Kaarina Kaarina-teatteri 21.1.2013. Anne Birgitta Pessi



Samankaltaiset tiedostot
Halko-ryhmä. Kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus Anne Birgitta Pessi

Helsinki Anne Birgitta Pessi

Pyhäkoulusymposium Dosentti, akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi Joensuu

Espoo Anne Birgitta Pessi

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus

Jyväskylä Anne Birgitta Pessi

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa?

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat Reija Salovaara

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Tuoko vapaaehtoistyö kirkon iholle?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Saara Jäämies

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Solidaarisuus kansalaisyhteiskunnassa

FT Arto Tiihonen.

Muutoksessa elämisen taidot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

Vapaaehtoistyö Satakummi

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti

Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Lions-toiminnan julkisuuskuvatutkimus

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Psyykkinen toimintakyky

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Tulevaisuuden uimaseura.

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Kysely kandien kesätöistä Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Hyvän elämän edistäminen

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies,

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Urheiluseurat

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Kansalaisuuden kynnykset

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Vapaaehtoistyö murroksessa Toiminnnanjohtaja Leo Stranius

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Transkriptio:

Kaarina Kaarina-teatteri 21.1.2013 Anne Birgitta Pessi

Vapaaehtoistoiminnan suomalainen maisemakuva tänään ja tulevaisuudessa Auttamisen tila ja tulevaisuus ylipäätään? Minun hyvä elämä? Toiminnan motiivit sekä kohti onnellisuutta ja terveyttä Meidän hyvä elämä? Esim. sosiaalinen liima 2

Aikamme haaste arvoille & yhteistoiminnalle 3

Onnea! 4

Onnea! MY-navigaattori-projekti; yksilöllisyys, henkilökohtaisuus, jokainen Keppihyypiöitä vai joutsensiipiä? Murrokset mutta usko ihmiseen! Ruusun ostamisen logiikka! Positiivisuudesta käsin, todellisten tekojen kautta. Myös isot visiot mahdollisia (esim. Resurssikeskus Kaarinaan!) 5

VAPAA- EHT. TOIMINTA PALKATONTA PALVELUA motivaatio toiminta-alue organisaatio roolit erityisesti lahja erityisesti hyvinvointi, sos.tuki vapaaehtoist. lisäresurssi järjestöille rajatut; järjestö päättää ja valitsee KANSALAIS- YHTEISKUNN. OSA vastavuoroisuus, vertaisuus, oma-apu moninaisuus, myös aktivismi järjestöjen ohella epäviralliset ryhmät, vapaat ryhmittymät toimijoiden ideat, lahjat intressit järjestöön tai täysin itse HYÖDYLLISTÄ VAPAA-AJAN TOIMINTAA sisäiset motiivit, henkilökohtai suus, yksilöllisyys moninaisuus, myös kulttuuri, urheilu myös hyvinkin pienet ryhmät, yksilö-yksilö monaisuus: osallistujasta ohjaajaan Pessi, HY, 2011

Ketkä? Vapaaehtoisuus? Mitä? Missä? Aineisto v. 2001 / Yeung, N=1038 sekä osin v. 2006, 2008, 2011 7

Useampi kuin joka kolmas (33-37%) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi puolet suomalaisista, jotka eivät ole mukana toiminnassa, olisi halukkaita osallistumaan, jos heitä pyydettäisiin. Osallistumisaktiivisuus ei poikkea juurikaan eri väestöryhmissä. 8

Eniten osallistutaan urheiluun tai liikuntaan (30%), toiseksi useimmin terveys- ja sosiaalipalveluihin (25%) ja kolmanneksi kasvatusasioihin (22%). (sangen) runsaasti aikaa toimintaan: lähes 18 h / kk (2001) n. 10 h/kk (2011) 9

SUKUPUOLIEROJA? Miehet hieman enemmän (38/37%) mutta käyttävät naisia vähemmän aikaa (n. 16 / lähes 20 h/kk). M: talkoot ja varainkeruu, N: palkattomuus, kohde. M: urheilu, asuinalue-toiminta, maanpuol. ja pelastuspalvelut N: terveys- ja sosiaali-ala, kasvatus Miehet osallistuvat naisia enemmän vapaamuotoiseen. M: motiiveissa korostuu ystävien ja tuttavien vaikutus, kiinnostus sekä kansalaisvelvollisuus. N: halu auttaa, into oppia uutta sekä toive tuttavista. M: ei mitään annettavaa, N: ajanpuute, terveys 10 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

