LokaPuts hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LokaPuts hanke 1.7.2003-30.6.2006"

Transkriptio

1 Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hanke Hankenumero GA Loppuraportti Petri Kurki Suomen Salaojakeskus SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, OULU, puh. (08) , faksi (08) Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, KUOPIO, puh. (017) , fax (017)

2 Lukijalle LokaPuts-hanke toimi Pohjois-Karjalassa noin kolmen vuoden ajan. Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien maatilojen, omakotitalojen ja loma-asuntojen jätevesien käsittelyä ja vähentää niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Hanke saavutti asetetut tavoitteensa erittäin hyvin, osa tavoitteista jopa ylitettiin. Hankkeella oli erityisesti merkitystä ajankohtaisten jätevesiasioiden tiedottamisessa. Hankkeen palveluihin osallistui yhteensä 943 henkilöä. Hankkeesta saatujen hyvien tulosten innoittamana syntyi LokaPuts jatkohanke, joka jatkaa haja-asutuksen jätevesijärjestelmien kehittämistyötä tutkimalla 8-9 puhdistamon toimivuutta lähitulevaisuudessa. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita yhteistyötahoja hyvästä yhteistyöstä, jonka avulla LokaPuts-hanke on voitu menestyksekkäästi toteuttaa. Petri Kurki Suomen Salaojakeskus Oy PL 5, JOENSUU puh fax (013)

3 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Hankkeen tausta, lähtökohdat ja aikataulu Hankesuunnitelma Hankeorganisaatio Sivu 4. Hankkeen toteutus Selvityskäynnit Koerakentamiskohteet Työnäytökset Koulutukset Tiedottaminen Hankkeen tulokset Määrälliset tulokset Laadulliset tulokset Toteutuksen arviointi Ohjausryhmän arvio Suomen Salaojakeskuksen arvio Hankkeen toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi Koulutukseen osallistujat Seminaarin osallistujat Kuntien rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiset Hankkeen talous Jatkotoimenpiteet ja ehdotukset Liitteet: 1. Tiivistelmä hankesuunnitelmasta 2. Kiinteistön selvitystiedot jäteveden käsittelystä eli LokaPuts-hankkeen selvityslomake 3. Koerakentamiskohteilta vaadittavat tulokset ja puhdistustulokset 4. Koulutusten ja seminaarin ohjelma 5. Arviointikyselylomake/palautelomake 6. Tiivistelmä yhdestä LokaPuts-hankkeen PowerPoint-diaesityksestä 7. Arviointimatriisi 8. Hankkeen rahoitussuunnitelma, kustannusarvio, toteutunut rahoitus ja toteutuneet menot 9. Hankkeen tuottamat yhteenvedot ja raportit 10. Hankkeesta julkaistut artikkelit 11. Esimerkkejä lehtileikkeistä

4 3 Tiivistelmä LokaPuts eli Haja-asutusalueen jätevedet puhtaammiksi Pohjois-Karjalassa -hanke käynnistyi ja kesti saakka. Hankkeen tärkeimpinä rahoittajina olivat Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Muut rahoittajat ja yhteistyökumppanit hankkeessa olivat alueen kunnat, Fann Ympäristötekniikka, Jita, Kemira GrowHow, KWH Pipe, Propipe, Raita Environment, Teoplast ja Uponor Suomi. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ja vähentää niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Tärkeimpinä keinoina hankkeen toteutuksessa olivat tiedottaminen, koerakentamiskohteiden rakentaminen ja seuranta sekä haja-asutusalueen kiinteistöille tehdyt selvityskäynnit. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin, osa määrällisistä tavoitteista jopa ylitettiin kaksinkertaisesti. Laadullisia tavoitteita oli vaikea mitata, mutta hankkeella oli positiivista merkitystä jätevesikuormituksen vähentämiseen haja-asutusalueella. Tosin kuormituksen vähenemisen vaikutus näkyy vasta hankkeen päättymisen jälkeen, muutaman vuoden kuluttua. Hanke oli kuitenkin vaikutukseltaan ympäristöpositiivinen. Ajankohtaisista jätevesiasioista tiedotettiin viidessä infotilaisuudessa 94 asukkaalle, selvityskäyntejä tehtiin 329 tilalle, jätevesien käsittelystä koulutusta annettiin yhteensä 193 henkilölle, työnäytöksissä esiteltiin jätevesijärjestelmiä vähintään 327 henkilölle ja jätevesien käsittelyn tehostamisesta saatiin kiinnostumaan 141 kiinteistönomistajaa. Hankkeen aikana kehitettiin haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä rakentamalla viisi koerakentamiskohdetta, joita seurattiin ajoittain viisi näytekertaa puhdistamoa kohti. Lisäksi seurattiin yhden aiemmin toteutetun puhdistamon toimivuutta. Seurannassa oli siis kuusi puhdistamoa, joista neljä oli asumisjätevesiä ja kaksi maitohuonejätevesiä käsittelevää puhdistamoa. Puhdistamotyyppeinä olivat kaksi fosforinpoistolla tehostettua maapuhdistamoa ja neljä laitepuhdistamoa, joista kolme oli panospuhdistamoita ja yksi biosuodatin. Seurantatulosten perusteella voidaan sanoa, että nykyisillä puhdistustekniikoilla on mahdollista saavuttaa talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset. Lähes kaikki puhdistamot poistivat orgaanista ainetta ja typpeä asetuksen vaatimusten mukaisella tavalla, mutta fosforin osalta puolet puhdistamoista jäi peruskäsittelyvaatimuksen alapuolelle, yksi tosin niukasti ja kaksi puhdistamoa selvästi. Monella puhdistamolla fosforinpoistossa esiintyi vaihtelua myös eri näytekertojen välillä. Erityisesti laitepuhdistamoissa tulee olla tarkkana fosforin saostuskemikaalin riittävyyden kanssa, mutta myös niiden monimutkaisempi tekniikka, kuten sähköä vaativat pumput ja kompressorit ym. ovat alttiimpia häiriöille. Fosforinpoistolla tehostetut maapuhdistamot toimivat seurannan aikana tasaisemmin kuin laitepuhdistamot. Myös osa laitepuhdistamoista toimi erinomaisesti koko seurannan ajan, mutta osalla oli ongelmia fosfori- ja typpipäästöjen suhteen. Seurannassa oli kutakin puhdistamotyyppiä vain yksi puhdistamo, joten tuloksia ei voida yleistää. Tarkkailussa olleiden puhdistamoiden tuloksia kannattaa vertailla muiden tutkimushankkeiden tuloksiin, jotta puhdistamoista saa enemmän toimivuustietoa puhdistamovalinnan perusteeksi. Hankkeelle asetetuissa tavoitteissa jäätiin ainoastaan maasuodattamon jälkisuodinkaivon kehittämistyössä, koska hankkeen tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa yksi oma fosforinpoistokaivo jo toteutetun maasuodattamon perään. Aiheesta pidettiin palaveri Kemira GrowHow`n kanssa, mutta sopivaa kohdetta eikä kaivorakenteeseen soveltuvaa fosforinpoistomassaa löydetty hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeen aikana tehtiin useita raportteja mm. koerakentamiskohteiden työnäytösraportit ja seurantaraportti, jotka on tarkoitettu niin viranomaisten kuin suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden käyttöön.

