Opetus- ja kulttuuriministeriö Etsivä nuorisotyö 14 Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kyselyn tulokset 1
Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin sekä auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (06/72). Lain mukaan etsivä nuorisotyö, kuten muukin nuorisotyö ja -politiikka, kuuluu kunnan tehtäviin. Laissa säädetään myös tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten sekä etsivää nuorisotyötä varten luovutettujen tietojen käsittelystä. Tämä raportti on kooste opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta etsivän nuorisotyön kyselystä vuodelta 14. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) toteutti kyselyn yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Kyselyyn vastasi 222 organisaatiota. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Ruth Bamming Kesäkuu 15 2
Sisällys 1. Etsivä nuorisotyö Suomessa... 5 2. Yhteenveto etsivästä nuorisotyöstä vuosina 13 14... 6 3. Tavoitetut nuoret vuosina 10 14... 7 Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin... 9 Tavoitettujen nuorten koulutustaustat... 9 Nuorten elämäntilanne, toimeentulo ja asumistilanne... 11 Nuoret toimenpiteissä... 15 4. Etsivät nuorisotyötekijät vuonna 14... 17 Työntekijöiden työkokemus... 17 Työntekijöiden koulutustausta... 18 5. Etsivän nuorisotyön organisaatiot vuonna 14... 19 Toimialueen laajuus ja orgaanisoiden koko... 19 Etsivän nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus... Etsivän nuorisotyön kustannukset ja valtionavustukset vuonna 14... 21 6. Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus 15... 22 Viitteet... 23 Linkit... 23 3
Taulukkoluettelo: Taulukko 1: Yhteenveto etsivästä nuorisotyöstä vuosina 13 14... 6 Taulukko 2: Tavoitetut nuoret sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 14... 8 Taulukko 3: Tavoitetut nuoret ikäryhmän mukaan vuonna 14 maakunnittain... 8 Taulukko 4: Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän työparitoiminnan piiriin vuonna 14... 9 Taulukko 5: Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän työparitoiminnan piiriin vuosina 10 14... 9 Taulukko 6: Tavoitettujen nuorten koulutustaustat 10 14... 10 Taulukko 7: Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVI-alueittain... 12 Taulukko 8: Nuorten pääasiallinen toimeentulo tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVIalueittain... 13 Taulukko 9: Nuorten asumistilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVI-alueittain... 14 Taulukko 10: Toimenpiteet, joihin nuoria on ensisijaisesti ohjattu vuosina 12 14... 15 Taulukko 11: Toimenpiteet, joihin nuoria on ohjattu prosessin aikana vuonna 14... 16 Taulukko 12: Etsivät nuorisotyötekijät vuonna 14... 17 Taulukko 13: Etsivän nuorisotyön kustannukset ja valtionavustus vuonna 14... 21 Kuvaluettelo: Kuva 1: Tavoitetut nuoret sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuosina 10 14... 7 Kuva 2: Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14... 12 Kuva 3: Nuorten pääasiallinen toimeentulo tavoittamisen aikaan vuonna 14... 13 Kuva 4: Nuorten asumistilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14... 14 Kuva 5: Kuinka pitkään työntekijä on työskennellyt organisaatiossa... 17 Kuva 6: Työntekijöiden työkokemus nuorten parissa työskentelystä... 17 Kuva 7: Etsivien nuorisotyötekijöiden koulutustausta vuonna 14... 18 Kuva 8: Etsivien nuorisotyötekijöiden tutkinto vuonna 14... 18 Kuva 9: Toimialueen laajuus: Kuntien määrä, joille etsivä nuorisotyö tarjoaa palveluja... 19 Kuva 10: Etsivä nuorisotyön organisaation kautta tavoitetut nuoret vuonna 14... 19 Kuva 11: Etsivä nuorisotyön henkilöstön kokonaismäärä (htv) vuonna 14... 19 Kuva 12: Etsivä nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus vuonna 14... Kuva 13: Etsivän nuorisotyön kustannukset vuonna 14... 21 Kuva 14: Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus 15... 22 4