YLI 50-VUOTIAAT ja ELÄKELÄISET Jopa lähes 40% osallistuu. Toimintaan käytetään myös eniten aikaa: yli 22 h / kk. Kiinnostuneita asuinaluetoiminnasta, uskonnollisesta vapaaehtoistyöstä, pelastus-palvelusta sekä terveys- ja sosiaalialoista. Osallistuvat erityisesti vapaamuotoiseen toimintaan. Motiiveissa korostuu halu saada uusia tuttavia, auttaa, ideologiset vakaumukset sekä toive säännöllisestä päiväohjelmasta. Terveydelliset syyt usein esteenä. Silti lähes 40% lähtisi pyydettäessä mukaan. 11 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

Entäpä uuden sukupolven silmin? (15-24 v.) Selkeästi useampi kuin joka kolmas (39%). Ja keskimääräistä enemmän aikaa: yli 19 h/kk. Toimivat erityisesti lasten ja nuorten parissa, uskonnollisissa ryhmissä, ympäristönsuojelussa sekä ihmisoikeus-asioissa. Motivoi uuden oppimisen halu ja ystävien innostus Ja auttamiseen motiiveina hyvin vahvat teemat: Auttaminen on oikein Tunnen myötätuntoa Toimisin periaatteitani vastaan, jos en auttaisi Esteeksi nähdään usein se, ettei ole pyydetty mukaan, ei ole ajateltu asiaa tai toimintamahdollisuuksia. Pyydettäessä lähes 60% haluaisi lähteä mukaan. 12 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

Entä kuinka kiinnostunut olette osallistumaan vapaaehtoistoimintaan lähivuosina? % haastatelluista (n=1003) Erittäin palj on 14 Jonkin v erran 33 Melko v ähän 26 En lainkaan 26 En osaa sanoa 1 K IM US OY T3985 0 10 20 30 40 50 13 % Kuvio 3

Minkä asioiden edistämiseksi tai parissa olisitte valmis tekemään vapaaehtoistoimintaa? % vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta (ainakin vähän) kiinnostuneista (n=1099) Lapset, nuoret Eläimet, luonto Liikunta, urheilu Vanhukset Lähiympäristö, asukastoiminta Kulttuuri, musiikki, taide Ympäristö, kestäv ä kehitys Ihmisoikeudet Pelastuspalv elut Kansainv älisyys Vammaiset Maanpuolustus Kehitysyhteistyö Maahanmuuttaj at, monikulttuurisuus Syrj äytyneet, päihdeongelmaiset Poliittinen tai yhteiskunnallinen toiminta Uskonto Ammattiyhdistystoiminta Jokin muu Ei osaa sanoa 54 42 41 36 32 27 26 22 22 20 18 18 15 15 13 12 11 9 1 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % ATUTK IM US OY T3985 14 Kuvio 16

Tuttua, pitkäkestoista? Vai hetkellistä, heittäytyvää? Enemmistö (53%) haluaa käyttää itsellä jo olemassa olevia taitoja, kolmannes oppia enemmän uutta * Joka kuudes ei osaa sanoa Toiminnasta kiinnostuneista: * kertaluontoinen, hetkittäinen toiminta 56% esim. keikkavapaaehtoisuus * lyhytkestoinen, projektimainen 46% * pitkäaikainen, sitoutunut (34%) 15 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

Vapaaehtoistoiminnan ehdottomasti keskeisin motiivi: halu auttaa! Valtaosa (n.70%) kokee auttamisen henkilökohtaisesti tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi; 2/3 tärkein arvo Viimeisen 2 v. aikana autettu runsaasti: * Sukulaisia 84.8%, Ystäviä 91.1% * Jotakin tuntematonta ihmistä 85.7% Reilusti yli puolet: Ihmisten tulisi huolehtia nykyistä enemmän toisten hyvinvoinnista 16

Yksilöiden taso Minun hyvä! Esim. onnellisuus! Yhteiskunnan taso Meidän hyvä! Yhteisöllisyys! 17

Mikä on minulle henkilökohtaisesti hyvää elämää eli mitkä elementit sitä edistävät? 18

Kontekstuaaliset tekijät: terveys, perhe, ihmissuhteet, työ Persoonallisuus: korkea itsetunto, itsekontrolli, optimismi, ulospäinsuuntautuneisuus, toisten auttaminen Institutionaaliset tekijät: uskonto, vapaus, vaikutusmahdollisuudet, Jonkin verran: taloudelliset tekijät Ei eroja: tausta (sukupuoli, ikä, koulutus, jne.) 19

Onnellisuuden kaikki elementit vahvasti yhteyksissä vapaaehtois- ja vertaistoimintaan! Lisäksi elämänlaadun ytimet: * hyvä mieli, ilo * tyytyväisyys myös itseen! * ystävät, tuttavat * elämän mielekkyys * toimintakyky, virikkeet * jopa selkeät terveyshyödyt - elä pidempään! 20

