Tilatoimikunta 12.11.2014 63 Yhtymähallitus 24.11.2014 142 VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA

Tilatoimikunta 12.11.2014 63 Yhtymähallitus 24.11.2014 142 VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA

TIIVISTELMÄ Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) vatsaelinsairauksien hoito jakautuu nykyisin sisätautien ja kirurgian klinikan kesken. Vatsasairauksien polikliinisen hoidon ja endoskopiatoiminnan (tähystystoiminta) tehostamiseksi on sovittu, että ne keskitetään vuoden 2016 alusta hallinnollisesti konservatiiviseen klinikkaryhmään perustettavaan vatsakeskukseen. Vatsakeskushanke on nimetty molempien edellä mainittujen klinikkaryhmien kärkihankkeeksi ja se on otettu klinikkaryhmien strategiaan. Tässä hankesuunnitelmassa esitetään keskussairaalaan perustettavalle vatsakeskukselle uusia remontoituja tiloja. Yksikköön keskitetään kaikki vatsan alueen tutkimukset ja -hoidot. Paikkaa on selvitetty asiantuntijoiden taholta ja toiminnalle sopiva paikka sijaitsee talossa E, 1. kerroksessa. Kirurgian ja sisätautien gastroenterologisten toimintojen keskittäminen yhteen tuo etuja hoitoprosessiin, toiminnan laatuun ja kustannustehokkuuteen niin, että toiminnan jatkaminen nykyisissä hajautetuissa tiloissa ei ole perusteltavissa. PKSSK:n tuottavuusohjelman mukaan tulevaisuuden rakentamisen ja tilasuunnittelun on oltava innovatiivista ja prosessilähtöistä huomioiden tulevaisuuden hoitomuodot. Vatsakeskuksen tilasuunnittelussa on huomioitu ennusteet alueemme sairastavuudesta ja väestön palvelutarpeesta. Lisäksi tässä hankesuunnitelmassa on otettu kantaa arvioiden sote-uudistuksen tuomaa palvelujen tuottamista vatsaelinsairauksien hoidossa. Vatsakeskuksen rakentamisella 1 E:lle turvataan vatsaelinpotilaiden hoito- ja tutkimustoimenpidehoito Pohjois-Karjalassa pitkälle 2020-luvulle saakka. Hankkeen aikataulu; Tarveselvitys ja hankesuunnittelu v. 2014, rakennussuunnittelu kevätkesä 2015, rakentaminen syksy 2015 syksy 2016, käyttöönotto loppuvuodesta 2016. Hankkeen arvioidut rakennuskustannukset ovat noin 2,5 milj. euroa. 2

Sisällys TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 5 2 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT... 6 2.1 Hankesuunnitteluvaiheen organisointi... 6 2.2 Nykyiset toiminnot ja tilat... 6 2.3 Hankkeen perustelu toiminnallisuuden näkökulmasta... 9 2.3.1 Nykyisen hajautetun toiminnan ja tilojen tuomat ongelmat... 10 2.3.2 Keskitetyn toiminnan edut... 11 2.4 Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta... 12 2.5. Arvio sote-uudistuksen vaikutuksesta palveluihin... 14 3 VATSAKESKUKSEN TULEVAT TOIMINNOT JA TILAT... 15 3.1 Henkilöstö... 15 3.2 Tilasuunnittelu ja tilatarpeet... 16 4 HANKKEEN TOTEUTUS... 17 4.1 Rakennuspaikka ja laajuustiedot... 17 4.2 LVIA-järjestelmät... 18 4.2.1 Lämmitysjärjestelmä... 18 4.2.2 Vesi- ja viemärijärjestelmä... 18 4.2.3 Ilmanvaihtojärjestelmä... 18 4.2.4 Rakennusautomaatiojärjestelmä... 19 4.2.5 Sairaalakaasujärjestelmä... 19 4.3 Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät... 19 4.3.1 Sähköverkot... 19 4.3.2 Johtotiet ja pääjakelujärjestelmät... 19 4.3.3 Valaistus... 19 4.3.4 Atk-verkko ja puhelinliikenne... 20 4.3.5 Hoitajankutsu- ja henkilöturvajärjestelmät... 20 4.3.6 Muut informaatiojärjestelmät... 20 4.3.7 Automaattinen paloilmoitin... 21 4.3.8 Turvavalo- ja ovimerkkivalojärjestelmä... 21 4.3.9 Tekninen kulunvalvonta... 21 3

4.4 Kiinteät sairaalalaitteet ja irtaimisto... 21 4.5 Hankkeen kustannukset ja rahoitus... 22 4.6 Hankkeen aikataulu... 22 LIITTEET. Liite 1. Vatsakeskuksen toiminnallinen suunnitelma. Liite 2. Luonnospiirustus 1E. Liite 3. Vatsakeskuksen henkilöstöresurssi kustannuslaskelma lokakuu 2014. Liite 4. Hankkeen projektiorganisaatio. Liite 5. Tavoitehintalaskelma. 4

