Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi HANKKEEN KUVAUS
Työn tavoite Työn tavoitteena oli laatia toteutusmahdollisuuksiltaan realistinen ja sopivasti toimintaa ohjaava suunnitelma liikkumisen ohjauksen ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi kohti valtakunnallisia tavoitteita. Suunnitelman osa-alueet: Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuustyö Esteettömyys Jalankulun edistäminen Pyöräilyn edistäminen Joukkoliikenteen edistäminen Auton järkevämpi ja tarkoituksenmukaisempi käyttö
Aloitteet, maastokäynnit ja vuorovaikutustilaisuudet Liikenneympäristön kehittämistoimenpiteisiin liittyvät maastokäynnit ja esteettömyyskävelyt Pohjois-Savon ELY-keskuksessa aloitteiden käsittely sekä yhteinen tilaisuus aloitteiden läpikäymiseksi Ohjaus- ja vuorovaikutustilaisuuksia Hankkeen ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa työn aikana Kylätilaisuuksien tavoitteena kannustaa ja luoda mahdollisuuksia kylien ja kyläläisten omaehtoiseen kestävän liikkumisen ja liikkumispalveluiden kehittämiseen. Taustoitustilaisuudet kuntien johdolle, päätöksentekijöille ja muille sidos- ja yhteistyöryhmille Kuntien laajennetuissa johtoryhmissä sovittiin viisaan liikkumisen toiminnan organisoinnista kuntatasolla sekä liikenneturvallisuustyön suunnittelu
Nykytila Suunnittelu- ja kaavoitustilanne Vanhojen suunnitelmien läpikäynti Liikenneverkko Jalankulku- ja pyöräilyväylät Liikennemäärät, nopeusrajoitukset Onnettomuudet Kyselyt Liikenneturvallisuus Viisas liikkuminen Aiemmat kyselyt ja tutkimukset Maastokäynnit Liikenneympäristö Esteettömyys
Liikenneturvallisuustavoitteet Visio: Liikennejärjestelmä tulee suunnitella siten, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Nollavision lähtökohtana on, että ihmiselämä ja terveys eivät ole vaihdettavissa muihin hyödykkeisiin kuten liikenteen aikasäästöihin. Visio jakaa vastuuta liikennejärjestelmän kehittämisestä ja ylläpitämisestä vastaaville siitä, että liikennejärjestelmä sopeutetaan ihmisen ominaisuuksiin, kullekin tienkäyttäjälle edellyttämällä tältä sääntöjen noudattamista ja turvalaitteiden käyttämistä. Valtakunnallisen Tieliikenteen turvallisuussuunnitelman 2011-2014 mukaan liikenneturvallisuustyön tavoitteena on jatkuva turvallisuuden parantaminen: vuonna 2014 enintään 218 liikennekuolemaa (3,9 kuolemaa/100 000 as.) vuonna 2020 enintään 135 liikennekuolemaa (2,4 kuolemaa/100 000 as.) vuonna 2020 enintään 5700 loukkaantunutta (100 loukkaantunutta/100 000 as.) Keski-Karjalaan suhteutettuna nämä luvut merkitsevät: vuonna 2020 enintään 0,3 liikennekuolemaa (2,4 kuolemaa/100 000 as.) 0 liikennekuolemaa vuonna 2020 enintään 16 loukkaantunutta (100 loukkaantunutta/100 000 as.) Keski-Karjalan liikenneturvallisuus on valtakunnan tasolla tai parempi. Seudun liikenteessä ei kuolla tai vakavasti loukkaannuta. Liikenneympäristö tukee viisasta liikennekäyttäytymistä, ja liikenteessä osataan käyttäytyä oikein ja omasta sekä omien läheisten liikkumisesta kannetaan yhteisesti vastuuta.
