VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA / KYLÄ: TILAN NIMI: TILAN OMISTAJAT: SELVITYKSEN LAATIJA : CW Solutions Oy (Asetuksen mukaan tämä suunnitelma on säilytettävä kiinteistöllä ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. VnA 542 / 2003, 6 ja 7 )

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTAPERUSTEET KOHTEEN ALUEELLINEN SIJAINTI KOHTEEN MAASTO-OLOSUHTEET MUUT VALINTAKRITEERIT LAITTEISTON VALINTA UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIJAINTI KUVAUS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEKNISET TIEDOT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN PUHDISTUSTEHOKKUUS KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET LIITTEET :... 9

3 1. UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTAPERUSTEET 0.0. KOHTEEN ALUEELLINEN SIJAINTI Kohde sijaitsee Karvian kunnan alueella, mihin ei ole suunniteltu viemäriverkkoa lähitulevaisuudessa pitkien etäisyyksien vuoksi. Tästä syystä kohde tarvitsee itsenäisen jätevedenkäsittelyjärjestelmän KOHTEEN MAASTO-OLOSUHTEET Kohde sijaitsee savipitoisella maaperällä. Imeytysominaisuudet tutkittiin koekuopalla. Kuopasta nähtiin, että sateisenakin kesänä vesi oli päässyt imeytymään ainoastaan noin 30 cm syvyyteen. Sitä syvemmällä savi oli täysin kuivaa. Pohjavesirajaa ei myöskään saavutettu 2,5 m syvyydessä. Maaperä estää maaimeytyksen käytön. Pääasuinrakennuksen etäisyys joesta oli noin 10 m MUUT VALINTAKRITEERIT Kohteen tontilla sijaitsee kaksi omakotitaloa, joiden yhteiset jätevedet on tarkoitus puhdistaa uudella järjestelmällä LAITTEISTON VALINTA Yllämainitusta sekä arvioituihin kuormitusarvoihin perustuen kohteeseen soveltuu parhaiten maasuodattamo. 45 m² maasuodatuskenttä riittää puhdistamaan 1500 l/d jätevettä. Molempien asuinrakennusten jätevedet pumpataan suodatuskenttään saostussäiliöiden jälkeen. Huoneistoala on yhteensä 220 m². Vn asetuksen liitteen 1 kohdassa 2c jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitus pitää perustua vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, ollen vähintään kuitenkin 5. Kohteen yhteenlasketut asuinneliöt antaisivat mahdollisuuden mitoittaa puhdistuksen 7 hengelle. Koska asuinrakennuksia kuitenkin on kaksi, katsotaan maksimiasukasluku olevan molempien maksimi, eli 2 kertaa 5. Taulukossa 1 on laitteiston mitoitukseen ja suunnitteluun perustuvat kuormitusluvut 10 asukkaalle mitoitettuna. Taulukko 1. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d WC ,0 18,00 130,0 WC-tilan pesuallas ,3 1,11 2,78 Suihku ,9 1,85 4,63 Keittiö ,6 0,74 1,85 Sauna 80 22,2 0,30 0,74 Kuormituspitoisuus mg/l ,7 93,3 Kokonaiskuormitus g/d 1500 l/d ,0 140,0 kg/a 548 m³/a 183 8,0 51,1