1 JOHDANTO Viime vuosina on erikoissairaanhoidossa vuodeosastotoimintaa vähennetty ja tilalle on tullut poliklinikka- ja päiväsairaalatyyppistä tutkimusta ja hoitoa tarjoavia yksiköitä. Useissa sairaaloissa vatsasairauksien hoito on viime vuosina keskitetty toiminnallisista ja taloudellisista syistä yhteen yksikköön. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) vatsaelinsairauksien hoito jakautuu nykyisin sisätautien ja kirurgian klinikan kesken. Merkittävä osa vatsaelinpotilaiden ongelmista vaatii sekä sisätautigastroenterologin, että gastrokirurgin kannanottoa. Vatsasairauksien polikliinisen hoidon ja endoskopiatoiminnan tehostamiseksi on sovittu sekä kirurgian että sisätautien erikoisaloilla hoito keskitettäväksi vuoden 2016 alusta alkaen hallinnollisesti konservatiivisen klinikkaryhmän alle perustettavaan vatsakeskukseen. Asiasta on sovittu keväällä 2014 konservatiivisen ja operatiivisen klinikkaryhmän lääketieteellisen ja hoitotyön johdon kokouksessa. Vatsakeskushanke on nimetty molempien edellä mainittujen klinikkaryhmien kärkihankkeeksi ja otettu klinikkaryhmien strategiaan. Hankkeen toteuttaminen edellyttää vatsakeskuksen tarpeisiin remontoitavia tiloja. Vatsakeskus on polikliininen yksikkö, jossa yhdistetään sairaalan endoskopiatoiminta sekä kirurgian ja sisätautien gastroenterologiset poliklinikat. Tavallisimpia syitä, joiden vuoksi potilasta tutkitaan ja hoidetaan vatsakeskuksessa, ovat muun muassa maha-suolikanavan, maksan, haiman ja sappirakon ja -teiden oireet, toimintahäiriöt ja sairaudet sekä kirurgiset sairaudet. Yksikön toimenkuvaan kuuluu myös vatsaelinkirurgisiin sairauksiin liittyvä neuvonta, leikkauspotilaiden tarkastus ennen leikkausajan antoa ja annettujen hoitojen jälkiseuranta. Vatsakeskuksessa tehdään maha-suolikanavan sekä keuhkoputkien tähystystutkimuksia ja niihin usein liittyviä toimenpiteitä. Vuosittain yksikössä on n. 2700 lähetettä, n. 5000 lääkärin vastaanottokäyntiä, n. 5000 endoskopia tutkimusta/toimenpidettä. Edellä mainittujen lisäksi yksikössä on hoitajien vastaanottoja; avannehoitajan vastaanotto, IBD-hoitajan (tulehdukselliset suolistosairaudet) vastaanotto, preoperatiivisen (ennen leikkausta) hoitajan käynnit. Lisäksi yksikössä tehdään keuhkosairauksien tähystykset (bronkoskopiat). Sovittujen vastaanotto- ja tutkimuskäyntien lisäksi osa toiminnasta on päivystyksellistä, jolloin potilaalla on päivystyksellinen tähystystarve keskussairaalan muilta osastoilta tai päivystyksestä. Päivittäin tähystyksessä käy 5-8 sänkypotilasta. Nykyiset tähystyshuoneet (4 kpl:tta) ja vastaanottohuoneet sijaitsevat E-siiven 1. kerroksessa. Alun perin tilat on rakennettu päiväkirurgiseen toimintaan vuonna 1989. Tähystystoiminta aloitti päiväkirurgian entisissä leikkaussaleissa vuonna 1994. Salit on suunniteltu vuoden 1989 vaatimusten mukaan ja ne ovat nyt tulleet käyttöikänsä päähän. Tähystyshuoneiden tilat ovat hankalasti paari-/ sänkypotilaiden saavutettavissa, ne ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset. 5

Talotekniikka on tullut tiensä päähän; tilojen valaistusta ja ilmanvaihtoa on parannettava. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi nykyinen välinehuollon tila ei vastaa nykyvaatimuksia. Tässä hankesuunnitelmassa esitetään keskussairaalaan perustettavalle vatsakeskukselle uusia tiloja. Yksikköön keskitetään kaikki vatsan alueen tutkimukset ja -hoidot. Paikkaa on selvitetty asiantuntijoiden taholta ja toiminnalle sopiva paikka sijaitsee talossa E, 1. kerroksessa. 2 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT 2.1 Hankesuunnitteluvaiheen organisointi Vatsaelinsairauksia hoitavan yksikön perustamisesta Pohjois-Karjalan keskussairaalan on tehty alustavia toiminnallisia suunnitelmia ensi kerran jo lähes 10 vuotta sitten. Kun yksikön hallintorakenteesta ja organisaatiosta päästiin yhteisymmärrykseen kirurgian ja sisätautien erikoisalojen kesken, käynnistettiin klinikkaryhmien kärkihankkeeksi nostetun vatsakeskuksen toiminnallinen suunnittelu vuoden 2013 lopulla. Sairaalassa tehtyjen osastosulkujen ja toimintamuutosten mahdollistama tilasuunnittelu käynnistyi aktiivisesti vuoden 2014 aikana. Toiminnallisen suunnittelutyöryhmän puheenjohtajana on toiminut ylilääkäri Jouni Silvennoinen ja hankkeen suunnittelukoordinaattorina Menna Kärnä. Tarveselvitys- ja hankesuunnitelmatyön yhteydessä on vatsakeskuksen toiminnallisen suunnittelun työryhmä laatinut vatsakeskuksen toiminnallisen suunnitelman (ks. liite 1), jossa on kuvattu toiminnan lisäksi tilatarpeita. Hankesuunnitteluvaiheessa on tehty luonnospiirustukset (ks. liite 2) arkkitehti Rami Kolehmaisen (Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen) toimesta. Hankesuunnitelmaluonnoksissa on selvitetty hankkeen sopimista nykyiseen rakennusmassaan talo E / 1. kerros, sen taloteknisiä ratkaisuja, liikenne- ja huoltoyhteyksiä sekä toimintayksiköiden tavoitteellisia keskinäisiä yhteyksiä. Taloteknisiä ratkaisuja on selvitetty Granlund Oy:n toimesta. Hankesuunnitelmaluonnosten ja -selvitysten mukaan vatsakeskuksen sijoittaminen talo E:n 1. kerrokseen on toiminnallisesti ja teknisesti mahdollista. 2.2 Nykyiset toiminnot ja tilat Mahasuolikanavan tähystykset (endoskopiat) tapahtuvat kirurgian poliklinikan yhteydessä sijaitsevassa endoskopiayksikössä. Samassa yksikössä suoritetaan myös keuhkoputkien tähystykset (bronkoskopiat). Sisätautigastroenterologien tekemät tähystystutkimukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Yli puolet kolonoskopioista ja noin puolet gastroskopioista tehdään sisä- 6