1. Etsivä nuorisotyö Suomessa Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin sekä auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi avustusta etsivään nuorisotyöhön ensimmäisen kerran vuonna 08. Vuoden 08 valtion budjetissa 2,5 miljoonan euron määräraha kohdennettiin niiden etsivän työn ammattilaisten palkkaukseen, joiden työ liittyy nuorten työpajatoiminnan kokonaisuuteen (Walldén & Häggman 08). Etsivälle nuorisotyölle myönnettiin vuonna 14 noin 12,5 miljoona euroa, joka on viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 13. Avustuksen saajat voivat työllistää avustuksella lähes 4 henkilötyövuotta (htv). Vuonna 15 opetus- ja kulttuuriministeriön antaman avustuksen summa on hieman yli 13 miljoonaa euroa (436 htv). Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) toteuttaa etsivän nuorisotyön valtakunnallisen kyselyn yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Kysely toteutetaan osana TPY:n tiedonhallinnan kehittämistyötä, jota rahoittaa OKM. Kaikilla OKM:n avustusta saavilla organisaatiolla on velvollisuus vastata kyselyyn. Tämä raportti esittelee kyselyn tulokset. Kyselyillä tuotettu tilastollinen tieto tarvitsee rinnalleen myös laadullista aineistoa. Määrällinen mittaaminen ei välttämättä anna kokonaisvaltaista kuvaa etsivän nuorisotyön vaikuttavuudesta (Puuronen 14). OKM:n rahoittamassa TPY:n tiedonhallinnan kehittämiskokonaisuudessa luodaan laadullinen mittari, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa nuorten saamista kokemuksista etsivästä nuorisotyöstä ja sen sosiaalisesti vahvistavasta vaikutuksesta. 1 1 Lisätietoa: http://www.tpy.fi/mita_me_teemme/tiedonhallinnan-kehittamistyo/laadullinen-mittaristo-ja-vaikut/etsivannuorisotyon-mittari/ 5
2. Yhteenveto etsivästä nuorisotyöstä vuosina 13 14 Vuonna 14 kyselyyn vastasi 222 organisaatiota (Taulukko 1). Lähes 500 etsivää nuorisotyöntekijää tavoitti 16 740 nuorta (+0,7 ). Tavoitetuilla nuorilla tarkoitetaan niitä nuoria, joiden kanssa on käyty keskustelua henkilökohtaisella tasolla työntekijät ovat esimerkiksi selvittäneet nuoren tuen tarpeen. Tavoitetuista nuorista 12 270 (73 ) oli toimenpiteissä, 3 850 nuorta (23 ) ei ollut vielä toimenpiteissä. Hieman enemmän tavoitetuista nuorista odotti vuoden lopussa vielä pääsyä toimenpiteisiin kuin vuotta aikaisemmin. Pieni osa tavoitetuista nuorista kieltäytyi yhteistyöstä kokonaan (3 ). Alueelliset tulokset on luokiteltu etsivän nuorisotyön organisaation kotikaupungin mukaan. Tässä raportissa ei ole huomioitu sitä, että osa organisaatiosta palvelee myös toisessa maakunnassa. Etelä-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Suomessa nuorten määrä etsivän nuorisotyön piirissä kasvoi, kun sitä vastoin muilla AVIalueilla nuorten määrä pienentyi. Raportin taulukoissa rivien ja sarakkeiden summat sekä lasketut prosentit eivät aina täsmää, koska luvut on pyöristetty. Taulukko 1: Yhteenveto etsivästä nuorisotyöstä vuosina 13 14 AVI/ Maakunta Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Tavoitetut nuoret Ei vielä toimenpiteitä Kieltäytynyt kokonaan yhteistyöstä Henkilökunta Vastaajat muutos muutos muutos muutos muutos muutos 14 13 13 14 14 13 13 14 14 13 13 14 14 13 13 14 14 13 13 14 14 13 13 14 Etelä-Suomi 5 370 5 6-4,6 3 960 4 090-3,2 1 2 1 300-6,2 150 230-35,8 150 140 6,3 54 51 5,9 Etelä-Karjala 280 4-34,7 180 300-39,4 100 110-16,7-10 -84,6 10-27,8 6 7-14,3 Kanta-Häme 440 390 13,0 350 330 5,1 80 40 85,7-11,1-5,3 8 8 - Kymenlaakso 400 290 35,4 270 2 23,7 1 70 78,3 10 10-16,7 10 10-4 4 - Päijät-Häme 700 640 9,8 530 480 10,6 110 100 13,4 30 60-45,8 11,8 9 9 - Uusimaa 3 550 3 880-8,4 2 630 2 770-4,8 8 980-16,8 90 130-30,8 90 80 16,5 27 23 17,4 Itä-Suomi 2 360 2 160 9,2 1 570 1 410 11,2 6 600 3,3 170 150 13,8 70 70 5,8 37 36 2,8 Etelä-Savo 750 700 6,8 540 470 14,7 180 160 7,3 40 70-47,8 30 30 4,0 12 11 9,1 Pohjois-Karjala 350 330 8,0 270 250 8,2 80 70 7,1 10 10 8,3 10 10 22,2 8 8 - Pohjois-Savo 1 250 1 130 11,0 760 690 10,0 370 370 0,8 1 60 81,3 40 40 2,9 17 17 - Lappi 770 870-10,7 590 7-17,7 150 110 33,6 40 40-7,9 30 40 -,0 16 17-5,9 Lounais-Suomi 1 880 1 790 5,3 1 370 1 330 2,8 440 430 3,5 70 30 132,3 60 60 12,3 30 25,0 Satakunta 7 660 9,1 560 500 11,2 150 140 5,8 10-22,2,0 11 10 10,0 Varsinais-Suomi 1 170 1 130 3,1 810 830-2,3 300 290 2,4 60 10 346,2 40 40 8,1 19 15 26,7 Länsi-Sisä-Suomi 4 410 4 080 8,1 3 380 3 0 5,5 950 800 19,1 80 80-1,2 1 1-58 54 7,4 Etelä-Pohjanmaa 6 6-0,8 470 470 0,2 140 130 7,1 10 30-60,0-4,8 10 10 - Keski-Pohjanmaa 450 390 13,8 380 310 22,7 60 80 -,0 - - -66,7 10 10-5 4 25,0 Keski-Suomi 1 380 1 330 4,0 1 0 1 060-4,3 340 250 36,0 33,3 30 40-5,6 17 16 6,3 Pirkanmaa 1 440 1 240 16,2 1 080 930 15,8 330 270 19,7 30 30-3,3 40 40 19,4 19 17 11,8 Pohjanmaa 530 500 6,0 430 4 0,9 90 70 19,7 10 150,0 10-25,0 7 7 - Pohjois Suomi 1 950 2 150-9,5 1 410 1 600-11,8 460 440 3,2 80 110-26,5 60 60-12,7 27 29-6,9 Kainuu 330 450-26,4 250 360-32,0 70 70-8,3 10,5 10-18,8 8 8 - Pohjois-Pohjanmaa 1 610 1 660-2,5 1 160 1 0-2,7 390 370 6,0 60 90-34,0 40 50-8,7 19-5,0 Suomi 16 740 16 630 0,7 12 270 12 310-0,3 3 850 3 680 4,4 580 640-8,6 490 490 1,2 222 211 5,2 6