4 0. UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA 0.0. SIJAINTI Kohde sijaitsee Karvian kunnan alueella: Nimi: Osoite: Puh: Liitteessä 1 on esitetty lähestymiskartat tontille ja liitteessä 2 maanmittauslaitoksen kartta tonttirajoista KUVAUS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Puhdistusjärjestelmä: Korotettu maasuodattamo Optio: Tilavaraus: fosforinpoistoyksikkö Pääasuinrakennuksen kahden olemassa olevan vanhan sakokaivon viereen asennetaan kolme saostussäiliötä (3 x 1 m³). Saostussäiliöt toimivat sarjassa. Saostussäiliöihin johdetaan sekä pääasuinrakennuksen että piha-asuinrakennuksen vedet. Niiden tehtävänä on erottaa jäteveden laskeutuva ja kelluva kiinteä materiaali. Viimeisestä vaiheesta selkeytetty vesi virtaa pumppukaivoon. Saostussäiliöiden pohjalle laskeutuva kiintoaines, "pohjaliete", poistetaan loka-autotyhjennyksin tarvittaessa tai vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vettä kevyemmän aineksen virtaus saostussäiliöstä toiseen on estetty sijoittamalla säiliöiden väliset yhteet pinnan alapuolelle. Piha-asuinrakennuksen nykyisen sakokaivon tilalle asennetaan yksi 1 m³ saostussäiliö, joka sijoitetaan vanhan kaivon tuntumaan kiinteistön viereen. Tämän yksivaiheisen saostussäiliön tarkoituksena on poistaa raskaimmat ja suurimmat kiintoainepartikkelit. Näin mahdollistetaan jäteveden johtaminen 50 m päähän päärakennuksen ensimmäiseen saostussäiliöön vapaata virtausta käyttäen. Putkilinjan keskivaiheille asennetaan yksi tarkastusputki huoltotöitä varten. Korkeuseroista ja pitkästä matkasta johtuen vesi siirretään pumppaamalla maasuodatuskenttään (45 m²) pintaohjatulla uppopumpulla. Pumppausmatka on noin 80 m. Putkilinjan keskivaiheille asennetaan yksi tarkastusputki huoltotöitä varten. Ennen suodattamoa on jakokaivo, josta vesi jaetaan tasaisesti kolmeen imeytysputkeen maasuodattamolle. Putkien rakenne edesauttaa veden tasaista imeytymistä koko jakokerroksen matkalle. Jakokerros peitetään eristekankaalla ja routaeristeellä, joiden päälle tulee peitemaa. Suodattamo toimii mekaanis-biologisena jätevedenpuhdistamona. Suodatuskerroksessa mikrobit kasvavat hiekkajyvästen pinnalla (biofilminä) ja hajottavat jäteveden lika-ainekset pääosin hiilidioksidiksi ja vedeksi.

5 Suodatuskerrokseen jäävät myös ne pienet kiintoainehiput, joita ei ole saatu erotettua saostussäiliöissä. Suodatuskenttä on rakennettava kumpareratkaisulla korkeuseroista johtuen. Vaihtoehtoisesti puhdistetulle vedelle voidaan asentaa oma pumppukaivo, jolloin suodatuskenttä voidaan upottaa nykyisen pellon pintatason alle. Suodatuskentässä puhdistunut vesi keräillään kokoomakaivoon, josta vesi johdetaan kentän vieressä olevaan laskuojaan, joka perataan auki. Laskuojasta vesi kulkeutuu viereiseen järveen. Jos suodatuskenttä on rakennettu kokonaisuudessaan nykyisen maanpinnan tason alapuolelle, on kokoomakaivon tilalla pumppukaivo, jolla puhdistettu vesi pumpataan purkuojaan. Pintavesien valuminen maasuodatuskenttään estetään muovilla. Optiona on maasuodatuskentän jälkeen varattu tilaa fosforinpoistoyksikölle, mikäli jatkossa osoittautuu, että lisäpoistoa edellytetään. Vanhaa pääasuinrakennuksen sakokaivojärjestelmää voidaan käyttää uuden järjestelmän asennusten ajan, jonka jälkeen vanhat sakokaivot jäävät salaojavesien käsittelyyn, joita ei asetuksen mukaisesti saa uuteen järjestelmään johtaa. Piha-asuinrakennuksen vanha sakokaivo poistetaan käytöstä. Saostussäiliöt ja pumppukaivo sijoitetaan pääasuinrakennuksen läheisyyteen. Maasuodatuskenttä rakennetaan pellon kulmaan (kuva 1). Kuva 1. Maasuodatuskentän paikka. Asemapiirros on liitteessä 3. Liitteissä 4, 5 ja 6 on esitetty taso- ja leikkauspiirrokset maasuodatusjärjestelmästä.

