Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus LokaPuts hankkeessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus LokaPuts 2006-2007 -hankkeessa"

Transkriptio

1 Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus LokaPuts hankkeessa Puhdistamoiden seurantaraportti SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, OULU, puh. (013) , faksi (08) Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, KUOPIO, puh. (017)

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Alkusanat Johdanto 3 2. Tutkittujen puhdistamoiden perustiedot Yleistä IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla Vaakavirtausmaasuodatin FILT 1400-fosforimassakaivolla Maasuodattamo fosforinpoistokaivolla Maasuodattamo harmaille vesille Uponorin panospuhdistamo maitohuoneen pesuvesille Raita PA 2.0-panospuhdistamo WehoPuts 6-panospuhdistamo Maahan imeyttämö Puhdistamoiden tarkkailu Puhdistustulokset IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla Vaakavirtausmaasuodatin fosforimassakaivolla Maasuodattamo fosforinpoistokaivolla Maasuodattamo harmaille vesille Uponorin panospuhdistamo maitohuoneen pesuvesille Raita PA 2.0-panospuhdistamo WehoPuts 6-panospuhdistamo Maahan imeyttämö Puhdistamoiden toimivuuden vertailu Keskimääräiset puhdistustulokset Vertailu muiden tutkimushankkeiden tuloksiin Johtopäätökset. 30 Kirjallisuusluettelo... 33

3 2 Alkusanat LokaPuts hanke käynnistyi maaliskuussa 2006 ja kestää vuoden 2007 loppuun saakka. Se on jatkoa vuosina toimineelle LokaPuts-hankkeelle. Jatkohankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ja vähentää niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Hankkeen päärahoittajina ovat Euroopan aluekehitysrahasto ja Pohjois- Karjalan ympäristökeskus. Muut rahoittajat ja yhteistyökumppanit ovat Ilomantsin kunta, Joensuun kaupunki, Juuan kunta, Kesälahden kunta, Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, Lieksan kaupunki, Nurmeksen kaupunki, Outokummun kaupunki, Rääkkylän kunta, Tohmajärven kunta, Fann Ympäristötekniikka, Jita, Kemira Grow- How, KWH Pipe, Propipe, Raita Environment, Teoplast, Uponor Suomi ja Wavin- Labko. Puhdistamoiden seurantaraportti on valmistunut syksyllä 2007 osana LokaPuts hankkeen raportointia. Hanke tarkkaili vuosina yhteensä kahdeksaa eri puhdistamoa, joista viisi oli erilaisia maapuhdistamotyyppejä ja kolme pienpuhdistamoja. Raportissa käsitellään kyseisten jätevesijärjestelmien ominaisuuksia, puhdistustuloksia ja toimivuutta. Puhdistamoiden puhdistustehoja arvioidaan näytteenotosta saatujen tulosten ja talousjätevesiasetuksen (542/2003) käsittelyvaatimusten perusteella. Seurannassa oli keskenään samanlaisia puhdistamoita vain yksi, joten tämän tutkimuksen tuloksia ja toimivuustietoja ei voida yleistää. Julkaisun tulosten toivotaan kuitenkin antavan tärkeää vertailutietoa jätevesijärjestelmien rakentamisesta ja toimivuudesta kiinteistönomistajille, ympäristönsuojelu- ja rakennusviranomaisille sekä eri laitevalmistajille tuotteidensa kehittämistä varten. Petri Kurki Suomen Salaojakeskus Oy PL 5, JOENSUU Puh

4 3 1. Johdanto Pohjois-Karjalassa on arvioiden mukaan haja-asutusalueella noin kiinteistöä, joista noin on asuinrakennuksia ja noin loma-asuntoja. Arvioiden mukaan yli kiinteistöllä on jätevesijärjestelmät vuoteen 2014 mennessä uusimisen tarpeessa. Uudella järjestelmällä tulee saavuttaa talousjätevesiasetuksen mukaiset puhdistusvaatimukset. Jätevesijärjestelmiä on tutkittu viime vuosina Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen puhdistamotiedostosta löytyy ajantasaisimmat tiedot eri puhdistamoiden puhdistustuloksista ja toimivuusselvityksistä. LokaPuts hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kehittää jätevesien käsittelyä haja-asutusalueella. Tätä varten hankkeessa toteutettiin kaksi uutta rakentamiskohdetta eli puhdistamoa, joiden toimivuutta tarkkailtiin ottamalla 3-5 näytekertaa hankkeen aikana. Lisäksi kuuden vanhan puhdistamon tarkkailulla selvitettiin niiden pitkäaikaistoimivuutta ja kehittämistarpeita. Seurannan kohteet olivat todellisiin käyttöolosuhteisiin sijoitettuja, yleensä yhden talouden (2-5 asukasta) jätevedet käsitteleviä puhdistamoita, joiden toimivuutta seurattiin aika ajoin, ei jatkuvasti. Siksi näytteenottoon sisältyy aina epävarmuustekijöitä, joita ei voi verrata suoraan valvotuissa laboratoriotyyppisissä olosuhteissa saatuihin tuloksiin. 2. Tutkittujen puhdistamoiden perustiedot 2.1 Yleistä Tutkituista puhdistamoista viisi oli toteutettu vuosina LokaPutshankkeen työnäytöskohteina ja kaksi vuosina LokaPuts-jatkohankkeen työnäytös- ja seurantakohteina. Yksi kohteista (maahan imeyttämö) oli toteutettu muuten kuin hankkeen työnäytöskohteena vuonna Kaikissa seurantakohteissa oli lähtökohtana, että riittävä dokumentointi kuten asianmukaiset suunnitelmat ja rakentamisvaiheiden valvonta ja tallennus olisivat kunnossa. Puhdistamoiden asennuksen laadun valvonta ja rakentamisvaiheiden dokumentointi valokuvaamalla tehtiin tai oli tehty työmaalla LokaPuts-hankkeiden toimesta. Kohteista on laadittu työnäytösraportit, joissa eri työvaiheet on esitetty valokuvin. Maapuhdistamokohteissa dokumentoitiin myös puhdistamossa käytetyn suodatinhiekan rakeisuuskäyrät. Puhdistamoiden perustiedot muun muassa asukasmäärät ja rakentamisajankohdat on esitetty taulukossa 1. Yksi seurantakohteista eli Uponorin panospuhdistamo maitohuoneen pesuvesille oli maitotilakohde, kaikki muut olivat asumajätevesikohteita. Seuratut kohteet olivat järjestelmiltään erityyppisiä, joissa oli eroavuuksia muun muassa puhdistamomitoituksen, saostuskaivotarpeen, kaivuvaikeuden, maamassojen hinnan ja kuljetusmatkan sekä oman työn suhteen. Erot tulee ottaa huomioon muun muassa vertailtaessa jätevesijärjestelmien hintoja. Tutkittavien puhdistamoiden tulosten käsittelyssä käytettiin seuraavia lyhenteitä: Vaaka-MS+biotiitti Vaaka-MS+F Uponor Milk WehoPuts 6 Raita PA 2.0 MS+F MS Imeyttämö = IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla = Pipelifen suodatuskaseteilla ja Propipen fosforimassakaivolla varustettu vaakavirtausmaasuodatin = Uponorin panospuhdistamo maitohuoneen jätevesille = WehoPuts 6-panospuhdistamo = Raita PA 2.0-panospuhdistamo = Maasuodattamo fosforinpoistokaivolla = Maasuodattamo = Maahan imeyttämö

5 Taulukko 1. Seurantakohteiden puhdistamot, laitevalmistajat, asukasmäärät ja rakentamisajankohdat. Puhdistamo Laitevalmistaja Sijainti Asukasmäärä Rakennettu Vaaka-MS+ biotiitti Fann Ympäristötekniikka ja Liperi Kemira GrowHow Vaaka-MS+F Pipelife ja Propipe Nurmes Upoclean Milk Uponor Kitee WehoPuts 6 KWH Pipe Kitee Raita PA 2.0 Ympäristö Raita Kitee Maasuodattamo Teoplast Ilomantsi MS+fosforikaivo Uponor Tohmajärvi Maahan imeyttämö Joensuu 5 syksy IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin on rakennettu vuonna 2003 kahden asukkaan talouteen. Vaakavirtausmaasuodattimessa on käytetty imeytysmoduleita biologisen toiminnan kasvualustana ja biotiittiä fosforin poiston tehostamiseen. Järjestelmä on matalarakenteinen, sen rakennekorkeus on 1,2 m eli 80 cm matalampi kuin normaali maasuodattamo. Vaakavirtausmaasuodatin poikkeaa maasuodattamosta kahdella tavalla eli virtaussuunnan ja IN-DRÄN-modulien osalta. Modulit ovat rakenteeltaan yksinkertaisia: niissä on muovinen tukirakenne, jossa laskostettu kuitukangas kiertää välikelevyjen väleissä edestakaisin muodostaen suuren ominaispinnan biokerrokselle. Modulit korvaavat maasuodattamon jakokerroksen. Yksi moduli soveltuu 125 litran imeyttämiseen vuorokaudessa. Kohteessa on kahdeksan modulia asennettuna pitkittäin rivissä. IN-DRÄNvaakavirtausmaasuodattimen leveys on 5 m ja pituus 10 m. Puhdistamon suodatinhiekkakerroksen paksuus on 40 cm. Vaakavirtausmaasuodattimen kokonaiskustannukset olivat euroa. Kustannuksissa ei ole huomioitu tilan omaa työtä eikä suunnittelua. IN-DRÄNvaakavirtausmaasuodatin on rakennettu pääosin Fann Ympäristötekniikan tuotteilla. Biotiitti on hankittu Kemira GrowHow`n tehtaalta Siilinjärveltä. 4 Kuva 1. IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodattimen poikkileikkaus.