5 4 1. Hankkeen tausta, lähtökohdat ja aikataulu Hanke laitettiin Suomen Salaojakeskuksen toimesta vireille , jolloin hakemus ja hankesuunnitelma toimitettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskukseen EU-rahoitusta varten. Hankkeen suunnitteluvaiheessa pidettiin tärkeänä jätevesien käsittelyn kehittämistä, koska uusi talousjätevesiasetus oli kiristämässä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyvaatimuksia. Sen takia hankkeen toteutukseen otettiin koerakentamiskohteiden rakentaminen ja niiden seuranta. Haja-asutusalueen kiinteistöt valittiin hankkeen kohderyhmäksi siksi, että asetus koskee maaseudun kaikkia kiinteistöjä mm. loma-asuntoja, omakotitaloja ja maatiloja. Hankesuunnitelmaa täydennettiin ja rahoituspäätös hankkeesta tuli Hankkeen lähtökohtia pohtiva aloituspalaveri pidettiin , jolloin sovittiin mm. koerakentamisvaihtoehdoista ja ohjausryhmän kokoonpanosta. LokaPuts hanke kuului Itä- Suomen tavoite 1-ohjelmaan, toimintalinjaan 4 ja toimenpidekokonaisuuteen 4.3. Hanke oli pääosin Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen rahoittama (80 %). Hankesuunnitelman mukainen toteutusaikataulu oli , mutta siihen haettiin koerakentamiskohteiden seurannan ja raportoinnin takia jatkoaikaa niin, että päättymispäivä oli lopulta Hankesuunnitelma Hankkeen tavoitteet on esitetty hankesuunnitelmassa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Tärkeimpinä keinoina hankkeen toteutuksessa olivat tiedottaminen, koerakentamiskohteiden rakentaminen ja niiden seuranta sekä kiinteistöille tehdyt selvityskäynnit. Hankkeen määrällisinä tavoitteina oli tehdä vähintään 150 selvityskäyntiä, toteuttaa 4-5 koerakentamiskohdetta, kouluttaa vähintään 100 urakoitsijaa, loka-autoyrittäjää ja suunnittelijaa sekä saada vähintään 100 kiinteistönomistajaa kiinnostumaan jäteveden käsittelyn tehostamisesta hankkeen aikana. Hankesuunnitelman tiivistelmä on loppuraportin liitteenä (liite 1), josta selviää hankkeen tavoitteet ja keinot tarkemmin. 3. Hankeorganisaatio LokaPuts-hankkeen vastuullisena hakijana oli Suomen Salaojakeskus. Hankkeen vetäjänä työskenteli hankevastaava Petri Kurki. Hankkeen johtajana toimi toimitusjohtaja Juha Arola ja Mika Mikkola Hankkeessa oli ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli hankkeen etenemisen ja laillisuuden seuranta sekä sen toiminnan kehittäminen. Seurantaryhmään kuuluivat EU-koordinaattori Anna-Liisa Tanskanen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta, vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta, ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama Kontiolahden kunnasta, rakennustarkastaja Kari Tanskanen Liperin kunnasta, toimitusjohtaja Juha Arola/Mika Mikkola Suomen Salaojakeskuksesta ja hankevastaava Petri Kurki Suomen Salaojakeskuksesta.

6 5 4. Hankkeen toteutus 4.1 Selvityskäynnit Tilausten perusteella jätevesien käsittelystä kiinnostuneille kiinteistöille tehtiin selvityskäyntejä, joilla käytiin läpi kiinteistön jätevesien käsittelyn nykytila ja tehostamistarve. Lisäksi selvityskäynnillä esiteltiin eri jätevesien käsittelyvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Selvityskäynnillä täytettiin hankkeen selvityslomake (liite 2). Selvityskäynnin yhteydessä jaettiin laitevalmistajien esitteitä. Selvityskäyntien määrät kunnittain hankkeen aikana on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Selvityskäyntejä on tehty hankkeen aikana seuraavasti: Kunta Selvityskäynnit yhteensä kpl Eno 4 Ilomantsi 28 Joensuu 29 Juuka 8 Kesälahti 1 Kitee 61 Kontiolahti 26 Lieksa 17 Liperi 58 Nurmes 24 Outokumpu 6 Polvijärvi 17 Pyhäselkä 4 Rääkkylä 24 Tohmajärvi 25 Valtimo 1 Yhteensä Koerakentamiskohteet Hanke toteutti vuosina viisi koerakentamiskohdetta: tehostetulla fosforinpoistolla toteutetun vaakavirtausmaasuodattimen, matalan maasuodattamon fosforinpoistokaivolla, kahden talouden ja yhden maitohuoneen yhteisen panospuhdistamon, kahden talouden panospuhdistamon ja yhden talouden panospuhdistamon. Kohteita seurattiin ajoittain viisi näytekertaa puhdistamoa kohti. Lisäksi hanke tarkkaili yhden aiemmin toteutetun biosuodattimen toimintaa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Kemira GrowHow`n kanssa yhteistyössä oma fosforinpoistokaivo jo toteutetun maasuodattamon perään, mutta se ei toteutunut, koska sopivaa kohdetta ja kaivorakenteeseen soveltuvaa uutta fosforinpoistomassaa ei löytynyt hankkeen toteutuksen aikana. Puhdistamot rakennettiin ns. työnäytöskohteina eli rakentamisvaiheessa järjestettiin esittelytilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille. Puhdistamoiden asennuksen laadun valvonta ja rakentamisvaiheiden dokumentointi valokuvaamalla tehtiin työmaalla hankkeen toimesta. Kohteista laadittiin työnäytösraportit, joissa eri työvaiheet on esitetty valokuvin.

7 Tutkimuksessa seurattiin kuutta eri puhdistamoa, joista kaksi oli eri maapuhdistamotyyppiä ja neljä eri pienpuhdistamoa. Neljä puhdistamoista oli asumajätevesikohteita ja kaksi maitotilakohteita. Puhdistamoiden keskimääräiset reduktiot ja vedenkulutusarviot on esitetty taulukossa 2. Puhdistamoiden fosfori- ja typpireduktioissa oli suuriakin vaihteluja. Puolet puhdistamoista poisti fosforia keskimäärin asetuksen mukaisesti, mutta kolmanneksella puhdistustulokset jäivät asetuksen 85 % tai 70 % käsittelyvaatimuksen alle. Kaksi kolmannesta poisti typpeä asetuksen vähintään 40 % käsittelyvaatimuksen mukaisesti ja kolmannes vähintään 30 % käsittelyvaatimuksen täyttävästi. Fosforivähenemien suhteen kolme parhaiten toimivaa puhdistamotyyppiä olivat matala maasuodattamo FILT jälkisuodinkaivolla, IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla ja Raita PA 2.0-panospuhdistamo. Typpireduktion osalta kolme parhaiten toimivaa puhdistamotyyppiä olivat Raita PA 2.0-panospuhdistamo, matala maasuodattamo + FILT 1400 ja MH 2-puhdistamo. BOD 7 -reduktioiden suhteen kolme parhaiten toimivaa puhdistamotyyppiä olivat matala maasuodattamo + FILT 1400, Upoclean Milk ja Raita PA 2.0- panospuhdistamo. Seurattujen puhdistamoiden fosforipäästöt ympäristöön vaihtelivat melko paljon. Asumajätevesikohteiden puhdistamoista kolme neljästä poisti fosforia asetuksen mukaisesti, mutta yhdellä neljästä oli ongelmia. Maitotilakohteissa Upoclean Milkin fosforipäästö 2,5 g/vrk oli hieman korkeampi kuin asetuksen 85 % käsittelyvaatimuksen mukaan laskettu fosforin sallittu enimmäispäästö 2,4 g/vrk, kun taas MH2-puhdistamon fosforipäästö 49,6 g/vrk oli selvästi suurempi kuin enimmäispäästöraja 8,8 g/vrk. Myös typpipäästöt vaihtelivat jonkin verran eri puhdistamotyyppien välillä. Noin kaksi kolmannesta puhdistamoista poisti typpeä asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen mukaisesti ja kolmannes täytti asetuksen lievemmän käsittelyvaatimuksen. Kaikki puhdistamot poistivat orgaanista ainetta jätevedestä erittäin hyvin, täyttäen asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen. Puhdistamoiden lähtevän jäteveden puhdistustulosten keskiarvot ja mediaanit (mg/l) on esitetty taulukossa 3. Maitotilakohteiden puhdistamoilla lähtevän jäteveden fosforipitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin asumajätevesikohteiden puhdistamoilla. Tähän yhtenä syynä on maitotilojen suurempi tulevan jäteveden kuormitus, mikä on pääosin peräisin fosfaattipitoisista pesuaineista. Puhdistamoilta saadut puhdistustulokset vaihtelivat jonkin verran eri näytekertojen välillä. Eniten vaihtelua oli fosforin ja typen suhteen. Myös kiintoainepitoisuuksissa oli vaihtelua. Suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat maapuhdistamoissa, joissa fosforinpoiston tehostamiseksi asennettua massaa karkasi lähtevään jäteveteen. 6 Taulukko 2. Puhdistamoiden keskimääräiset vähenemät (%) ja arvioidut veden kulutukset. Vähenemiä laskettaessa tulevan jäteveden pitoisuuksina käytettiin asetuksen kuormituslukujen ja vedenkulutusarvioiden perusteella saatuja arvoja. IN-DRÄNvaakavirtausmaasuodattimessa vedenkulutus on laskettu vesimittarin mukaan, muissa kohteissa panoslaskurin tai arvion mukaan. Kohde Veden kulutus l/asukas/d Veden kulutus l/d Kok-P % Kok-N % BOD 7 % Vaaka-MS+biotiitti ,8 43,1 96,7 MS + JS (FILT 1400) ,9 66,2 99,1 WehoPuts ,0 18,5 95,4 Raita PA ,6 71,2 97,4 Upoclean Milk (maitotila) ,4 31,5 98,7 MH2-puhdistamo (maitotila) ,8 58,4 97,0 Asetuksen peruskäsittelyvaatimus Asetuksen lievempi käsittelyvaatimus