tautigastroenterologien toimesta, lisäksi toimenpide-endoskopiaa on lisääntyvästi siirtynyt sisätautigastroenterologeille. Monet aiemmin operatiivista leikkaussalissa tehtyä hoitoa vaatineet sairaudet, kuten esimerkiksi sappi- ja haimasairaudet sekä suolitukokset, hoidetaan nyt usein polikliinisilla tähystystoimenpiteillä, jotka edellyttävät suonensisäisesti annettavia rauhoittavia ja kipua lievittäviä lääkkeitä ja sen jälkeistä potilasturvallisuutta lisäävää asianmukaista elintoimintojen valvontaa. PKKS on jo vuosia ollut valtakunnallisesti varsin aktiivinen tähystyskeskus, jossa tehdään vuosittain noin 5000 tähystystutkimusta. Noin 2000 niistä on koko paksusuolen tähystystutkimuksia, n. 2000 mahanlaukun tähystyksiä, vajaa 500 keuhkoputken tähystyksiä ja loput paksusuolen loppuosan tutkimuksia, sappi-haimatietähystyksiä (ERCP), ohutsuolitähystyksiä jne. (ks. taulukko 1 Tähystykset ja vastaanotot vuonna 2013). Määrä on hieman enemmän kuin KYS:ssa ja selkeästi enemmän kuin Jyväskylässä keskussairaalassa. Gastrokirurgian poliklinikkavastaanotto tapahtuu kirurgian poliklinikalla ja vastaanottotoimintaan osallistuu tähystysyksikön hoitohenkilökunta. Sisätautien gastroenterologinen vastaanottotoiminta tapahtuu kaukana tähystysyksiköstä sisätautien poliklinikalla (talossa C / 1. kerros). Potilaat ja lääkärit siirtyvät päivittäin edestakaisin näiden toimipisteiden välillä. Merkittävä osa potilaista tulee tähystyksiin vuodeosastoilta tai päivystyksestä. Eniten potilaita tähystyksiin tulee osastoilta 1G, 2G, 2K, 3K ja 4K, mutta satunnaisemmin myös muilta osastoilta. Lisäksi endoskopioita tehdään harvakseltaan myös teholla (huonokuntoiset potilaat) ja viikoittain ainakin parina päivänä röntgenin tiloissa (läpivalaisua vaativat ERCP-toimenpiteet ja osa stenteistä). Teholla, röntgenissä, a- TÄHYSTYKSET V. 2013 VASTAANOTOT 2013* kirurgia sisätaudit kirurgia sisätaudit Kolonoskopiat 750 939 Lääkärit 4680 4664 Sigmoideoskopia 389 125 Hoitajat 661 Gastroskopiat 1121 961 Enteroskopia/duodenosk 11 18 ERCP 180 112 keuhkoskopiat 442 Yhteensä 2451 2597 5048 4680 5325 10 005 * skopiat ja vastaanotot yhteensä Taulukko 1. Tähystykset ja vastaanotot vuonna 2013. 7

Päivystysajalla tarvittavat kiireelliset endoskopiatoimenpiteet on saatu hoidettua hoitohenkilökunnan ja lääkärien hälytyskorvauksiin perustuvalla järjestelmällä ilman varsinaista päivystysvelvoitetta. Tällä menettelyllä on saatu hoidettua myös vaativat vuoto yms. kiireelliset tapaukset kaikkina vuorokauden aikoina tähystystoimintaan perehtyneen lääkärin ja hoitajan toimesta. Myös päivystystähystyksistä valtaosa tehdään tähystysyksikössä. Useimmissa Suomen sairaaloissa tämä ei ole päivystysajan tähystysten osalta mahdollista. Järjestelyllä on pystytty turvaamaan tähystystoimenpiteiden saatavuus myös päivystysajalla, eikä potilaita ole tarvinnut sen vuoksi lähettää muualle hyvin kalliiseen hoitoon. Nykyisen 1E:llä on kirurgian poliklinikan vastaanottohuoneiden lisäksi 4 tähystyssalia (endoskopiasalia). Salit ovat entisiä päiväkirurgian leikkaussaleja ja ne on rakennettu vuonna 1989. Saleissa tehdään maha-suolikanavan; ruokatorven, vatsalaukun, peräsuolen, paksusuolen, ohutsuolen sekä keuhkoputkien tähystystutkimuksia ja niihin usein liittyviä toimenpiteitä. Salien ahtauden lisäksi ongelmana nykyisellään on riittämätön ilmanvaihto keuhkoputkien tähystyksille, joten tilanteissa, joissa epäillään potilaan sairastuneen keuhkotuberkuloosiin, altistuvat henkilökunnan lisäksi myös muut yksikössä sillä hetkellä asioivat henkilöt. Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma on ottanut kantaa tutkimushuoneiden ilmanvaihtoon. Siinä todetaan, että kaikissa tiloissa, joissa joudutaan tekemään toimenpiteitä tartuntavaarallisille keuhkotuberkuloosipotilaille tai aerosolia muodostavia toimenpiteitä, muuta tuberkuloosia sairastaville (potilashuone, bronkoskopiahuone, teho-osaston potilashuone, leikkaussali), pitää olla riittävä ilmanvaihto sekä mahdollisuuksien mukaan HEPA-suodattimet ilmanpoistokanavissa. Keuhkoputkientähystilassa (bronkoskopiatila) ilma suositellaan ohjattavaksi suoraan HEPAsuodattimen läpi erillisen poistoilmakanavan kautta ulkoilmaan. Tartuttavan potilaan poistuttua huoneesta tai aerosolia tuottavan toimenpiteen loputtua toimenpidehuoneen ilmassa voi olla pitkään tuberkuloosibakteereja sisältäviä hiukkasia. Ilman puhdistuminen on riippuvainen siitä, kuinka tehokkaasti ilma vaihtuu huoneessa. Tähystysyksikössä huolletaan mahasuolikanavan ja keuhkojen taipuisat tähystimet (endoskoopit) välinehuollossa. Oma välinehuolto on tiiviin työaikataulun vaatiman lyhyen huoltovälin ja tähystinten huollon erikoispiirteiden vuoksi tähystysyksiköissä ainoaksi toimivaksi malliksi todettu käytäntö. Nykyinen välinehuollon tila on ahdas eikä tämän päivän vaatimuksien mukaan tilassa voi erottaa puhdasta ja likaista puolta, vaan puhtaat välineet joudutaan ottamaan käyttöön likaisen alueen läpi. Laskutilaa puhtaille välineille on niukasti. Välinehuoltokeskuksen tilat tulisi jakaa toimintojen mukaisesti likaiseen ja puhtaaseen (välinehuollossa lisäksi steriiliin) alueeseen. Likaisella alueella tapahtuu mm. käytetyn tavaran vastaanotto ja tästä pesun ja desinfektion kautta välineet siirtyvät puhtaaseen tilaan. Kulkusuunnan tulee aina olla likaisesta puhtaaseen. Tällä hetkellä huolletut välineet siirtyvät takaisin tilaan, jossa välineet otetaan vastaan. Näin ollen välinehuollon pintojen (ja työntekijöiden käsien) kontaminaatio on mahdol- 8