6 5 2.3 Vaakavirtausmaasuodattamo fosforimassakaivolla Pipelifen Family Compact-suodatuskaseteilla ja Propipen FILT fosforimassakaivolla tehostettu vaakavirtausmaasuodatin on rakennettu vuonna Kohteella on kaksi asukasta. Vaakavirtausmaasuodattimen leveys on 6 m, pituus 7,2 m ja korkeus 1,2 m. Suodatinhiekkakerroksen korkeus puhdistamossa on 30 cm. Järjestelmässä on kuusi suodatuskasettia, jotka tehostavat puhdistamon biologista toimintaa. Vaakavirtausmaasuodattimen perään on asennettu fosforimassakaivo, jonka tarkoituksena on sitoa erityisesti fosforia jätevedestä. Fosforinpoistokaivossa käytetään Nordkalkin Filtra P-kalkkirautakipsimassaa, joka tulee vaihtaa noin kahden vuoden välein. Massa poistetaan loka-autolla. Vaakavirtausmaasuodattimen toimintaperiaatteena on, että jätevesi puhdistuu suodatuskasettien ja suodatinhiekan läpi kuljettuaan (biologisesti ja fysikaaliskemiallisesti), ja fosforinpoistoa tehostetaan vielä puhdistamon perässä olevassa jälkisuodinkaivossa (FILT 1400 Matala). Maasuodattimen tärkein puhdistusprosessi tapahtuu kasettien kuitukankaan pintaan ja suodatinhiekan yläpintaan muodostuvassa biokerroksessa (paksuus noin 1-10 mm), jossa orgaaninen aine (BOD7) hajoaa ja tietty osa ravinteista sitoutuu. Lisäksi kiintoainetta ja ravinteita sitoutuu mekaanisesti suodattumalla hiekkaan. Pääasiallinen fosforin pidätys maasuodattimessa tapahtuu kemiallisella adsorptiolla. Vaakavirtausmaasuodattimessa jätevesi puhdistuu kuljettuaan hiekassa pääosin vaakavirtauksena yhteensä noin 6 metrin matkan, jolloin saavutetaan hyvä hygienisoituminen. Vaakavirtausmaasuodattimen kokonaiskustannukset olivat noin euroa. Vaakavirtausmaasuodatin on rakennettu Propipen muovitarvikkeista saostussäiliötä lukuunottamatta. Kuva 2. Vaakavirtausmaasuodattamo varustettuna fosforimassakaivolla, joka on kuvassa etualalla.

7 6 2.4 Maasuodattamo fosforinpoistokaivolla Maasuodattamo tehostetulla fosforinpoistolla on toteutettu työnäytöskohteena keväällä Kohteen 165 m 2 asuinrakennuksessa asuu neljä asukasta. Maasuodattamo on rakennettu sekä kahdella 15 metrin pituisella imeytysputkistolla että kahdella 15 m pituisella kokoomaputkistolla. Tässä kohteessa maasuodattamon fosforinpoistoa on tehostettu Uponorin fosforinpoistokaivolla, joka annostelee alumiinikloridia saostussäiliön 1-osastoon fosforin saostamiseksi. Syntynyt liete varastoidaan säiliöön. Fosforinpoistokaivosta vesi pumpataan 100 litran erissä jakokaivoon, josta jätevesi jakautuu tasaisesti maasuodattamoon. Ennen maasuodatinta saostussäiliössä kemiallisella käsittelyllä on tarkoitus poistaa noin 50 % kokonaisfosforista. Maasuodattamon ikä fosforinpoiston osalta voi jopa kaksinkertaistua, koska kuormitusta vähennetään merkittävästi jo ennen maapuhdistamoa. Maasuodattamon kokonaiskustannukset olivat noin euroa. Kustannukset kohteella nousivat yli suunnitellun kustannusarvion, koska 9 tonnin kaivinkone oli liian pieni tiiviille ja kiviselle moreenimaalle. Suodattamon tarvikkeet sekä fosforinpoistokaivo on tehty Uponorin tuotteilla. Kuva 3: Maasuodattamo fosforinpoistokaivolla, joka on kuvassa keskellä.

8 7 2.5 Maasuodattamo harmaille vesille Aquadose-jaksottajalla varustettu maasuodattamo on toteutettu vapaa-ajan asunnolle vuonna Kohteella on kaksivesijärjestelmä eli wc-vedet on johdettu umpisäiliöön ja harmaat vedet maasuodattamoon. Asukkaita kohteella on 1-3. Vapaaajan asuntoa käytetään ympärivuotisesti, käyttökatkot ovat lyhyitä. Käyttö ei kuitenkaan ole jokapäiväistä, vaan pikemminkin muutama kerta viikossa tai ajoittain harvemmin. Maasuodattamon pinta-ala on 40 m 2, jossa on kaksi 15 metrin pituista imeytysputkistoa ja kaksi samanmittaista kokoomaputkistoa. Maasuodattamon rakennekorkeus on noin 2 m. Erikoisuutena tässä maasuodattamokohteessa on aquadosejaksottaja, jonka tehtävänä on jakaa jätevesi tasaisesti lähes koko suodatuskentän alueelle. Jaksottaja kerää noin 100 litraa jätevettä ja lappoilmiöön perustuen syöttää sen pulssina imeytysputkistoon. Maasuodattamon rakentamiskustannukset olivat noin euroa. Maasuodattamo on toteutettu pääosin Teoplastin tuotteilla. Kuva 4. Jaksottaja sisältäpäin kuvattuna.

9 8 2.6 Uponorin panospuhdistamo maitohuoneen pesuvesille Panospuhdistamo on toteutettu vuonna 2004 yhteispuhdistamona kahden talouden ja yhden maitohuoneen jätevesille. Kahdessa taloudessa on yhteensä kuusi asukasta. Karjarakennuksessa on keskimäärin 25 lypsylehmää. Puhdistamo on mitoitettu maksimissaan mitoitusvirtaamalle 1800 l/vrk. Kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Uponor-panospuhdistamo maitohuoneen vesille on ns. pakettimallinen puhdistamo, joka asennetaan valmiina pakettina työmaalla tehtyyn kaivantoon. Panospuhdistamon toimintaperiaatteena on puhdistaa jätevesi panoksina eli tässä mallissa 300 litran erissä, joita voi olla jopa 6 erää yhden vuorokauden aikana. Puhdistamo koostuu neutralointisäiliöstä, etusaostussäiliöstä, 4 m 3 säiliöstä ohjauskeskuksineen ja säiliöiden välisistä yhdysputkista. Puhdistamon 4 m 3 säiliössä on 2 m 3 saostussäiliötä ja 2 m 3 prosessisäiliötä. Prosessisäiliö täytetään ottamalla varastointisäiliöstä tietty määrä jätevettä, joka käsitellään automaattisesti biologis-kemiallisessa prosessissa. Ylijäämäliete palautetaan automaattisesti laskeutusjaksojen välissä puhdistamon saostussäiliöön. Uponorin panospuhdistamossa saostus- ja neutralointisäiliöt tulee tyhjentää kaksi kertaa vuodessa. Uponorin panospuhdistamon kaikki rakentamiskustannukset kahden talouden ja yhden maitohuoneen jätevesien käsittelemiseksi olivat noin euroa. Kuva 5. Uponorin panospuhdistamo maitohuoneen pesuvesille.