8 Taulukko 3. Puhdistamoiden puhdistustulosten keskiarvot ja mediaanit (puhdistamolta lähtevän jäteveden pitoisuudet mg/l). Kohde Näytteet lkm Kok-P mg/l Kok-N mg/l BOD mg/l Kiintoaine mg/l ka md ka md ka md ka md Vaaka-MS+biotiitti 5 1,8 1,2 79,6 72,0 16,6 19,0 77,6 61,0 MS + JS 5 0,03 0,016 43,0 53,0 4,2 < 3 103,5 34,0 WehoPuts ,0 20,0 103,8 100,0 20,6 20,0 38,6 34,0 Raita PA ,94 1,8 36,6 28,0 11,6 8,0 33,0 26,0 Upoclean Milk (maitotila) 5 4,1 3,7 60,6 60,0 6,8 6,0 4,6 3,6 MH2-puhdistamo (maitotila) 5 47,2 50,0 38,8 42,0 9,8 6,0 26,2 9,3 Loppuraportin liitteessä 3 on esitetty seurattujen puhdistamoiden vaadittavat tulokset ja saavutetut puhdistustulokset. Koerakentamiskohteiden seurannasta on valmistunut erillinen seurantaraportti vuonna 2006 ja siitä löytyy lisätietoa eri puhdistamoiden toteutuksesta, puhdistustuloksista ja toimivuudesta. 4.3 Työnäytökset LokaPuts-hanke järjesti työnäytökset viiden koerakentamiskohteen ja neljän maasuodattamon rakentamisen yhteydessä eri puolilla maakuntaa. Työnäytökseen osallistui laitevalmistajan edustaja, joka esitteli puhdistamon rakenteen ja toimintaperiaatteen. Työnäytökset kiinnostivat haja-asutusalueilla asuvia ihmisiä erittäin hyvin. Työnäytöksiin osallistui tapahtumapaikalla kerättyjen nimilistojen perusteella yhteensä 327 henkilöä (taulukko 4), mutta kaikki paikalla käyneet eivät kuitenkaan kirjoittaneet nimeään osallistumislistaan. Työnäytöspaikalla tehtyjen arvioiden mukaan yhdeksässä työnäytöksessä kävi noin 400 henkilöä. Puhdistamoista laadittiin työnäytösraportit, joissa asennuksen eri työvaiheet on esitetty valokuvin. Taulukko 4. Hankkeen järjestämät työnäytökset puhdistamoiden rakentamisvaiheessa ja niiden osallistujamäärät. Aika Paikka Kunta Osallistujat Nimilista Osallistujat Arvio Sirpa ja Oiva Nyrhinen Liperi Marja ja Urho Tapanen Rääkkylä Esko ja Veikko Mustonen Kitee Ari Karhinen ja Soile Hirvonen Kitee Jukka Nevalainen Kontiolahti Esko Timonen Kitee Jouni Tahvanainen Ilomantsi Marko Saastamoinen Nurmes Polvijärven kunta Polvijärvi Yhteensä Koulutukset Maanrakennusurakoitsijoille, loka-autoyrittäjille ja suunnittelijoille järjestettiin jätevesijärjestelmien rakentaminen, käyttö ja huolto koulutukset maaliskuussa 2004 Joensuussa ja Nurmeksessa. Koulutuksissa luennoitsijoina olivat muun muassa Hannu Kolehmainen Savon Salaojasta, Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskuksesta ja eri laitevalmistajien edustajat. Koulutuksen ohjelma on loppuraportin liitteenä (liite 4).

9 Kahteen tilaisuuteen osallistui yhteensä 108 henkilöä (taulukko 5). Käytännön koulutuspäivä järjestettiin urakoitsijoille koerakentamiskohteen (matala maasuodattamo + FILT 1400) rakentamisvaiheessa kesäkuussa Koulutukseen osallistui seitsemän urakoitsijaa. Haja-asutusalueiden jätevesihuolto-seminaari pidettiin maaliskuussa 2005 Joensuussa. Seminaarissa luennoitsijoina olivat mm. Jorma Kaloinen ympäristöministeriöstä ja Katriina Kujala-Räty Suomen ympäristökeskuksesta (liite 4). Seminaariin osallistui yhteensä 78 henkilöä (taulukko 5). Lisäksi puhdistamoiden toteutusneuvontaa tehtiin yhteensä 10 tilalla, joista viisi oli koelaitosten rakentamisvaiheessa, yksi biosuodattimen uusintavaiheessa ja neljä työnäytöskohteiden asennusvaiheessa. Työnäytökset olivat lähinnä maaseudun asukkaille kohdistettuja esittelytilaisuuksia, mutta myös tietynlaisia koulutustapahtumia. Työnäytöksiin osallistui vähintään 327 henkilöä. Kaiken kaikkiaan hankkeen kautta koulutusta sai yhteensä 193 henkilöä, kun siihen ei lasketa työnäytöksiin osallistuvia henkilöitä. Taulukko 5. Hankkeen järjestämät koulutukset ja niiden osallistujamäärät. Tilaisuus Aika Paikka Osallistujat Koulutus P-K:n Aikuisopisto, Joensuu 87 Koulutus Matkailukeskus Hyvärilä, Nurmes 21 Koulutus Urho Tapanen, Rääkkylä 7 Seminaari P-K:n Aikuisopisto, Joensuu 78 Yhteensä Tiedottaminen Hankkeen alkuvaiheessa syksyllä 2003 järjestettiin jätevesi-infotilaisuudet viidellä paikkakunnalla: Ilomantsissa, Kiteellä, Kontiolahdella, Nurmeksessa ja Outokummussa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 94 henkilöä (taulukko 6). Hanke on ollut esillä myös EU-rahoituspäivillä. Marraskuussa 2004 osallistuttiin Itä- Suomen EU-hankepäiville Leppävirralla, jossa LokaPuts-hanke esiteltiin Hyvä ympäristöseminaarissa. Lisäksi hanketta on esitelty syksyllä 2005 rahoittavan viranomaisen toimesta EU-rahoituksen koulutuspäivillä Virossa ja ympäristöministeriön toimesta keväällä 2006 Puolan ulkoministerille Helsingissä. Tiedotuksessa on käytetty mm. hankkeen Power Point-diaesityksiä, josta on yksi esimerkki loppuraportin liitteenä (liite 6). Hankkeen toiminnasta on tiedotettu alueen sanomalehdissä useaan otteeseen esim. koerakentamiskohteiden rakentamisvaiheessa ja koulutusten aikaan. Lehtiartikkeleita on ollut muun muassa sanomalehti Karjalaisessa, Karjalan Maassa, Järvi-Suomen Maaseudussa ja useassa paikallislehdessä (liite 10 ja 11). Hanketta koskevia lehtiartikkeleita on julkaistu yhteensä 39 (liite 10). Hankekokouksissa, joita pidettiin yhteensä kuusi, on tiedotettu hankkeen toiminnasta ohjausryhmän jäsenille. Sähköpostia on käytetty lähinnä ohjausryhmän jäsenten ja yhteistyökumppaneiden tiedotuksessa. Hanketiedotteita on jaettu työnäytösten ja koulutusten yhteydessä. Taulukko 6. Hankkeen järjestämät jätevesi-infotilaisuudet. Aika Paikka Osallistujat Kontiolahti, valtuustosali Outokumpu, valtuustosali Nurmes, valtuustosali Kitee, valtuustosali Ilomantsi, virastotalo, auditorio 16 Yhteensä 94

10 9 5. Hankkeen tulokset 5.1 Määrälliset tulokset Hankkeen määrälliset tavoitteet ja tulokset on esitetty taulukossa 7. Hanke saavutti tavoitteensa hyvin, suurin osa määrällisistä tavoitteista jopa ylitettiin reippaasti. Esimerkiksi selvityskäyntien määrä nousi yli kaksinkertaiseksi tavoitteeseen nähden. Taulukko 7. Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Mittari Tavoite Tulos Erotus Uudet tai säilytetyt työpaikat Mukana olevat yritykset Selvityskäynnit tiloille Koerakentamiskohteiden lukumäärä Jätevesijärjestelmistä kiinnostuneet tilat Koulutettavien lukumäärä Hankkeen edistämänä jätevesien käsittelyn tehostamisesta on saatu kiinnostumaan 141 kiinteistönomistajaa eli hankkeen tavoitteen vähintään 100 kiinnostunutta kiinteistöä ylittävästi. Kiinnostuneista kiinteistöistä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten moni on toteuttanut puhdistamon hankkeen aikana. Yhdeksän puhdistamoa on toteutettu koerakentamis- tai työnäytöskohteina hankkeen aikana. Selvityskäynti kiinteistöllä oli konkreettisin tapa selvittää tehostamistarve ja saada kiinteistönomistaja kiinnostumaan myös jätevesien käsittelyn tehostamisesta. Jos kiinnostuneiden määrää suhteuttaa selvityskäyntien määrään, voidaan sanoa, että selvityskäynneistä 43 % kiinnostui jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostamisesta. Eniten kiinnostusta jätevesijärjestelmien tehostamiseen oli Liperissä, Kiteellä, Joensuussa ja Ilomantsissa. Taulukko 8. Kiinnostuneet kiinteistöt kunnittain jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostamisesta vuosina : Kunta Kiinnostuneet kiinteistöt yhteensä Eno 4 Ilomantsi 13 Joensuu 17 Juuka 3 Kesälahti 1 Kitee 22 Kontiolahti 7 Lieksa 4 Liperi 32 Nurmes 8 Outokumpu 1 Polvijärvi 9 Pyhäselkä 4 Rääkkylä 7 Tohmajärvi 4 Valtimo 5 Yhteensä 141