linen ja sitä kautta välineiden kontaminoituminen, näin ollen riski hoitoon liittyvän infektion osalta kasvaa. Välinehuoltotilan ahtauden vuoksi koneiden huolto on hankalaa. Pesukonekapasiteetin kasvattaminen ja toisen kuivauskaapin hankkiminen eivät nykyisiin tiloihin onnistu. Pesukoneiden yläpuolella oleva höyrynpoisto on puutteellinen, koska huuva on liian pieni ja suunnattu väärin. 2.3 Hankkeen perustelu toiminnallisuuden näkökulmasta Hankkeen tavoitteena on luoda vatsaelinsairauksia monipuolisesti hoitava yksikkö, jonka toiminnan laatu ja väestöpohjaan suhteutetut vaativienkin toimenpiteiden määrät ovat Suomen nykyisiä keskussairaaloita verrattaessa huipputasoa. Yksikössä tehdään myös sellaisia toimenpiteitä, joita tehdään vain harvoissa sairaaloissa yliopistosairaaloiden ulkopuolella. Yksikkö pystyy hyvin kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yksiköiden kanssa sekä toiminnan laadun, että tehokkuuden suhteen. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vatsaelinsairauksien potilaiden tehokkaan hoidon haittana ovat osin hajautunut toimintaympäristö ja osin vanhentuneet sekä epätarkoituksenmukaiset tilat. Endoskopiatoiminnan lisäksi vatsaelinsairauksien poliklinikoiden suoritteet ovat sisätaudeilla ja kirurgialla varsin mittavia (ks. liite 1 Vatsakeskuksen toiminnallinen suunnitelma). Paksusuolisyöpä tapauksia on nykyisin lähes kuusi kertaa enemmän kuin 60 vuotta sitten (vuosittain n. 2600 uutta tapausta). Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on tuoreen väitöskirjatutkimuksen (Airi Jussila 2014) mukaan 15 vuoden (1993=>2008) aikana Suomessa miltei kolminkertaistunut. Myös keliakian ja maksasairauksien esiintyvyys on merkittävästi lisääntynyt ja sama kehitys jatkunee myös tulevaisuudessa. Tämä lisää tarvetta paksusuolitähystyksiin, suolikirurgiaan ja mahasuolikanavan sairauksien hoitoon. Pohjois-Karjalan maakunnan alueella tehdään keskussairaalan lisäksi julkisessa terveydenhuollossa mahasuolikanavan tähystystutkimuksia myös Joensuun terveyskeskuksessa (terveyske s- kuslääkäreiden toimesta n. 1200 vuosittain), Ilomantsin terveyskeskuksessa (erikoislääkärikonsulttien toimesta vajaat 300 vuosittain) ja Nurmeksen terveyskeskuksessa (pääosin terveyskeskuslääkärin toimesta muutama sata vuosittain). Näissä yksiköissä tähystystoimintaan tarvittavan laitteiston käyttöaste jää vajaaksi ja osalla potilaista tähystys joudutaan puutteellisen toimenpidevalmiuden vuoksi toistamaan keskussairaalassa. 9

2.3.1 Nykyisen hajautetun toiminnan ja tilojen tuomat ongelmat - Tähystyshuoneet ovat tähystystoimintaa ajatellen yhtä lukuun ottamatta ahtaita ja muodoltaan epäkäytännöllisiä (asianmukainen tähystystoiminta vaatii aiempaa enemmän tähystystoiminnan oheislaitteita, ATK-yhteyksiä, potilaan seurantalaitteita jne.). - Tähystyshuoneiden ilmanvaihto on osin puutteellista ja bronkoskopiahuoneessa ei ole mahdollisuutta tilan alipaineistukseen (tuberkuloositartuntavaara). - Potilaiden kulkureitit ovat ahtaat aiheuttaen tarpeetonta pujottelua sängyillä. - Vaikeasti sairaita, verta vuotavia ja jopa lähes elvytyskuntoisia potilaita joudutaan kuljettamaan läpi ahtaan julkisen odotustilan. - Odotustilan pienuus johtaa toistuvasti hankalaan logistiseen ongelmaan vuodepotilaiden osalta. Seuraavaa potilasta ei voida kutsua osastolta tutkimukseen ennen kuin edellinen tutkittava on saatu alta pois. Tämä hidastaa tarpeettomasti toimintaa. - Potilaiden odotustilaan äänieritys on huono ja osa potilaista joutuu kulkemaan osin odo-. - Potilaan ohjaukseen ja neuvontaan ei ole asianmukaisia tiloja (mm. potilaan tietosuoja ja yksityisyys puutteelliset). Varsinkin tähystystoimenpiteen jälkeen tulee potilaalle antaa rauhallisissa olosuhteissa neuvontaa mahdollisen toimenpiteen aiheuttaman haittatapahtuman varalta. Esim. tähystyksessä löytyneestä syöpätaudista kertominen joudutaan tekemään rauhattomassa tilassa. - Potilasseuranta joudutaan järjestämään puutteellisesti ja/tai hoitajaresursseja runsaasti käyttäen, koska mitään varsinaista potilaiden seurantatilaa ei ole ja tämän vuoksi sedaatio-mahdollisuudet eivät ole nykyaikaisen endoskopian vaatimusten tasolla. Potilaan tulisi halutessaan saada riittävä kivunlievitys ja rauhoittava lääkitys, mutta näiden jälkeen vaaditaan potilasturvallisuuden vuoksi potilaan seurantaa. - Välinehuollon tila on liian pieni ja siitä puuttuu selkeä jako likaiseen ja puhtaaseen alueeseen. - Tähystinten säilytystila ja kuivaustila on pieni ja epäkäytännöllinen. - Koska varastotiloja ei ole riittävästi, joudutaan välineistöä varastoimaan tähystyshuoneissa. Tämä aiheuttaa tähystystoimintaa haittaavaa henkilöliikennettä tähystyshuoneissa ja sitoo turhaan henkilökuntaa. - Konsultaatioapua tähystysyksikköön joudutaan lähes päivittäin pyytämään sisätautien poliklinikalla toimivilta lääkäreiltä. Välimatka vaikeuttaa konsultaatioavun saantia ja siten potilaiden hoitoa. - Vatsasairauksien poliklinikoiden sijainti kahdessa eri paikassa kaukana toisistaan (sisätautien ja kirurgian poliklinikka) vaikeuttaa potilaiden liikkumista ja löytämistä oikeaan hoitopaikkaan. Osa sisätautien vatsapotilaista joutuu tähystyksen jälkeen siirtymään sisätautien poliklinikalle. 10