Suunnitelman osa-alueet, esimerkkejä Joukkoliikenne Liikenneympäristö Liikenneturvallisuustyö Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Esteettömyys
Joukkoliikenne, yleistä Linja-autoliikenne rajoittuu lähes yksinomaan koululaisia palvelevaan liikenteeseen sekä maakunnan keskukseen Joensuuhun suuntautuviin linjoihin. Junaliikenne on kilpailukykyisin joukkoliikenneyhteys muualle valtakuntaan. Rautatieasemat Kiteellä ja Kesälahdella. Kiteen rautatieasema sijaitsee kaukana keskustaajamasta aiheuttaen nykytarjontaa runsaampia liityntäliikennetarpeita. Alueella on kehitetty aktiivisesti kaikille avointa, osin kutsuohjattuun liikenteeseen perustuvaa Kyytitakuujärjestelmää. Täydentää perinteisen joukkoliikenteen palveluissa olevia puutteita. Järjestelmä vaatii kuitenkin merkittävää yhteiskunnan taloudellista osallistumista asiakastulojen lisäksi korvattu haja-asutusalueen palvelu- ja asiointiliikenteellä Muun joukkoliikenteen vaihtoehdoksi kehitetään kimppakyytijärjestelmää vähäisimmän kysynnän alueella. Muutama kylän yhteisessä käytössä oleva yhteiskäyttöauto. Kukin kuljettajaksi haluava ja hyväksytty henkilö voisi kuljettaa naapureitaan palveluiden äärelle ja takaisin. Joukkoliikenteen kulkutapajakaumaa lisätään niillä matkoilla, joilla joukkoliikenteen käyttö on mahdollista ja järkevää. Liikkumisen mahdollistaminen myös autottomille niin, että vähintään välttämättömät asiointitarpeet toteutuvat (asiointiyhteydet, opiskeluyhteydet, työmatkayhteydet).
Toimenpiteet KITEE Nro Ongelma/puute Vastuutaho Parannusehdotus 1 Liityntäliikenne rautatieasemalle on lakkautettu. Kiteen kaupunki ja taksiyrittäjät Rautatieaseman infotauluun järjestetään taksin tilausohjeet yhteys- ja hintatietoineen. 2 Kitee-Kesälahti yhteysvälin joukkoliikenne ei palvele työmatkatarpeita Kiteen kaupunki Todellisen tarpeen selvittäminen ja sen pohjalta sopivan toimenpiteen pohtiminen. Todennäköisesti uuden joukkoliikennetarjonnan järjestäminen on kustannusmielessä liian raskas toimenpide. 3 Paikkatietopohjaisen henkilökuljetusten suunnittelujärjestelmän puuttuminen Kiteen kaupunki Mahdollinen hankinta voisi tulla myös Keski-Karjalan kuntien yhteiskäyttöön.
Liikenneympäristö, yleistä Liikenneympäristön parantamiseksi laadittu toimenpidelistaus perustuu: ELY-keskuksessa kirjattuihin aloitteisiin, kyselyssä saatuihin vastauksiin, suunnittelutyön yhteydessä pidettyihin kokouksiin maastokäynteihin. Lisäksi Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelmassa 2007 esitetyt toimenpidelistaukset on käyty läpi, ja niistä on poimittu edelleen ajankohtaiset kehittämiskohteet. Toimenpiteitä on esitetty sekä valtion että kuntien hallinnoimille teille haja-asutusalueella ja kuntakeskuksissa. Toimenpiteiden suunnittelussa on painotettu pieniä ja helposti toteutettavia investointeja sekä kestävää liikkumista tukevia toimenpiteitä. Suuri osa toimenpiteistä liittyy jalankulku- ja pyöräilyyhteyksien parantamiseen sekä suojateihin ja hidasteisiin. Noin neljännes toimenpiteistä toteutetaan liikennemerkkimuutoksin (mm. nopeusrajoitukset, varoitusmerkit).
Toimenpiteet Kitee, taajama Nro Sijainti Tieosoite (tie/osa/etäisyys) Pituus (m) Toimenpide Kustannukset (1000 ) Onnettomuusvähenemä (heva) Tehokkuus (heva/m /v) Kiireellisyysluokka Vastuutaho Toteutettu 1 Mt 487, Kiteentie, Tolosenmäkeen 487/1/5690, 487/1/6240-2 Mt 486, Kitee - Puhos 486/3/2410-2640 230 Suojateiden muuttaminen korotetuiksi Hitsaajantien ja Sepäntien kohdalla, 2 kpl 15 0,026 1,733 1 ELY Jalankulku- ja pyöräilyväylä välille Kiteentie - Yrittäjäntie 60 0,003 0,050 3 ELY 3 Kiteentie, Opintien liittymä - Korotettu suojatie (loivapiirteinen) 6 0,006 1,000 2 Kaupunki 4 Hovintie 500 Jalkakäytävien leventäminen jalankulkuja pyöräilyväyliksi (mikäli uusi liittymä koulukeskukselta mt:lle 486 ei toteudu) 45 0,000 1 Kaupunki 5 Kiteentie, Opistontien liittymä - Liittymän järjestelyt 33 0,020 0,606 3 Kaupunki Nopeusmittausten toteuttaminen. 