Laatija/yo

Transkriptio

1 LAUSUNTO Laatija/yo (5) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi. LAUSUNTO VESIENHOIDON SUUNNITTELUN TYÖOHJELMASTA JA AIKATAULUSTA SEKÄ KOKEMÄENJOEN-SELKÄMEREN VESIENHOITOALUEEN VESIENHOIDON KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ (asiakirja Vesien tila hyväksi yhdessä ). MTK-Etelä-Pohjanmaa (lyhennetään tässä lausunnossa jatkossa MTK-EP) on tutustunut otsikossa mainittuun työohjelmaan, aikatauluun ja asiakirjaan. Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto ja esitämme kunnioittaen seuraavaa: Työohjelma, aikataulu ja osallistumismenettelyt MTK-EP pitää myönteisenä, että vesien hoidon suunnittelussa noudatetaan avoimuutta ja laajapohjaista valmistelua. MTK-EP pitää tärkeänä, että riittävällä painoarvolla kuunnellaan maa- ja metsätalouden harjoittajia, jotka ovat myös keskeinen maa- ja vesialueiden omistajaryhmä. MTK-Etelä-Pohjanmaan alueella MTK-yhdistyksissä jäsenenä on noin (yli 15 vuotta täyttänyttä) henkilöä. MTK-EP on organisaationa halukas ja valmis osallistumaan seuraavan kauden suunnitteluun ja valmisteluun tarvittavilla eri tavoilla. MTK-EP katsoo, että Etelä-Pohjanmaalla eri toimijoiden välinen yhteistyö on toiminut varsin hyvin. Vesienhoitoon liittyvät kysymykset koetaan tärkeiksi, mutta samalla maakunnan eri toimijat ovat varsin hyvin pystyneet ottamaan huomioon erilaiset realiteetit. Maa- ja metsätaloudella on vesistövaikutuksensa. Katsomme kuitenkin, että vesienhoitotyötä tulee tehdä vaarantamatta ihmisten elinkeinoja ja maakunnan taloudellista kehittymistä. Etelä-Pohjanmaalla koko maakunnan talous on hyvin riippuvainen elintarvikeketjusta. MTK-EP katsoo, että toisen kauden vesienhoidon suunnittelun aikataululuonnos on pääperiaatteiltaan realistinen. Valmistelussa tulee ottaa huomioon, että maatalouden seuraavan ympäristötukiohjelman sisältö, käytettävissä olevat välineet ja rahoitus voivat olla ainakin osittain vielä auki vuoden 2013 ja 2014 aikana, jolloin suunnittelua tehdään. Toinen valmistelun aikatauluun (ja erityisesti esitettävin toimenpiteisiin) vaikuttava kysymys on, millä aikataululla saadaan uutta tietoa eri kuormituslähteiden ja vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden merkityksestä. MTK-EP pitää puutteena, että ensimmäisellä kaudella ei tunnistettu riittävästi vesien tilaan vaikuttaneita todellisia tekijöitä. Vesien tilan huononemisen taustalla on sekä luonnon että ihmisen aiheuttamat vuosikymmenien ellei vuosisatojen toiminnot. Nämä toiminnot olisi pitänyt tunnistaa syvällisemmin eikä osoittaa maataloutta niin suuren syyllisen ja ratkaisijan rooliin. Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan Liitto Huhtalantie 2 p (06) MTK-Etelä-Pohjanmaa r.y SEINÄJOKI f (06) Y-tunnus Sähköposti: etela-pohjanmaa@mtk.fi

