Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus, Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys ry., K-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä
Sisältö Rehevöityminen: tausta ja viralliset arviot Tarve kuormitusmallien tarkentamiseen Miksi maatalous ei yksin ratkaise
Rehevöityminen
30.10.2014 Liisa Pietola, MTK SYKE
Pitkäjänteisellä työllä vesiensuojelua TYPPI Osa 1950-1990 lukujen kuormasta maataloutta, osa teollisuutta ja jätteitä FOSFORI Vanhat päästöt kuormittavat edelleen sedimenteissä. Siksi tarvitsemme yhteistyötä! Maataloustoimet eivät yksin riitä. 30.10.2014
HELCOM:n kokouksissa kysyttyä MERI Mikä on nykyisten peltotoimnepiteiden rooli joen kuormaan ja mittauspisteen analyysituloksiin? tilatasolla PELTO JOKI ja sen typpi / fosfori /kiintoaines -kuorma 1. Luonnon huuhtouma 2. Hulevesien ja jätevesien rooli 3. Ilmalaskeuma 4. Sedimentin kuorma vanhoista päästöistä Jätevedet, teollisuus- ja maatalouspäästöt
Ruuantuotanto kuormittaa Maatalous tuottaa ruokaa ja hyödyntää aina luontoa niin kuin ihminen ylipäätään Ydinkysymykset: - Miten voimme elää ja tuottaa ruokamme mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin? - Miten hoidamme viljelymaata kestävästi? - Miten kalliit ravinteet pidetään maassa ja ohjataan kasviin? - Miten sidomme hiiltä kestävästi? - Miten hyödynnämme pellon ja luonnon ekosysteemin yhteistyön
Todenperäisempi tieto ympäristövaikutuksista Tarkempi tietoa alkutuotannosta tervetullut ja tarvittu Aika- ja paikka- ulottuvuudet keskeisiä Tilojen monet eri tuotantomuodot ja niiden painotukset Käytetty teknologia
Miksi? Mallit tarkentuvat viljelijän ja kuluttajan etu 1. Epärealistiset päästövähennystavoitteet (HELCOM, kansalliset tavoitteet) Tarvitsemme peltotoimenpiteiden roolin tarkennusta ravinnekuormien arvioinneissa ja siten Itämeren tilan ratkaisijana Nyt HELCOM:in maakohtaiset vähennystavoitteet ylittämässä ihmisperäiset päästöt: Kohteena taustakuorma = luonnon ravinteiden kierto, joihin maataloudella ei ole ainakaan yksin edelltytksiä puuttua
Miksi? Mallit tarkentuvat viljelijän ja kuluttajan etu 2. Voimme osoittaa, että vesien- ja ilmastonsuojelutoimemme tehoavat 3. Meidät ohjataan oikeisiin toimiin kg/ha 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kokonaisfosfori Ravinnetaseen trendi ravinnetase Fosforin poistuma sadossa Lannan fosfori 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0
Mallit tarkentuvat viljelijän ja kuluttajan etu Miksi? 4. Tuotteidemme päästökertoimet ja ympäristöjalanjäljet todenperäistyvät: Alkutuotannon rooli koko elintarvikeketjussa tarkentuu
Miksi? Mallit tarkentuvat viljelijän ja kuluttajan etu 5. Tavoitteet ja lainsäädännön kirjaukset eivät sodi vastoin luonnon lakeja 6. Kestävä tehostaminen nähdään järkeväksi: viljelyvarmuuden ja satotasojen parantaminen
Miksi maatalous ei yksin ratkaise? Humidi ilmasto vesi tulee ja vie ravinteita Maatalouden perustyökalut ja mahdollisuudet Peruskuivatus Ojitus Maanrakenne Kasvupotentialin mukainen lannoitus Sijoituslannoitus / multaus Sadonkorjuu Eivät riitä
Maatalous ei voi hallita Säitä ainoastaan panostaa veden viipymään Vanhaa kuormaa sedimenteissä Vesistöjen varsien hoitotöitä biomassan korjuu Peltojen ulkopuolella syntyvien valumien rooli: osa vesistä huuhtoo maitamme miten voimme yhdessä hallita valumia? tulvasuojelu, energiayhtiöt Kuva Pasi Valkama
Kiitos liisa.pietola@mtk.fi