3. Tavoitetut nuoret vuosina 10 14 Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä on kasvanut selkeästi 10-luvulla (Kuva 1), joten sen rooli ennaltaehkäisevässä työssä on lisääntynyt. Etsivä nuorisotyö kasvaa edelleen, mutta kasvu on hidastunut, koska jo vuonna 13 melkein kaikissa kunnissa tehtiin etsivää nuorisotyötä ja ensimmäinen kehittämisvaihe on ohi. Kuva 1: Tavoitetut nuoret sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuosina 10 14 Lähde: O KM/TPY (Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kysely) Suurimmat etsivän nuorisotyön kohderyhmät ovat 16 -vuotiaat ja 21 25-vuotiaat nuoret (Taulukko 2). Vuonna 14 etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista 90 oli iältään 16 25-vuotiaita. Etsivä nuorisotyön piirissä on enemmän miehiä kuin naisia kaikissa ikäryhmissä, mutta alle -vuotiaiden ikäryhmissä sukupuolet jakautuvat tasaisemmin. Pohjois-Suomessa ja Lapissa tavoitetut nuoret ovat hieman vanhempia kuin muilla AVI-alueilla (Taulukko 3). Taulukossa esitettään tiedoksi myös 29-vuotiaiden ja sitä vanhempien tietoja, mutta ne eivät ole mukana kokonaislaskelmissa. 7
Taulukko 2: Tavoitetut nuoret sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 14 Yhteensä Miehet Naiset Miesten ja naisten osuus Ikä ikäryhmän miesten naisten määrä määrä määrä osuus osuus osuus Miehet Naiset 15 v. 700 4,2 360 51,9 340 48,1 51,9 48,1 16 v. 9 500 56,7 5 430 57,1 4 070 42,9 57,1 42,9 21 25 v. 5 530 33,1 3 490 63,1 2 040 36,9 63,1 36,9 26 28 v. 850 5,1 530 62,1 3 37,9 62,1 37,9 Ei rek. tietoa 160 0,9 100 63,3 60 36,7 63,3 36,7 Yhteensä 16 740 100 9 910 59 6 830 41 59,2 40,8 Tiedoksi: 29 v. ja vanhempi 260-140 53,8 1 46,2 52,9 47,1 Taulukko 3: Tavoitetut nuoret ikäryhmän mukaan vuonna 14 maakunnittain AVI / Maakunta 15 vuotta 16 vuotta 21 25 vuotta 26 28 vuotta Ei rek. tietoa Yhteensä Tiedoksi: 29 v. ja vanhempi määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä Etelä-Suomi 190 3,6 3 090 57,6 1 800 33,4 250 4,6 40 0,8 5 370 100 60 Uusimaa 140 3,9 1 940 54,6 1 260 35,5 190 5,3 30 0,7 3 550 100 40 Kanta-Häme - - 290 64,4 130 29,3 3,8 10 2,0 440 100 10 Päijät-Häme 30 3,9 4 59,7 230 33,1 2,4 10 0,9 700 100 10 Kymenlaakso 10 3,5 300 75,9 70 18,6 10 2,0 - - 400 100 - Etelä-Karjala 10 3,6 150 54,9 100 35,7 5,8 - - 280 100 - Itä-Suomi 170 7,0 1 330 56,6 7 30,5 110 4,6 30 1,2 2 360 100 100 Etelä-Savo 50 6,9 410 54,3 250 33,6 40 5,1 - - 750 100 10 Pohjois-Savo 90 6,8 710 56,6 370 29,6 60 4,9 30 2,2 1 250 100 90 Pohjois-Karjala 30 8,2 2 61,8 100 27,5 10 2,5 - - 350 100 - Lappi 100 12,7 4 53,9 2 28,6 40 4,8 - - 770 100 10 Lounais-Suomi 30 1,8 1 090 58,1 6 32,8 80 4,2 60 3,1 1 880 100 Varsinais-Suomi 10 0,8 680 58,6 4 36,0 50 4,2 10 0,4 1 170 100 10 Satakunta 30 3,5 410 57,2 0 27,6 30 4,2 50 7,5 7 100 - Länsi- ja Sisä-Suomi 130 2,9 2 350 53,2 1 630 37,0 290 6,6 10 0,2 4 410 100 70 Pirkanmaa 10 0,7 700 48,6 630 44,0 100 6,7 - - 1 440 100 Keski-Suomi 90 6,4 690 49,9 500 36,1 100 7,4 - - 1 380 100 30 Etelä-Pohjanmaa 10 1,0 350 56,6 210 34,0 50 7,8 - - 6 100 10 Pohjanmaa 10 2,6 340 63,0 160 30,4 3,8 - - 530 100 10 Keski-Pohjanmaa 10 2,2 280 62,0 130 29,7 30 6,1 - - 450 100 10 Pohjois Suomi 80 4,1 1 210 62,1 550 28,1 90 4,6 1,1 1 950 100 10 Pohjois-Pohjanmaa 50 3,3 1 030 63,6 450 27,6 70 4,2 1,3 1 610 100 10 Kainuu 30 7,8 180 54,5 100 30,8 6,6 - - 330 100 - Suomi 700 4,2 9 500 56,7 5 530 33,1 850 5,1 160 0,9 16 740 100 260 8
Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin Joka kolmas nuori tulee etsivän nuorisotyön piiriin oppilaitoksen kautta (Taulukko 4). Erityisesti toisen asteen ammatilliset koulut työskentelevät tiiviisti yhdessä etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa. Vuodesta 13 vuoteen 14 niiden nuorten osuus, jotka tulevat etsivään nuorisotyöhön oppilaitoksen tai nuorisotyön kautta, on pienentynyt. Sen sijaan yhä suurempi osuus nuorista oli ottanut suoraan, kavereiden tai sukulaisten avulla yhteyttä etsiviin nuorisotyöntekijöihin. Taulukko 4: Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän työparitoiminnan piiriin vuonna 14 Ohjaava taho Tavoitetut nuoret määrä osuus Oppilaitos 5660 34 Peruskoulu 890 5 Lukio 640 4 Toinen aste ammatillinen koulutus 4130 25 Sosiaali- ja terveystoimi 2400 14 Sosiaalitoimi 1810 11 Terveystoimi 590 4 Nuorisotyö 1300 8 Nuorisotyö 500 3 Katutyö 1 1 Työpaja 690 4 TE hallinto / Puolustusvoimat 18 11 Työ- ja elinkeinohallinto 1000 6 Puolustusvoimien/ kutsuntojen / siviilipalveluksen kautta/ Time Out 810 5 Suoraan /kavereiden tai sukulaisen yhteydenotto 3990 24 Vanhempien tai sukulaisen yhteydenotto 960 6 Kavereiden yhteydenotto 340 2 Nuoren yhteydenotto sähköisen median kautta 560 3 Nuorten suoran yhteydenotto 2130 13 Muut 1370 8 Ei rekisteröityä tietoa 0 1 Yhteensä 16740 Taulukko 5: Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän työparitoiminnan piiriin vuosina 10 14 Tavoitetut nuoret 10 11 12 13 14 Ohjaava taho määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus Oppilaitos 1 710 29,9 3 970 39,5 5 780 39,5 6 460 38,9 5 660 33,8 Sosiaali- ja terveystoimi 950 16,5 1 380 13,8 1 8 12,4 2 230 13,4 2 400 14,3 Nuorisotyö 910 15,8 1 160 11,6 1 340 9,2 1 460 8,8 1 300 7,8 TE hallinto / puolustusvoimat 440 7,6 900 8,9 1 360 9,3 1 540 9,3 1 8 10,8 Suoraan /kavereiden tai sukulaisen yhteydenotto 1 100 19,2 1 8 18,1 2 960,3 3 380,3 3 990 23,9 Muut 630 10,9 810 8,0 1 360 9,3 1 550 9,3 1 370 8,2 Ei rekisteröityä tietoa - - - - - - - - 0 1,2 Yhteensä 5 7 100 10 040 100 14 610 100 16 6 100 16 740 100 Tavoitettujen nuorten koulutustaustat Suurin osa tavoitetuista nuorista (69) on suorittanut peruskoulun, mutta ei ole vielä suorittanut muuta tutkintoa. Vielä peruskoulua käyvien nuorten osuus on pienentynyt (5,4 ) ja entistä suuremmalla osalla 100 9
tavoitetuista nuorista on joko aloitettuna tai suoritettuna ammatillinen perustutkinto, lukio tai jatkokoulutus. Tulos selittyy osin sillä, että 21 25-vuotiaiden ikäryhmän osuus on kasvanut verrattuna nuorempiin ikäluokkiin (ks. kuva 1). Taulukko 6: Tavoitettujen nuorten koulutustaustat 10 14 Tavoitetut nuoret Koulutustausta 10 11 12 13 14 määrä (osuus ) Korkeintaan peruskoulu 4 640 8 070 12 130 13 0 12 6 (81,1 ) (80,4 ) (83,0 ) (78,3 ) (75,4 ) Peruskoulussa tai keskeytynyt 610 940 1 410 1 250 1 080 (10,6 ) (9,4 ) (9,6 ) (7,5 ) (6,5 ) Peruskoulussa 5 790 1 230 1 080 910 (9,1 ) (7,8 ) (8,4 ) (6,5 ) (5,4 ) Peruskoulu keskeytynyt 90 150 170 170 170 (1,5 ) (1,5 ) (1,2 ) (1,0 ) (1,0 ) Peruskoulu suoritettu 4 030 7 130 10 7 11 770 11 540 (70,5 ) (71,0 ) (73,4 ) (70,8 ) (68,9 ) Peruskoulu suoritettu 1 610 2 450 3 340 3 080 2 410 (28,1 ) (24,4 ) (22,9 ) (18,5 ) (14,4 ) Suorittamassa lukiota 160 270 440 500 570 (2,7 ) (2,7 ) (3,0 ) (3,0 ) (3,4 ) Lukio keskeytynyt 1 300 540 670 700 (2,1 ) (3,0 ) (3,7 ) (4,0 ) (4,2 ) Suorittamassa ammatillista perustutkintoa 740 1 090 1 600 2 060 2 330 (12,9 ) (10,8 ) (10,9 ) (12,4 ) (13,9 ) Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 1 410 3 0 4 810 5 460 5 530 (24,7 ) (30,1 ) (32,9 ) (32,9 ) (33,0 ) Lukio suoritettu tai ylioppilas 170 290 400 570 680 (2,9 ) (2,9 ) (2,7 ) (3,5 ) (4,1 ) Aammatillinen perustutkinto suoritettu 450 780 1 160 1 710 1 950 (7,8 ) (7,8 ) (7,9 ) (10,3 ) (11,7 ) Keskeytynyt korkeakoulu 30 50 90 100 130 (0,5 ) (0,5 ) (0,6 ) (0,6 ) (0,8 ) Korkeakoulu suoritettu 10 40 50 (0,2 ) (0,2 ) (0,1 ) (0,3 ) (0,3 ) Muu koulutus 110 140 170 340 170 (1,9 ) (1,4 ) (1,1 ) (2,0 ) (1,0 ) Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto 60 60 50 50 50 (1,0 ) (0,6 ) (0,3 ) (0,3 ) (0,3 ) Ei tietoa 270 630 600 790 1 090 (4,7 ) (6,3 ) (4,1 ) (4,7 ) (6,5 ) Yhteensä 5 7 10 040 14 610 16 630 16 740 (100 ) (100 ) (100 ) (100 ) (100 ) 6,5 5,4 1,0 3,4 4,2 4,1 0,8 0,3 1,0 0,3 6,5 14,4 13,9 11,6 osuus () vuonna 14 33,0 75,4 68,9 100 10