10 9 2.7 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Panospuhdistamo on rakennettu vuonna 2004 kahden talouden yhteisjärjestelmänä. Puhdistamo on mitoitettu AVL 16 mukaan, joka vastaa maksimissaan noin 2,4 m 3 vesimäärää vuorokaudessa. Asuinrakennuksen huoneistoala on 415 m 2. Kohteella on seitsemän asukasta. Kiinteistö sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. RAITA PA 2.0-panospuhdistamo koostuu vakiovarustuksella esikäsittely- ja tasaussäiliöstä (3 m 3 ), prosessisäiliöstä (3 m 3 ), jätevesipumpuista, kompressorista, hienokuplailmastimesta, kemikaalin annostelupumpusta, ohjauskeskuksesta ja näytteenottosetistä. Kun esikäsittely- ja tasaussäiliöön on tullut riittävästi jätevettä, prosessi käynnistyy ja pumppaa kerralla yhden panoksen prosessisäiliön puolelle käsiteltäväksi. Puhdistus tapahtuu automaattisesti biologis-kemiallisessa prosessissa asetetun ohjelman mukaisesti. Ilmastusvaiheessa jäteveteen syötetään happea, jotta mikrobien elinolosuhteet ovat hyvät biologiselle puhdistustyölle. Selkeytysjaksolla aktiiviliete laskeutuu ja fosfori saostuu säiliön pohjalle. Yhden panoksen prosessivaihe kestää 12, 18 tai 24 tuntia kuormituksesta riippuen. Selkeytymisen jälkeen puhdistunut jätevesi poistetaan purkuputkea pitkin jälkikäsiteltäväksi maahan imeyttämössä. Prosessisäiliöön muodostuva ylijäämäliete poistetaan loka-autolla 1-3 kertaa vuodessa. Raita-panospuhdistamon ja jälkikäsittelyksi tehdyn maahan imeyttämön toteutuskustannukset olivat yhteensä noin euroa. Panospuhdistamo on toteutettu pääosin Ympäristö Raidan tuotteilla. Jälkikäsittelynä oleva maahan imeyttämö on tehty Uponorin tarvikkeilla. Kuva 6. Raita PA 2.0-panospuhdistamo kahdelle taloudelle.

11 WehoPuts 6-panospuhdistamo Panospuhdistamo on asennettu vuonna 2005 yhden talouden asumajätevesille. WehoPuts on mitoitettu AVL 6 mukaan, joka vastaa noin 1000 litran vesimäärää vuorokaudessa. Kohteen asuinrakennuksen huoneistoala on 121 m 2. Asukkaita taloudessa on neljä. Kiinteistö sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Talousvesi otetaan omasta kaivosta. WehoPuts 6-panospuhdistamo koostuu vakiovarustuksella kokoomasäiliöstä, prosessisäiliöstä, jätevesi- ja lietepumpuista, kompressorista, ilmastinlautasista, kemikaalipumpusta ja -säiliöstä, ohjauskeskuksesta ja konehuoneen lämmittimestä. Puhdistamo puhdistaa jätevettä 500 litran erissä. Puhdistus tapahtuu automaattisesti biologis-kemiallisessa prosessissa asetetun ohjelman mukaisesti. Prosessisäiliössä tapahtuu sekä fosforinpoistokemikaalin syöttö että ilmastus- ja selkeytysvaiheet. Jätevettä ilmastetaan, jotta orgaaninen aine hajoaa ja typpi hapettuu nitraatiksi. Selkeytysjaksolla nitraattityppi puolestaan pelkistyy typpikaasuksi, aktiiviliete laskeutuu ja fosfori saostuu säiliön pohjalle. Yhden panoksen prosessivaihe kestää kaiken kaikkiaan noin 12 tuntia. Ylijäämäliete poistetaan automaattisesti lietepumpun avulla lietekoriin, jonka lietepussi on vaihdettava laitevalmistajan ilmoituksen mukaan noin 3-6 kertaa vuodessa käytöstä riippuen. Puhdistamoa ei tarvitse yleensä tyhjentää loka-autolla, ellei kiinteistöllä tapahdu radikaalia käyttövirhettä kuten biomyrkkyjen johtamista viemäriin. WehoPuts-panospuhdistamon kustannukset olivat noin euroa. Panospuhdistamo on rakennettu pääosin KWH Pipen tuotteilla. Puhdistuneen jäteveden imeyttämiseen rakennettu maahan imeyttämö on tehty Jitan tarvikkeilla. Kuva 7. WehoPuts 6-panospuhdistamo.

12 Maahan imeyttämö Suodatinhiekkakerroksella tehostettu maahan imeyttämö on toteutettu yhden talouden jätevesiratkaisuksi vuonna Imeytyskentän pinta-ala on 40 m 2 ja se on toteutettu kahdella 15 metrin pituisella imeytysputkistolla. Kohde sijaitsee 60 metrin etäisyydellä lähimmästä vesistöstä. Imeyttämön paikalla maalaji on soraista hiekkaa. Pohjaveden havaintoputket on asennettu rinteeseen imeyttämön alamäen puolelle maaliskuussa Havaintoputkia on asennettu yhteensä yhdeksän kappaletta. Yksi putki on asennettu heti imeyttämön alapuolelle ja kaksi riviä putkia on asennettu noin 15 m ja noin 30 m päähän kentästä. Havaintoputkista voidaan havainnoida pohjaveden laatua ja samalla saadaan tietoa myös imeyttämön toimivuudesta. Imeyttämön paikalla imeytyspinnasta eli suodatinhiekan yläpinnasta mitattuna suojaetäisyys pohjaveteen on noin 7 m. Maahan imeyttämön toimintaperiaatteena on, että jätevesi puhdistuu suodatinhiekan ja maaperässä olevan maa-aineksen läpi painuessaan (biologisesti ja fysikaalis-kemiallisesti). Maapuhdistamon tärkein puhdistusprosessi tapahtuu suodatinhiekan yläpintaan muodostuvassa biokerroksessa (paksuus noin 1-10 mm), jossa orgaaninen aine (BOD) hajoaa ja tietty osa ravinteista sitoutuu. Lisäksi kiintoainetta ja ravinteita sitoutuu mekaanisesti suodattumalla hiekkaan ja maaperään. Pääasiallinen fosforin pidätys maapuhdistamossa tapahtuu kemiallisella adsorptiolla. Imeyttämön rakentamiskustannukset olivat noin 2500 euroa (vuonna 2003). Kustannuksissa ei ole huomioitu pohjaveden havaintoputkien asennusta vuonna Kuva 8. Pohjaveden havaintoputkien asennusta imeyttämökohteella.

13 12 3. Puhdistamoiden tarkkailu Puhdistamoiden näytteenotto-ohjelma aloitettiin syksyllä 2006 ja se kesti noin vuoden. Puhdistamokohtaisesti seuranta-aika vaihteli 1-10 kuukauden välillä. Vaihteluun vaikuttivat puhdistamoiden rakentamisajankohta, osittain näytteen saannin ongelmat ja osittain puhdistamoiden toimivuusongelmat. Näytteenottojen yhteydessä tarkastettiin puhdistamoiden toimivuus ja huoltokohteet. Jokaisella näytekerralla täytettiin havainnointia varten kehitelty puhdistamon toimivuusseurantalomake, johon kirjattiin havaintoja puhdistamon kunnosta, huoltotoimenpiteistä, saostuskaivojen kunnosta ja tyhjennyksistä, puhdistetun veden ulkonäöstä ja hajusta ja muista havainnoista. Jokaisesta puhdistamosta otettiin 3-5 näytekertaa lähtevästä jätevedestä. Näytteet otettiin kokoomanäytteinä tai kertanäytteinä puhdistamotyypistä riippuen. Kaikista maapuhdistamoista ja Uponorin panospuhdistamosta otettiin manuaalisesti näytteenottimella kolme osanäytettä noin kuuden tunnin välein, joista muodostui kunkin näytekerran kokoomanäyte. Raita-panospuhdistamosta otettiin kertanäyte puhdistamon sisällä olevasta seuranta-astiasta. WehoPuts-panospuhdistamosta otettiin kertanäyte ulospumppauksen aikana muovikaivon tuloputken suulta. Yhdestäkään puhdistamosta ei otettu tulevan jäteveden näytteitä. Kokooma- tai näytteenottokaivot tyhjennettiin noin kaksi vuorokautta ennen jokaista näytteenottokertaa. Tällä varmistettiin edustavien näytteiden saaminen. Näytteet toimitettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen laboratorioon analysoitavaksi. Kokoomanäytteet toimitettiin näytteenottopäivää seuraavana päivänä aamupäivällä ja kertanäytteet samana päivänä. Näytteistä analysoitiin ph, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kiintoaine (SS), kokonaisfosfori (kok. P) ja kokonaistyppi (kok. N). 4. Puhdistustulokset Tässä luvussa käydään läpi puhdistamokohtaisesti tärkeimmät tulokset ja niiden perusteella lasketut keskiarvot ja mediaanit. Talousjätevesiasetuksen mukaiset tulevan jäteveden kuormitukset (g/asukas/vrk), käsittelyvaatimukset (%), lähtevän jäteveden sallitut enimmäispäästöt (g/asukas/vrk) sekä tulevan ja lähtevän jäteveden pitoisuudet () orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle on esitetty taulukossa 2. Puhdistamoista ei otettu tulevan jäteveden näytteitä. Tässä tutkimuksessa puhdistustehot eli tulevan ja lähtevän jäteveden väliset vähenemät laskettiin asetuksen kuormituslukujen ja kohteiden vedenkulutusarvioiden perusteella. Kohteiden keskimääräisenä vedenkulutuksena käytettiin 110 l/asukas/vrk. Sekä Ravinnesampohanke v että Hajasampo-projekti v tutkivat keskimääräistä vedenkulutusta, niiden tutkimusten tulokset olivat l/asukas/vrk. Yhdessä asumajätevesikohteessa käytettiin todellista vedenkulutusta 100 l/asukas/vrk, se saatiin laskettua vesimittarilukeman perusteella. Yhdessä maitotilakohteessa käytettiin myös todellista vedenkulutusta (600 l/vrk), joka on laskettu panoslaskurin mukaan.