6 Pokentie - Tarvittaessa hidasteiden rakentaminen. 2 Kaupunki 7 Kauppakeidas - Pihan ja pysäköintialueen järjestelyjen selkeyttäminen 2 8 Kiteentie, Savikontien liittymä - Kiertoliittymä (kaavavaraus) 250 0,110 0,440 3 Kaupunki Kiinteistön omistaja 9 Ilmarisentie - Korotettu suojatie (loivapiirteinen) 6 0,000 3 Kaupunki Ilmarisentien ja Savikontien 10 liittymä - Kunnossapidon tehostaminen mäessä PIKA Kaupunki 11 Savikontie, Ilmolantien liittymä - Korotettu suojatie (loivapiirteinen) 6 0,003 0,500 2 Kaupunki 12 Hutsintie, Urheilutien liittymä - Näkemien huomioon ottaminen talvikunnossapidossa PIKA Kaupunki 13 Mt 486 / Mt 4880 4880/1/7 - STOP-merkki 1 0,001 1,000 PIKA ELY 14 Mt 4880 / Mt 4870 4880/1/2000 - Suojatien muuttaminen keskisaarekkeelliseksi 20 0,001 0,050 3 ELY
Liikenneturvallisuustyö Kullekin kunnalle ja hallintokunnalle on laadittu oma erillinen liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma. Suunnitelma on käsikirja kuntien perustyölle. Tärkeää on jakaa suunnitelma eri yksiköihin, seurata ja muistuttaa työn toteutuksesta. RÄÄKKYLÄN OPETUSTOIMEN TOIMINTASUUNNITELMA Kohderyhmä Tavoite Toimenpiteet Aikataulu Vastuutaho/vastuuhenkilö Päivähoitolapset Liikenneturvallisuusvalistuksen ja Liikennesääntöjen opettelu. Leikkipaikkojen Jatkuvasti Päivähoitohenkilöstö turvalaitteiden (turvaistuin, turvavyö, kartoitus, missä voi leikkiä, missä ei, esim. Rääkkylän päiväkoti pyöräilykypärä, heijastin) pulkalla laskupaikat, tien ylitys hiihtoladulla. käytön opettelu ja lisääminen. Opetus- ja teemapäivät, kampanjat, askartelu, heijastimien jako kaikille. www.liikenneturva.fi Esikoululaiset Turvallinen liikennekäyttäytyminen. Liikenneturvallisuusteemapäivän järjestäminen. Toteutetaan Opettajat ja Koulukyydissä kulkemisen opettelu Vaaranpaikkojen tunnistaminen ja niissä koulun opetusja rehtori liikkumisen harjoittelu. Jalankulun ja työsuunnitelman rehtori pyöräilyn liikennesääntöjen opettelu ja harjoittelu mukaisesti. ja heijastimen ja pyöräilykypärän käyttö. Liikennekäyttäytymisen havainnointi. 1. - 2. luokka Turvallisen koulutien oppiminen, Kasvatusta ja opetusta järjestetään koulun Toteutetaan Opettajat ja turvavälineiden merkityksen oivaltaminen opetussuunnitelman mukaan. Koulun harkinnan koulun opetusja rehtori (heijastin, heijastinliivi, mukaan käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita työsuunnitelman pyöräilykypärä). Jalankulkijan liikennetaitojen (esim. liikenneturva, poliisi). mukaisesti. oppiminen, käyttäytyminen Käytännön harjoittelua maastossa. tiellä, risteyksissä ja suojatiellä. Liikenneopetusaineistoa: www.liikenneturva.fi Koulukyydissä kulkemisen opettelu.
Liikenneturvallisuustyön organisointi Toiminta sovittu organisoitavan viisaan liikkumisen työryhminä. Kunnissa työtä ohjaavat kuntien johtoryhmät. 2-3 johtoryhmän kokousta vuodessa teemoitetaan viisaan liikkumisen työryhmän kokouksiksi Kokouksiin kutsutaan asiantuntijatahoina mukaan poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos (ainakin Tohmajärvi), ELY-keskus, Liikenneturva ja Itätoimija Kokouksiin kutsutaan tarvittaessa myös muiden sidosryhmien edustajia Kuntien liikenneturvallisuustyö on osa laajempaa kokonaisuutta. Itä-Suomen tasolla työtä ohjaa Itä-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä. Kuntien työryhmät seuraavat liikenneturvallisuustilannetta ja palautetta oman kunnan alueella. Taso, jolla pystytään parhaiten tavoittamaan kuntalaiset ja saamaan vaikuttavuutta tehtävään työhön. Työryhmän tehtävänä on koordinoida työtä ja edelleen delegoida työtä tehtäväksi eri yksiköissä. Kuntien liikenneturvallisuusryhmien toiminnan tukena ja koordinaattorina toimii ulkopuolinen henkilö ns. liikenneturvallisuustoimijan roolissa.