6 Taulukossa 2 ja 3 on esitetty jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot tontilla. Taulukko 2 ja 3. Jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot Etäisyys Korkeusero m m Pääasuinrakennuksesta: Pääasuinrakennuksen alaikkunan alareuna 10,000 Saostussäiliö1 10,00 Pumppukaivo 17,00 Jakokaivo 70,00 Maasuodatuskenttä 71,00 Purkuoja 100,00 Piha-asuinrakennuksesta: Saostussäiliöt 48,00 Maasuodatuskenttä 40,00 Maasuodatuskentästä: Naapurin raja 10,00 Järvi 200,00 Joesta: Saostussäiliöt 9,00 Maasuodatuskenttä 80,00 Saostussäiliö1 tuloyhde 8,025 Pumppukaivo tuloyhde 7,890 Jakokaivo pohja 10,137 Maasuodatuskentän kumpare 11,000 Kokoomakaivo lähtöyhde 8,787 Purkuojan pohja 8,320 Pellon pinta 9,380 Joki 7,000 Asuinrakennusten pihan keskusta 9, JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEKNISET TIEDOT Jätevesijärjestelmään liittyvien laitteistojen tekniset tiedot on eritelty liitteessä 7. Jätevesijärjestelmän sisältämät laitteet ja varusteet kustannusarvoineen on esitetty liitteessä 8. Taulukossa 4 on lueteltu järjestelmän päälaitteet. Taulukko 4. Jätevesijärjestelmän päälaitteet määrä Päälaitteet Sakokaivojärjestelmä 3 x l 1 kpl Sakokaivo l 1 kpl Pumppukaivo uppopumpulla ja pintakytkimellä 1 kpl Jakokaivo 1 kpl Imeytysputket (tuuletusputkineen) 1 kpl Kokoomaputkisto (tuuletusputkineen) 1 kpl Kokoomakaivo 1 kpl optio Sakokaivon pinnanmittausanturi + kaapeli 15m 1 kpl optio Pumppukaivo poistopumppaukseen 1 kpl optio Fosforinpoistosuodatin 1 kpl Tuote

7 0.0. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS Jätevesijärjestelmän asennuksessa tulee noudattaa toimittajan ohjeistusta. Liitteissä 4,5 ja 6 on jätevesijärjestelmän taso ja leikkauskuvat, joissa laitteiden etäisyys- ja korkeussuhteet on esitetty ohjeellisesti perustuen mittaushetkellä vallinneisiin maaston korkeuksiin. Asennuksessa huomioitavia seikkoja: Asennus aloitetaan kiinnittämällä pääasuinrakennuksen lähtöviemärin kohdalla olevan alaikkunan alareunan korkeus + 10,00 metriä. Jätevesijärjestelmän asennusohje: Pääasuinrakennuksen saostussäiliöt, pumppukaivo ja jakokaivo: Vanhojen sakokaivojen tuloviemäri kaivetaan esiin ja liitetään siihen uusi viemärilinja, joka asennetaan vähintään 1 %:n kaadolla (10 mm/m) uusille saostussäiliöille. Pumppukaivon ja suodatuskentän jakokaivon välinen paineviemäri asennetaan vähintään 1000 mm syvyydessä ja linjaan asennetaan tarkastuskaivo 47 metrin jälkeiseen mutkaan, josta päästään tarvittaessa tarkastamaan ja huoltamaan viemärilinja. Viemärilinjat pitää asentaa puhtaan hiekan päälle ja ne tulee peittää puhtaalla hiekalla sekä eristää vähintään 50 mm eristekerroksella jäätymisen estämiseksi. Saostussäiliöt ja pumppukaivo asennetaan toimittajan ohjeistuksen mukaisesti. Saostussäiliöiden ja pumppukaivon asennukseen käytetään puhdasta hiekkaa pohjalle, sivuille ja päälle. Saostussäiliöt ja pumppukaivo eristetään päältä jäätymisen estämiseksi. Ensimmäiseen saostussäiliöön voidaan asentaa laitetoimittajan suosittelema pintahälytysjärjestelmä. Saostussäiliöiden ja viemärilinjojen tuuletusputket tulee viedä laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti talon katolle sellaiseen kohtaan, jossa se ei häiritse talon ilmanvaihdon sisäänottoa. Piha-asuinrakennuksen saostussäiliö ja viemärilinja: Piha-asuinrakennuksen tuloviemäri sakokaivoon kaivetaan esiin ja johdetaan uuteen saostussäiliöön, joka asennetaan vanhan sakokaivon paikalle varmistamaan viemärilinjan tukkeutumattomuus. Tuloputken maksimisyvyys saostussäiliössä on 1000 mm. Piha-asuinrakennuksen sakokaivon jälkeen tehdään viettoviemäri vähintään 1 %:n (10 mm/m) kaadolla pääasuinrakennuksen saostussäiliöille ja liitetään viemäri saostussäiliöön menevään pääasuinrakennuksen viemärilinjaan T-haaralla. Piha-asuinrakennuksen viemärilinjan keskikohtaan asennetaan tarkistuskaivo. Saostussäiliöiden ja pumppukaivon välinen viemärilinja rakennetaan vähintään 1 %:n (10 mm/m) kaadolla.