14 Maitotilakohteen osalta tulevan jäteveden kuormituksena käytettiin aiemmin v kyseiseltä tilalta LokaPuts-hankkeessa tutkittujen tulosten perusteella laskettuja arvoja. Taulukko 2. Asetuksen mukaiset puhdistusvaatimukset orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle (Vilpas Riikka ym. 2005). Vaatimus BOD 7 Kok. P Kok. N perus lievempi perus lievempi perus lievempi Käsittelyvaatimus (%) Tuleva kuormitus (g/asukas/vrk) ,2 2, Sallittu enimmäispäästö (g/asukas/vrk) ,33 0,66 8,4 9,8 Tuleva pitoisuus () Sallittu lähtevän jäteveden pitoisuus ,0 6, IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla Tutkimuksessa oli yksi IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin, josta otettiin viisi lähtevän jäteveden näytettä. Näytteiden tulokset on esitetty taulukossa 3. Lähtevän jäteveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 0,49 (päästö 0,05 g/asukas/vrk), typpipitoisuus 89,8 (päästö 9,0 g/asukas/vrk), BOD 7 7,8 (päästö 0,8 g/asukas/vrk). Asetuksen mukaisesti lasketut sallitut kuormitukset, kuormituksen vähenemät (%) ja päästöt ympäristöön (g/asukas/vrk) on esitetty taulukossa 4. Puhdistamon keskimääräiset reduktiot olivat kokonaisfosfori 98,4 %, kokonaistyppi 35,9 % ja orgaaninen aine (BOD 7 ) 97,8 %. Kaikki fosforituloksista oli asetuksen peruskäsittelyvaatimusten mukaisia. 40 % typpituloksista täytti asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen, viidennes täytti lievennetyn käsittelyvaatimuksen ja 40 % (2 kpl) näytteistä ei täyttänyt asetuksen käsittelyvaatimuksia. Orgaanisen aineen osalta kaikki näytteet olivat peruskäsittelyvaatimuksen täyttäviä. Puhdistamolta lähtevä jätevesi ei ollut koko tutkimuksen aikana täysin kirkasta, vaan hieman kellertävää. Lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus oli 8,3. Vuosina otettujen näytteiden puhdistustulokset olivat hyvin samansuuntaiset kuin vuosina LokaPuts-hankkeessa tutkittujen näytekertojen keskimääräiset tulokset. Kokonaisfosforin osalta on kuitenkin huomioitava, että poistoteho on ollut myöhemmin parempi kuin ensimmäisenä vuotena puhdistamon rakentamisen jälkeen. Taulukko 3. IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodattimen lähtevän jäteveden tulokset v Pvm ph Kiintoaine BOD 7 Kok. P Kok. N ,33 5,2 7 0, , , ,33 4,2 4 0, ,45 8,1 9 0, , ,76 66 Keskiarvo Mediaani 7,27 7,33 8,3 8,1 7,8 9,0 0,49 0,52 89,8 87,0

15 Taulukko 4. IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodattimen seurannassa v ja aiemmin v otettujen näytteiden perusteella lasketut keskimääräiset puhdistetun jäteveden aiheuttamat päästöt ja reduktiot (=vähenemät). Vaadittavat tulokset on laskettu asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen mukaisesti. Veden kulutus kohteella on vesimittarin mukaan 100 l/asukas/vrk. Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/asukas/d % g/asukas/d % g/asukas/d BOD ,7 1,7 16,6 P 2,2 22,0 85 0,33 3,3 91,8 0,18 1,8 N , ,1 8,0 79,6 14 Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/asukas/d % g/asukas/d % g/asukas/d BOD ,4 0,8 7,8 P 2,2 22,0 85 0,33 3,3 97,8 0,05 0,49 N , ,9 9,0 89,8 Huomioita tutkimuksen aikana Puhdistamo toimi pääosin hyvin koko seurantajakson ajan. Kokoomakaivossa esiintyi vuosina melko runsaasti kiintoainetta, joka oli enimmäkseen biotiittiä. Biotiitin hienoin aines karkasi lähtevän veden mukaan, koska se oli rakenteena niin lähellä purkuputkea. Myöhemmin kiintoaineen osuus väheni näytteenottokaivossa. Puhdistamon ainoana vuosittaisena huoltotoimenpiteenä on ollut saostussäiliön tyhjennys. Fann Ympäristötekniikan arvio puhdistamon toimivuudesta IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla on toiminut mielestämme erittäin hyvin, joiltain osin jopa yli odotusten. Kuten raportin yhteenvedosta ilmenee, puhdistustulokset ovat vuosien mittaan parantuneet, jota viimeisin, , kohteesta otetun näytteen analysoidut puhdistustulokset osoittavat: BOD 7 98,0 %, kokonaisfosfori 96,5 % ja kokonaistyppi 52,9 %. Kohde oli ensimmäinen IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin, jossa käytettiin kentässä biotiittiä fosforia sitovana massana. Kohteesta saadut kokemukset on hyödynnetty uusissa sovellutuksissamme. Kemira GrowHow n arvio puhdistamon toimivuudesta Vaakavirtaussuodattimen toiminta on vastannut kaikilta muilta osin odotuksia, paitsi kokonaistypen vähenemän osalta. Biologinen hapen kulutus ja kokonaisfosfori vähenemät ovat olleet yli 90 prosentin koko mittausten ajan. Fosforin poistuman osalta suodattimen teho on ollut huippuluokkaa. Seurantajakson loppua kohden kokonaistypen vähenemä on parantunut ja noussut yli vaadittavan tason (vähenemä 40 %). Pelkästään biotiitin vaikutusta puhdistustuloksiin on vaikea arvioida. Puhdistustulokset ovat monen tekijän yhteisvaikutusta: IN-DRÄN kennojen, suodatinhiekan, maasuodinbiotiitin ja mikrobitoiminnan yhdistelmä. Veden virratessa vaakatasossa jätevesi ei kulkeudu maa-ainesten läpi, vaan vain kerrosten alapinnat joutuvat kosketuksiin veden kanssa. Joten biotiitin koko massa ei ole tehokkaassa käytössä esimerkiksi fosforin sitomiseen. Biotiitista voidaan todeta, että eri kohteissa tavallisessa maasuodinkentässä puhdistustulokset ovat olleet fosforin ja myös typenkin osalta yli vaadittavan tason.

