LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä"

Riitta-Liisa Eeva-Liisa Laaksonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 3. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, OULU, puh. (08) , fax (08) Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, KUOPIO puh. (017) , fax (017)

2 1 (2) LOKAPUTS HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN UPOCLEAN MILK- PANOSPUHDISTAMON RAKENTAMISESTA KITEELLÄ 1. Taustaa LokaPuts-hanke käynnistyi heinäkuussa 2003 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2005 loppuun saakka. LokaPuts-hankkeen tarkoituksena on auttaa hajaasutuksen kiinteistönomistajia mm. talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimusten selvittämisessä ja tehostamistarpeen määrittämisessä kiinteistökohtaisesti. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyn kehittämistä hankkeessa tehdään koerakentamiskohteiden toteutuksen ja seurannan avulla. Hankkeen aikana toteutetaan kiinteistöille 4-5 koerakentamiskohdetta (jätevedenpuhdistamoa), joiden rakennusvaiheessa järjestetään työnäytöksiä kaikille asiasta kiinnostuneille. Koerakentamiskohteet haetaan lehti-ilmoituksilla. Koerakentamiskohteet ovat matala maasuodatin fosforinpoistonkerroksella, vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla, 2-3 kiinteistön yhteinen panospuhdistamo ja jo toimivaan maasuodattimeen jälkisuodatin fosforin poiston tehostamiseksi. Hanke vastaa koerakentamiskohteiden suunnittelusta ja työnjohdosta. Ensimmäinen työnäytös pidettiin Sirpa ja Oiva Nyrhisen tilalla Liperissä. Koerakentamiskohteen puhdistamotyyppinä oli IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforin poistolla (biotiitillä). Toinen työnäytös järjestettiin Urho ja Marja Tapasen tilalla Rääkkylässä. Puhdistamona oli matala maasuodatin lisättynä fosforinpoistokaivolla (FILT 1400). 2. Työnäytöksen valmistelu Hankkeen kolmannen koerakentamiskohteen työnäytöksen valmistelu aloitettiin jo elokuussa 2003, kun koerakentamiskohteet laitettiin hakuun lehti-ilmoituksen avulla. Lehti-ilmoituksen ja infotilaisuuksien perusteella koerakentamiskohteista kiinnostui 26 kiinteistönomistajaa. Suurin osa oli maapuhdistamokohteista kiinnostuneita. Yhteisiin panospuhdistamoihin kiinnostuneita oli todella vähän: kaksi kiinteistönomistajaa. Upoclean-panospuhdistamon koerakennuskiinteistöksi valittiin Esko ja Veikko Mustosen tila. Mustosen tilan valintaan vaikuttivat mm. tilan sijainti I-luokan pohjavesialueella sekä kahdesta omakotitalosta ja yhdestä maitohuoneesta tuleva sopiva jätevesimäärä (maksimi 1800 l/d). Työnäytöksen lehti-ilmoitukset julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa sunnuntaina ja paikallislehti Koti-Karjalassa lauantaina Panospuhdistamon asennus tehtiin neljänä päivänä. Maitohuoneen pumppukaivon ja neutralointisäiliön sekä etusaostussäiliön ja Upoclean Milk-panospuhdistamon asennus tehtiin 7.6. Imeytyskentän, paineviemärin, saostussäiliön ja pumppukaivon asennus tehtiin 8.6. Painovoimainen viemäri talolta toiselle ja tarkastuskaivojen asennus tehtiin työnäytöspäivänä 9.6. ja kaikki lopputäytöt tehtiin Työnäytöspäivänä panospuhdistamon säiliöt ja imeytyskentän rakenne olivat koko ajan näkyvissä. Lopputäytöt tehtiin vasta työnäytöksen jälkeen.