11 Laadulliset tulokset Hanke on tuottanut lukuisan määrän raportteja mm. väliraportit, työnäytösraportit ja koerakentamiskohteiden seurantaraportin, joista on hyötyä myös tulevaisuudessa muun muassa jätevesineuvojille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, rakennus- ja ympäristöviranomaisille, kiinteistönomistajille ja eri puhdistamoiden laitevalmistajille (liite 9). Hankkeen ympäristövaikutukset ovat olleet myönteiset. Ympäristön tilaa ja hygieniaolosuhteita maaseudun tiloilla on parannettu rakentamalla toimivia jätevesijärjestelmiä. Hajaasutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on vähentynyt hankkeen vaikutuksesta. Hankkeella saatiin noin 1 % (142 kpl) alueen kiinteistöistä kiinnostumaan jätevesijärjestelmän tehostamisesta, tiloista osa on toteuttanut jätevesijärjestelmän hankkeen aikana. Osa puhdistamoista toteutuu vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen ympäristövaikutuksia on ollut vaikea mitata, mutta osaltaan hankkeen edistämää kuormituksen vähentymistä on luvassa pidemmällä aikavälillä. Hanke on ollut tasa-arvoasioissa sukupuolineutraali. Hanke on koonnut ympäristö- ja jätevesiasioista kiinnostuneita ihmisiä yhteen mm. puhdistamoiden työnäytöksissä ja jätevesijärjestelmien koulutuksissa ja seminaarissa eli hankkeella on ollut sosiaalistakin vaikutusta. Lisäksi ympäristötietous on kasvanut maaseudulla hankkeen ansiosta. 6. Toteutuksen arviointi 6.1 Ohjausryhmän arvio Ohjausryhmän arvio on tehty mm. hankkeen väliraporttien, arviointiasetelmien ja arviointimatriisin pohjalta. Arviointimatriisi on loppuraportin liitteenä (liite 7). LokaPuts-hanke on ollut kokonaisuudessaan keskimääräistä parempi ja tarpeellinen hanke. Hanke on antanut vahvan ammattimaisen alkusysäyksen jätevesijärjestelmien korjaamiseen ja rakentamiseen vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat olleet asianmukaisia ja riittäviä käytettävissä olleisiin resursseihin nähden. Toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin ja edistyminen on ollut tavoitteiden mukaista. Vuonna 2004 voimaan tulleen jätevesiasetuksenkin myötä hanke on ollut ajankohtainen. Hankkeesta saatava hyöty on ollut merkittävä ja pitemmällä aikavälillä jaettu tietotaito tulee paremmin esille. Ehkä hankkeen asiapitoisuuden yksinkertaistaminen kansantajuisemmaksi olisi tehnyt kuntalaisille asian ymmärtämisen helpommaksi. Kuitenkin kokonaisuutena hanke on onnistunut hyvin ja antanut vahvan ammattimaisen alkusysäyksen hajaasutusalueen jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja rakentamiseen. Tämän arvioinnin ovat tehneet ohjausryhmän puolesta Antti Suontama ympäristönsuojelusihteeri Kontiolahden kunta Kari Tanskanen rakennustarkastaja Liperin kunta

12 Suomen Salaojakeskuksen arvio Hankkeesta vastaavan Suomen Salaojakeskus Oy:n näkökulmasta katsoen LokaPuts-hanke on ollut osaltaan vastaamassa ajankohtaiseen ja erityisen laajaan kysymykseen hajaasutuksen jätevesien käsittelyn toteuttamisesta Suomessa. Hankkeen tulokset ovat vaikutuksiltaan joko alueellisia tai valtakunnallisesti sovellettavia. Hankkeen aikana on onnistuttu varsin hyvin tuomaan kiinteistönomistajien tietoisuuteen lainsäädännön vaatimuksia ja tapoja jätevesien käsittelyn järjestämiseksi. Määrälliset tavoitteet on saavutettu ja pääosin jopa selvästi ylitetty (arviointimatriisi, liite 7). Hankkeen toteutustapa on ollut tämän hetkiseen tilanteeseen, talousjätevesiasetuksen siirtymäajan alkuvaiheeseen nähden kaiken kaikkiaan sopiva ja riittävästi näkyvyyttä antava. Hanke ei ole täysin saavuttanut tuotekehityksen osalle asetettuja tavoitteita. Toisaalta epäsuorat vaikutukset ovat tämänkin tavoitealueen osalta oletettavasti varsin merkittäviä, sillä hankkeen puitteissa on tuotettu ja jaettu laajalti tietoa eri tuotteiden soveltuvuudesta eri olosuhteisiin. Tämä lienee helpottanut kiinteistönomistajien ja suunnittelijoiden päätöksentekoa laitevalinnoissa sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Tuotekehitykselle asetettujen tavoitteiden osalta voidaan lisäksi todeta, että vuoden 2006 keväällä alkava jatkohanke vastaa erityisesti näihin kysymyksiin. Hankkeen ohjausryhmätyöskentely on toiminut hyvin ja edesauttanut hankkeen onnistunutta toteuttamista. Yhteistyö rahoittajaviranomaisen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen, kanssa on niin ikään toiminut erinomaisesti. Mika Mikkola toimitusjohtaja Suomen Salaojakeskus Oy

13 Hankkeen toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi LokaPuts hankkeen järjestämissä koulutustilaisuuksissa pyydettiin osallistujilta palautetta. Koulutusten ja seminaarin palautelomakemallit ovat loppuraportin liitteenä (liite 5). Jätevesijärjestelmien rakentaminen, käyttö ja huolto-koulutukset järjestettiin Joensuussa ja Nurmeksessa Koulutusten kohderyhmänä olivat maanrakennusurakoitsijat, loka-autoyrittäjät, jätevesisuunnittelijat ja rakennus ja ympäristönsuojeluviranomaiset. Haja-asutusalueiden jätevesihuolto-seminaari oli Joensuussa Seminaarin kohderyhmänä olivat kaikki jätevesiasioista kiinnostuneet tahot. Kuntien rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille tehtiin arviointikysely LokaPutshankkeen toteutuksesta. Arviointilomake on loppuraportin liitteenä (liite 5) Koulutukseen osallistujat Kyselyyn vastasi 31,5 % (35 kpl) koulutuksiin osallistuneista. Tiedonsaanti hankkeesta Palautelomakkeeseen vastanneista noin kolmannes oli saanut tietoa koulutuksesta lehtiilmoituksesta ja noin 30 % kirjeen tai tiedotteen kautta. Seuraavaksi eniten tietoa oli saatu muulla tavalla, lähinnä työantajalta tai kunnasta. Tietoa oli saatu myös sähköpostitse tai puhelimitse hankkeen toteuttajalta ja tuttavan tai naapurin kertomana (kuvio 1). 20 % 5 % 10 % 3 % 30 % puhelimitse kirjeitse tuttavalta lehdestä sähköpostitse muulla tavalla 32 % Kuvio 1. Urakoitsijoiden ym. osallistuneiden tiedonsaanti koulutuksesta. Hankkeen vaikutus jätevesitietouden tuottamisessa Vastanneista 71 % arvioi, että hanke antoi hyvät valmiudet ja tiedot jäteveden käsittelyjärjestelmien suunnitteluun ja 14 %, että koulutus ei antanut riittäviä tietoja jätevesijärjestelmien suunnitteluun. Vastaajista 86 % ilmoitti hankkeen koulutuksen antaneen hyvät valmiudet jätevesijärjestelmien rakentamiseen. Hanke ei antanut riittäviä tietoja jätevesijärjestelmien rakentamiseen 11 % vastaajista. Vastanneista 88 % arvioi, että koulutus antoi hyvät tiedot jätevesijärjestelmien käytöstä ja huollosta ja 9 %, että ei antanut riittäviä tietoja.