16 Vaakavirtausmaasuodatin fosforimassakaivolla Seurantakohteena oli yksi Pipelifen suodatuskaseteilla ja Propipen fosforimassakaivolla varustettu vaakavirtausmaasuodattamo. Kohteesta otettiin viisi lähtevän jäteveden näytettä, joiden tulokset on esitetty taulukossa 5. Lähtevän jäteveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 0,08 (päästö 0,009 g/asukas/vrk), typpipitoisuus 40,4 (päästö 4,4 g/asukas/vrk) ja orgaaninen aine 33,4 (päästö 3,7 g/asukas/vrk) ja kiintoaine 36. Asetuksen mukaisesti lasketut sallitut kuormitukset, kuormituksen vähenemät (%) ja päästöt ympäristöön (g/asukas/vrk) on esitetty taulukossa 6. Puhdistamon keskimääräiset reduktiot olivat kokonaisfosfori 99,6 %, kokonaistyppi 68,3 % ja orgaaninen aine (BOD 7 ) 92,7 %. Kokonaisfosforin, kokonaistypen ja orgaanisen aineen osalta kaikki näytteet olivat peruskäsittelyvaatimuksen täyttäviä. Puhdistamosta otettiin kolmella näytekerralla näytteet myös vaakavirtausmaasuodattamon kokoomakaivosta ennen fosforimassakaivoa. Kaikilla näytekerroilla vaakavirtausmaasuodattamo poisti fosforia (95,5 %) ja typpeä (70,6 %) asetuksen peruskäsittelyvaatimusten mukaisesti. Orgaanisen aineen osalta puhdistustulokset olivat keskimäärin 88,7 %. Tähän syynä oli, että puhdistamon tuloviemärin tuuletusta ei ollut järjestetty asuinrakennuksen katolle, kuten suunnitelmassa oli esitetty. Tuuletus järjestettiin katolle toukokuussa Tämä korjaustoimenpide näkyi viimeisen näytekerran tuloksissa positiivisesti. Lähtevässä jätevedessä esiintyi jonkin verran kiintoainetta, joka oli fosforinpidätysmassan hienointa ainesta ja todennäköisesti myös suodatuskasettien kangasmateriaalia. Kokoomakaivossa vesi oli yleensä hieman kellertävää ja sisältäen hieman kiintoainetta, jälkisuodattimen perässä olevassa näytteenottokaivossa vesi oli kirkkaampaa kuin kokoomakaivossa. Lähtevässä jätevedessä kiintoainetta oli keskimäärin 36 (mediaani 26 ). Taulukko 5. Vaakavirtausmaasuodattimen lähtevän jäteveden tulokset. Pvm ph Kiintoaine BOD 7 Kok. P Kok. N ,48 9,8 > 3 0, , , , , , , , ,08 45 Keskiarvo Mediaani 11,85 11,90 36,4 26,0 33,4 30,0 0,08 0,06 40,4 45,0 Taulukko 6. Vaakavirtausmaasuodattamon seurannassa otettujen näytteiden perusteella lasketut keskimääräiset puhdistetun jäteveden aiheuttamat päästöt ja reduktiot. Vaadittavat tulokset on laskettu asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen mukaisesti. Vedenkulutukseksi on arvioitu 110 l/asukas/vrk. Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/asukas/d % g/asukas/d % g/asukas/d BOD ,5 92,7 3,7 33,4 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 99,6 0,009 0,08 N ,4 76,4 68,3 4,4 40,4

17 16 Huomioita tutkimuksen aikana Puhdistamo toimi pääsääntöisesti hyvin koko seurantajakson ajan. Tuloviemärin tuuletusta ei ollut aluksi järjestetty asuinrakennuksen katolle, mikä aiheutti hajuhaittoja ja BOD 7 -poistuman heikkenemistä etenkin talvella. Fosforimassakaivosta karkasi jonkin verran hienojakoista massaa purkupaikkaan. Tutkimuksen aikana saostussäiliön tyhjennys oli ainoa vuosittainen huoltotoimenpide. Fosforimassakaivosta ei tutkimuksen aikana tarvinnut vaihtaa massaa, mutta se tulee valmistajan ohjeen mukaan vaihtaa noin 2 vuoden välein. Propipen arvio puhdistamon toimivuudesta Puhdistamo on toiminut kokonaisuutena odotustemme mukaisesti. Tämän tutkimuksen tulokset vastaavat täysin muiden vastaavien tutkimusten lopputulosta. Pipelife-fosforinpoistokaivolla tehostettu vaakavirtausmaasuodatin täyttää kaikki jätevesiasetuksen vaatimukset (kok-p, kok-n ja BOD 7 ). Lisäksi se poistaa jätevedestä bakteerit. Tämä on ainutlaatuista ja mahdollistaa järjestelmästä poistuvan veden laskemisen suoraan luontoon, vaikka vesistöön. Tuloksissa mainittu ulostuleva kiintoaine on fosforinpoistoreaktion kannalta välttämätöntä ja kertoo siitä, että prosessi toimii. Se on täysin harmitonta luonnolle ja koostumukseltaan pääasiassa kalkkia. Toinen merkittävä etu on järjestelmän huollon helppous. Ainoat säännölliset huoltotoimenpiteet ovat saostussäiliön tyhjentäminen (2 krt vuodessa) ja fosforinpoistomassan vaihtaminen (joka toinen vuosi). Molemmat toimenpiteet voi tehdä imuautolla. 4.3 Maasuodattamo fosforinpoistokaivolla Tutkimuksessa oli yksi Uponorin fosforinpoistokaivolla tehostettu maasuodattamo, josta otettiin kolme lähtevän jäteveden näytettä. Näytteiden tulokset on esitetty taulukossa 7. Lähtevän jäteveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 0,13 (päästö 0,013 g/asukas/vrk), typpipitoisuus 74,3 (päästö 8,2 g/asukas/vrk), BOD 7 9 (päästö 1 g/asukas/vrk) ja kiintoaine 9,7. Asetuksen mukaisesti lasketut sallitut kuormitukset, kuormituksen vähenemät (%) ja päästöt ympäristöön (g/vrk) on esitetty taulukossa 8. Puhdistamon keskimääräiset vähenemät olivat kokonaisfosfori 99,4 %, kokonaistyppi 41,5 % ja orgaaninen aine (BOD 7 ) 98,0 %. Kaikki fosforituloksista oli asetuksen peruskäsittelyvaatimusten mukaisia. Kaksi kolmesta typpituloksista täytti asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen, kolmannes ei täyttänyt lievempääkään 30 % typpikäsittelyvaatimusta. Tosin tulos jäi niukasti alle (29,1 %). Orgaanisen aineen osalta kaikki näytteet olivat peruskäsittelyvaatimuksen täyttäviä. Lähtevässä vedessä esiintyi hieman kiintoainetta, jota oli keskimäärin 9,7 (mediaani 7,2 ). Lähtevä vesi oli kolmella näytekerralla kirkasta. Taulukko 7. Fosforinpoistokaivolla varustetun maasuodattamon lähtevän jäteveden tulokset. Pvm ph Kiintoaine BOD 7 Kok. P Kok. N ,65 18,0 7,0 0,17 63, ,6 7,2 12,0 0,06 90, ,72 3,9 8,0 0,15 70,0 Keskiarvo Mediaani 7,66 7,65 9,7 7,2 9,0 8,0 0,13 0,15 74,3 70,0

18 Taulukko 8. Fosforinpoistokaivolla varustetun maasuodattamon seurannassa otettujen näytteiden perusteella lasketut keskimääräiset puhdistetun jäteveden aiheuttamat päästöt ja reduktiot. Vaadittavat tulokset on laskettu asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen mukaisesti. Vedenkulutukseksi on arvioitu 110 l/asukas/vrk. Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset v kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/asukas/d % g/asukas/d % g/asukas/d BOD ,5 98,0 1,0 9 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 99,4 0,013 0,13 N ,4 76,4 41,5 8,2 74,3 17 Huomioita tutkimuksen aikana Maasuodattamo toimi hyvin koko seurantajakson ajan lukuun ottamatta fosforinpoistokaivon toiminnassa ilmenneitä alkuvaiheen ongelmia. Fosforinpoistokaivo ei toiminut alussa, koska yksi paineanturin letku ei ollut kunnolla kiinni (letku on todennäköisesti irronnut kaivon huoltoaukon jatkoputken asennusvaiheessa). Puhdistamolle tehtiin yksi huolto- ja korjauskäynti Uponorin toimesta. Huoltokäynnin jälkeen sekä kemikaaliannostelu että jäteveden annostelu 100 litran erissä puhdistamolle toimivat normaalisti. Puhdistamon rakentamiskustannuksissa työn osuus oli yli puolet arvioitua suurempi. Syynä oli liian pieni kaivinkone (9 tn) tiiviille ja kiviselle moreenimaalle, jolle suosituksena voi käyttää tn kaivinkonetta. Uponorin arvio puhdistamon toimivuudesta Maasuodattamo fosforinpoistokaivolla on toiminut odotusten mukaan ja verrattavissa Uponorin oman referenssikohteen tuloksiin: BOD 7 99,3 %, kokonaisfosfori 94,9 % ja kokonaistyppi 41,1 %. Fosforinpoistokaivolla ei ole juurikaan merkitystä typenpoistoprosessiin. 4.4 Maasuodattamo harmaille vesille Tarkkailussa oli yksi harmaille vesille tarkoitettu ja aquadose-jaksottajalla varustettu maasuodattamo, josta otettiin neljä lähtevän jäteveden näytettä. Näytteiden tulokset on esitetty taulukossa 9. Lähtevän jäteveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 4,33 (päästö 0,48 g/asukas/vrk), typpipitoisuus 5,7 (päästö 0,64 g/asukas/vrk), BOD 7 6,75 (päästö 0,76 g/asukas/vrk) ja kiintoaine 21. Asetuksen mukaisesti lasketut sallitut kuormitukset, kuormituksen vähenemät (%) ja päästöt ympäristöön (g/vrk) on esitetty taulukossa 10. Puhdistamon keskimääräiset vähenemät olivat kokonaisfosfori 84,3 %, kokonaistyppi 96,7 % ja orgaaninen aine (BOD 7 ) 98,9 %. Puolet fosforituloksista oli asetuksen peruskäsittelyvaatimusten mukaisia ja neljännes lievemmän käsittelyvaatimuksen täyttäviä. Neljännes fosforituloksista ei täyttänyt lievempääkään käsittelyvaatimusta. Orgaanisen aineen ja kokonaistypen osalta kaikki näytteet olivat peruskäsittelyvaatimuksen täyttäviä. Lähtevässä vedessä esiintyi ajoittain kiintoainetta, jota oli keskimäärin 21. Lähtevä vesi oli kaikilla näytekerroilla kirkasta. Jos maasuodattamon tuloksia tarkastellaan pelkästään harmaille vesille laskettuna (vaatimukset BOD 7 83 %, kokonaisfosfori 18 % ja kokonaistyppi 0 %), maasuodattamon tulokset ovat lähes asetuksen vaatimukset täyttävät (BOD 7 98,2 %, kokonaisfosfori 13,4 % ja kokonaistyppi 54 %).