Nuorten elämäntilanne, toimeentulo ja asumistilanne Etsivä nuorisotyö on ennaltaehkäisevää sosiaalityötä. Työntekijät pyrkivät tavoittamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Melkein puolet tavoitetuista nuorista on työttömiä. Heistä yli puolet on ilmoittautunut työttömäksi. Tavoitetuista nuorista 30 prosenttia käy joko peruskoulua tai opiskelee muussa oppilaitoksessa (Kuva 2). Lapissa, missä tavoitettujen alle 16-vuotiaiden ikäryhmä on isompi kuin muilla AVI-alueilla, myös peruskoulua käyvien osuus on vähän suurempi (12 ) kuin valtakunnallisesti (6 ) (Taulukko 7). Vain neljälle prosentille tavoitetuista nuorista palkka on pääasiallinen toimentulon lähde. Etsivän nuorisotyö asiakkaista suuri osa (38 ) on nuoria, jotka asuvat vielä vanhempiensa luona ja tulevat toimeen vanhempien tuloilla. Miltei neljäsosa saa tukea vanhemmilta. Etsivät nuorisotyöntekijät auttavat nuorta hakemaan oikeita tukia. Kyselyn toimentulo-osiossa tuli esille, että monet tavoitetuista nuorista ovat olleet ns. tuloloukussa, eli he eivät saa enää opintotukea, mutta eivät ole vielä oikeutettuja työttömyysturvaan ja heille on siksi jouduttu hakemaan toimeentulotukea. Monien nuorien asumistilanne on erittäin haasteellinen. Nuoruus on ikävaihe, jolloin itsenäisen asumisen taidot ja valmiudet pääasiassa hankitaan. Nuorten itsenäinen asuminen on onnistuessaan pärjäämistä ja toimijuuden vahvistumista. Siihen sisältyy itsenäisen elämän valinnoista ja suunnasta päättämistä, samoin kuin konkreettisista asumiseen liittyvistä arjen rutiineista suoriutumista (Juvonen 15,100). Melkein 40 prosenttia tavoitetuista nuorista asuu vanhempiensa luona. Yksi vastaaja kuvaili tilannetta vuoden 14 kyselyssä: Itsenäistyminen, asunnon saanti ja asunnon pitäminen on nuorille haasteellista. Moni nuori asuu ns. olosuhteiden pakosta kavereiden, sukulaisten tai vanhempien luona, koska kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja niukasti ja/ tai koska taloudellinen tilanne ei mahdollista itsenäistymistä. Luottotietojen puuttuminen tekee asunnon saannista lähes mahdotonta. Elämänhallinnan puute ja talouden niukkuus tekee asunnon pitämisestä vaikeaa. Vain kaksi prosenttia tavoitusta nuorista oli vuonna 14 kokonaan asunnottomia. Asumiseen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin merkittäviä, kuten esimerkiksi seuraava kommentti kertoo: Vaikka asunnottomia ei näytä tilaston mukaan viime vuonna paljon olleen, niin silti asumiseen liittyviä keskusteluja, mm. vuokrarästien hoitamista ja asunnon etsimisiä on ollut paljon esillä tapaamisissa. 11
Kuva 2: Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14 Taulukko 7: Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVI-alueittain Etelä- Lounais- Länsi- ja Itä-Suomi Lappi Pääasiallinen toiminta Suomi Suomi Sisä-Suomi määrä (osuus ) Pohjois- Suomi Peruskoulussa 2 (4,2) 250 (10,4) 110 (14,0) 40 (2,2) 210 (4,7) 100 (5,1) 930 (5,5) Työssä käyvä 250 (4,6) 90 (4,0) 30 (3,4) 70 (3,9) 150 (3,4) 100 (4,9) 690 (4,1) Työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 1 770 (32,9) 640 (27,3) 210 (27,6) 540 (28,8) 1 490 (33,7) 510 (26,2) 5 160 (30,8) Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 1 000 (18,7) 340 (14,3) 80 (10,9) 510 (27,0) 710 (16,1) 360 (18,2) 3 000 (17,9) Opiskelija 1 180 (21,9) 590 (24,9) 2 (28,2) 370 (19,5) 1 100 (24,9) 5 (26,4) 3 960 (23,7) Sairaana 140 (2,6) 80 (3,4) 30 (3,9) 80 (4,0) 2 (4,9) 70 (3,6) 6 (3,7) Eläkkeellä 30 (0,6) (0,7) 10 (0,9) (1,0) 50 (1,1) (1,1) 140 (0,9) Asevelvollisuus (0,4) (0,7) - ( - ) 10 (0,3) (0,4) 10 (0,7) 80 (0,4) Perhevapaalla kotona (lastenhoito) 50 (0,9) 30 (1,1) 10 (0,9) 30 (1,6) 40 (1,0) (1,0) 180 (1,1) Kotoutumistoimeenpiteessä (0,3) 10 (0,2) - ( - ) - ( - ) - ( - ) 10 (0,6) 40 (0,2) Muu 160 (2,9) 90 (3,6) 30 (4,1) 70 (3,6) 1 (2,7) 90 (4,5) 550 (3,3) Ei rek. tietoa 540 (10,0) 2 (9,3) 50 (5,8) 150 (7,9) 310 (7,1) 150 (7,6) 1 410 (8,4) Yhteensä 5 370 2 360 770 1 880 4 410 1 950 16 740 (100) (100) (100) (100) (100) (100) (100) Suomi 12