2.3.2 Keskitetyn toiminnan edut - Toiminnan tehostaminen o o o o Vatsasairauksien polikliinisen toiminnan yhdistämisellä päästään päällekkäisten toimintojen karsimiseen ja se tuo merkittävää hyötyä hoitohenkilökunnan ja lääkärien työpanoksen käyttöön. Poliklinikkatilojen remontoinnilla tuetaan poliklinikan parempaa kustannustehokkuutta. Koko vatsasairauksien poliklinikan toiminta voidaan organisoida avohoitotyöryhmän (tuottavuusohjelman kärkihanke) esittämien periaatteiden mukaan (mallina sisätautigastroenterologia). Vatsasairauksien hoitoon kuuluvat ruuhkahuiput, henkilökunnan lomat ja muut poissaolot voidaan paremmin huomioida ja saada henkilökuntaresurssi nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Tehostaminen tarjoaa mahdollisuuden siirtää osa nyt avosektorilla tehtävistä tähystystutkimuksista keskussairaalaan, jolla saavutettaisiin sekä kustannushyötyä että laadullisia etuja. - Osastoseurantaa nyt vaativien toimenpiteiden muuttaminen polikliinisiksi o Arviolta noin kolmannes (60-70/vuosi) nyt vuodeosastohoitoa (1-2vrk) vaativista ERCP-toimenpiteistä ja noin kolmannes (n. 120/vuosi) osastolta käsin tehtävistä bronkoskopioista voitaisiin tehdä polikliinisesti, jos riittävä toimenpiteen jälkeinen seuranta voidaan taata. Valtaosa diagnostisista maksabiopsioista voitaisiin tehdä polikliinisesti (muutamia kymmeniä/vuosi). Myös ainakin osa tukkivan ruokatorvisyövän stenttaus-hoidosta voitaisiin toteuttaa päiväkirurgisella periaatteella (10-15kpl/vuosi). - Potilaan näkökulma o o o Koko sairaalan vatsaelinsairauksien hoito on keskitetty yhteen paikkaan, josta vatsaongelmainen potilas saa tarvitsemansa avun. Vastaanottohuoneet sijaitsevat tähystysyksikön välittömässä läheisyydessä. Yhteisen yksikön avulla potilaalle on joustavasti tarjottavissa moniammatillisen osaamisen edut (IBD-hoitaja, avannehoitaja, gastrokirurgit, (sisätauti)gastroenterologit). Tähystysten yhteydessä yhä useammin annettavan sedaation vaatima jälkiseuranta voidaan toteuttaa merkittävästi nykyistä turvallisemmin. - Konsultaatiotoiminta o Vastaanottoa pitävät sisätautigastroenterologit ja gastrokirurgit ovat tähystysyksikön lähellä käytettävissä välittömiin konsultaatioihin. 11

o Sisätautien poliklinikalla gastroenterologin käytössä oleva Doppler ultraäänilaitteisto saadaan tehokkaampaan käyttöön. - Lähetteiden käsittely o Nyt erillään olevien kirurgian ja sisätautien pkl:n gastroenterologisten potilaiden lähetejonot (osittain samoja potilaita) voidaan yhdistää. Tähystys- ja vastaanottotoiminnan hinnoittelu voidaan yhdenmukaistaa. Lähettävän lääkärin ei tarvitse enää suorittaa joskus hankalaa pohdiskelua kirurgian ja sisätautien erikoisalojen välillä. Kaikki vatsaongelmaisten lähetteet tulevat samaan osoitteeseen. - Henkilökunnan vatsaelinsairauksiin liittyvä osaaminen ja työn sujuvuus o o o Ammatillinen osaaminen vatsaelinsairauksien eri alueista paranee. Oma vatsaelinsairauksien poliklinikan osastonhoitaja ohjaa sekä tähystysyksikön, että gastron poliklinikan hoitotyötä ja toimii myös kliinisessä hoitotyössä (substanssiosaaminen). Vatsaelinsairauksien sisäinen hoitajakoulutus on helpommin järjestettävissä. - Erityisosaaminen ja koulutus o o o Gastroenterologinen diagnostiikka etenee edelleen voimakkaasti uusien menetelmien myötä (erityisendoskopiat, endoskooppinen-ultraäänitutkimus ja näytteenotto). Voimien keskittäminen yhteen yksikköön mahdollistaa kehityksen kärjessä pysymisen. Gastron yhteisyksikkö parantaa entisestään vatsasairauksien hoitoa PKKS alueella ja tarjoaa hyvät edellytykset myös ostopalveluiden tarjoamisen oman alueen ulkopuolelle, kun potilaiden valinnanvapaus hoitopaikan suhteen lisääntyy. Oma polikliininen yksikkö tukee hyvin KYS ERVA-alueen aluekeskuksen statusta. Korkeatasoinen moniammatillinen polikliininen yksikkö tarjoaa erikoistuville lääkäreille (sekä runkokoulutus- että suppean alan erikoistumisvaiheessa) erinomaisen koulutuspaikan. Tällä on suuri merkitys henkilökunnan rekrytoinnissa. 2.4 Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta Viime vuosikymmeninä mahasuolikanavan tähystysten laatuvaatimukset ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat oleellisesti lisääntyneet. Monia aiemmin leikkauksessa hoidettuja toimenpiteitä tehdään tähystystoimenpiteinä (ERCP toimenpiteet, ESD, palloenteroskopia jne). Tähystystoimenpiteet ovat potilaalle merkittävästi riskittömämpiä ja kustannustehokkaampia kuin asian hoitaminen leikkauksella. Samansuuntainen kehitys tulee lähivuosina jatkumaan, mutta vaatii aiempaa enemmän erityisvälineistöä ja toiminnan laadun takaamiseksi riittävää keskittämistä. 12

Edellä mainittu edellyttää merkittävää tilojen uudelleen järjestelyä ja remontointia, jotta päästään edellä esitettyihin laatua kohentaviin ja toimintaa tehostaviin ratkaisuihin. Ilman remonttia toiminnan määrää ei voida lisätä, eikä tulevina vuosina tehdä sote-ratkaisujen myötä mahdollista ja järkevää toiminnan keskittämistä. Vatsakeskuksen toiminnallisessa suunnitelmassa kohdassa 1.6 (1.6 uusilla tiloilla ja toiminnan muutoksella saavutettavat edut) on tarkemmin eritelty korjausrakennushankkeen hyödyt. Osa niistä liittyy laadun paranemiseen, mutta merkittävä osa on tilojen mahdollistamien toiminnan muutosten myötä tapahtuvaa kustannustehokkuuden parantamista. Hankkeella saavutettavat tuottavuushyödyt: Hoitohenkilökunnan työpanoksen tehostuneen käytön myötä voidaan nykyisellä henkilöstöllä tehdä aiempaa enemmän suoritteita ja siirtää osa nyt osastohoitoa vaativista toimenpiteistä polikliinisiksi ja vähentää siten vuodeosastokuormitusta. Osastoseurantaa nyt vaatia toimenpiteitä voidaan uusien tilojen valmistuttua siirtää polikliinisiksi niin, että voidaan säästää 200-250 hoitopäivää vuosittain (kustannusvaikutus n. 50 /v). Merkittävää on rakennushankkeen myötä tapahtuva varautuminen sote-uudistuksen väistämättä mukanaan tuomiin muutoksiin. Nykyisin Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa tehdään niiden omana toimintana vuosittain n. 1700 mahasuolikanavan tähystystä. Endoskopiatoiminnan keskittämisellä saadaan ainakin Joensuun lähialueella merkittävä toiminnan tehostuminen ja kalliin tähystyslaitteiston sekä niiden huoltoon, toimenpiteisiin ja niiden dokumentointiin tarvittavien oheislaitteiden käyttöasteen merkittävä paraneminen sekä yhteishankintojen edut. Välittömän konsultaatiomahdollisuuden vuoksi keskittäminen poistaisi useiden vuosittaisten uudestaan tehtävien tutkimusten/toimenpiteiden tarpeen. Näiden kustannusvaikutusten tarkka arviointi on tässä vaiheessa hankalaa, mutta pidemmällä aikajänteellä voidaan arvioida niiden olevan ainakin kymmeniä tuhansia euroja vuositasolla. Korjausrakentaminen mahdollistaa lähivuosina toiminnan laajentamisen ja tekee mahdolliseksi laadukkaan ja tehokkaan vatsasairauksien keskitetyn hoidon aina ensivuosikymmenen lopulle saakka. Tähän saakka PKKS:ssa on tehty runsaasti vaativia endoskopiatoimenpiteitä ja potilaita ei juuri lainkaan ole ollut tarvetta lähettää tämän vuoksi muualle. Näissä toimenpiteissä välineistö ja potilaiden oheislääkitys edellyttävät asianmukaisia endoskopiatiloja, joiden puuttuessa ostopalvelutoiminta jatkossa lisääntyy aiheuttaen merkittäviä kustannuksia /v). 13

