Vuosikatsaus 2014 w w w. t a k u u - s a a t i o. f i

Vuosikatsaus 2014 w w w. t a k u u - s a a t i o. f i

Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2014 3 Takaus ja perintä 5 Neuvontapuhelin Velkalinja 7 Omille jaloille -toiminta 9 Viestintä 10 Pienlaina-projekti 11 Mun talous -hanke ja chat-osaprojekti 12 Koulutukset ja tapahtumat 13 Luottamusjohto ja henkilöstö 14 Tilinpäätös 16 TAKUU-SÄÄTIÖ Valtakunnallinen, yksityishenkilöiden velkojen ja taloudenhallinnan ratkaisemista edistävä sosiaalialan asiantuntijajärjestö. neuvoo puhelimitse ja verkossa takaa järjestelylainoja tarjoaa tukihenkilötoimintaa kouluttaa talous- ja velka-asioissa edistää ja kehittää kotitalouden taloudenhallintaan ja sosiaaliturvaan liittyviä auttamiskeinoja sekä vapaaehtoisia velkojen järjestelyitä. Esimerkiksi Pienlaina-projekti aloitettiin vuonna 2014. vaikuttaa antamalla lausuntoja, tekemällä aloitteita ja toimimalla asiantuntijatyöryhmissä Julkaisija: Takuu-Säätiö 2015, piirrokset: Mirkka Hietanen

Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2014 Vuosi 2014 oli Takuu-Säätiölle uusien avauksien vuosi. Säätiössä lähti vauhtiin muun muassa kolme erillistä kehittämishanketta, internetsivujen uudistaminen sekä valmistautuminen 25-vuotisjuhlavuoteen. Samaan aikaan perinteisten palvelujen kysyntä ruuhkautti toimintaa. Kysyntään vastaamiseksi etsittiin uusia menettelytapoja ja uudistettiin palveluprosesseja. Lisäksi säätiön henkilöstössä oli merkittäviä muutoksia. Noin kolmasosa henkilökunnasta tuli uutena työntekijänä taloon tai vaihtoi työtehtävää. Toimintavuosi oli säätiön voimassa olevan strategian (2013 2016) toimeenpanon toinen vuosi. Nelivuotiskaudessa on määritelty jokaiselle toimintaalueelle omat kehittämiskohteensa. Säätiön kokonaistoiminnan ohjauksessa keskityttiin kahden ensimmäisen vuoden aikana erityisesti toiminnan suunnittelun jäntevöittämiseen. Suomalaisten velkaantuminen on edelleen lisääntynyt. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden lopulla 119,5 prosenttia. Se on kasvanut koko 2000-luvun ja viimeisten 14 vuoden aikana se on lähes kaksinkertaistunut. Velkaantuminen aiheuttaa osalle kotitalouksista ongelmia, mikä näkyy muun muassa maksuhäiriötilastoissa. Yhteensä 367 000 suomalaisella eli yli kahdeksalla prosentilla aikuisväestöstä oli maksuhäiriömerkintä vuoden 2014 lopulla. Määrä on hyvin lähellä 1990-luvun laman jälkeistä ennätystä. Positiivista on se, että uusien maksuhäiriöisten henkilöiden määrä rekisterissä ei enää merkittävästi lisääntynyt vuonna 2014. Viimeisten vuosien aikana on uudistettu Takuu- Säätiön edustaman toimialan lainsäädäntöä. Uudistusten vaikutuksia seurataan huolella myös säätiössä, vaikkakin vaikutukset näkyvät vasta ajan myötä. Vuonna 2013 voimaan tulleen kuluttajasuojalain muutoksen vaikutuksia pikavippiongelmaan seurattiin tarkasti koko toimintavuoden ajan. Säätiön palveluissa lakimuutos näkyi siten, että asiakkaiden pikavippien kappalemäärä väheni, mutta yksittäisten vippien euromäärät olivat suurempia. KOTITALOUKSIEN VELKAANTUMISASTE ON KASVANUT KOKO 2000-LUVUN AJAN JA VIIMEISTEN 14 VUODEN AIKANA SE ON LÄHES KAKSINKERTAISTUNUT. Lisäksi säätiössä valmistauduttiin yksityishenkilön velkajärjestelylain uudistamiseen. Vuoden 2015 alussa voimaan tulleessa lakiuudistuksessa suurin muutos koski pienyrittäjiä. He saivat tietyin rajauksin mahdollisuuden järjestellä yksityishenkilön velkajärjestelylain perusteella myös toiminnassa olevan yrityksensä velat. Vuoden 2014 puolivälissä käynnistyi selvitystyö kuntien sosiaalisen luototuksen kehittämiseksi. Takuu-Säätiö osallistui selvityshenkilö Kirsti Rissasen johtamaan selvitystyöhön muun muassa ohjausryhmätyöskentelyn sekä taustaselvityksen ja siihen liittyvän tutkimussihteerityön kautta. Loppuvuonna ongelmavelkaantumista koskeva yhteiskunnallinen keskustelu voimistui myös valmistauduttaessa kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Tässä yhteydessä Takuu-Säätiön toimialalla keskusteltiin erityisesti kotitalouksien talousosaamisen kansallisesta kehittämistarpeesta. WWW.TAKUU-SAATIO.FI 3