Kuva 3: Nuorten pääasiallinen toimeentulo tavoittamisen aikaan vuonna 14 Taulukko 8: Nuorten pääasiallinen toimeentulo tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVI-alueittain Etelä- Lounais- Länsi- ja Pohjois- Itä-Suomi Lappi Suomi Suomi Suomi Sisä-Suomi Suomi Pääasiallinen toimeentulo määrä (osuus ) Palkka Työttömyysturva 270 (4,9) 90 (3,8) (3,1) 80 (4,1) 170 (3,9) 90 (4,7) 7 (4,3) 550 290 80 210 6 230 1 980 (10,2) (12,2) (10,6) (11,0) (14,0) (11,8) (11,8) Pitkäaikainen 1 240 390 150 410 970 190 3 350 toimeentulotuki (23,1) (16,6) (18,7) (22,0) (21,9) (9,9) (,0) Kuntoutustuki Opintotuki Vanhempien tuki Sairauspäiväraha Eläke Vanhempainetuudet Kotoutumistuki Muu Ei rek. tietoa Yhteensä 80 (1,4) 540 (10,0) 1 360 (25,3) 80 (1,5) 30 (0,6) 40 (0,7) (0,3) 190 (3,5) 990 (18,5) 40 (1,7) 370 (15,8) 490 (,9) 40 (1,5) (0,6) (0,8) - ( - ) 80 (3,4) 530 (22,5) (2,1) 110 (13,6) 250 (32,4) (2,7) - ( - ) 10 (0,9) - ( - ) (2,5) 100 (12,7) 30 (1,5) 210 (11,0) 470 (25,0) (1,2) (0,9) 30 (1,5) 10 (0,4) 70 (3,5) 330 (17,7) 100 (2,3) 560 (12,7) 960 (21,8) 1 (2,6) 40 (0,9) 40 (0,9) 10 (0,2) 130 (2,9) 700 (15,8) 40 (2,2) 310 (15,9) 440 (22,8) 50 (2,3) (0,8) (0,8) (0,8) 80 (3,9) 470 (24,1) 300 (1,8) 2 090 (12,5) 3 980 (23,8) 3 (1,9) 1 (0,7) 150 (0,9) 60 (0,3) 550 (3,3) 3 1 (18,6) 5 370 2 360 770 1 880 4 410 1 950 16 740 (100) (100) (100) (100) (100) (100) (100) 13
Kuva 4: Nuorten asumistilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14 Taulukko 9: Nuorten asumistilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVI-alueittain Etelä- Lounais- Länsi- ja Pohjois- Itä-Suomi Lappi Suomi Suomi Suomi Sisä- Suomi Pääasiallinen asumismuoto määrä (osuus ) 2 270 780 350 660 1 600 700 6 360 Vanhempien asunnossa (42,3) (33,2) (44,7) (35,3) (36,3) (35,8) (38,0) 1 730 980 260 760 1 860 710 6 300 Omassa vuokra-asunnossa (32,2) (41,7) (34,0) (40,2) (42,1) (36,4) (37,6) 10 10 40 10 100 Omassa omistusasunnossa (0,4) (0,6) (0,8) (0,6) (0,9) (0,5) (0,6) 50 40 60 30 2 Sukulaisten luona (1,0) (1,0) (1,9) (2,1) (1,4) (1,4) (1,3) 90 10 70 80 40 310 Kavereiden luona (1,8) (0,9) (1,4) (3,5) (1,9) (2,0) (1,9) 70 90 40 1 70 400 Opiskelija-asunnossa, asuntolassa (1,3) (3,9) (4,9) (1,0) (2,7) (3,4) (2,4) 180 10 30 60 3 Asunnoton (3,4) (1,0) (0,9) (1,6) (1,3) (0,9) (1,9) 60-30 10 130 Tukiasunnossa (1,1) (0,8) ( - ) (1,2) (0,6) (0,5) (0,8) 50 10-10 10 90 Laitoksessa (0,8) (0,6) (0,4) (0,3) (0,3) (0,5) (0,5) - - - - - - - Vastaanottokeskuksessa (0,0) ( - ) ( - ) ( - ) ( - ) (0,1) (0,0) 40 10 10 30 30 140 Muu (0,7) (0,6) (1,3) (1,0) (0,6) (1,7) (0,8) 800 370 70 250 530 330 2 360 Ei rek. tietoa (15,0) (15,7) (9,6) (13,3) (12,0) (16,9) (14,1) 5 370 2 360 770 1 880 4 410 1 950 16 740 Yhteensä (100) (100) (100) (100) (100) (100) (100) 14
Nuoret toimenpiteissä Etsivät nuorisotyöntekijät ohjaavat nuoria monipuolisesti eri palveluihin ja toimenpiteisiin. Nuoria ohjattiin ensisijaisesti sosiaali - ja terveystoimen palveluihin (16,7 ) sekä opintoihin (25,5 ) ja työhön liittyviin toimenpiteisiin (29,7 ) (Taulukko 10). Tärkeimmät yksittäiset toimenpiteet joihin nuoria ohjattiin ensisijaisesti, olivat työpajat (10,8 ) ja ammatillisten opintojen jatkaminen (8,7 ). Joidenkin vastaajien mukaan ensisijaisen toimenpiteen nimeäminen voi olla vaikeaa, koska useimmiten nuoren tilanne vaatii ohjauksia useaan palveluun, jotka voivat olla keskenään yhtä tärkeitä ja kiireellisiä nuoren tilanteessa. Usein nuoret käyvät ohjausprosessin aikana useassa toimenpiteessä.taulukosta 11 näkyy, että toimentuloon liittyvät palvelut muodostavat tärkeimmän yksilöllisten toimenpiteiden joukon. Muita toimenpiteitä olivat muun muassa asumisneuvonta, Starttivalmennus, keskustelu tulevaisuudesta, ajan antaminen nuorelle vaihtoehtojen miettimiseen, kuntouttava työtoiminta, ammattikorkeakoulu, vertaistukiryhmä (päihde) ja järjestöjen palvelut. Yksi vastaaja toi esille, että nuorta ei välttämättä ole ohjattu mihinkään palveluun, vaan neuvonta, ohjaus ja tulevaisuuden suunnittelu sekä tsemppaus ovat olleet ensisijaisia asioita asiakassuhteessa. Taulukko 10: Toimenpiteet, joihin nuoria on ensisijaisesti ohjattu vuosina 12 14 Nuoret toimenpiteissä Ensisijainen toimenpide 12 13 14 määrä osuus määrä osuus määrä osuus Sosiaali- ja terveystoimen palvelut 1 480 13,5 1 970 16,0 2 050 16,7 Mielenterveyspalvelut 460 4,2 630 5,1 7 5,9 Päihdekuntoutus 190 1,7 2 1,8 210 1,7 Terveyskeskuksen palvelut 170 1,5 190 1,6 2 1,8 Sosiaalitoimen palvelut 660 6,1 930 7,5 890 7,3 Liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut 4 3,9 540 4,4 630 5,1 Opinnot 4 000 36,6 3 510 28,5 3 130 25,5 Jatkanut peruskoulun opintoja 540 5,0 380 3,1 330 2,7 Aloittanut ohj. ja valm. ammatillisen koulutuksen 330 3,0 3 2,6 180 1,4 Jatkanut lukion opintoja 240 2,2 230 1,9 2 1,8 Aloittanut ammatillisen perustutkinnon opinnot 810 7,4 850 6,9 7 5,9 Jatkanut ammatillisia