19 Taulukko 9. Harmaita vesiä käsittelevän maasuodattamon lähtevän jäteveden tulokset. Pvm ph Kiintoaine BOD 7 Kok. P Kok. N ,16 0,9 >3 1,2 5, ,49 68 >3 1,4 6, ,6 4,2 >3 5,6 7, , ,1 3,8 18 Keskiarvo Mediaani 7,28 7,55 21,28 40,0 6,75 10,5 4,33 3,50 5,68 5,70 Taulukko 10 a. Maasuodattamon (harmaat vedet) seurannassa otettujen näytteiden perusteella lasketut keskimääräiset puhdistetun jäteveden aiheuttamat päästöt ja reduktiot (=vähenemät). Vaadittavat tulokset on laskettu asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen mukaisesti ja kokonaisuutena, jossa harmaat vedet on käsitelty maapuhdistamossa ja wc-vedet on kuljetettu umpisäiliöstä kunnan jäteveden puhdistamolle puhdistettavaksi. Vedenkulutukseksi on arvioitu 80 l/asukas/vrk. Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/asukas/d % g/asukas/d % g/asukas/d BOD7 68, ,9 62,5 98,9 0,76 6,75 P 3 27,5 85 0,45 4,1 84,3 0,48 4,33 N 19, , ,7 0,64 5,7 Taulukko 10 b. Maasuodattamon (harmaat vedet)seurannassa otettujen näytteiden perusteella lasketut keskimääräiset puhdistetun jäteveden aiheuttamat päästöt ja reduktiot (=vähenemät). Vaadittavat tulokset on laskettu pelkästään harmaille vesille käyttäen kuormituslukuna BOD 7 30 g/asukas/vrk, kokonaisfosfori 0,4 g/asukas/vrk ja kokonaistyppi 1,0 g/asukas/vrk, kun uloste ja virtsa otetaan talteen eikä niistä aiheudu ympäristöön kuormitusta. Veden kulutus kohteella on arvioitu olevan 80 l/asukas/vrk. Lähtevän jäteveden tulokset ovat neljän näytekerran keskiarvoja. Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/asukas/d % g/asukas/d % g/asukas/d BOD ,1 63,8 98,2 0,54 6,75 P 0,4 5,0 18 0,33 4,1 13,4 0,34 4,33 N 1 12, ,5 54,4 0,46 5,7 Huomioita tutkimuksen aikana Maasuodattamo toimi melko hyvin koko seurantajakson ajan. Lähtevän veden fosforipitoisuudet vaihtelivat yllättävän paljon harmaiden vesien käsittelyssä, vaikka uloste ja virtsa on otettu talteen umpisäiliöön ja fosforia pesuvesiin on tullut lähinnä kotitaloudessa käytetyistä pesuaineista. Tähän syynä lienee kohteen osa-aikainen käyttö ja siten suodatuskentän epätasaisempi toiminta. Teoplastin arvio puhdistamon toimivuudesta Maasuodattamo on toiminut lähes odotusten mukaisesti, mutta on kuitenkin fosforin osalta jäänyt hieman asetuksen peruskäsittelyvaatimuksesta. Fosforipitoisuudet ovat seurannan aikana vaihdelleet melko paljon, syynä on voinut olla kohteen osaaikainen käyttö tai suodatinhiekan heikentynyt fosforinpidätyskyky tai kohteella on käytetty tavallista enemmän fosforipitoisia pesuaineita.

20 Uponorin panospuhdistamo maitohuoneen pesuvesille Tutkimuksessa oli yksi kahden talouden ja yhden maitohuoneen jätevesille rakennettu Uponorin panospuhdistamo, josta otettiin viisi lähtevän jäteveden näytettä. Näytteiden tulokset on esitetty taulukossa 11. Lähtevän jäteveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 6,56 (päästö 3,9 g/vrk), typpipitoisuus 58,2 (päästö 34,9 g/vrk), BOD 7 5 (päästö 3 g/vrk) ja kiintoaine 4,9. Asetuksen mukaisesti lasketut sallitut kuormitukset, kuormituksen vähenemät (%) ja päästöt ympäristöön (g/vrk) on esitetty taulukossa 12. Puhdistamon keskimääräiset vähenemät olivat kokonaisfosfori 75,1 %, kokonaistyppi 34,2 % ja orgaaninen aine (BOD 7 ) 99,0 %. Kaksi viidennestä fosforituloksista oli asetuksen peruskäsittelyvaatimusten mukaisia ja kolme viidennestä ei täyttänyt asetuksen lievempää käsittelyvaatimusta. Viidennes typpituloksista täytti asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen, kolme viidennestä täytti lievennetyn käsittelyvaatimuksen ja viidennes näytteistä ei täyttänyt asetuksen käsittelyvaatimusta. Orgaanisen aineen osalta kaikki näytteet olivat peruskäsittelyvaatimuksen täyttäviä. Puhdistamolta lähtevä jätevesi oli kaikilla näytekerroilla melko kirkasta ja kiintoaineetonta. Vuosina otettujen näytteiden puhdistustulokset olivat muuten samankaltaiset kuin vuosina LokaPuts-hankkeessa tutkittujen näytekertojen keskimääräiset tulokset, mutta kokonaisfosforin osalta poistoteho jäi aiempaa heikommaksi. Syynä tähän on ollut kemikaaliannostelun riittämättömyys, mikä on johtunut kemikaaliannostelun virheellisestä säädöstä vuosihuollossa. Taulukko 11. Uponorin panospuhdistamon lähtevän jäteveden tulokset. Pvm ph Kiintoaine BOD 7 Kok. P Kok. N ,97 1,2 >3 8, ,86 3,5 3 1, ,68 1,1 >3 1, , , ,78 5,8 6 13,0 56 Keskiarvo Mediaani 6,63 6,78 4,9 3, ,56 8, Taulukko 12. Uponorin panospuhdistamon seurannassa v ja aiemmin v otettujen näytteiden perusteella lasketut keskimääräiset puhdistetun jäteveden aiheuttamat päästöt ja reduktiot (=vähenemät). Vaadittavat tulokset on laskettu asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen mukaisesti. Tilalla vedenkulutus on panoslaskurin mukaan 600 l/vrk. Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/d % g/d % g/d BOD7 302,5 504, ,3 50,4 98,7 4,1 6,8 P 15,8 26,3 85 2,4 3,9 84,4 2,5 4,1 N 53,1 88, ,9 53,1 31,5 36,4 60,6 Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/d % g/d % g/d BOD7 302,5 504, ,3 50,4 99,0 3 5 P 15,8 26,3 85 2,4 3,9 75,1 3,9 6,56 N 53,1 88, ,9 53,1 34,2 34,9 58,2