Kävely ja pyöräily, yleistä Viisaan liikkumisen kyselyn perusteella henkilöauto on yleisin kulkutapa koulu- ja työmatkoilla Kesällä 80 % ja talvella 82 % matkoista tehdään henkilöautolla. Kesällä toiseksi suosituin kulkumuoto on pyöräily (12 %), talvella kävely (11 %). Myös lyhyillä, usein toistuvilla vapaa-ajan matkoilla henkilöauto on suosituin kulkutapa Kesällä 74 % ja talvella 80 % matkoista tehdään henkilöautoilla. Kesällä toiseksi suosituin kulkumuoto on pyöräily (14 %), talvella kävely (14 %). Viisaan liikkumisen kyselyn perusteella jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus sekä kunnossapito ja laatu ovat yksi tärkeimmistä kehityskohteista kaikissa alueen kunnissa. Jalankulku- ja pyöräilyväylien päällysteet ovat paikoin huonossa kunnossa ja vaikeuttavat erityisesti liikuntaesteisten liikkumista. Viisaan liikkumisen edistäminen: Tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapajakaumaa lyhyillä matkoilla (10 % à 15 %).
Toimenpiteet ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN Nro Ongelma Toimenpide Kunta Vastuutaho 1 2 3 Lyhyiden matkojen tekeminen kävellen ja pyöräillen kuntien keskustaajamissa Kävelyn ja pyöräilyn tunnettavuuden ja hyväksyttävyyden parantaminen Kävelyn ja pyöräilyn tunnettavuuden ja hyväksyttävyyden parantaminen YHDYSKUNTARAKENNE Ks. liikkumisen ohjaamisen toimenpiteet Hyväksytään kävely ja pyöräily yhdyskuntarakennetta koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa tärkeäksi lähtökohdaksi, ja osoitetaan liikennemuodoille riittävät resurssit Kävelyä ja pyöräilyä edistävä markkinointi, mm. median mielenkiinnon herättäminen kävelyä ja pyöräilyä kohtaan informatiivisen viestinnän aikaansaamiseksi (esim. yhteistyö paikallislehtien toimittajien kanssa) Erilaiset tempaukset, esim. pyöräilyviikko (ks. liikkumisen ohjauksen toimenpiteet) Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä Kunnat Kunnat, ELY-keskus Kunnat, ELY-keskus Nro Ongelma Toimenpide Kunta Vastuutaho Otetaan kävely ja pyöräily omina 4 liikennemuotoina huomioon Palvelut ja toiminnot eivät ole kävellen ja Kitee, Tohmajärvi, yleiskaavaprosessin kaikissa kaavavaiheissa pyöräillen riittävän hyvin saavutettavissa Rääkkylä (tavoitteet, kaavaratkaisut, vaikutusten Kunnat arviointi) 5 Kävelyä ja pyöräilyä ei käsitellä maankäytön suunnittelussa ja eriasteisessa kaavoituksessa omina liikennemuotoina 6 Puutteellinen pyöräpysäköinti Suunnitellaan/tarkistetaan pyöräilyn pää- ja aluereitit yleiskaavoituksen yhteydessä ja merkitään ainakin pääreitit yleiskaavakarttoihin Lisätään kuntien keskustaajamien asemakaavoihin määräyksiä alueen sisäisten jkpp-väylien kehittämisperiaatteista sekä tarvittaessa myös niiden liittymisestä pääväyliin ja joukkoliikenteen reitteihin Lisätään asemakaavaan keskusta-alueita ja kiinteistöjä koskevia pyöräpysäköintimääräyksiä ja/tai annetaan asiaan liittyviä velvoitteita rakennusjärjestykseen Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä Kunnat Kunnat
Vaikutukset Esitetyillä liikenneympäristön kehittämistoimenpiteillä vähennetään onnettomuusriskiä ja pienennetään mahdollisten onnettomuuksien seuraamuksia sekä parannetaan liikenneympäristöä eri liikkujaryhmien kannalta. Onnettomuusvähenemä Valtakunnallisesta Tieliikenteen turvallisuussuunnitelmasta 2011 2014 johdettuna Keski-Karjalan seudun tavoitteeksi on asetettu enintään 16 tieliikenteessä loukkaantunutta vuonna 2020. Vuosina 2004 2013 Keski-Karjalan tieliikenteessä on loukkaantunut tai kuollut keskimäärin 33 