opintoja 930 8,6 1 170 9,5 1 070 8,7 Oppisopimuskoulutus 80 0,7 150 1,2 150 1,2 Muu opiskelu 640 5,9 4 3,4 460 3,8 Työhön liityvät toimenpiteet 3 530 32,3 3 970 32,3 3 650 29,7 Työkokeilu 950 8,7 980 7,9 940 7,7 Työ- ja elinkeinotoimiston muu palvelu 600 5,5 740 6,0 700 5,7 Työpaja 1 310 12,0 1 500 12,2 1 330 10,8 Työhön avoimille työmarkkinoille 5 4,7 680 5,5 680 5,5 Työelämävalmennus 150 1,3 80 0,7 - - Muut toimenpiteet 1 6 14,8 1 980 16,1 1 650 13,5 Armeija/ siviilipalvelus 110 1,0 150 1,2 90 0,7 Muut toimenpiteet 1 510 13,8 1 830 14,9 1 570 12,8 Ei toimenpiteessä 300 2,8 340 2,8 1 1,0 Kieltäytynyt toimenpiteestä 2 2,0 210 1,7 70 0,5 Keskeyttänyt aktiivi toimenpiteen 90 0,8 140 1,1 50 0,4 Ei rekisteröityä tietoa - - - - 1 050 8,6 Yhteensä 10 9 100,0 12 310 100,0 12 270 100,0 15
Taulukko 11: Toimenpiteet, joihin nuoria on ohjattu prosessin aikana vuonna 14 Nuoret toimenpiteessä Toimenpide määrä Etsivän nuorisotyön asiakkuus Asumiseen liittyvät palvelut 2 890 Viranomaisverkon luominen 2 340 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Toimeentuloon liittyvät palvelut 4 140 Mielenterveystoimiston palvelut 1 980 Kuntouttava työtoiminta 1 450 Muu terveyskeskuspalvelu 1 2 Muu sosiaalitoimen palvelu 1 180 Päihdekuntoutus 670 Velkaneuvonta 430 Lastensuojelutoimenpide 290 Liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut Nuorisotoimen palvelut 1 460 Muut vapaa-ajan palvelut 890 Järjestöjen palvelut 4 Liikuntatoimen palvelut 280 Opinnot Jatkanut opintoja 2 470 Aloittanut opinnot 1 7 Oppisopimuskoulutus 390 Työhön liityvät toimenpiteet Ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi 3 040 Työpaja 2 810 Työvoimapoliittiset tp (Työkokeilu) 2 030 Työhön 1 410 TE-toimiston muu palvelu 1 210 TE-toim. ammatinvalinnan ohjaus 800 Muut toimenpiteet Poliisi 170 Kotouttamistoimet 50 Muut toimenpiteet 5 270 23,5 19,1 16,1 11,8 9,9 9,6 5,4 3,5 2,4 11,9 7,2 3,4 2,3,1 14,0 3,2 24,8 22,9 16,5 11,5 9,9 6,5 1,4 0,4 33,7 osuus n= 12 270 42,9 0 10 30 40 50 16
4. Etsivät nuorisotyötekijät vuonna 14 Vuonna 14 kyselyn tulosten mukaan etsivän nuorisotyön henkilötyövuosia kertyi 419 (Taulukko 12). Yhteensä 494 henkilöä työskenteli etsivänä nuorisotyöntekijänä vuonna 14. Henkilöiden ja henkilötyövuosien määrän ero johtuu siitä, että osa henkilöistä työskenteli osa-aikaisesti etsivinä nuorisotyöntekijöinä tai vaihtoi työpaikkaansa vuoden aikana. Henkilöstöstä 77 oli vuonna 14 naisia. Taulukko 12: Etsivät nuorisotyötekijät vuonna 14 Yhteensä Naiset Etsivä nuorisotyöntekijät määrä määrä osuus HTV 419 324 77,4 Henkilöiden määrä 494 378 76,5 Työntekijöiden työkokemus Noin puolet etsivistä nuorisotyöntekijöistä on työskennellyt organisaatiossa alle kaksi vuotta ( Kuva 5). Kuitenkin tästä lyhyestä ajasta ei voida päätellä, että työntekijöiltä puuttuisi työkokemusta. Keskimääräinen työkokemus on noin 9 vuotta ja vain viidellä prosentilla työntekijöistä on alle 2 vuotta työkokemusta nuorten parissa (Kuva 6). 17
Kuva 5: Kuinka pitkään työntekijä on työskennellyt organisaatiossa N= 494 työntekijää Kuva 6: Työntekijöiden työkokemus nuorten parissa työskentelystä N= 494 työntekijää Työntekijöiden koulutustausta Suurin osa nuorisontekijöistä on suorittanut vähintään ammattikorkeakoulututkinnon. Vain muutama etsivä nuorisontyöntekijä ei ole suorittanut lainkaan ammatillista koulutusta (Kuva 7). Kuva 7: Etsivien nuorisotyötekijöiden koulutustausta vuonna 14 18
Yleisimmät tutkinnot ovat sosionomi (29 ), yhteisöpedagogi (19 ) sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja (16 ) (Kuva 8). Kasvatuksen ja sosiaalialan ammattilaisten lisäksi 9 etsivistä nuorisotyöntekijöistä on taustaltaan terveydenhoidon tutkinnon suorittaneita kuten lähihoitajia, sairaanhoitajia tai mielenterveyshoitajia. Kuva 8: Etsivien nuorisotyötekijöiden tutkinto vuonna 14 N= 494 työntekijää 19
5. Etsivän nuorisotyön organisaatiot vuonna 14 Toimialueen laajuus ja orgaanisoiden koko Etsivä nuorisotyö tarjoaa palvelujaan tyypillisesti omassa kunnassaan, joskus myös naapurikunnan nuorille (Kuva 9). Vain pieni osa etsivän nuorisotyön organisaatioista tarjoaa palveluita laajemmalle kun yhden tai kahden kunnan alueelle. Vain viisi organisaatioita tarjoa palvelua yli viiden kunnan alueelle tai jopa valtakunnallisesti. Suurin osa etsivän nuorisotyön organisaatioista tavoitti vuonna 14 enintään 100 nuorta (Kuva 10). Organisaatioista 18 tavoitti vähintään 0 nuorta. Yhteensä yli 30 tavoitusta nuorista oli näiden 18 etsivän nuorisotyön organisoiden asiakkaita. Yleensä etsivässä nuorisotyössä kertyi yhdestä kahteen henkilötyövuotta (Kuva 11). Kuva 9: Toimialueen laajuus: Kuntien määrä, joille etsivä nuorisotyö tarjoaa palveluja Kuva 10: Etsivä nuorisotyön organisaation kautta tavoitetut nuoret vuonna 14 Kuva 11: Etsivä nuorisotyön henkilöstön kokonaismäärä (htv) vuonna 14
Etsivän nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus Etsivä nuorisotyö työskentelee useiden oppilaitosten, viranomaisorganisaatioiden ja muiden kumppaneiden kanssa. Vastaajien mukaan yhteistyö sujuu tavallisesti kohtuullisen hyvin. Asteikolla 1 5 yhteistyön sujuvuuden (1 = välttävä; 5 = erinomainen) sujuvuuden keskiarvo on 3,6. Parhaat yhteistyökokemukset ovat muiden organisaatioiden etsivien nuorisotyöntekijöiden (4,4), nuorisotoimen (4,2), nuorten työpajojen (4,1) ja sosiaalitoimen (4,0) kanssa. Kuva 12: Etsivä nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus vuonna 14 21
Etsivän nuorisotyön kustannukset ja valtionavustukset vuonna 14 Vuonna 14 etsivän nuorisotyön organisaatiot ilmoittivat kustannuksia yhteensä 15,6 miljoona euroa. Kustannuslaskelman mukaan palkkakulut muodostavat suurimman yksittäisen menoerän (87,8 ). Etsivälle nuorisotyölle on perustettu oma kustannuspaikka tilikarttaan yli 90 organisaatiosta. Kuitenkin muutamilla etsivän nuorisotyön organisaatioilla on vaikeuksia raportoida kustannuksia, esim. koska tuloslaskelma ei ollut vielä valmis kyselyyn vastaamisajankohtana helmikuussa tai laskelmia ei ole tehty kalenterivuoden mukaan. Etsivää nuorisotyötä rahoitetaan suurimmaksi osaksi valtionavustuksella. 2 Kuva 13: Etsivän nuorisotyön kustannukset vuonna 14 Taulukko 13: Etsivän nuorisotyön kustannukset ja valtionavustus vuonna 14 Kustannukset/ Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Lounais-Suomi Länsi- ja Sisä- Suomi Pohjois-Suomi Suomi valtionavustus osuus osuus euroa euroa euroa osuus osuus osuus osuus osuus euroa euroa euroa euroa Palkkakulut 4 329 900 88,0 1 673 800 88,0 818 400 89,8 1 632 100 89,8 3 555 500 86,9 1 712 400 86,4 13 721 900 87,8 Matkakulut 128 700 2,6 67 700 3,6 18 900 2,1 51 100 2,8 128 700 3,1 53 800 2,7 448 900 2,9 Koulutuskulut 32 400 0,7 19 800 1,0 6 0 0,7 15 600 0,9 39 0 1,0 14 500 0,7 127 800 0,8 Toimintamenot 147 0 3,0 65 800 3,5 55 0 6,1 65 100 3,6 251 300 6,1 162 300 8,2 746 800 4,8 Muut kulut 284 400 5,8 74 0 3,9 13 000 1,4 52 800 2,9 115 700 2,8 40 000 2,0 580 100 3,7 Yhteensä 4 922 600 100,0 1 901 0 100,0 911 800 100,0 1 816 800 100,0 4 090 400 100,0 1 982 900 100,0 15 625 600 100,0 Valtionavustus 3 573 600 2 104 900 800 100 1 463 000 3 244 0 1 460 000 12 645 800 2 Valtionavustuksen määrä voi poiketa muissa lähteissä ilmoitetusta luvuista (esim. OKM sivusto), koska jotkut organisaatiot siirtävät avustuksia seuraavan vuoden budjettiin. 22
6. Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus 15 Kuva 14: Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus 15 Lähde: Aluehallintovirastot (AVI) 23
Viitteet Juvonen, Tarja (15) Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 165, Tiede. Puuronen, Anne (14) Etsivän katse Etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen näkökulmia käytännön työstä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto. Häggman, Erik (14) Etsivä nuorisotyö 13 tilastoraportti - Trenditietoja 08 13. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/nuoriso/nuorisotyoen_kohteet_ja_rahoitus/etsiva_nuori sotyo/liitteet/etsivx_tyx_13_raportti.pdf Walldén, Jaana & Häggman, Erik (08) Etsivä työparitoiminta -raportti 1/08. Nuorten työpajatoimintaan liittyvä etsivä työ. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. www.minedu.fi/export/sites/default/opm/nuoriso/nuorisotyoen_kohteet_ja_rahoitus/etsiva_nuorisotyo/l iitteet/etsivanuorisotyo08.pdf (Viitattu 18.7.13.) Linkit Tiedonhallinnan kehittämistyö hanke (Tiedonhallinnan kehittäminen, Laadullinen mittaristo ja vaikuttavuus, Tilastollinen tiedontuotanto): http://www.tpy.fi/mita_me_teemme/tiedonhallinnan-kehittamistyo/ PAR: http://www.kyt.fi/index.php/par-jarjestelmat 24