21 20 Huomioita tutkimuksen aikana Puhdistamo toimi teknisesti moitteettomasti koko seurannan ajan. Puhdistustuloksissa sen sijaan oli vaihtelua etenkin kokonaisfosforin ja kokonaistypen suhteen. Vesi oli pääosin kirkasta koko seurannan ajan. Kemikaaliannostelun riittämättömyys on ollut kohonneiden fosforipitoisuuksien pääasiallisin aiheuttaja. Puhdistamon vuosihuollossa syksyllä 2006 huoltomies oli säätänyt kemikaalisyötön 0,7 dl:sta 0,5 dl:aan eli Uponor-panospuhdistamo 7:n (yhden talouden puhdistamon) kemikaalisyöttöarvoon. Kemikaalimäärä maitotilan panospuhdistamossa pitäisi olla noin 1,4 dl/panos. Maitotilan puhdistamossa kemikaalia syötetään kaksi kertaa noin 0,7 dl annos eli yhteensä noin 1,4 dl/panos. Nyt säädön jälkeen annos oli yhteensä 1 dl panosta kohti eli normaalia pienempi. Puhdistamolle on tehty normaali vuosihuolto valtuutetun huoltoliikkeen toimesta. Puhdistamon kaikki saostus- ja neutralointisäiliöt on tyhjennetty kaksi kertaa vuodessa. Fosforinsaostuskemikaalia puhdistamossa on kulunut noin 80 litraa vuodessa, mikä aiheuttaa käyttökustannuksia noin 240 euroa. Uponorin arvio puhdistamon toimivuudesta Maitotilan panospuhdistamon on toiminut hieman alle odotusten fosforinpoiston ja typenpoiston osalta. Saostussäiliöt ovat osa Uponorin panospuhdistamoiden prosessia, saostussäiliöiden lietteeseen sitoutuneen typen ja fosforinmäärä on noin %. Tulevan jäteveden määrittäminen kiinteistökohtaisessa puhdistamoissa on suhteellisen hankalaa. Tällaisessa kohteessa, jossa puhdistamoon johdetaan sekä maitohuoneen pesuvedet että asumajätevedet, tulevan veden laatu on hyvin kohdekohtaista. Toimintavarmuus ja helppokäyttöisyys ovat Uponorin puhdistamoissa ensisijaisesti haluttuja ominaisuuksia, siksi esimerkiksi typenpoisto tehossa ei tavoitella erityisen korkeaa puhdistustehoa, sillä se tekee biologis-kemiallisesta prosessista herkemmän ja vaatii puhdistamon omistajalta enemmän seurantaa. Fosforinpoistotehon osalta kemikaalin lisäys on tärkein huoltotoimenpide. Kemikaalia tulee lisätä säännöllisesti kemikaaliastiaan. Tässä kohteessa kemikaalin lisäys on aiheellista noin kuuden viikoin välein. Jos kemikaali pääsee loppumaan, se heikentää fosforinpoistotehoa merkittävästi. Tässä kohteessa on perushuollossa käynyt inhimillinen virhe kemikaaliannostelun säädön osalta. 4.6 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin viisi lähtevän jäteveden näytettä. Näytteiden tulokset on esitetty taulukossa 13. Lähtevän jäteveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 1,2 (päästö 0,13 g/asukas/vrk), typpipitoisuus 22,4 (päästö 2,46 g/asukas/vrk) ja orgaaninen aine 9,4 (päästö 1,05 g/asukas/vrk). Asetuksen mukaisesti lasketut sallitut kuormitukset, kuormituksen vähenemät (%) ja päästöt ympäristöön (g/asukas/vrk) on esitetty taulukossa 14. Puhdistamon keskimääräiset vähenemät olivat kokonaisfosfori 93,9 %, kokonaistyppi 82,4 % ja orgaaninen aine 97,9 %. Kokonaisfosforin ja -typen sekä BOD 7 :n osalta kaikki näytteet täyttivät asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen.

22 Lähtevässä jätevedessä esiintyi seurannan aikana hieman kiintoainetta. Vesi oli yleensä kirkasta (hieman kellertävää) ja melko kiintoaineetonta. Lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 25. Vuosina otettujen näytteiden puhdistustulokset olivat hyvin samansuuntaiset kuin vuosina LokaPuts-hankkeessa tutkittujen näytekertojen keskimääräiset tulokset. Kokonaistypen osalta tässä hankkeessa saavutetut tulokset olivat paremmat kuin alkuvaiheessa otettujen näytteiden tulokset. Taulukko 13. Raita PA 2.0-panospuhdistamon lähtevän jäteveden tulokset v Pvm ph Kiintoaine BOD 7 Kok. P Kok. N , , , , , , , , , ,1 22 Keskiarvo Mediaani 6,37 6,16 24,6 23,0 9,4 9,0 1,2 1, Taulukko 14. Raita PA 2.0-panospuhdistamon seurannassa v ja aiemmin v otettujen näytteiden perusteella lasketut keskimääräiset puhdistetun jäteveden aiheuttamat päästöt ja reduktiot (=vähenemät). Vaadittavat tulokset on laskettu asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen mukaisesti. Tilalla vedenkulutukseksi on arvioitu 110 l/asukas/vrk. Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/asukas/d % g/asukas/d % g/asukas/d BOD , ,5 97,4 1,28 11,6 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 90,6 0,21 1,88 N ,3 40 8,4 76,4 71,2 4,03 36,6 Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus vähenemä sallittu kuormitus vähenemä toteutunut kuormitus laji g/asukas/d % g/asukas/d % g/asukas/d BOD , ,5 97,9 1,05 9,4 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 93,9 0,13 1,22 N ,3 40 8,4 76,4 82,4 2,46 22,4 Huomioita tutkimuksen aikana Puhdistamo toimi koko seurannan ajan moitteettomasti sekä teknisesti että puhdistustulosten osalta. Puhdistamoon on tehty normaali vuosihuolto valtuutetun huoltoliikkeen toimesta. Esikäsittelysäiliössä oleva jäteveden siirtopumppu tukkeutui kerran seurannan aikana. Teknisiä osia ei ole vaihdettu puhdistamoon tarkkailun aikana. Esikäsittelysäiliöt on tyhjennetty loka-autolla 1-2 kertaa vuodessa. Ylijäämälietettä on poistettu loka-autolla prosessisäiliöstä 1 kerta vuodessa. Kiinteistönomistaja on lisännyt kemikaalia noin 8 kertaa vuodessa. Kemikaalin kulutus kohteella oli seurannan aikana noin litraa vuodessa. Tämä tarkoittaa käyttökustannuksena noin euroa vuodessa.

23 22 Ympäristö Raidan arvio puhdistamon toimivuudesta Puhdistamo on LokaPuts-hankkeessa toiminut oletetulla tavalla. Hankkeen parhaaseen laitepuhdistamolla saavutettuun puhdistustulokseen ovat vaikuttaneet laaja toimituspakettimme, johon kuuluvat mm. maarakennuksen ja muun asennuksen tarkastus, puhdistamon käynnistys aktiivilietteellä, käyttöopastus paikan päällä, hyvät käyttö- ja huolto-ohjeet, ammattitaitoinen huolto ja hyvä teknisesti toimiva laitteisto. Puhdistamon korkeahkoon kokonaishankintakustannukseen on vaikuttanut myös puhdistamon jälkeen sijoitettu maahan imeyttämö, koska puhdistamo sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella. Puhdistamon tuloksethan ovat lähtevästä vedestä ennen ko. kenttää. Pelkästään puhdistamon hankintahinta on ollut 7500 euroa ja puhdistamo on tarkoitettu kahdelle taloudelle. Yhden talouden puhdistamomme ovat tätä hintaa edullisempia. Uusissa malleissa on mukana lietteenkäsittelyjärjestelmä, jonka avulla liete saadaan kuivatettua ja kompostoitua ilman suuria tyhjennys- tai tarvikekustannuksia pienentäen näin käyttökustannuksia. Hankinta- ja käyttökustannukset huomioon ottaen puhdistamomme tarjoavat pidemmällä aikavälillä erittäin kustannustehokkaan ratkaisun haja-asutuksen jätevesihuoltoon. Hankkeessa ollut puhdistamo on vuoden 2004 mallia, jonka jälkeen puhdistamo on uudistunut monella tavoin. Uusissa malleissamme on tapahtunut mm. seuraavaa tuotekehitystä: - lietteen kuivatus- ja kompostointijärjestelmät, käsittely kompostoimalla - varavirtajärjestelmä sähkökatkoille - kierrätysjärjestelmä seisokkien varalle (ylläpitää laitteiston toiminnassa jopa 1 kk:n seisokin ajan) - hälytys- ja muistutusjärjestelmä, jonka avulla laitteisto voidaan liittää kiinteistön omaan valvontajärjestelmään tai toimittamaamme gsm-järjestelmään 4.7 WehoPuts 6-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi KWH Pipen WehoPuts 6-panospuhdistamo, josta otettiin neljä lähtevän jäteveden näytettä. Näytteiden tulokset on esitetty taulukossa 15. Lähtevän jäteveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 2,68 (päästö 0,29 g/asukas/vrk), typpipitoisuus 33,75 (päästö 3,71 g/asukas/vrk) ja orgaaninen aine 3,25 (päästö 0,35 g/asukas/vrk). Asetuksen mukaisesti lasketut sallitut kuormitukset, kuormituksen vähenemät (%) ja päästöt ympäristöön (g/asukas/vrk) on esitetty taulukossa 16. Puhdistamon keskimääräiset reduktiot olivat kokonaisfosfori 86,6 %, kokonaistyppi 73,5 % ja orgaaninen aine (BOD 7 ) 99,3 %. Kolme neljästä näytteestä täytti fosforin osalta asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen ja neljännes lievemmän käsittelyvaatimuksen. Kokonaistypen ja orgaanisen aineen tuloksista kaikki täyttivät asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen. Lähtevässä jätevedessä esiintyi seurannan aikana jonkin verran kiintoainetta, mutta vesi oli pääosin melko kirkasta. Lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 11,1. Vuonna 2007 otettujen seurantanäytteiden tulokset olivat selkeästi paremmat kuin vuosina LokaPuts-hankkeessa tutkittujen näytekertojen keskimääräiset tulokset. Yhtenä merkittävimpänä syynä aikaisemmin esiintyneisiin huonoihin puhdistustuloksiin oli käyttöveden suuri rautapitoisuus, joka oli yli kuusinkertainen talousveden sallittuun enimmäispitoisuuteen verrattuna. Todennäköisin syy rautapohjaisen kemikaalin toimimattomuuteen oli talousveden ja saostuskemikaalin eriarvoiset raudat, jonka takia fosfori ei saostunut. Puhdistamoon vaihdettiin fosforin saostuskemikaaliksi alumiinikloridi kesällä 2007, jonka jälkeen seuranta aloitettiin ja puhdistustulokset kohentuivat oleellisesti.