Kustannushyötyjä pohdittaessa tulee myös huomioida nykyisen, leikkaussalitoimintaan (ei tähystyksiin) alunperin rakennetun, tähystysyksikön 20 vuoden ikä ja sen lähivuosien aikana joka tapauksessa väistämättä realisoituva korjaustarve. Suunnitellulla vatsakeskuksen toiminnalla voidaan remontin jälkeen saavuttaa merkittäviä laadullisia ja toiminnallisia etuja, jotka tehostuneen henkilökunnan ja endoskopiavälineistön käytön myötä parantavat myös kustannustehokkuutta. 2.5. Arvio sote-uudistuksen vaikutuksesta palveluihin Rakentamalla vatsakeskukselle uudet asianmukaiset tilat varaudutaan sote-uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Toiminnan keskittämisellä Pohjois-Karjalan keskussairaalaan saadaan aikaan Joensuun lähialuetta koskeva merkittävä toiminnan tehostuminen ja kalliin tähystyslaitteiston käyttöasteen paraneminen. Sote-ratkaisujen myötä palvelutuotanto voidaan toteuttaa aiempaa suuremmalla alueella ja terveyskeskuksissa tapahtuva endoskopiatoimintaa voidaan vähentää ja keskittää tuotantoalueiden sisällä suurempiin yksiköihin. Keskittämisellä saavutetaan merkittäviä etuja sekä laadun kohenemisen myötä, että taloudellisesta näkökulmasta. Tähystyslaitteiden ja tähystyksissä tarvittavien oheislaitteistojen (sairaalavälineiden pesukoneet, diatermiat jne.) kehittyessä niiden hankkiminen ja käyttö keskitetysti parantaa laatua, parantaa laitteiden käyttöastetta ja lisää siten kustannustehokkuutta. Endoskopiatoiminnan keskittäminen on jo tällä hetkellä valtakunnallinen kehityssuunta (esim. OYS ja KYS). Ilman tarvittavaa tilojen remonttia toiminnan määrää ei voida lisätä, eikä tulevina vuosina tehdä sote-ratkaisujen myötä mahdollista ja järkevää toiminnan keskittämistä Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Endoskopiatoiminnan keskittäminen sote-uudistuksen myötä lisää merkittävästi vatsakeskuksen tähystystutkimuksia (esimerkiksi Joensuun terveyskeskuksessa tehdään nykyisin n. 1200 tähystystä vuosittain). Vielä vuoden 2014 alkupuolella voimakkaasti esillä olleet ja rakennustöiden suhteen jo osin toteutuneet tähystysyksikön laajennussuunnitelmat Joensuun kaupungin Siilaisten sairaalassa ovat nyt uudelleen arvioitavina. Virkamiestason neuvottelujen (va. sosiaali- ja terveysjohtaja Rieppo) perusteella näyttää todennäköiseltä, että koko Siilaisten tähystystoiminta kannattaisi siirtää osaksi keskussairaalan uuden vatsakeskuksen toimintaa sen toteutuessa. Selvittelyjen alla on myös mahdollisuus käyttää keskuksen rakentamisen aikana Siilaisten tiloja väistötilana nykyiselle sairaalan tähystystoiminnalle. Tämä lyhentäisi merkittävästi remonttiin tarvittavaa aikaa ja vähentäisi kustannuksia. Tällaiselle yhteistyölle on virkamiestasolla näytetty selkeästi vihreää valoa. 14

PKSSK on jo vuosia ollut valtakunnallisesti varsin aktiivinen endoskopiakeskus, jossa tehtävien mahasuolikanavan tähystysten vuosittainen määrä on ollut enemmän kuin esimerkiksi KYS:ssa tai Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä. Sairaalassamme on tehty varsin runsaasti myös vaativia endoskopiatoimenpiteitä kuten sappitie- ja haimatie tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä (ERCP) (lähes 250/v). Suomessa tehdään vuosittain noin 2000 ERCP-kuvausta pääosin yliopistosairaaloissa ja näistä siis lähes 250 tehdään Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Näin potilaita ei ole tähystystoimenpiteiden vuoksi tarvinnut lähettää yliopistosairaaloihin kalliiseen hoitoon. PKSSK:ssa on jo vuosia tehty valtaosa Savonlinnan keskussairaalan ERCP toimenpiteistä. Myös osa Savonlinnan keskussairaalan alueen vaikeaa osastohoitoa vaativista paksusuolen tulehduspotilaista on hoidettu sairaalassamme. Uutena toimintana reilu vuosi sitten aloitettuun ohutsuolen palloenteroskopiaan on tullut lähetteellä joitakin potilaita sekä Savonlinnasta että KYS:n lähettämänä. Erikoissairaanhoidon supistuminen vuoden 2015 alusta lähtien Savonlinnassa lisää vaativampien tähystystutkimusten ja toimenpiteiden kysyntää alueilta, joista välimatka Joensuuhun on selkeästi muita vaihtoehtoja lyhyempi. Potilaat kokevat tähystystutkimukset usein hankalina ja asianmukaisen ohjauksen ja neuvonnan merkitys sen vuoksi korostuu. Tulevina vuosina yhä suurempi määrä potilaita haluaa tehokkaan kivun lievityksen/sedaation tähystystutkimusten ajaksi ja tämä edellyttää asianmukaisia seurantamahdollisuuksia. 3 VATSAKESKUKSEN TULEVAT TOIMINNOT JA TILAT Vatsakeskuksessa otetaan vastaan ja tutkitaan vatsan alueen häiriöistä ja sairauksista kärsiviä potilaita. Yksikössä tehdään potilaille ruokatorven-, paksusuolen-, ohutsuolen- ja keuhkojen tähystystutkimuksia. Lisäksi yksikössä on toimenpidepotilaiden seurantaan 4-paikkainen päiväosasto. 3.1 Henkilöstö Vuoden 2016 alusta perustettavaan vatsakeskukseen siirtyy kirurgian poliklinikalta tähystystoimintaa ja vatsaelinkirurgian polikliinista toimintaa hoitava henkilökunta ja tarvittavat sihteeripalvelut. Vastaavasti sisätautien poliklinikan gastroenterologian hoitohenkilökunta ja vastaavat sihteeripalvelut siirtyvät myös vatsakeskukseen. (ks. liite 3 vatsakeskuksen henkilöresurssi) Yksikössä on hoitotyöntekijöitä 12 mukaan luettuna osastonhoitaja. Sisätautien klinikan gastroenterologian virat siirretään perustettavaan vatsayksikköön. Yksikössä työskentelevät 15