TÄRKEIN SYY OSALLISTUMISELLE: 41% halu auttaa 16% aikaa, halu tehdä hyödyllistä 9% tuttava pyysi 8% oppii tuntemaan uusia ihmisiä 6% olen saanut apua 5% uskonnollinen vakaumus 3% oma harrastus tai saan opintosuorituksia/työkokemusta 21

TÄRKEIN SYY OLLA OSALLISTUMATTA 44% ei aikaa 13% ei erityistä syytä 11% ei ole pyydetty mukaan 5% ei ole tullut ajatelleeksi 3% en tiedä miten pääsee mukaan 3% minulla ei ole annettavaa 1% aiemmat huonot kokemukset 1% en usko asiaan 22

23

24

Vapaaehtoistoiminta oppimisen areena! 23. Entä mitä näistä taidoista olette oppinut enemmän vapaaehtoistoiminnassa kuin opiskellessanne tai palkkatyössä? % joskus vapaaehtoistoimintaan osallistuneista (n=885) Tapahtumien j ärj estäminen 36 Ihmisten kohtaaminen 34 Vuorov aikutustaidot 27 Kokous- j a neuv ottelutaidot 23 Organisointitaidot 19 Asiantuntij uus j ossain aihepiirissä Ongelmanratkaisu 15 16 Vaikuttaminen Johtaminen Talousasiat Joku kädentaito Päätöksenteko Luov uus 13 13 12 11 10 10 Viestintä Proj ektiosaaminen 8 9 0 10 20 30 40 50 % OTANTATUTK IM US OY T3985 25 Kuvio 10

Pidemmän aikakaaren motivaatio: sitoutuminen Mikä auttaa sinua jaksamaan vapaaehtoistoiminnassa - eli mikä sitouttaa sinut toimintaan pidemmäksi aikaa? * toiminnan mielekkyys * sosiaaliset sidokset * myönteinen palaute

Yhteisöllinen toiminta, vapaaehtoisuus sosiaalinen pääoma (luottamus, verkostot, vastavuoroisuus) kansalaisyhteiskunta 27

Sosiaalinen pääoma: verkostot Verkostot vapaaehtoistoiminnassa onnellisuuden ja hyvän elämän sekä sos.liiman lähteitä yksilöiden väliset verkostot verkostot; kukaan ei jää yksin Esim. MT-navigaattori-projektintukihenkilötoiminta ja henkilökohtainen palveluohjaus toimijoiden, järjestöjen väliset verkostot; hyvän jakaminen; resurssit, yhteiset innovaatiot Esim. järjestöt, kunnat, RAY, yksilöt ja edelleen kuntien, järjestöjen verkostot, jne. 28

minun, meidän hyvä elämä lukuisat pääomat muiden hyvä elämä V synergia julk.s. yritykset järjestöjen elinehto Pessi, HY, 2011

Esim. 1. julkinen sektori - kansalaistoiminta Vahva synergia; esim. pohjoismaat Miksi synergiassa? * luottamus, tasa-arvo * solidaarisuuden normi ja malli (erityisesti hoivatyö!) * yhteisöt voimissaan * resursseja myös yhteisöllisyyteen (esim. aika) 30

Syöpä / vertaistukihenkilön näkökulma: On annettavaa, oma kokemus / halu auttaa Hyvä mieli, kohtaaminen, jakaminen Anti, vaikka raskasta! Potilaan näkökulma Yhteinen kokemus (!), henkinen tuki: inhimillisyys, normaalius, turvallisuus Erityisesti yksinäiset potilaat Vilpitön tuki, empatia, emotionaalinen tuki (naiset?) Tiedon jakaminen (miehet?) 31

Koulutus; erittäin tärkeää Oikea tieto! Empatiaa vai jakamista? Erityisesti kuuleva korva! Vaativuus: tuki, jaksaminen myös rajat! Erityisen sitoutuneita vapaaehtoistoimijoita Myös potilaiden tunnettava vapaaehtoisten rajat Nettituki? Palaute ja kiitos (vs. motivaation lasku) Tutkimukset osoittavat jopa selkeitä terveyshyötyjä (erityisesti psyyk. & psykosom.) vertaistuen (sekä ryhmät että kahdenvälinen) saajille 32