henkilöä/vuosi. ELY-keskuksen hallinnoimille teille esitettyjen toimenpiteiden arvioidaan vähentävän 0,48 henkilövahinkoa vuodessa. Katuverkolle kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusta ei ole arvioitu. Onnettomuuksien vähentämistavoitteeseen pääsemisessä liikennekasvatus on oleellisessa osassa. Liikkumisvalintojen muuttuessa kestävämpään suuntaan turha autoliikenne vähenee, ja asenteiden muuttuessa liikennekäyttäytyminen muuttuu turvallisemmaksi. Kustannukset ( ) Hvjovähenemä ELY Kitee (K) Tohmajärvi (K) Rääkkylä (K) E + K Pikatoimenpiteet 14 100 0 1 000 1 000 16 100 0,02 Toteutusjakso I 30 000 56 000 2 000 2 000 90 000 0,04 Toteutusjakso II 40 000 139 000 105 000 0 284 000 0,12 Toteutusjakso III 2 410 000 329 000 0 35 000 2 774 000 0,28 Erillisrahoitusta vaativat toimenpiteet 5 090 000 0 0 0 5 090 000 0,02 Yhteensä 7 584 100 524 000 108 000 38 000 8 254 000 0,48
Vaikutukset Liikennevahingoista aiheutuu kunnille kustannuksia: palo- ja pelastustoimen menot uhrien kuljetuksesta ja liikenneväylien raivauksesta terveydenhuollon menot uhrien hoidosta ja kuntoutuksesta toimeentulotukien tarpeen lisäys uhrien tulomenetysten ja menolisäysten takia sosiaalihuollon menot vammaispalveluiden ja suojatyön järjestelyistä invalidisoituneille liikenneympäristölle aiheutuneiden vaurioiden korjaaminen verotulon alentuminen uhrien määräaikaisen tai pysyvän ansiotulon menetyksen takia kotihoidon tukipalvelut vammautuneille kuntoutusvaiheessa ja invalideille pysyvästi Henkilövahingoille ja eri onnettomuustyypeille määritellyt yksikköarvot: HENKILÖVAHINKOJEN YKSIKKÖARVOT ONNETTOMUUSTYYPPIKOHTAISET YKSIKKÖARVOT kuolema 2,040 M kuolemaan johtanut onnettomuus 2,513 M pysyvä vamma 1,147 M vammautumiseen johtanut onnettomuus 0,373 M lievä tilapäinen vamma 0,052 M vähäinen ajoneuvovaurio 0,003 M Saavuttamalla vuodelle 2020 asetetut tavoitteet, onnettomuuksien väheneminen tuo Keski- Karjalan seudulla noin 10 M säästöt vuoteen 2013 verrattuna. Liikenneturvallisuus- ja viisaan liikkumisen työhön panostaminen on perusteltua myös taloudellisessa mielessä.
Esteettömyys Toimenpiteet Rääkkylä RÄÄKKYLÄ Nro Sijainti Kohde Ongelma Vastuutaho Parannusehdotus 13 Terveyskeskus sisäänkäynti Ulko-oven edustalla ei ole tasannetta, kynnys korkea ( 3 cm) kiinteistön omistaja Tasataan oven eteen vähintään 1,5 m x 1,5 m kokoinen tasanne, madalletaan kynnys. Laatat saumataan siten, etteivät pyörätuolin renkaat tipahda väleihin. 14 Kylätien ja Koivukujan liittymä suojatie Päällysteen puuttuminen suojatien päästä, vesi kerääntyy lammikoksi kunta Päällystäminen 15 Apteekki sisäänkäynti Korkea kynnys (8 cm) kiinteistön omistaja 16 Apteekki ja kauppa P-alue LE-paikat puuttuvat kiinteistön omistaja Tasataan oven eteen vähintään 1,5 m x 1,5 m kokoinen tasanne, samalla madalletaan kynnys LE-paikkojen ( 2-3 kpl) merkitseminen sisäänkäyntien läheisyyteen 17 Kinnulantie suojatie Suojatien päässä korkea raunakivi (12 cm) ilman viistettä kunta Reunakiven luiskaaminen vähintään 900 mm leveydeltä 18 Kinnulantie suojatie Luiskat liian jyrkät etenkin talvella kunta Luiskien loiventaminen 19 Kunnantalo suojatie Korkea reunakivi (8 cm) kunta Reunakiven luiskaaminen vähintään 900 mm leveydeltä 20 Rääkkylä suojatiet Merkinnät kuluneet kunta/ely Suojatiemerkintöjen uusiminen 21 Kirjasto piha ja sisätilat LE-reittejä ei ole opastettu kiinteistön omistaja Lisätään opasteet
Suunnitelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: http://www.doria.fi/handle/ 10024/103776