkavat suositut näytelmät ja monipuoliset vierailuesitykset tarjoavat elämyksiä sekä perinteiseen että aivan ennen näkemättömään tyyliin. Nyt jos koskaan kannattaa tulla teatteriin Lappeenrantaan! Jari Juutisen käsikirjoittama ja ohjaama Minä olen Adolf Eichmann on juutalaisten joukkokuljetukset organisoineen natsirikollisen puheenvuoro. Näytelmä on yksi merkittävimmistä nyky-suomen näyttämöteksteistä. Tämä Euroopan näyttämöilläkin kohua herättänyt vahva esitys on samanaikaisesti herkkä ja rankka, hauska ja surullinen. SS-upseeri Adolf Eichmann (1906-1962) oli Gestapon juutalaisasioiden osasto IV B 4:n päällikkö ja hänen vastuullaan oli logistiikka. Eichmann, myyttinen kuoleman asiamies, löydettiin Argentiinasta, tuomittiin ja hirtettiin Jerusalemissa vuonna 1962, vuoden kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen. Esitys ei pyri syyllistämään Adolf Eichmannia, eikä osoita häntä sormella. Sen sijaan se kysyy meiltä jokaiselta, annammeko mieluummin periksi jokapäiväiselle, arkiselle pahuudelle kuin luovumme vallastamme tai urakehityksestämme. Mitä minä olisin tehnyt? Mitä tekisin tänään? Olemmeko kaikki potentiaalisia adolf eichmanneja? Tiukasti ajan hermolla oleva vahva näytelmä etsii totuutta ihmisestä peilaamalla historian hirmutekoja nyky-yhteiskuntaan ja aikamme ilmiöihin. Pääroolissa Adolf Eichmannina nähdään Lappeenrannan kaupunginteatteriin kiinnitetty Jussi Johnsson. Minä olen Adolf Eichmann ensi-ilta on 17.1.2009. w w w.l a p p e e n r a n n a n t e at t e r i.fi LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN KEVÄÄN ensi-illat Pam Gems PIAF - PIKKUVARPUNEN Ohjaus Maarit Pyökäri Sykähdyttävä tarina rakastetun laulajattaren rankasta elämästä, mukana Piafin tunnetuimmat laulut ENSI-ILTA 21.1.2009 Suurella näyttämöllä Aleksis Kivi OLVIRETKI SCHLEUSINGENISSa Ohjaus Juha Hurme Oluenhuuruinen komedia juopottelevasta sotajoukosta ENSI-ILTA 11.2.2009 Suurella näyttämöllä ohjelmistossa jatkavat Huomenna hän tulee The Beatles Story Rakkausjuttu taivasalla Liput (03) 752 5000 / Ryhmät (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 Lippupisteet kautta maan 0600 900 900 (1,75 / min + pvm) / www.lahdenkaupunginteatteri.fi, www.lippu.fi 20