2 2 (5) Kuormitusarviot Sisäinen kuormitus Myönteisenä 1. kauden suunnittelussa MTK-EP pitää kuitenkin sitä, että alueellamme tunnustettiin, että vesien tilan parantaminen vaatii pitkäjänteistä (monen vesienhoidon ohjelmakauden) ponnistelua, paikallisten/alueellisten näkemysten kunnioittamista ja alueen toimijoiden hyvää yhteistyötä. Mielestämme nämä myönteiset kokemukset 1. kauden suunnittelusta tulee ottaa huomioon myös toiselle suunnittelukaudelle lähdettäessä. Julkisessa keskustelussa ja erilaisissa vesienhoitoa koskevissa asiakirjoissa Suomen maatalous on esitetty vesistöjen suurimpana ravinnekuormittajana ja rehevöitymisen aiheuttajana. Tämä leimaa valitettavasti myös nyt lausunnolla olevaa asiakirjaa. Uusin tutkimustieto, vesistöjen sisäisen kuormituksen tunnistaminen, ravinteiden liukoisuuden vaikutukset, uudet havaitut kuormitusta aiheuttavat tahot sekä viimeinkin todetut puutteet mm. kuormituksen laskentamalleissa ovat kuitenkin vähitellen muuttamassa käsitystä maatalouden merkityksestä kuormituksen aiheuttajana. MTK-EP katsoo, että lausunnolla olevassa asiakirjassa on monessa kohtaa aivan oikein todettu sisäisen kuormituksen merkitys. Tästä esimerkkinä sivu 14 kohta kuormitusarviot: Järvien ja rannikkovesien sisäinen kuormitus vaikuttaa myös vesien tilaan ja voi joissakin vesistöissä olla suurempaa kuin niihin kohdistuva ulkoinen kuormitus. Syvänteisiin vajonnut kuollut eloperäinen aines aiheuttaa hapenpuutetta ja ravinteiden vapautumista pohjasedimenteistä. Sisäisen kuormituksen määrää ei järjestelmällisesti arvioitu ensimmäisellä suunnittelukierroksella. Pohjasta vapautuva sisäinen kuormitus on alkuaan peräisin ulkoisesta kuormituksesta. Sisäisen kuormituksen arviointi edellyttää tapauskohtaista selvittelyä. MTK-EP on pitänyt sisäisen kuormituksen puuttumista tähän saakka kokonaislaskelmista suurena puutteena, mikä on johtanut tähän saakka pahimmillaan suuriin virhearvioihin vesienhoidossa tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa. Käsityksemme mukaan tämä on yksi perusongelma 1. kauden ohjelmassa. Tästä virheestä tulisi oppia toista kautta ajatellen. Sisäiseen kuormitukseen rehevöittämisen ylläpitäjänä on suhtauduttava vakavasti luvuilla teollisuudesta, jätevesistä ja maataloudesta on kertynyt sedimentteihin ravinnevarasto, joista hapettomissa oloissa vapautuu leville käyttökelpoista fosforia tänä päivänä ja pitkälle tulevaisuudessa. Erityisesti Itämerellä potentiaali sisäiseen kuormitukseen on valtava verrattuna ulkoiseen kuormaan. Sisävesissämme, jossa on todettu olevan parantamisen varaa, on merkittävää teollisuuden ja jätevesien kuormitushistoriaa. Sisä- ja rannikkovesiemme sedimenttien kuormituspotentiaali olisi välttämätöntä tutkia perusteellisesti ennen kuin maa- ja metsätalouden ravinne- tai kiintoainekuormaa korostetaan ja pidetään syynä toteutumattomiin tavoitteisiin. Puhdistamoliete, ohijuoksutukset ja viherrakentaminen MTK-Etelä-Pohjanmaa katsoo, että jätevedenpuhdistamoihin liittyvät monet kysymykset edellyttäisivät tarkempia selvityksiä. Fosforipitoista puhdistamolietettä (kompostoitua) käytetään mm. huomattavia määriä mm. viherrakentamiseen. Mitkä ovat tämän aiheuttamat kuormitusvaikutukset?