14 13 Urakoitsijoiden tyytyväisyys hankkeen koulutukseen Palautelomakkeeseen vastanneista maanrakennusurakoitsijoista 68 % oli melko tyytyväisiä ja 29 % erittäin tyytyväisiä hankkeen koulutukseen. Koulutukseen melko tyytymättömiä oli 3 %. Erittäin tyytymättömiä ei ollut lainkaan (kuvio 2). 3 % 0 % 0 % 29 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen en osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön 68 % Kuvio 2. Urakoitsijoiden ym. osallistuneiden tyytyväisyys hankkeen koulutukseen. Mielipiteet koulutuksen järjestelyistä, tiedottamisesta ja asiantuntemuksesta Kouluarvosanoin arvioituna hankkeen Jätevesijärjestelmien rakentaminen, käyttö ja huolto -koulutuksen järjestelyt saivat urakoitsijoilta arvosanan 8,5 ja koulutuksen sisältö 8,3. Kouluttajien asiantuntemus sai arvosanan 8,7 ja koulutusmateriaali 8,2. Koulutuksen hinta sai arvosanan 8,7. LokaPuts-hankkeen järjestämät koulutukset saivat todistuksen keskiarvoksi 8,5. Käytännönläheisen koulutuspäivän tarpeellisuus Vastaajista 79 % piti tarpeellisena käytännönläheisen koulutuspäivän järjestämistä ja 22 % ei pitänyt tarpeellisena Seminaarin osallistujat Palautelomakkeeseen vastasi 28,2 % seminaariin osallistuneista. Tiedonsaanti hankkeesta Palautelomakkeeseen vastanneista yli kolmannes oli saanut tietoa seminaarista hankkeen toteuttajan lähettämällä kirjeellä. Lehti-ilmoituksella tiedon seminaarista sai noin neljännes vastaajista. Lisäksi tietoa seminaarista oli saatu hankkeen toteuttajalta puhelimitse tai sähköpostitse ja naapurilta tai tuttavalta (kuvio 3 ).

15 14 14 % 14 % 27 % 36 % puhelimitse kirjeitse tuttavalta lehdestä sähköpostilla 9 % Kuvio 3. Seminaariin osallistuneiden tiedonsaanti seminaarista. Tyytyväisyys hankkeen seminaariin Kyselyyn vastanneista 71 % oli melko tyytyväisiä ja 24 % erittäin tyytyväisiä hankkeen seminaariin. Vastaajista noin 5 % ei osannut sanoa mielipidettään, miten tyytyväinen tai tyytymätön oli hankkeen järjestämään seminaariin. Seminaariin tyytymättömiä ei ollut lainkaan (kuvio 4). 0 % 5 % 0 % 24 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen en osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön 71 % Kuvio 4. Seminaariin osallistuneiden tyytyväisyys hankkeen seminaariin. Mielipiteet hankkeen seminaarin järjestelyistä, ohjelmasta ja asiantuntemuksesta Kouluarvosanoin arvioituna Haja-asutusalueiden jätevesihuolto -seminaarin järjestelyt saivat osallistujilta arvosanan 9,0 sekä seminaarin ohjelma ja sisältö 8,5. Luennoitsijoiden asiantuntemus sai arvosanan 8,5 ja luentomateriaali 8,0. Seminaarin hinta sai arvosanan 9,0. LokaPuts-hankkeen järjestämä seminaari sai todistuksen keskiarvoksi 8,6.

16 15 Seminaarin plussat ja miinukset Seminaarin palautelomakkeeseen voi vastata kirjallisesti myös mikä seminaarissa oli hyvää ja mikä huonoa. Seminaarissa pidettiin hyvänä monipuolista ohjelmaa, käyttökokemuksia, konkreettista tietoa, laitevalmistajien tuote-esittelyjä ja hyviä asiantuntijoita. Huonoa seminaarissa oli palautteen mukaan turha päällekkäisyys, kiireinen aikataulu ja hidas ruokailu Kuntien rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiset Arviointikyselyyn vastasi 30 % (8 kpl) rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisista. Tiedonsaanti hankkeesta Arviointilomakkeeseen vastanneista noin 50 % oli saanut eniten tietoa LokaPutshankkeesta toteuttajan tiedottamana sähköpostitse ja noin 50 % toteuttajan kertomana puhelimitse. Hankkeesta oli saatu muutenkin tietoa, kuten viranomaisten, laitevalmistajan ja lehden kautta, mutta arvioinnissa kysyttiin miten sait eniten tietoa hankkeesta eli piti vastata vain yhteen vaihtoehtoon. Tyytyväisyys hankkeen toteutukseen Kyselyyn vastanneista 37,5 % oli erittäin tyytyväisiä ja 37,5 % melko tyytyväisiä hankkeen toteutukseen Vastaajista 25 % oli melko tyytymättömiä hankkeen toteutukseen. Erittäin tyytymättömiä ei ollut lainkaan. Arvosanat hankkeen tehtävistä LokaPuts-hankkeen toteutuksen eri tehtäviä pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin Hankkeen tekemät selvityskäynnit haja-asutuksen kiinteistöille saivat kunnan viranomaisilta arvosanan 7,75 ja koerakentamiskohteet ja niiden seuranta 8,0. Työnäytökset saivat arvosanakseen 8,1 ja koulutukset ja seminaari 7,9. Hankkeen tiedottaminen sai viranomaisilta arvosanan 8,4. LokaPuts-hanke sai rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta todistuksen keskiarvoksi 8,0. Hankkeen vaikutus jätevesien käsittelyn kehittämisessä Vastanneista rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisista 37,5 % arvioi, että hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä omassa kunnassaan ja 50 % oli sitä mieltä, että hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä kunnassaan. Vastaajista 12,5 % ilmoitti, että hanke ei kehittänyt jätevesien käsittelyä riittävästi oman kuntansa alueella. Koko maakunnan alueella hanke kehitti jätevesien käsittelyä paremmin kuin kuntatasolla, sillä vastaajista 50 % arvioi, että hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä maakunnassa ja 50 % oli sitä mieltä, että hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä maakunnassa.

17 16 0 % 0 % 50 % 50 % kehitti hyvin kehitti jonkin verran ei kehittänyt muuten Kuvio 5. Kuntien rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisten arvio hankkeen vaikutuksesta jätevesien käsittelyn kehittämiseen Pohjois-Karjalassa. Hankkeen vaikutus jätevesien käsittelyn tehostamisessa Arviointilomakkeeseen vastanneista kunnan rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisista 12,5 % arvioi hankkeen tehostaneen hyvin jätevesien käsittelyä ja 62,5 % jonkin verran oman kuntansa alueella. Vastaajista 25 % arvioi, että hanke ei tehostanut jätevesien käsittelyä riittävästi omassa kunnassaan. Koko maakunnan alueella hanke tehosti jätevesien käsittelyä paremmin kuin yksittäisissä kunnissa, koska rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaista noin 38 % ilmoitti hankkeen tehostaneen hyvin jätevesien käsittelyä ja noin 49 % jonkin verran maakunnassa. Vastanneista rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisista noin 13 % oli sitä mieltä, että hanke ei tehostanut jätevesien käsittelyä riittävästi koko maakunnan alueella. 13 % 0 % 38 % tehosti hyvin tehosti jonkin verran ei tehostanut muuten 49 % Kuvio 6. Kuntien rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisten arvio hankkeen vaikutuksesta jätevesien käsittelyn tehostamiseen Pohjois-Karjalassa.