8 Maasuodatuskenttä ja kokoomakaivo: Suodatuskenttä asennetaan laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Koska suodatuskentän tuloviemäri on paineellinen, suodatuskentän asennus ei ole riippuvainen viemärin tulon korkeusasemasta vaan suodatuskenttä voidaan rakentaa omana kokonaisuutena pitäen tarkentavana korkeusasemana purkuojan vesijuoksun yläpuolelle vähintään 350 mm tulevaa purkuviemäriä. Purkuputken korkeus tulee olla min. 350 mm vesijuoksusta, mihin laskuputki tuodaan minimissään 1 % kaadolla kokoomakaivosta. Kokoomaputket tulee asentaa 0,5-1 %:n laskulla kokoomakaivoon. Imeytysputket asennetaan 1000 mm kokoomaputkien päälle 0,5-1 %:n kaadolla. Sekä imeytys- että kokoomaputkien päälle asennetaan suodatinkangas ehkäisemään maa-ainesten sekoittumista. Maasuodatuskenttä ja sen kaikki laitteistot on eristettävä (50 mm kerros) jäätymistä vastaan. Maasuodattamo voidaan tehdä kumpuna tai varustaa purkuviemäri pumppaamolla purkuojaan. Jos purku tehdään pumppaamolla, on pumppaamo asennettava laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Suodatuskenttä tulee myös eristää muovilla pintavesien pääsyn estämiseksi kenttään. Kentän ympäristön salaojittaminen on myös suositeltavaa. 0. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN 0.0. PUHDISTUSTEHOKKUUS Järjestelmä pystyy toimittajan ilmoittamien suoritusarvojen mukaan täyttämään asetuksen edellyttämät puhdistusvaatimukset. Taulukossa 5 on esitetty puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimikuormituksella. Taulukko 5. Kiinteistön puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Puhdistettu vesi Virtaus BHK7 Fosfori Typpi mg/l 33 2,2 56 Kokonaiskuormitus g/d 1500 l/d 50 3,3 84,0 kg/a 548 m³/a 18,3 1,20 30,7 0. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ovat liitteessä 7. Liitteessä 9 on malli huoltopäiväkirjalle.

9 0. LIITTEET : 1. Lähestymiskartat tontille 1. Maanmittauslaitoksen tonttikartta 1. Asemapiirros Nro S uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä 1. Taso- ja leikkauspiirros Nro L uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä (tasoratkaisu), vaihtoehtoinen liitteen 5 kanssa. 1. Taso- ja leikkauspiirros Nro L uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä (kumpareratkaisu) 1. Taso- ja leikkauspiirros Nro L uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä (Piha-asuinrakennus) 1. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1. Tekniset tiedot/tarvikeluettelo 1. Huoltopäiväkirja