gastrokirurgit ovat edelleen kirurgian klinikan työntekijöitä, mutta heidän palkkakustannuksensa jaetaan tehdyn työmäärän mukaan vatsakeskuksen ja kirurgian klinikan kesken. Vatsakeskuksessa tulee sihteeri työskentelemään kokopäiväisesti viitenä päivänä viikossa. Hänen tehtävänsä neuvotellaan toimistopalveluyksikön esimiehen kanssa. Keskukseen tarvitaan laitoshuoltajia 1,5 ja välinehuoltajia 2. Uutena toimintana on suunniteltu hoitologistikon tehtävää (0,5). 3.2 Tilasuunnittelu ja tilatarpeet Sairaaloiden tilasuunnittelussa on siirrytty yksikkökeskeisestä suunnittelusta tarkastelemaan toimintoja kokonaisuuden kannalta potilas- ja prosessilähtöisesti. Valmistuttuaan 1E:lle Vatsakeskus on moderni ja tehokkaasti toimiva vatsapotilaiden tutkimus-, hoito- ja toimenpideyksikkö. Vatsakeskuksen sijaintivaatimus on, että se sijaitsee päivystyksen, teho-osaston ja leikkausosaston läheisyydessä, jolloin saavutetaan merkittävät potilaiden hoidolliset ja logistiset edut. Nämä vaatimukset toteutuvat yksikön sijaitessa 1E:llä. PKSSK:n tuottavuusohjelman mukaan tulevaisuuden rakentamisen ja tilasuunnittelun on oltava innovatiivista ja prosessilähtöistä huomioiden tulevaisuuden hoitomuodot. Vatsakeskuksen tilasuunnittelussa on huomioitu ennusteet alueemme sairastavuudesta ja väestön palvelutarpeesta. Vatsakeskuksen rakentamisella 1E:lle turvataan vatsapotilaiden hyvä ja kokonaisvaltainen tutkimus ja hoito Pohjois- Karjalassa pitkälle 2020-luvulle saakka. Taulukossa 2. esitellään Vatsakeskuksen tilaohjelma hyötyneliöinä. 16

kpl koko m2 yht. Endoskopiahuoneet 5 30 150 Endoskopiahuoneiden wc:t 5 5 25 odotustilat 3 30 lääkärin tutkimushuoneet 4 18 72 hoitajien vastaanottohuoneet 2 10 20 hoitajien vastaanottohuoneet 2 13 26 hoitajien vastaanottohuone 1 10 10 avannehoitajan vastaanottohuone + wc 1 14,5 14,5 sihteerien työtilat 1 17 17 sihteerien työtilat 1 13 13 potilaiden seurantatila 1 38 38 potilas seurantatilan wc 1 3 3 välinehuolto 1 35 35 taukohuone 1 22 22 henk. kun. WC 2 5 9 potilaiden valmistelutila 1 11 11 valmistelutilan wc:t 2 10,5 kirjasto/kokoushuone 1 27 27 varastot 3 44 osastonhoitajan työhuone 1 11 11 Taulukko 1. Vatsakeskuksen tilaohjelma. 4 HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen projektiorganisaatio esitellään liitteessä 4. Hankkeen toteutussuunnittelu tullaan toteuttamaan vuosisopimussuunnittelijoiden toimesta, jotka ovat olleet mukana jo hankesuunnitteluvaiheessa. Rakennusurakoitsijat tullaan kilpailuttamaan hankintalain edellyttämin toimin. 4.1 Rakennuspaikka ja laajuustiedot Tarve- ja hankesuunnitteluvaiheen aikana vatsakeskukselle on haettu sopivaa toimitilaa. Sopivaksi on osoittautunut talon E, 1. kerros. Kerroksessa on nykyisin kirurgian poliklinikka ja tähystyshuoneet. Kirurgian poliklinikalle saadaan toimintaan sopivat tilat talosta A, 1. kerros (1A). 1A:n tiloissa toimi lokakuun alkuun 2014 saakka neurologian vuodeosasto, jolloin neurologian vuodeosaston toiminta yhdistettiin osaston 4K toimintaan. 17