Säätiön palveluista ruuhkautunein oli takaustoiminta. Hakemusten käsittelyajat ovat pidentyneet asteittain vuodesta 2012. Jonojen purkamiseksi ja jonotusaikojen lyhentämiseksi uudistettiin takausprosessin toimintatapoja, sillä lisäresursseja ei ollut mahdollista saada. Käyttöön otettiin muun muassa hakemusten esikäsittely. Toimintamuutosten myötä hakemusjonot alkoivat lyhentyä erityisesti vuoden loppupuolella. Velkalinjan soittoyritysten määrä laski hieman vuodesta 2013, mutta kysyntä oli silti yli nelinkertainen vastattuihin puheluihin nähden. Tukihenkilötoiminnan työntekijäresursseista yli puolet vaihtui vuoden 2014 alussa ja samalla käynnistettiin myös keskustelu toiminnan uudistamistarpeista. Tähän työhön hallitus myönsi erillisen määrärahan vuodelle 2015. Vuoden aikana käynnistettiin myös pienlainatoiminnan kehittämishankkeessa lainaustoiminta ja kohderyhmätyö sekä tiedonhankinta. Takuu-Säätiö aloitti Mun talous -nuorten taloudenhallintataitojen kehittämishankkeessa sähköisen chat-neuvonnan kehittämiskokeilun syksyllä 2014. Lisäksi käynnisteltiin etsivä verkkotyö velkaongelmaisten ohjaamiseksi palvelujen pariin. Suurin osa Takuu-Säätiön toiminnasta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla. Säätiö on jatkuvasti etsinyt myös vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja täydentämään RAY:n avustuksia. Erityisesti on etsitty pysyvämpää toteutusvaihtoehtoja takaustoiminnan katteeksi myönnetyn määräaikaisen avustuksen tilalle. Valitettavasti vaihtoehtoa ei ole vielä löytynyt, mutta työtä jatketaan tulevina vuosina. Takuu-Säätiön menestyksen salaisuus on sekä työhönsä sitoutunut luottamusjohto että taitava, osaava ja tehokas henkilökunta. Kiitos kaikille heille! Juha A. Pantzar toiminnanjohtaja VUOSIKATSAUS 2014 4