3 2 3. Työnäytös klo Työnäytöksessä Timo Roiha ja Päivi Kaleva Uponor Suomi Oy:sta esittelivät panospuhdistamon toimintaperiaatteen. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua panospuhdistamon rakenteeseen ja toimintaan sekä kysyä asiantuntijoilta lisätietoja ajankohtaisista jätevesiasioista. Työnäytökseen osallistui noin 50 jätevesiasioista kiinnostunutta osallistujaa. 4. Koerakentamiskohteen rakenne ja toimintaperiaate Koekohteena toteutetussa Upoclean Milk -panospuhdistamossa käsitellään kahden omakotitalon ja yhden maitohuoneen jätevedet. Upoclean Milkpanospuhdistamopaketti koostuu neutralointisäiliöstä, etusaostussäiliöstä ja puhdistamon saostussäiliöstä, prosessisäiliöstä ja ohjausyksiköstä. Tämän lisäksi kohteessa tarvittiin viemäriputkea, paineputkea, uppopumppuja, 0,5 m 3 ja 1 m 3 pumppukaivoja, tarkastuskaivoja, 3 m 3 saostussäiliö ja imeytyspaketti. Itse panospuhdistamossa on 2 m 3 saostussäiliö ja 2 m 3 prosessisäiliö. Prosessisäiliö täytetään ottamalla saostussäiliöstä tietty määrä (300 l) jätevettä, joka käsitellään automaattisesti biologis-kemiallisessa prosessissa asetetun ohjelman mukaisesti. Panospuhdistamo voi maksimissaan käsitellä 6 panosta vuorokaudessa. Jäteveden esikäsittely tapahtuu neutralointi-, etusaostus- ja saostussäiliöissä. Puhdistamossa mammuttipumppu siirtää jätevettä prosessisäiliöön, kunnes prosessisäiliön aloitustaso täyttyy ja prosessi käynnistyy. Pumppu tuottaa prosessisäiliöön ilmastus-vaikutuksen, jolla nopeutetaan orgaanisten aineiden biologista hajoamista. Saostuskemikaalia annostellaan prosessisäiliössä fosforin kiinniottamiseksi. Kemikaalin kulutus on noin 0,8 dl/panos. Ilmastusjakson jälkeen tulee laskeutus, jonka aikana veden virtaus prosessisäiliössä on pysähdyksissä. Ylijäämäliete palautetaan laskeutusjaksojen välissä saostussäiliöön. Puhdistusprosessin päätyttyä puhdistunut jätevesi johdetaan purkuputkella näytteenottokaivon kautta maahan imeyttämöön. Jälkikäsittelyä varten tehty imeytyskenttä on pintaalaltaan noin 45 m 2. Upoclean Milk-panospuhdistamolla voidaan saavuttaa seuraavat puhdistustehot: Kuormittaja: Vähenemä: BOD % (biologinen hapenkulutus) P tot % (kokonaisfosfori) N tot % (kokonaistyppi) Koerakentamiskohteen toteutuneet kustannukset olivat ilman työnäytöskuluja (lehti-ilmoitukset, kahvitarjoilu) noin euroa. Koelaitoksen puhdistustuloksia seurataan vuoden 2004 loppupuolelta vuoteen 2005 saakka erillisen seurantaohjelman mukaisesti. 5. Koerakentamiskohteen yhteistyökumppanit LokaPuts -hankkeen koerakentamiskohde toteutettiin yhteistyössä P-K:n ympäristökeskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Esko ja Veikko Mustosen, Rautia Hurri Ky:n, Savon Salaojan, Uponor Suomi Oy:n ja Kiteen kaupungin kanssa. Suomen Salaojakeskus/LokaPuts hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta koerakentamiskohteen rakentamiseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. lehti-ilmoitukset Karjalainen ja Koti-Karjala lehtileikkeet: Koti-Karjala ja Karjalan Maa valokuvia panospuhdistamon asennuksesta ja työnäytöksestä

4 Maitohuoneen jätevedet johdettiin pumppukaivoon. Tuloviemäri oli betonia, liitos V110-putkeen tehtiin supistusyhteellä. Pumppukaivon ympärystäyttö tehtiin hiekalla kuten muidenkin kaivojen asennus. Grundfosin KP 150 uppopumppu asennettuna 0,5 m 3 :n pumppukaivossa. 50 mm:n PEM-paineputken ja uppopumpun välissä käytettiin taipuisaa paineputkea ja putket liitettiin asianmukaisilla liittimillä.