Rakennuksen olemassa oleva kantava runko säilyy ja tilaratkaisut muodostetaan kantavan pilarilaattarungon mukaisesti kahden käytävän varrelle. Pääosa kerroksen nykyisistä väliseinistä puretaan ja uudet pohjaratkaisut toteutetaan käyttötarkoituksen mukaisin väliseinärakentein. Rakennuksen julkisivu säilyy ennallaan. Uusien materiaalien valintaan vaikuttavat potilasturvallisuus, helppohoitoisuus ja kestävyys. Kaikkien käytettävien pintamateriaalien vaatimuksena on M1 päästöluokitus. Rakennustyö tulee aiheuttamaan häiriötä ympäröiviin tiloihin erityisesti purkutyön aikana. Rakentaminen aiheuttaa melua ja mahdollisesti muuttuvia kulkujärjestelyjä. Rakentaminen on vaiheistettava ja mahdollista leikkaussalien remontointia (E-siipi 2. krs) samanaikaisella vaiheistuksella on syytä tarkastella. Kulkuyhteydet toiminnassa olevien tilojen välillä säilytetään selkeinä ja turvallisina ja mahdollisista katkoksista tiedotetaan henkilökunnalle erikseen. 1E:lle saneerattavaa alaa on yhteensä 960 brm². 4.2 LVIA-järjestelmät 4.2.1 Lämmitysjärjestelmä Vatsakeskuksen tilat tehdään olemassa olevaan rakennukseen. Tilojen lämmitys on toteutettu patterilämmityksellä, johon tehdään tilojen edellyttämät muutostyöt. 4.2.2 Vesi- ja viemärijärjestelmä Muutosalueen vesi- ja viemärilaitteistot liitetään rakennuksen em. verkostoihin. Alueen viemäri- ja käyttövesiputkistot sekä vesi- ja viemärikalusteet uusitaan kokonaisuudessa. 4.2.3 Ilmanvaihtojärjestelmä Vatsakeskuksen tilat varustetaan tilavaatimusten mukaisella ilmanvaihdolla. Tähystyssaleissa on tehtävistä toimenpiteistä johtuen voimakas hajukuormitus, tämä on huomioitava em. tilojen ilmanvaihdon tehokkuudessa. Tuloilman osalla F9 suodatusluokka on riittävä. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton tulee olla epäsuora, ettei hajukuormitus pääse siirtymään tuloilmaan. Vatsakeskuksen välinehuollon osalle on 2001 asennettu oma glykoli-lto:lla varustettu ilmanvaihtokoje, joka sijaitsee 3. kerroksen iv-konehuoneessa. Yhden salin osalla ilmanvaihdossa tulee olla mahdollisuus salin ilmanvaihdon muuttaminen alipaineiseksi. 18

4.2.4 Rakennusautomaatiojärjestelmä Vatsakeskuksen rakennusautomaatiojärjestelmä liitetään rakennuksen olemassa olevaan rakennusautomaatiojärjestelmään. 4.2.5 Sairaalakaasujärjestelmä Tilat varustetaan sairaalakaasujärjestelmillä. Tähystyssalien osalla tulee olla happi-, hengityspaineilma- ja CO2- sekä diatermiakaasunpoistojärjestelmät. Sairaalakaasu- ja kaasunpoistopisteet tullaan sijoittamaan kattokeskuksiin. 4.3 Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät Kohde on sairaalarakennus, joten asennusten osalta noudatetaan lääkintätilastandardia SFS 6000-7-710 käytön vaatimiin järjestelmiin. Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan tilojen käyttötarkoitus ja siitä johtuvat vaatimukset laitteita valittaessa ja mitoittaessa. 4.3.1 Sähköverkot Tilat liitetään rakennuksen nykyiseen sähköverkkoon kellarikerroksen nousukeskuksilla. Atkverkon laitteita varten tilat varustetaan katkeamattomin UPS-syötöin. Lääkinnällisten erikoiskäyttöjen niin vaatiessa niitä varten rakennetaan erillinen UPS IT-verkko. Ups-laitteita syötetään VV-verkosta. 4.3.2 Johtotiet ja pääjakelujärjestelmät Johtotiet toteutetaan pääasiassa kaapelihyllyillä ja johtokanavilla. Pääkaapelireiteillä sähkönjakelu nousukeskuksilta normaali-, varavoima- ja UPS- verkon kaapelien reitit eri kerroksessa sijaitseville jakokeskuksille suunnitellaan eri paloalueiden kautta. Kaikki turvasyöttöjärjestelmien nousut toteutetaan palonkestävästi. 4.3.3 Valaistus Valaistusratkaisuissa pyritään löytämään energiaystävällisiä, käyttökohteeseen parhaiten soveltuvia valaistusratkaisuja. Uudet led-valaistusratkaisut tulee yhä enenevässä määrin ottaa huomioon valaistusratkaisuja harkittaessa. Toimistotyöpisteiden valaisimina käytetään vaijeri- 19

ripusteisia valaisimia, joissa on valaisinkohtaiset suora/epäsuora vetonarukytkimet ja tarvittaessa himmennys. Toimenpidevalaisimet liitetään akku- tai Ups-varmistettuun verkkoon. 4.3.4 Atk-verkko ja puhelinliikenne Rakennuksen nykyiset jakamot on liitetty sairaalan atk-verkkoon valokuiduin talon 1G atkkonesalissa. Jakamoihin lisätään tarvittavat paneelit ja vedetään parikaapelit pisteille. Verkkoa käytetään yleiskaapelointiverkkona (yk) kaikille ip-käytöille. Erikoistiloissa ja erikoisjärjestelmille tulee ottaa huomioon galvaaninen erotus. Lankapuhelinpisteinä käytetään atk-järjestelmän kanssa samoja pisteitä (yk-pisteitä) ja atkjakamoilta on yhteys sairaalan puhelinverkkoon parikaapelein talon 1D talojakamoon. 4.3.5 Hoitajankutsu- ja henkilöturvajärjestelmät Tiloihin asennetaan hoitajakutsujärjestelmä. Kutsu ohjautuu hoitohenkilökunnan määrittämiin tiloihin kanslia- ja henkilökuntatiloissa. Järjestelmään tulee hätähälytys osaston sisällä. Inva- WC:t liitetään kutsujärjestelmään. Henkilöturvajärjestelmän toiminnat voidaan yhdistää hoitajakutsujärjestelmään. Hälytysjärjestelmä on kolmitasoinen: osaston sisäinen, osastojen välinen ja laajennettu hälytysjärjestelmä, jossa hälytys menee myös vahtimestareille. Henkilökunnalla tulee olla käytössään mukana kuljetettava hälytyslaite, jolla saadaan tarvittaessa välitön apukutsu vaaratilanteessa. 4.3.6 Muut informaatiojärjestelmät Osastolle asennetaan lisäksi tarvittaviin tiloihin yhteisantenni-, aikakello- ja äänentoistojärjestelmät. Järjestelmät liitetään sairaalan entisiin järjestelmiin ja tiloihin lisätään tarvittaessa ko. järjestelmää rakennuksessa palvelevat vahvistimet. Aikakelloja ei asenneta, mikäli päädytään hoitajakutsujärjestelmään, jossa on käytävänäytöissä kellonaika. Äänentoistojärjestelmä rakennetaan radiokanavien välitystä ja hätäkuulutusta varten. Osastojen sisäiset kuulutustarpeet otetaan huomioon kuulutusalueita määritettäessä. Telelaitteet sijoitetaan keskitetysti telelaitetilaan ja käytäviltä niiden puuttuessa sähkökeskustilaan. Lisäksi tarvittaviin huonetiloihin asennetaan varattuvalo- ja sisäänpyyntöjärjestelmät. Ilmoittautumispisteeseen varaudutaan vuoronumerojärjestelmän asennusta varten. 20