Takaus ja perintä Takuu-Säätiöön saapui toimintavuonna noin 1 020 takaushakemusta. Uusien takaushakemusten määrä on usean vuoden ajan vaihdellut vähän alle tuhannesta hakemuksesta yli tuhanteen. Kuluneena vuonna tehtiin jälleen enemmän takauspäätöksiä kuin parina edellisenä vuotena. Kaikkiaan hakijoille annettiin 1 062 päätöstä. Tämä on noin viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2013 ja yli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 313 hakemukseen. Myönteisistä päätöksistä lähes neljännes kohdistui Takuu-Säätiön peruskohderyhmään kuuluville hakijoille. Myönnettyjen takausten keskimääräinen takaussumma pysyi melko samana kuin edellisvuotena. Se oli toimintavuonna 20 532 euroa. Takauksia myönnettiin kaiken kaikkiaan yhteensä 6 425 000 euroa. Takaushakemusten käsittely on viimeisten vuosien aikana tullut monella tavoin työläämmäksi. Takauksenhakijoiden velkojen kappalemäärät ovat suuret. Velkaluetteloissa näkyvät vielä pienemmät VELKALUETTELOISSA NÄKYVÄT VIELÄ PIENEMMÄT PIKAVIPIT, MUTTA MUUTOS NIIDEN VAIHTUMISESTA SUUREMPIIN LIMIITTIPIKALAINOIHIN ON JO NÄHTÄVISSÄ. pikavipit, mutta muutos niiden vaihtumisesta suurempiin limiittipikalainoihin on jo nähtävissä. Ihmisten tuntuma omaan talouteensa ja velkaantumiseensa on usein heikko. Velkaa otettaessa ei aina kyetä riittävästi harkitsemaan oman maksukyvyn riittämistä velan takaisinmaksuun tai varautumaan ennalta arvaamattomiin muutoksiin elämäntilanteissa. Kaikkia velkoja ja velkojia ei muisteta velkatilannetta kartoitettaessa. Toimintavuonna hakijoiden velkaluetteloissa oli keskimäärin alle 20 velkaa, mutta hajonta velkojen lukumäärissä on suuri. Velkatilanteen epäselvyyden vuoksi päätöksiä Takauksia voimassa 31.12. 2014 2013 Muutos Eur Kpl Eur Kpl Eur % Kpl % 13 585 475 1 371* 14 931 314 1 350* - 9 1,5 Saapuneet hakemukset 1 017 1 141-11 Ratkaisut hakemuksiin ** Myönnetyt 6 425 100 313 6 985 500 336-8 - 7 Hylätyt 511 469 9 Muut ratkaisut 238 208 14 Takaustoiminnan tunnuslukuja vuosina 2014 ja 2013. * Sisältää myös vuoden vaihteessa nostamattomat takaukset. ** Vuoden 2014 ratkaistuissa hakemuksissa on myös edellisen vuoden lopussa saapuneita hakemuksia ja vastaavasti osa vuoden 2014 lopussa saapuneista hakemuksista käsitellään vuoden 2015 puolella. WWW.TAKUU-SAATIO.FI 5

VUOSIKATSAUS 2014 joudutaan muuttamaan takauksen myöntämisen jälkeen. Tämä lisää päätöstä kohti käytettävää käsittelyaikaa ja vaikuttaa osaltaan jonotusajan pituuteen. Voimassa olevat takausvastuut pankeille ja takauslupaukset vielä nostamatta oleviin järjestelylainoihin olivat vuoden päättyessä 14 930 000 euroa. Määrä on suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Velalliset lyhensivät säätiön takaamia järjestelylainoja vuoden aikana yhteensä noin 5 500 000 euroa, mikä on noin 240 000 euroa edellisvuotta vähemmän. Säätiön takaamia järjestelylainojen maksuohjelmia muutettiin edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2014 muutettiin yhteensä 203 maksuohjelmaa, mikä on noin neljänneksen vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Lyhytaikaiset muutostarpeet voidaan osin hoitaa velallisen ja pankin keskenään sopimin lyhennysvapaakuukausin. Niiden osuus on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vaikeuksien taustalla on usein selkeä muutos elämäntilanteessa, kuten parisuhde-ero, työttömyys, lomautus tai sairastuminen. Tämä kertonee ihmisten elämäntilanteiden vaikeutumisesta, mistä puolestaan seuraa yhä enemmän vaikeuksia suoriutua myös järjestelylainan lyhennyksistä. Vuonna 2014 perintään saapui edellistä vuotta enemmän irtisanottuja järjestelylainoja. Aiempien vuosien laskeva trendi päättyi. Perintään saapui vuoden aikana yhteensä 62 irtisanottua järjestelylainaa, mikä oli 15 kappaletta enemmän kuin vuonna 2013. Takuu-Säätiö maksoi vuonna 2014 omavelkaisten takauksiensa perusteella pankeille yhteensä 708 119 euroa, mikä on noin 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Irtisanottu järjestelylaina oli keskimäärin noin 11 400 euroa ja sitä oli lyhennetty pankille neljä ja puoli vuotta. Valtaosa perintään päätyneistä takausasiakkaista oli velkaantunut uudelleen. Kolmannes oli saanut myös luottohäiriömerkintöjä. Joidenkin asiakkaiden lisävelkaantuminen oli huomattu Takuu-Säätiössä jo ennen järjestelylainan irtisanomista, kun he olivat hakeneet maksuohjelmaansa muutosta. Valitettavan usein lisävelkaantumisen todellinen laajuus ja kokonaisvelan määrä paljastui vasta perinnän käynnistyttyä. Elämäntilanteen muutokset, kuten sairaus ja siitä aiheutuneet lisäkustannukset, perhemuutokset ja työttömyys selittivät uudelleen velkaantumista ja järjestelylainan laiminlyömistä. Talouden hallitsemattomuus näyttäisi olevan kuitenkin yleisin syy siihen, että järjestelylaina jouduttiin lopulta irtisanomaan. Toiseksi suurin tekijä lainojen irtisanomiseen oli työttömyys ja työllistymisvaikeudet. Vuonna 2014 yleinen talouden huono tilanne ja korkea työttömyysaste vähensivät takauksen saaneiden asiakkaiden mahdollisuuksia hoitaa järjestelylainojaan. Työttömyys vaikeutti myös vapaaehtoisen maksusopimuksen tekemistä, mistä syystä yhä useampi saatava eteni Takuu-Säätiöstä oikeudelliseen perintään. Asiakkaat maksoivat säätiön saatavia vuonna 2014 yhteensä 624 074 euroa (644 343 euroa vuonna 2013). Noin 80 prosenttia suorituksista saatiin ulosottoperinnästä. Ulosoton rahatilitykset kasvoivat 45 000 euroa vuodesta 2013, mutta vapaaehtoisten maksusopimuksien vähenemisen vuoksi kokonaisperintätulos jäi kuitenkin lähes 20 000 euroa pienemmäksi kuin vuonna 2013. Lopullisia luottotappioita kirjattiin vuodelle 2014 yhteensä 97 193 euroa (239 630 euroa vuonna 2013). 6