5 Maitohuoneen jätevedet pumputaan uppopumpun avulla paineputkea pitkin neutralointisäiliöön. Liitos säiliöön supistusyhteellä. Edessä neutralointisäiliö ja sen takana etusaostussäiliö. Neutralointisäiliöstä viemäröinti V110-putkella etusaostussäiliöön. Asuinrakennuksilta jätevedet tulevat paineputkella (eristetty) etusaostussäiliölle. Liitos tehty 110/ asteen muhvikulmalla ja supistusyhteellä.

6 Neutralointisäiliö (Uponor Sako Matala) sisältä. Säiliö on 3-osastoinen ja tilavuudeltaan 2 m 3. Lähtöputkessa on T-haara mm. rasvan erottamiseksi. Etusaostussäiliö ylhäältä päin kuvattuna. Säiliö on 2-osastoinen ja tilavuudeltaan 2 m 3. Kuvassa vasemmalla näkyy vihreä tuuletusputki.

7 Panospuhdistamo asennettiin vaakasuoraan kaivantoon. Ympärystäyttö tehtiin hiekalla. Kuvassa vas. 2 m 3 etusaostussäiliö, oikealla 4 m 3 puhdistamo. Puhdistamon 1-os. ja 2-os. ovat saostussäiliöosioita. Kuvassa katsotaan puhdistamon ensimmäisen huoltoluukun kannen alle. Ylijäämälietteen palautus tapahtuu tähän osastoon (palautusputki näkyy kuvassa).

8 Puhdistamon kolmannen huoltoluukun alla näkyy kemikaaliastia, jonka alapuolella on puolestaan prosessisäiliö. Fosforinsaostuskemikaalina Upoclean Milkissä käytetään polyalumiinikloridia. Kemikaalikulutus on n. 0,8 dl/panos. Neljännestä huoltoaukosta näkyy prosessisäiliö ja -laitteistoa. Upoclean Milk puhdistaa jokaisen jätevesipanoksen samansuuruisissa 300 litran erissä.

9 Puhdistamon ohjauskeskus sijaitsee kaapissa. Ainoat liikkuvat osat sijaitsevat täällä. Mammuttipumppu (kompressori) on kaapin alaosassa oikealla. Puhdistamolta puhdistunut jätevesi johdetaan näytteenottokaivon kautta maahan imeyttämöön. Kuvassa asennetaan imeytyskentän jakokerrossepeliä imeytysputkien päälle. Etualalla jakokaivo, taustalla tarkastus/tuuletusputket.

10 V. Mustosen asuinrakennuksessa oli kaksi erillistä WC ym. vesien viemäröintiä. Toisen viemärin jätevedet johdettiin saostussäiliölle tarkastuskaivon kautta ja yhdistettiin muhvihaaralla E. Mustosen talolta tulevaan viemäriin ennen saostussäiliön toiseen osastoon johtamista. 3-os. 3 m 3 :n saostussäiliön huoltoluukkuja jatkettiin nousuputkilla. Toiselta talolta jätevedet johdettiin saostussäiliön 2-osastoon (tehtiin V110-putkelle reikä huoltoaukon kaulalle ja liitos läpivientitiivisteellä). Taustalla näkyy pumppukaivon korotusosaksi ja huoltotilaksi tehty betonirengaskaivo.

11 Työnäytöksessä Päivi Kaleva Uponorista esitteli asiasta kiinnostuneille puhdistamon toimintaperiaatteen. Työnäytökseen osallistui noin 50 osallistujaa. Kuvassa vas. reunassa etualalla neutralointisäiliö, sen takana etusaostussäiliö ja sen takana Upoclean Milkpanospuhdistamo, jonka perässä näytteenottokaivo. Taustalla imeytyskenttä.

Samankaltaiset tiedostot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100