3 3 (5) Sateet ja tulvat Lisäksi liian vähälle huomiolle on jäänyt jätevedenpuhdistamoiden ohijuoksutukset ja lukuisat ongelma- ja häiriötilanteet; karkaavat lietteet, saostuskemikaalien riittämättömyys, kuormituspiikit sekä vuoto-, sade- ja sulamisvesien suuri määrä. Siirtoviemärien yleistyessä ylivuotoja on havaittu yhä enemmän. Vesiin valuu puhdistamatonta jätevettä taajamista, mikä on nähtävä myös keskeisenä ongelmana vesiemme tilan parantamiseksi. Vesien tilaan vaikuttavat ihmisen hallitsemattomissa olevat tekijät, kuten rankkasateet ja leudot talvet. Tulvat nousevat pelloille ja huuhtovat arvokkaat ravinteet, jotka kuormittavat vesistöjä. Valunnan lisääntyessä vesitalouden hallintaan on kiinnitettävä huomiota mm. kuivatuksen suunnittelulla ja toteutuksella. Taajamien tulvasuojelu ei saisi perustua ohijuoksutuksiin pelloille, mikä on turmiollista sekä elinkeinoille että vesiemme tilalle. Pintavesien keskeiset kysymykset MTK-EP pitää jokialuekohtaista jakoa eli jakoa moniin osa-alueisiin hyvänä ja perusteltuna menettelynä. Näin on pystytty kuvaamaan paremmin eri osa-alueiden (jokialueiden) erityispiirteitä ja kysymyksiä ja saatu kuvauksiin enemmän paikallisia ja konkreettisia näkökohtia. MTK-EP on kuitenkin huolestunut sitä, että karttamateriaaliin on merkitty kotieläinkeskittymiä tiettyjen osa-alueiden osalta. Keskittymien esittäminen karttamateriaalissa antaa väärän viestin ikään kuin keskittymät olisivat sellaisenaan ongelmakohtia, mitä ne eivät suinkaan ole. Painotamme, että ympäristöteknologian taso ratkaisee kotieläinten ympäristövaikutukset, ei eläinmäärät. Vesien ekologiseen tilaan vaikuttavia tekijöitä on asiakirjassa lueteltu useita (osa-alueesta riippuen), mutta useimmissa tapauksissa pääongelmaksi on nostettu ulkoisen typpi- ja fosforikuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Useimmilla osa-alueilla (jokialueet ym) tässä yhteydessä korostuu maatalouden osuus. Tähän asiakokonaisuuteen liittyy useita harhoja ja vääriä olettamuksia, jotka on oikaistava ennen kuin kehitystä voi tapahtua Kiteytetysti nämä ovat seuraavia: Maatalouden kuormituksen mittauksiin liittyy suuri epävarmuus ja virhemarginaali ja ne perustuvat lähinnä Etelä-Suomessa tehtyihin havaintoihin. On odotettavissa, että tilanne tarkentuu sillä SYKE:n tutkijat päivittävät parhaillaan kuormitusmalleja. Myös jätevesien rooli varsinkin typpilähteenä on tarkennettava suhteessa maataloustoimien vaikuttavuuteen. Maatalouden todellinen rooli rehevöitymiseen on ylimitoitettu, samoin kuin peltotoimenpiteiden vaikuttavuus peltojen ravinnevalumiin, joista 90 % tulee valuntahuipuissa kasvukauden ulkopuolella. Suunnitelmissa ja toteutusohjelmissa tulisi tunnistaa: mikä on sääolojen vuoksi hallittavissa, mikä ei mikä on lahoavan vihermassan osuus vesien ekologiseen tilaan vesistöjen varsilla rannikolla, jokivarsilla ja sisävesissä

4 4 (5) mikä on sisäisen kuormituksen osuus (vanhat pistekuormitukset, levämassa) vesien ekologiseen tilaan vesistöjen varsilla rannikolla, jokivarsilla ja sisävesissä Maatalouden ylimitoitukseen liittyy voimakkaasti fosforin osalta mittaukset, jotka pohjautuvat kokonaisfosforiin sameuden kautta mitattuna eivätkä osoita rehevöittävän liukoisen fosforin osuutta. tutkimuksissa ja seurannassa on panostettava nykyistä enemmän fosforin suoriin mittauksiin (etenkin liukoinen ortofosfaattifosfori) eikä epäsuoriin sameuteen perustuviin mittauksiin. Myös virtaamien perusteelliseen seurantaan on panostettava. Toimenpiteiden kohdistaminen eri toimialoille Maatalouden vesienhoitotoimet Vesienhoidon 1. kaudella maataloutta koskevissa toimenpiteissä on tukeuduttu pääasiassa maatalouden ympäristötukijärjestelmän tarjoamiin toimenpiteisiin. Nyt lausunnossa olevassa asiakirjassa 2. kaudelle esitetään näiden toimenpiteiden jatkamista. MTK-EP pitää tätä hyvänä lähtökohtana. Asiakirjassa korostetaan myös aivan oikein lannan hyödyntämistä ja jatkokäsittelyn tehostamista vahvoilla kotieläinalueilla. On sekä