18 17 7. Hankkeen talous Hankkeen menot noudattelivat hyvin hankepäätöksen rahoitussuunnitelmaa. Hankkeen kustannusarvio oli ,24 euroa. Hankkeen koulutuksissa ja seminaarissa kerättiin tuloina osallistumismaksuja yhteensä 3 135,24 euroa, jotka on vähennetty hankkeen menoista. Hankkeen nettomenot olivat euroa, josta EU-rahoitus oli euroa (50 %), kansallinen rahoitus euroa (30 %), kunnat euroa (10 %) ja yksityinen rahoitus (10 %). Hankkeen kustannukset ovat eriteltyinä hankekirjanpidon pääkirjassa. Raportin liitteenä on hankkeen rahoitussuunnitelma, kustannusarvio, toteutunut rahoitus ja toteutuneet menot taulukot (liite 8). 8. Jatkotoimenpiteet ja ehdotukset LokaPuts hanketta voi jatkossa hyödyntää monella tavalla. Hankkeen tuottamasta materiaalista on apua mm. viranomaisille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, laitevalmistajille ja kiinteistönomistajille. Muut vastaavanlaiset jätevesihankkeet Suomessa voivat hyötyä tämän hankkeen kokemuksista. Uudet suunnitteilla olevat hankkeet saavat luonnollisesti myös lisätietoa hankesuunnitteluunsa. Jätevesijärjestelmien kehittämiselle ja jätevesikuormituksen vähentämiselle on tarvetta jatkossakin. Hajajätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset ovat tiukat ja vaativat jätevesijärjestelmien toimivuudelta paljon. Hankkeen puhdistamoseurannan kokemusten perusteella jätevesijärjestelmät ovat jo varsin pitkälle kehittyneitä, mutta edelleen kehittämisen ja tutkimisen aihetta on. Maapuhdistamoiden fosforinpoistosta esisaostuksena on vähän kokemusta Suomessa, samoin on vaikeasti tutkittavan maahan imeyttämön puhdistustuloksien osalta. Myöskään kaikista laitepuhdistamoista ei ole pitkiä käyttökokemuksia. Laitepuhdistamoiden monimutkaisempi tekniikka on alttiimpi häiriöille kuin maapuhdistamot. Näin ollen laitevalmistajien osalta tarvitaan edelleen tuotekehityspanosta. LokaPuts-hankkeen aikana on esiintynyt erityisesti kuntien viranomaisten ja kiinteistönomistajien puolelta tarvetta vastaavanlaiselle jatkohankkeelle. Tätä hanketta on hyödynnetty jatkohankkeen suunnittelussa. Keväällä 2006 on alkamassa Haja-asutusalueen jätevedet puhtaammiksi Pohjois-Karjalassa hanke, joka jatkaa tämän hankkeen jalanjäljillä kehittäen haja-asutuksen jätevesijärjestelmiä tutkimalla kahdeksan tai yhdeksän puhdistamon toimivuutta. Tässä hankkeessa näkyvyyttä olisi lisännyt omat internet-sivut, jotka tulevat kuitenkin jatkohankkeeseen. Tämän päättyvän hankkeen raportteja hyödynnetään myös jatkohankkeen nettisivuilla. Jätevesien käsittelyn kehittämisessä yhteistyön tiivistäminen sekä paikallisesti, maakunnallisesti että valtakunnallisesti tulisi saada nykyistä merkittävämpään rooliin.

19 Suomen Salaojakeskus PL 1096, Minna Canthinkatu 25, KUOPIO Tiivistelmä Liite 1. Hankesuunnitelma ajalle LokaPuts hanke - Haja-asutusalueen jätevedet puhtaammiksi Pohjois-Karjalassa hanke Hankkeen perustelut Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen Sen mukaan hajaasutuksesta johtuvaa biologista happea kuluttavaa kuormitusta pitäisi vähentää vähintään 60 % ja fosforikuormitusta vähintään 30% 1990-luvun alkupuolen tasosta. Hanke jatkaa Maitotilojen jätevesien käsittelyvaihtoehdot hankkeen jalanjäljillä kehittämällä ja tutkimalla eri puhdistamotyyppejä. Hanke tukee voimaan tulleen ympäristönsuojelulain ja v voimaan tulevan ysl:n asetuksen tavoitteita sekä myös maatalouden ympäristöohjelmaa kehittämällä toimivia jätevesien käsittelymenetelmiä haja-asutusalueelle, minne usein ei yleinen viemäriverkosto yllä. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on kehittää hajaasutusalueella olevan asutuksen jätevesien käsittelyä sekä tuotanto-, talous- että vapaa-ajanrakennuksen osalta. Selvityskäynneillä on tavoitteena selvittää kiinteistökohtaisesti sopivimmat jäteveden käsittelyratkaisut (tavoite 150 tilakäyntiä). Selvityskäynnillä selvitetään tilalle eri vaihtoehtojen edut ja haitat. Hankkeella edistetään kiinteistöjä vähentämään jätevesikuormitusta (tavoitteena vähintään 100 rakentaa puhdistamon tai laittaa sen vireille hankkeen aikana). Hankkeen aikana on tarkoitus rakentaa 4-5 koelaitoskohdetta, jotka valitaan seuraavista järjestelmistä: 1) pienpuhdistamo (esim. kivivillasuodatin) kesämökille ja saunakaivo saunavesille 2) normaalia matalampi maasuodatin (rakennekorkeus 1,5 m), jossa fosforinpidätyskerros. 3) Indränvaakavirtausmaasuodatin asuinrakennukselle 4) biosuodatin, bioreaktori tai bioroottori omakotitalolle 5) pienpuhdistamo (panospuhdistamo) omakotitalojen tai maitotilojen (3-6 kiinteistöä) yhteispuhdistamona 6) jo toimivaan maasuodattimeen jälkisuodatin fosforinpoiston tehostamiseksi. Hankkeella edistetään eri puhdistamotyyppien tuotekehitystä siihen suuntaan, että fosforin ja typen osalta päästään riittävän korkeisiin puhdistustuloksiin. Hankkeen tarkoituksena on saada mitoitus-, rakennus- ja toimivuustietoa jätevedenpuhdistamoista rakennussuunnittelun, urakoitsijoiden kuin kiinteistönomistajien käyttöön. Yhtenä tavoitteena on myös urakoitsijoiden, loka-autoyrittäjien ja jätevesineuvojien kouluttaminen (vähintään 100 osallistujaa) jätevesien käsittelymenetelmien oikeasta rakentamisesta. Hankkeen toteutus Hankkeen toiminnasta tiedotetaan mm. infotilaisuuksilla, joita pidetään viidellä alueella (esim. Joensuun seutu, Ilomantsin alue, Outokumpu-Polvijärvi -seutu, Keski-Karjala ja Ylä-Karjala). Lisäksi järjestetään yksi Jätevesihuolto-seminaari Joensuussa, johon kutsutaan luennoitsijoiksi alan johtavimpia asiantuntijoita. Kiinteistöille, jotka haluavat selvityskäynnin jätevesien käsittelymenetelmistä, tehdään selvityskäyntejä eri käsittelyvaihtoehdoista. Selvityskäynnillä tehdään alustavat kustannuslaskelmat ja selvitetään toimenpiteen rahoitusmahdollisuuksia. Hankkeen koerakentamiskohteet haetaan lehtiilmoituksilla. Urakoitsijat ja kiinteistönomistajat rakentavat kiinteistöille suunnitellun koelaitoksen. Koelaitosten rakennusvaiheessa järjestetään neuvonnallinen työnäytös, johon voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Työnäytökseen osallistuu laitevalmistajan edustaja, joka esittelee kyseisen järjestelmän. Koerakentamiskohteista tehdään työnäytösraportit, jotka jaetaan yhteistyökumppaneille. Koelaitoksia seurataan hankkeen aikana vähintään 5 näytekertaa/koelaitos. Lisäksi järjestetään viisi työnäytöstä normaalin maasuodattimen rakentamisesta eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Kohdealue ja aikataulu Pohjois-Karjalan alueen asuinkiinteistöt. Toteutus Toteuttaja Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Suomen Salaojakeskus. Yhteistyökumppaneita ovat jätevesijärjestelmien laitevalmistajat (Fann VA-Teknik, Jita, Kemira GrowHow, KWH-Pipe, Propipe, Raita Environment, Teoplast ja Uponor), P-K:n ympäristökeskus ja alueen kunnat. Rahoitussuunnitelma P-K:n ympäristökeskus - EU- rahoitus (50%) valtion rahoitus (30%) P-K:n kunnat (10%) Yritykset/yksityinen (10%) Yhteensä euro