Merkitys Järjestöt: vapaaehtoistyön sisäisiä vahvuuksia Suuri merkitys, suuri yksimielisyys Suuri merkitys, suuri erimielisyys -Aito halu auttaa -Vapaaehtoistoiminnan hyvä yhteishenki -Toiminnan hyvä maine -Toiminta on hyvin johdettua -Toiminnan luotettavuus -Motivaatiota ylläpitävä toiminta ja tuki -Yhteisen vastuun kokemus -Osaava henkilökunta -Vuosien kokemus vapaaehtoistyöstä ja sen organisoinnista -Toiminnan pitkäjänteisyys -Innostuneet vapaaehtoiset -Valmius ottaa mukaan uusia vapaaehtoisia -Selkeät tavoitteet vapaaehtoistoiminnalle Vähäinen merkitys, suuri yksimielisyys -Kyky hyödyntää erilaista osaamista -Vapaaehtoistoiminnan jatkuva kehittäminen -Erilaiset vapaaehtoiset -Innovatiivisuus, luovuus -Kyky jakaa kokemuksia ja tietoa Erimielisyys Vähäinen merkitys, suuri erimielisyys -Keskinäisen kannustamisen kulttuuri -Ammatillinen vapaaehtoistoiminnan koordinointi -Toimivat koulutusmallit -Toimivat rekrytointikanavat -Ihmiset sitoutuvat toimintaan -Osaavat vapaaehtoiset -Jatkuva perehdytys, koulutus ja ohjaus

Merkitys Järjestöt: vapaaehtoistyön ulkoisia uhkia Suuri merkitys, suuri yksimielisyys Suuri merkitys, suuri erimielisyys -Rahoituksen puute ja epävarmuus -Kunnat eivät tue vapaaehtoistoimintaa riittävästi -Auttamisen vastuuta siirretään yhä enemmän järjestöille -Vapaaehtoistoimintaa ei haluta tukea -Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kiristyy -Julkisen sektorin epärealistisen odotukset vapaaehtoistoiminnalle -Lyhytkestoinen, projektiluontoinen vapaaehtoistoiminta yleistyy -Avun ja tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa liian suureksi -Vapaaehtoisille siirretään liikaa vastuuta Vähäinen merkitys, suuri yksimielisyys -Ihmisiä ei kiinnosta vapaaehtoistoiminta -Ihmiset eivät enää halua sitoutua vapaaehtoistoimintaan -Väestön ikääntyminen -Julkisvallalta liikaa vaatimuksia vapaaehtoistoiminnalle Vähäinen merkitys, suuri erimielisyys -Ihmisten kiinnostuksen hiipuminen -Vähän koulutusta vapaaehtoistoiminnan johtamiseen -Ihmisten epärealistiset odotukset vapaaehtoistoiminnalle Erimielisyys -Ihmisten muutto kasvukeskuksiin -Toimitilojen huono saatavuus -Vapaaehtoistyön verotus -Vapaaehtoisten työpanoksen kaupallistuminen -Yksilöllisten arvojen korostuminen -Järjestöjen välinen kilpailu -Kilpailu vapaaehtoisista -Julkishallinnon tiukentuva kontrolli vapaaehtoistoiminnalle -Väestön ikääntyminen

Panostus maksaa euronsa takaisin! Esim. Kuinka hyvin vapaaehtoistoimintanne v. 2009 tavoitteet toteutuivat? Vastauksia % Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa 125 18,8 432 64,9 67 10,1 7 1,1 35 5,3 Yhteensä 666 100 Vastaus % 67,3 N=989 (1139) Ei vapaaehtoistoiminnan strategiaa/suunnitelmaa, noin 14 prosenttia erittäin hyvin. Jos strategia/suunnitelma, luku yli tuplaantuu

minun, meidän hyvä elämä lukuisat pääomat muiden hyvä elämä V synergia julk.s. yritykset järjestöjen elinehto Pessi, HY, 2011

Vapaaehtois- ja vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää Hyvät teot - ja pelkkä niiden todistaminen - tuovat mielihyvää, hyvää oloa! Mm. maailmankuvamme ja älyllinen kykymme, luovuutemme laajenee! Laajeneva, arvokkaampi aika Pienet teot valtaisa muutos. Arkinen pyhyys! Vapaaehtoisista pidettävä huolta! Pessi, HY, 2011

Vapaaehtois- & vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää edelleen Pienet teot, arkinen hyvä elämä pieni esimerkki lopuksi: ilonpuutostauti ilo lisää todistetusti immuunitehokkuuttamme Hymy lisää tunnekokemuksiamme (esim. kynä suussa sarjakuvatesti) Lapset hymyilevät 400 kertaa päivässä, aikuiset 15 kertaa Pessi, HY, 2011

Kiitos! Antoisan onnellisia hetkiä vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa! Kaikkea mitä parhainta tulevalle Resurssikeskukselle! 39

Yhteystiedot: Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung) Dosentti, Akatemiatutkija, varajohtaja, Tutkijakollegium PL 4 (Fabianinkatu 24)00014 Helsingin yliopisto anne.b.pessi@helsinki.fi 40