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa

LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa Työnäytösraportti 7. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh.

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 4. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU, puh.

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 6. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh.

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Nurmeksessa

LokaPuts hankkeen työnäytös Nurmeksessa Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts 2006-2007-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts 2006-2007 hankkeen työnäytös Nurmeksessa Työnäytösraportti SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella

LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella Työnäytösraportti 5. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU,

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Työnäytösraportti 9. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU,

Lisätiedot

LokaPuts hanke 1.7.2003-30.6.2006

LokaPuts hanke 1.7.2003-30.6.2006 Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hanke 1.7.2003-30.6.2006 Hankenumero GA 431248 Loppuraportti Petri Kurki Suomen Salaojakeskus SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto. Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009

Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto. Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009 Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009 1 Uponor-panospuhdistamo tuoteperhe *) Upoclean Uponor-panospuhdistamo 7 yhden perheen ratkaisu, myös vapaa-ajan asunnoille, joissa

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN MAASUODATTAMON RAKENTAMISESTA ILOMANTSISSA

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Juuassa

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Juuassa Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Juuassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN SUODATUSKASETTIVAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISVAIHEESSA

Lisätiedot

Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien. LokaPuts -hankkeessa

Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien. LokaPuts -hankkeessa Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus LokaPuts -hankkeessa Koerakentamiskohteiden seurantaraportti SUOMEN SALAOJAKESKUS

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus Hajajätevesihuolto-hankkeessa

Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus Hajajätevesihuolto-hankkeessa Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus Hajajätevesihuolto-hankkeessa Puhdistamoiden seurantaraportti MAVEPLAN OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh. (013) 534 9400,

Lisätiedot

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä 1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ

YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ Satu Heino Projektipäällikkö Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 9.9.2009 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä

LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä Työnäytösraportti 1. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23,

Lisätiedot

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005)

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) 17.9.2013 www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto 22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) Kirjallisuuslähde Kirjallisuuslähde

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Uponor -fosforinpoistokaivo

Uponor -fosforinpoistokaivo H a ja-a s u t u s a lu e e n jät e v e d e n k ä s i t t e ly A S E N N U S O H J E E T Uponor -fosforinpoistokaivo 8/2006 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer Oy 1/11 Sisällysluettelo 1Pienpuhdistamon valinta...3 1.1Asennustavan valinta...3 1.2Clewer Ainavalmis 560...3 1.3Clewer

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN JITA- KEMIK-PANOSPUHDISTAMON

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto-hanke 1.1.2008-31.12.2011

Hajajätevesihuolto-hanke 1.1.2008-31.12.2011 Hajajätevesihuolto-hanke 1.1.2008-31.12.2011 Projektikoodi A30200 Loppuraportti Petri Kurki Maveplan Oy MAVEPLAN OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA SK1300 + BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT:

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: 5 ) Lietteenkäsittely Puhdistusprosessi tuottaa ylijäämälietettä. Lietettä poistetaan lietepumpulla (SP) prosessin loppuvaiheessa (8 h 25 min). Lietettä kerätään lietekoriin,

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen kolmas työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 3. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN PIPELI- FEN V6-PANOSPUHDISTAMON ASENTAMISESTA

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 55800 Imatra, p. 0400 152120 Jätevesisuunnitelma Rakentaja: Oy TNT Kiinteistöt Ab Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu Jätevesiseminaari 2.11.2017 Hämeenlinna Ville Matikka Savonia ammattikorkeakoulu 1 Miksi purkuvesien laatua pitää seurata? Puolueetonta ja ajantasaista

Lisätiedot

Tammikuu 2015. Jätevesiopas. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Wavin-Labkon jätevesiratkaisut

Tammikuu 2015. Jätevesiopas. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Wavin-Labkon jätevesiratkaisut Tammikuu 2015 Jätevesiopas Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella Wavin-Labkon jätevesiratkaisut Yleistä Jätevesihanke ammattitaitoa alusta loppuun! Jätevesijärjestelmän hankinta,

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet 5/2006 Sisältö 3 Yleistä Suunnittelu 4 Näin asennat Uponor-imeytysmoduulijärjestelmän 5 Mitoittaminen Puhdistamon sijoittaminen 6 Maahan imeyttämö 7

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Biologis-kemialliset pakettipuhdistamot: Omakotitalot, loma-asunnot, yhteispuhdistamot, kyläpuhdistamot, maitotilapuhdistamot

Lisätiedot

Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo

Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo S u o m e n y m p ä r i s t ö 2 YMPÄRISTÖN- SUOJELU Riikka Vilpas, Katriina Kujala-Räty, Timo Laaksonen ja Erkki Santala Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo Osa 1: Asumisjätevesien

Lisätiedot

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet TÄY T TÄ V ÄT Pipelife Ympäristö -tuotteet P U H D J ÄT E V E S I S T U I A S E T U K S E N S T U L O K T E S Pipelife Ympäristö Propipe Oy Yrittäjäntie 5, 91100 Ii, puh. 030 600 2220, faksi 030 600 2221

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema. TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema. TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5.2009 Green Rock Oy Sivu 1/9 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO-OHJE

JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO-OHJE PROG2009/01 Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa IN-DRÄN Biosuodatin 5ce Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen

Lisätiedot

LokaPuts hanke

LokaPuts hanke Suomen Salaojakeskus LokaPuts 2006-2007-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts 2006-2007 hanke 1.3.2006-31.12.2007 Hankenumero GA 4312107 Loppuraportti Petri Kurki Suomen Salaojakeskus Oy SUOMEN

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013 Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa EV Ekovessaratkaisut AQ Biologiset wc-laitteistot tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Esite sisältää kuvaukset yllämainituista tuoteryhmistä. Lisätietoja

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

BIOVAC Puhdas ympäristö

BIOVAC Puhdas ympäristö Puhdas ympäristö Gamla Godbyvägen Kisakaarteentie 2 018-23 14, 100 42700 Keuruu +358 18 526 Keilanrannankatu 416 0144948-3 5, 70840 Kuopio office@.goodtech.fi Svartbölentie 10, 04130 Sipoo Jätevesipuhdistamot

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki kesällä 2008 Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen tilauksesta selvityksen

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta

Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta Toimivatko haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamot jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti? Juha Niemi Tero Myllyvirta Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Markkinoiden nykyaikaisin ja huolettomin jäteveden puhdistamo

Markkinoiden nykyaikaisin ja huolettomin jäteveden puhdistamo H A JA-A S U T U S A LU E E N JÄT E V E D E N K Ä S I T T E LY U P O N O R C L E A N I - PA N O S P U H D I S TA M O U U T U U S Markkinoiden nykyaikaisin ja huolettomin jäteveden puhdistamo 03 2009 30020

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Saneerausmallit: KP BioChem kaivopuhdistamo. PA0.8 sa BioChem

Saneerausmallit: KP BioChem kaivopuhdistamo. PA0.8 sa BioChem Saneerausmallit: P BioChem kaivopuhdistamo - asennetaan hyväkuntoisiin sakokaivoihin; - betonikaivot dia 700-1200. Erilaisia toteutusmalleja Panoksen keräys Lietteenkäsittely 2. Biologis-kemiallinen puhdistus

Lisätiedot