20 Liite 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS LOKAPUTS-HANKE SELVITYSLOMAKE KIINTEISTÖN TIEDOT: Omistaja: Osoite: Kiinteistö: Kunta: Kylä: KIINTEISTÖN SELVITYSTIEDOT JÄTEVEDEN KÄSITTELYSTÄ PERUSTIEDOT Vanha kiinteistö Uudisrakennus Vapaa-ajan asunto Peruskorjaus Muu Huoneistoala m 2 Asukkaita Sijaitseeko kohde luokitellulla pohjavesialueella? Kyllä Ei Käyttövesi, mikä? Kunnallinen vesi Oma rengasvesikaivo Oma porakaivo Jos oma kaivo, sen sijainti maapuhdistamoon nähden: ylempänä alempana NYKYINEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ: sakokaivot, josta ojaan sakokaivot, josta kivipesään sakokaivot, josta imeytyskenttään sakokaivot, josta maasuodattimeen umpisäiliö V= m 3 pienpuhdistamo, mikä VANHOJEN SAKOKAIVOJEN KUNTO Sakokaivot kpl, V= m 3, kunto: käyttökelpoiset kelvottomat Sakokaivojen osastoisuus: 2-os. 3-os. Onko T-haarat? Kyllä Ei Sakokaivojen kunnostustarve: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ETÄISYYDET Etäisyys omaan kaivoon m, etäisyys naapurin kaivoon m Etäisyys vesistöön m, etäisyys ojaan m Etäisyys tiehen m, etäisyys rajalinjaan m Etäisyys lähimpään rakennukseen m, etäisyys kallioon m Etäisyys pohjaveteen m, määritystapa JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMISTARVE: Kyllä Ei SOVELTUVUUS MAAPERÄIMEYTYKSEEN ELI IMEYTYSKENTTÄÄN Määritystapa: Kaivettu koekuoppa Kairaus Muu Soveltuu hyvin Soveltuu tietyin edellytyksin Ei sovellu maaperäimeytykseen SOVELTUVUUS MAASUODATTIMEN RAKENTAMISEEN Soveltuu hyvin Soveltuu tietyin edellytyksin Ei sovellu maasuodattimen rakentamiseen KIINTEISTÖLLE SOPIVIN KÄSITTELYMENETELMÄ Imeytyskenttä Tehostettu imeytyskenttä Normaali maasuodatin Indrän -maasuodatin Indrän -vaakavirtausmaasuodatin Biosuodin Panospuhdistamo Yhteispuhdistamo useamman kiinteistön kanssa Muu SUOMEN SALAOJAKESKUS OY/LOKAPUTS-HANKE Paikka ja aika Selvityksen tekijä Petri Kurki, hankevastaava, puh

21 Liite 3. Koerakentamiskohteilta vaadittavat tulokset ja saavutetut puhdistustulokset IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla (biotiitti) Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD ,7 1,7 16,6 P 2,2 22,0 85 0,33 3,3 91,8 0,18 1,8 N , ,1 8,0 79,6 Matala maasuodattamo tehostetulla fosforinpoistolla (FILT 1400-jälkisuodinkaivolla) Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD , ,5 99,1 0,46 4,2 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 99,9 0,003 0,03 N ,3 40 8,4 76,4 66,2 4,7 43,0 Upoclean Milk-panospuhdistamo Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/d mg/l % g/d mg/l % g/d mg/l BOD7 302,5 504, ,3 50,4 98,7 4,1 6,8 P 15,8 26,3 85 2,4 3,9 84,4 2,5 4,1 N 53,1 88, ,9 53,1 31,5 36,4 60,6 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD , ,5 97,4 1,28 11,6 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 90,6 0,21 1,88 N ,3 40 8,4 76,4 71,2 4,03 36,6 WehoPuts 6-panospuhdistamo Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD , ,5 95,4 2,3 20,6 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 5,0 2,1 19,0 N ,3 40 8,4 76,4 18,5 11,4 103,8 Green Rock MH2-puhdistamo (biosuodin) Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/d mg/l % g/d mg/l % g/d mg/l BOD7 347,8 331, ,8 33,1 97,0 10,3 9,8 P 69,6 58, ,4 8,8 19,8 49,6 47,2 N 110,3 93, , ,4 40,7 38,8

22 Liite 4. Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR KOULUTUSTILAISUUS HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN RAKENTAMISESTA, KÄYTÖSTÄ JA HUOLLOSTA Ohjelma 9:00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit 9:30 Koulutuspäivän avaus. LokaPuts-hankkeen esittely Petri Kurki, Suomen Salaojakeskus Oy 9:40 Suunnittelun perusteet ja suunnitelma-asiakirjat Petri Kurki, SSK Oy 10:00 Haja-asutuksen jätevesiä koskeva lainsäädäntö Ari Heiskanen, P-K:n ympäristökeskus 10:20 Maasuodattimen ja pienpuhdistamojen asennuksessa huomioitavat asiat Hannu Kolehmainen, Savon Salaoja Oy 11:10 Pienet jätevesijärjestelmän pumppaamot Toivo Lapinlampi, Suomen Ympäristökeskus 11:30 Jätevesijärjestelmien käyttö ja huolto Toivo Lapinlampi, Suomen Ympäristökeskus 12:00 Lounas 12:45 Laitevalmistajien tuotteiden esittely 12:45 IN-DRÄN-järjestelmät, Börje Forsberg, Fann Ympäristötekniikka 13:00 Jita-maapuhdistamot, Kari Kohtala, Jita 13:15 Maasuodinbiotiitti, Jouko Nieminen, Kemira GrowHow 13:30 WehoPuts-panospuhdistamot, Juha Karjalainen, KWH Pipe 13:45 Kahvi 14:15 Propipe-maapuhdistamot, Mika Rajakangas, Propipe 14:30 Raita Environment-pienpuhdistamot, Ilkka Raita, Raita Environment 14:45 Teoplastin maa- ja pienpuhdistamot, Ossi Sivonen, Teoplast 15:00 Uponorin maa- ja pienpuhdistamot, Timo Roiha, Uponor 15:15 Loppukeskustelu 15:30 Koulutus päättyy

23 Liite 4. Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIHUOLTO-SEMINAARI JOENSUUSSA Seminaaripaikka: P-K:n Aikuisopisto, auditorio, Kaislakatu 3 Ohjelma Ilmoittautuminen ja aamukahvit Seminaarin avaus. LokaPuts-hankkeen esittely. Petri Kurki, hankevastaava, Suomen Salaojakeskus Laitevalmistajien esittelyt: Timo Roiha, Uponor ja Jaana Honkonen, KWH Pipe Talousjätevesiasetuksen soveltaminen käytäntöön Pohjois-Karjalassa Jätevesien käsittelyn tehostaminen Pohjois-Karjalassa Ari Heiskanen, vesihuoltoinsinööri, P-K:n ympäristökeskus Kunnan rooli ja vastuut asetuksen toimeenpanossa Janne Teeriaho, yhdyskuntasuunnittelija, Liperin kunta Antti Suontama, ympäristönsuojelusihteeri, Kontiolahden kunta Laitevalmistajien esittelyt: Matti Koponen, Ympäristö Raita ja Börje Forsberg, Fann Ympäristötekniikka Lounas Ajankohtaista haja-asutusalueiden jätevesihuollosta ja sen avustuksista Jorma Kaloinen, yli-insinööri, ympäristöministeriö Laitevalmistajien esittelyt: Kari Kohtala, Jita ja Jouko Nieminen, Kemira GrowHow Kahvi Haja-asutusalueen eri puhdistamotyypit ja niiden soveltuvuus. SYKE:n puhdistamotiedosto. Ravinnesampo-hankkeen kokemuksia. Katriina Kujala-Räty, DI, Suomen Ympäristökeskus Laitevalmistajien esittelyt: Marko Tyyskä, Propipe ja Ossi Sivonen, Teoplast Loppukeskustelu

24 Suomen Salaojakeskus EAKR PALAUTELOMAKE JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN RAKENTAMINEN, KÄYTTÖ JA HUOLTO -KOULUTUKSESTA ( JOENSUU, NURMES) Ole hyvä ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Laita oma nimesi ja yhteystietosi, jos haluat että sinuun otetaan yhteyttä mm. kohdan 6. lisätietojen takia. Vastaajan nimi, osoite, puh. nro: 1. Miten sait tietoa koulutuksesta Hankkeen toteuttaja kertoi puhelimitse Hankkeen toteuttaja lähetti kirjeen, jossa kertoi koulutuksesta Tuttava/naapuri kertoi koulutuksesta Näin lehti-ilmoituksen koulutuksesta Muuten, miten 2. Miten tyytyväinen olit LokaPuts hankkeen järjestämään jätevesikoulutukseen: erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen en osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön 3. Antakaa kouluarvosana (4-10) koulutuksen toteuttajalle seuraavista asioista: Koulutuksen järjestelyt (aikataulut, luentopaikat ym.) Koulutuksen sisältö Koulutusmateriaali Kouluttajien asiantuntemus Koulutuksen hinta Muu, mikä 4 a. Arvioi, onko koulutuksella ollut vaikutusta jätevesijärjestelmien suunnittelussa tarvittavien valmiuksien/tietojen tuottamisessa Koulutus antoi hyvät valmiudet/tiedot jätevesijärjestelmien suunnitteluun Koulutus ei antanut riittäviä tietoja jätevesijärjestelmien suunnitteluun Muuten, miten 4 b. Arvioi, onko koulutuksella ollut vaikutusta jätevesijärjestelmien rakentamisessa tarvittavien valmiuksien/tietojen tuottamisessa Koulutus antoi hyvät valmiudet/tiedot jätevesijärjestelmien rakentamiseen Koulutus ei antanut riittäviä tietoja jätevesijärjestelmien rakentamiseen Muuten, miten 4 c. Arvioi, onko koulutuksella ollut vaikutusta jätevesijärjestelmien käytössä ja huollossa tarvittavien tietojen tuottamisessa Koulutus antoi hyvät tiedot jätevesijärjestelmien käytöstä ja huollosta Koulutus ei antanut riittäviä tietoja jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta Muuten, miten 5. Onko mielestäsi tarvetta käytännönläheiseen koulutuspäivään (1 pv) esim. normaalin maasuodattimen rakentamisvaiheessa? Kyllä Ei 6. Haluatko lisätietoja? Haluan lisätietoja, asia: 7. Jos haluat antaa toivomuksia/terveisiä koulutuksen toteuttajalle, kirjoita niistä tähän tai tarvittaessa jatka paperin kääntöpuolelle:

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto-hanke 1.1.2008-31.12.2011

Hajajätevesihuolto-hanke 1.1.2008-31.12.2011 Hajajätevesihuolto-hanke 1.1.2008-31.12.2011 Projektikoodi A30200 Loppuraportti Petri Kurki Maveplan Oy MAVEPLAN OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus LokaPuts 2006-2007 -hankkeessa

Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus LokaPuts 2006-2007 -hankkeessa Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts 2006-2007 hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus LokaPuts 2006-2007 -hankkeessa Puhdistamoiden seurantaraportti

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa

LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa Työnäytösraportti 7. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh.

Lisätiedot

LokaPuts hanke

LokaPuts hanke Suomen Salaojakeskus LokaPuts 2006-2007-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts 2006-2007 hanke 1.3.2006-31.12.2007 Hankenumero GA 4312107 Loppuraportti Petri Kurki Suomen Salaojakeskus Oy SUOMEN

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Työnäytösraportti 9. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU,

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 3. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella

LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella Työnäytösraportti 5. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU,

Lisätiedot

Putkeen menee! hanke Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke

Putkeen menee! hanke Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke Putkeen menee! hanke Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke 1.1.2012-31.12.2014 Hankkeen tulokset Yleistä Putkeen menee!-hankkeesta Yleishyödyllinen kehittämishanke Hakijana ja toteuttajana

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä

LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä Työnäytösraportti 1. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23,

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 6. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh.

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 4. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU, puh.

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Nurmeksessa

LokaPuts hankkeen työnäytös Nurmeksessa Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts 2006-2007-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts 2006-2007 hankkeen työnäytös Nurmeksessa Työnäytösraportti SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Putkeen menee! hanke

Putkeen menee! hanke Putkeen menee! hanke Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke 1.1.2012-30.6.2014 Yleistä Putkeen menee!-hankkeesta Yleishyödyllinen kehittämishanke Hakijana ja toteuttajana Maveplan Oy Kesto

Lisätiedot

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005)

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) 17.9.2013 www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto 22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) Kirjallisuuslähde Kirjallisuuslähde

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien. LokaPuts -hankkeessa

Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien. LokaPuts -hankkeessa Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus LokaPuts -hankkeessa Koerakentamiskohteiden seurantaraportti SUOMEN SALAOJAKESKUS

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Väestöterveyttä yhteistyöllä hanke JAKE hanke Terveempi Itä-Suomi hanke (Terveiset johtavien hoitajien 1.11.013 pidetystä kokouksesta) Joensuu 1.11.013 5.11.013 1 3.9.013

Lisätiedot

Tulosta maidosta-koulutushanke Hankenumero: VÄLIRAPORTTI

Tulosta maidosta-koulutushanke Hankenumero: VÄLIRAPORTTI Tulosta maidosta-koulutushanke Hankenumero: 15821 VÄLIRAPORTTI 1.11.2015 31.12.2016 TULOSTA MAIDOSTA-KOULUTUSHANKE 1.11.2015 31.10.2018 Koulutushanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, Suomen valtio,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN

RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN I LIEKSA NURMES VALTIMO JUUAN KUNTA KONTIOLAHDEN KUNTA LIPERIN KUNTA OUTOKUMMUN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN Tehty 10.03.2014 RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN 2 (5) LÄHTÖKOHDAT Tämän osallistumis-

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää yrittäjälistaa Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista. Listalle voivat osallistua jätevesijärjestelmiä

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN MAASUODATTAMON RAKENTAMISESTA ILOMANTSISSA

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää yrittäjälistaa Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista. Listalle voivat osallistua jätevesijärjestelmiä

Lisätiedot

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011 PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN PIPELI- FEN V6-PANOSPUHDISTAMON ASENTAMISESTA

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto. Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009

Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto. Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009 Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009 1 Uponor-panospuhdistamo tuoteperhe *) Upoclean Uponor-panospuhdistamo 7 yhden perheen ratkaisu, myös vapaa-ajan asunnoille, joissa

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu Jätevesiseminaari 2.11.2017 Hämeenlinna Ville Matikka Savonia ammattikorkeakoulu 1 Miksi purkuvesien laatua pitää seurata? Puolueetonta ja ajantasaista

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Juuassa

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Juuassa Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Juuassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN SUODATUSKASETTIVAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISVAIHEESSA

Lisätiedot

Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN JITA- KEMIK-PANOSPUHDISTAMON

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Haja-asutuksen talousjätevesiasetuksen 542/2003 toimeenpanosta

Haja-asutuksen talousjätevesiasetuksen 542/2003 toimeenpanosta Haja-asutuksen talousjätevesiasetuksen 542/2003 toimeenpanosta Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n järjestämät ympäristönsuojelupäivät 2003 2.10.2003 Lammin biologinen asema yli-insinööri Jorma Kaloinen

Lisätiedot

Ohjausryhmän kokous 3/2017 Joensuun rovastikunnan Siun Seurakunta - yhteistyöhanke

Ohjausryhmän kokous 3/2017 Joensuun rovastikunnan Siun Seurakunta - yhteistyöhanke Ohjausryhmän kokous 3/2017 Joensuun rovastikunnan Siun Seurakunta - yhteistyöhanke Ti 4.4.2017 klo 18-20.15 Joensuun seurakuntakeskus, Kirkkokatu 28, Yläsali Läsnä Lääninrovasti Jukka Reinikainen (Joensuun

Lisätiedot

Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo

Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo S u o m e n y m p ä r i s t ö 2 YMPÄRISTÖN- SUOJELU Riikka Vilpas, Katriina Kujala-Räty, Timo Laaksonen ja Erkki Santala Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo Osa 1: Asumisjätevesien

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Veteraaniasiain neuvottelupäivä

Veteraaniasiain neuvottelupäivä Veteraaniasiain neuvottelupäivä Joensuu 29.03.2017 PK:n sotaveteraanipiirin sosiaalineuvoja Risto Alanko Tervetuloa seminaariin Päivän ohjelma: 9.00 Seminaaripäivän avaus sosiaalineuvoja Risto Alanko 9.15

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI KEVÄTTIEDOTE 2009 VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI hankkeen kanssa Punos-hankkeessa on testattu puhevammaisten sähköisiä kommunikointisovelluksia yhdessä kuvapuhelinsovellusten kanssa. Hanke on

Lisätiedot

YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ

YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ Satu Heino Projektipäällikkö Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 9.9.2009 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

Talousraportti 10/ Väestö

Talousraportti 10/ Väestö 1 (6) Väestö Syyskuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 391 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 378, Nurmeksessa 7 779 ja Valtimolla 2 234 asukasta. Juuassa asui 4 848 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Karjalan tavoitteet - Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen - Osaamisen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013 Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna Itä-Suomen alueverkosto 9.5.2017, Savonlinna Alueverkostot Osa toimii useamman maakunnan alueella. Yhteystietolistalla 750 henkilöä. Osallistujat sote-alan järjestöammattilaisia (ammattilaisuus ei kuitenkaan

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

Reaktiiviset suodinmassat Käyttö ja loppusijoitus

Reaktiiviset suodinmassat Käyttö ja loppusijoitus Reaktiiviset suodinmassat Käyttö ja loppusijoitus Kjell Weppling Nordkalk Oyj Abp Water Group 1 Nordkalk Filtra -tuotteet Nordkalk Filtra A Nordkalk Filtra P Nordkalk Filtra N 2 Haja-asutuksen jätevedet

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN LIITE 1/1 Liite1. Tutkimussuunnitelma HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN Hajasampo - tutkimushanke Lähtökohta Suomessa asuu yleisten viemärilaitosten ulkopuolisilla alueilla yli miljoona

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle voivat osallistua

Lisätiedot

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä 1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa

Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa PUHTI-tilastomylly 1/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa Kuinka suuri osa pohjoiskarjalaisista asuu maaseudulla?

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot