Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Työnäytösraportti 9. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh. (08) 534 9400, fax (08) 373 307 Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, 70111 KUOPIO puh. (017) 288 8130, fax (017) 288 8131
1 (2) LOKAPUTS HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN JITAN KUMPARE- SUODATUSKENTÄN ASENNUKSESTA POLVIJÄRVELLÄ 1. Taustaa LokaPuts-hanke käynnistyi heinäkuussa 2003 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2005 loppuun saakka. LokaPuts-hankkeen tarkoituksena on auttaa hajaasutuksen kiinteistönomistajia mm. talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimusten selvittämisessä ja tehostamistarpeen määrittämisessä kiinteistökohtaisesti. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyn kehittämistä hankkeessa tehdään koerakentamiskohteiden toteutuksen ja seurannan avulla. Hankkeen aikana toteutetaan kiinteistöille 4-5 koerakentamiskohdetta (jätevedenpuhdistamoa), joiden rakentamisvaiheessa järjestetään työnäytös kaikille asiasta kiinnostuneille. Hanke vastaa koerakentamiskohteiden suunnittelusta ja työnjohdosta. Ensimmäinen työnäytös pidettiin Sirpa ja Oiva Nyrhisen tilalla 9.10.2003 Liperissä. Tämän koerakentamiskohteen puhdistamotyyppinä oli IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforin poistolla (biotiitillä). Toinen työnäytös järjestettiin Urho ja Marja Tapasen tilalla 2.6.2004 Rääkkylässä. Puhdistamona oli matala maasuodatin lisättynä fosforinpoistokaivolla (FILT 1400). Kolmas koerakentamiskohde toteutettiin Esko ja Veikko Mustosen tilalla Kiteellä työnäytöksenä 9.6.2004. Puhdistamona oli Upoclean Milk panospuhdistamo. Neljäs koerakentamiskohde (WehoPuts 6-panospuhdistamo) asennettiin Esko Timosen tilalla Kiteellä 14.9.2005. Lisäksi Ympäristö Raidan, Jitan ja Teoplastin puhdistamojen asennusvaiheessa on järjestetty työnäytöksiä eri puolilla maakuntaa (Kiteellä, Kontiolahdella, Ilomantsissa ja Nurmeksessa). 2. Työnäytöksen valmistelu Maasuodattamojen työnäytöskohteita haettiin lehti-ilmoituksella ja -jutuilla sekä paikallisille viranomaisille tehdyillä kyselyillä ja tiedotuksilla. Kyseiseen puhdistamoon Polvijärven ja Outokummun seudulla kiinnostuneita oli vähän: tosimielellä vain yksi kiinteistö eli Polvijärven kunnan omistama Kumpulan kiinteistö. Työnäytöskohteen maapuhdistamosuunnitelma laadittiin heinäkuussa. Työnäytöksen lehti-ilmoitukset julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa sunnuntaina 16.10.2005 ja paikallislehti Outokummun Seudussa maanantaina 17.10.2005. Ennen työnäytöstä kumparesuodatuskentän, viemäröintien ja säiliöiden asennus tehtiin 17-20.10.2005. 3. Työnäytös 20.10.2005 klo 12-15 Työnäytöksessä toimitusjohtaja Kari Kohtala Jitalta esitteli kumparesuodatuskentän toimintaperiaatteen. Työnäytökseen osallistuneet saivat tilaisuuden tutustua maapuhdistamoon sekä kysyä asiantuntijoilta puhdistamoon liittyvää ja muuta ajankohtaista jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui noin 30-40 jätevesien käsittelystä kiinnostunutta kiinteistönomistajaa.
Kumparesuodatuskentän rakenne oli koko työnäytöksen ajan esillä. Täyttötyö ja viimeistely tehtiin pääosin vasta työnäytöksen jälkeisenä päivänä. 4. Kumparesuodatuskentän rakenne ja toimintaperiaate Matalaan perustetussa maasuodattamossa eli kumparesuodatuskentässä jäteveden esikäsittely tapahtuu riittävän moniosastoisessa saostussäiliöissä (vähintään 3-osastoisessa), jossa kelluva ja laskeutuva aines erotellaan jätevedestä. Tälle kahden vuokrarivitalon (maksimissaan 10 asukkaan) kohteelle asennettiin kaksi erillistä Jitan muovista saostussäiliötä, ensin 3-osastoinen 3 m 3 saostussäiliö ja sen perään 2-osastoinen 1 m 3 saostussäiliö. Saostussäiliöt ankkuroitiin valmisbetonilaatoilla ja säiliöiden ympärystäyttö tehtiin hiekalla. Saostussäiliöltä jätevedet johdettiin 110 mm viemäriputkella pumppukaivolle, jossa uppopumppu huolehtii jäteveden siirrosta jakokaivolle. Jakokaivo asennettiin hiekka-alustalle. Jakokaivon tehtävänä on jakaa jätevesi tasaisesti maasuodatusjärjestelmään. Maasuodattamon kaivanto tehtiin vaakasuoraan, sillä ko. puhdistamolla halutaan imeyttää jätevettä myös paikalliseen maaperään. Sen jälkeen kaivannon pohjalle rakennettiin 30 cm kokoomakerros salaojasorasta, johon 110 mm kokoomaputkisto (musta putkisto) asennettiin 0,5 % kaltevuuteen. Kokoomaputkisto liitettiin kokoomakaivoon, joka toimii tarvittaessa näytteenottokaivona. Kokoomakerroksen päälle asennettiin kokonaispaksuudeltaan 80 cm suodatinhiekkakerros noin 25-30 cm kerroksina välillä kevyesti 150 kg:n täryttimellä tiivistäen. Suodatinhiekan päälle levitettiin 30 cm jakokerros 16-32 mm sepelistä, johon asennettiin 110 mm imeytysputkisto (sininen putkisto) 0,5 % kaltevuuteen. Putkistojen kaltevuus tarkistettiin vaaituskoneen ja pitkän vatupassin avulla. Jakokerrossepelin päälle asennettiin lämmöneristelevyt. Lämpöeristeen päälle tuli suodatinkangas ja sen päälle 60 cm paksuinen täytemaakerros. Kokoomakaivolta purkuputki johdettiin ojaan. Maasuodattamon toimintaperiaatteena on, että jätevesi puhdistuu suodatinhiekan läpi painuessaan (biologisesti ja fysikaalis-kemiallisesti). Maasuodattimen tärkein puhdistusprosessi tapahtuu suodatinhiekan yläpintaan muodostuvassa biokerroksessa (paksuus noin 1-10 mm), jossa orgaaninen aine (BOD) hajoaa ja tietty osa ravinteista sitoutuu. Lisäksi kiintoainetta ja ravinteita sitoutuu mekaanisesti suodattumalla hiekkaan. Pääasiallinen fosforin pidätys maasuodattimessa tapahtuu kemiallisella adsorptiolla. Maasuodattamolla voidaan saavuttaa talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset. Tutkimusten mukaan maasuodattamon fosforinpoistoteho voi alentua ajan myötä. Tarvittaessa sen fosforinpidätystehoa voi kuitenkin tehostaa esisaostuksella, jälkisaostuksella tai suodatuksella. 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit LokaPuts -hankkeen työnäytös toteutettiin yhteistyössä P-K:n ympäristökeskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Jitan ja Polvijärven kunnan kanssa. Urakoitsijana kohteella oli Seppo Sormunen Polvijärveltä. Suomen Salaojakeskus/LokaPuts hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta kumparesuodatuskentän asennukseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. lehti-ilmoitukset: Karjalainen 16.10.2005 ja Outokummun Seutu 17.10.2005. 2. lehtileikkeet: Outokummun Seutu 27.10.2005. 3. valokuvia kumparesuodatuskentän asennuksesta ja työnäytöksestä 2
Saostussäiliöt ankkuroitiin betonilaattoihin pohjaveden nostetta vastaan. Kuvassa on kaivannon pohjalle asennetut valmisbetonilaatat (1 m x 1 m x 0,25 m), joiden päälle asennettiin asennushiekka ja se tiivistettiin tärylevyllä. Ankkurointilaatat kiinnitettiin galvanoiduilla ketjuilla säiliön ympäri.
3-osastoisen 3 m 3 saostussäiliön perään asennettiin vielä 2-os. 1 m 3 saostussäiliö riittävän viipymän ja erottelun aikaansaamiseksi. Säiliöiden ympärys täytettiin hiekalla ja se tiivistettiin kerroksittain 150 kg täryttimellä. Saostussäiliöltä jätevedet johdetaan pumppukaivoon. Kuvassa näkymä pumppukaivon sisältä. Kaivon pohjalla on uppopumppu pinnansäätölaitteineen, joka huolehtii jäteveden siirrosta paineputkea pitkin jakokaivolle.
Kuvassa on 110 mm muoviputki asennettuna pumppukaivolta jakokaivolle. Putken sisällä kulkee 32 mm paineputki. 110-putki on asennettu riittävän tuuletuksen varmistamiseksi. Pumppukaivoon asennettiin hälytys merkkivalolla. Kuvassa jakokaivo sisältä. Jakokaivon sisällä on virtaussäätimet, joilla säädetään tasainen virtaus jokaiseen jakoputkeen.
Kaivannon pohja kaivettiin vaakasuoraan. Sen päälle rakennettiin 30 cm kokoomakerros salaojasorasta. Kuvassa on meneillään kokoomaputkistojen asennus ja kaltevuuden mittaus. Kokoomaputkiston kaltevuus on 0,5-1%. Kokoomakerroksen päälle asennettiin 80 cm paksuinen suodatinhiekkakerros 25-30 cm kerroksina välillä täryttimellä tiivistäen.
Jakokerros tehtiin 16-32 mm sepelistä. Sininen 110 mm imeytysputkisto asennettiin 0,5 % kaltevuuteen. Edessä näkyy kokoomakaivo, johon musta kokoomaputkisto tuo puhdistuneen jäteveden. Poikkileikkauskuva maasuodattimen rakenteesta. Ylhäältä alaspäin ovat täytemaa (60 cm), suodatinkangas, lämmöneriste, jakokerros imeytysputkistoineen (30 cm), suodatinhiekkakerros (80 cm) ja kokoomakerros kokoomaputkistoineen (30 cm).
Työnäytöksessä Jitan toimitusjohtaja Kari Kohtala esitteli kumparesuodatuskentän toimintaperiaatteen. Työnäytökseen osallistui 30-40 asiasta kiinnostunutta. Kahden talouden kumparesuodatuskenttä valmiina täyttötyön ja viimeistelyn jälkeen. Kuvassa oikealla ovat saostus-, pumppu- ja jakokaivo ja kokoomaputkien tuuletusputket sekä vasemmalla imeytysputkien tuuletusputket ja kokoomakaivo.