maatalouden etu että ympäristön etu saada ravinteet tehokkaasti hyödynnettyä. Asiakirjassa on sivulla 85 lause: Kotieläintalouden keskittymäalueilla keskeistä on peltoviljelyn ravinnetaseiden ja pellon fosforilukujenalentaminen. MTK-EP suhtautuu pellon fosforivarannon köyhdyttämiseen hyvin kriittisesti. Tosin asiakirjassa viitataan kotieläintalouden keskittymäalueisin, mutta käsityksemme mukaan tällaisia tavoitteita on joissain yhteydessä esitetty myös hyvin laajasti (vastoin tasapainoisen kasvinravitsemuksen tarpeita) kaikkea peltoviljelyä koskeviksi. Tämän vuoksi MTK-EP katsoo tarpeelliseksi perustella asiaa tarkemmin: Vesiensuojelu alkaa maanhoidosta, maan rakenteen toimivuudesta sekä kuivatuksen ja uomakapasiteetin riittävyydestä. Mikäli maa ei pysty imemään vettä eivätkä ojat vie valumia hallitusti vaan pintavirtailu saa vallan, muut vesienhoitotoimenpiteet eivät ole riittäviä. Pientareet ja suojakaistat puolustavat paikkansa torjuessaan eroosioita ja ravinteikkaan peltomaan karkaamista. Kosteikot toimivat pelloilta karanneiden ravinteiden varastona mutta vaativat hoitoa ja ravinteiden palauttamista takaisin pellolle. Mikäli kosteikkoja ei hoideta vaan biomassan annetaan kasvaa ja lahota, hapettomuus johtaa sedimenttien pohjavaraston fosforivarojen fosfaattipäästöihin. Keinot ja toimet, joilla vesien tilaa voidaan parantaa vaikuttamalla peltomaan toimivuuteen ja ravinteiden kotiuttamiseen hyvissä sadoissa on nähtävä toisen suunnitelmakauden keskiössä. Ravinnekuorman hallinta on viljelykasvien ravitsemuksesta huolehtimista tasapainoisella lannoituksella kasvupotentiaalin mukaan. Lannoituksen vähentäminen tiettyä ravinnetta rajoittamalla, johtaa minimilain kautta satotasoon, joka minimitekijällä saavutetaan. Tällöin muut kasvinravinteet jäävät käyttämättä, mikä on resurssien hukkaa ja riski ympäristölle.

5 5 (5) Rahoitus Vesienhoitotoimenpiteet ovat perustuneet vapaaehtoisiin ohjelmiin (maatalouden ympäristötukiohjelma, kestävän metsätalouden rahoituslailla, KEMERA toteutettujen luonnonhoito-hankkeiden suunnittelu sekä muu valuma-aluekohtainen suunnittelu). Vesienhoitoa on kaavailtu jopa täydentäviin ehtoihin, kun vesipuitedirektiivi on pantu täytäntöön kaikissa jäsenmaissa. MTK-EP katsoo, että vesiensuojelutoimet kuten suojakaistojen tai vyöhykkeiden perustaminen on jatkossakin perustuttava korvauksiin menetetystä tuotantoalasta, sillä elinkeinojemme kannattavuus ei salli vesienhoitosuunnitelmien toteutusta ilman selkeää korvausta kannustinosuudella. Lopuksi MTK-EP on huolissaan siitä, että vesienhoidossa kuten myös monissa muissa ympäristöä koskevissa kysymyksissä vaaditaan julkisuudessa usein hyvin radikaaleja toimenpiteitä, joiden tehoa ja vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty. Samoin toimenpiteiden hyöty/kustannusvaikutuksia ei välttämättä selvitetä riittävästi tai pahimmillaan kustannukset sälytetään esim. vain yhdelle väestöryhmälle. Varoittavana esimerkkinä tällaisesta virheestä voidaan pitää haja-asutusalueiden jätevesiasetusta. Lisäksi MTK-EP pitää huolestuttavana sitä, että esim. Itämeren tilannetta arvioitaessa sivuutetaan esim. Itämeren alueen muut (kuin Suomen) kuormittajat, sivuutetaan sisäinen kuormitus ja eikä Suomen maatalouden kuormitusarvioita edes yritetä suhteuttaa Itämeren kokonaisuuteen. Puolitotuuksien esittäminen voi johtaa pahoihin virhearvioihin, kalliisiin ja tehottomiin toimenpiteisiin ja maamme omien elinkeinojen ajamiseen vaikeuksiin. MTK-Etelä-Pohjanmaa katsoo, että erilaisten vesienhoidon toimenpiteiden valinnassa tulee ottaa huomioon myös niiden yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ja erityisesti vaikutukset maaseudun elinkelpoisuuteen. Vesienhoitoa verukkeena käyttäen ei saa pyrkiä toteuttamaan muita kansallisia ympäristönsuojeluun liittyviä tavoitteita, jotka johtaisivat maaseutuelinkeinojen kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Yrjö Ojaniemi toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Pohjanmaa