Neuvontapuhelin Velkalinja Velkalinjalla on ollut viiden viime vuoden aikana vuosittain keskimäärin noin neljännes enemmän soittoyrityksiä kuin mihin on kyetty vastaamaan. Vuonna 2014 soittoyrityksiä oli yhteensä noin 20 000 kappaletta (22 964 vuonna 2013) ja vastattuja- eli neuvontapuheluita noin 4 300 (4 600 vuonna 2013). Lähes joka neljännellä soitolla pääsi neuvontaan. Vuonna 2014 soittojen seurantaa haittasivat puhelin- ja tilastointijärjestelmän toimintahäiriöt. Saatu numerotieto on aiempia vuosia epätarkempaa, sillä osasta vuotta puhelumäärat ovat arviolukuja. Pikavippilainsäädännön vaikutus näkyi edelleen Velkalinjalla. Jo vuonna 2013 pääasiassa pikavipeistä velkaantuneiden soittajien määrä väheni ja soittajien velat painottuivat enemmän tavanomaisiin kulutusluottoihin. Sama hyvä suunta näkyi edelleen, mutta huolestuttavaa oli havaita pikavippivelkaantumisen siirtyneen muutaman satasen luototoista 2 000 euron ja sitä suurempiin niin sanottuihin limiittivippeihin. Limiittivippien vuoksi soittajien velkojen lukumäärä on vähentynyt, mutta velkataakka on entistä suurempi. Vuonna 2012 pääasiassa pikavipeistä velkaantuneen soittajan velkamäärä oli keskimäärin 8 400 euroa kun viime vuonna se oli lähes kaksikertaistunut 12 200 euroon. Saman suuntaisia havaintoja oli myös Suomen Asiakastieto Oy:n ja ulosoton vuoden 2014 tilastoissa. Toisaalta velkapottia on todennäköisesti lisännyt myös aiemmin otettujen pienten vippien kolmin-, nelinkertaistuminen perinnässä ja ulosotossa. LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSEN JÄLKEEN VELALLISILLA NÄYTTÄÄ OLEVAN VELKOJA LUKUMÄÄRÄISESTI VÄHEMMÄN, MUTTA VELKATAAKKA ON ENTISTÄ SUUREMPI. Limiittivippeihin näyttävät turvautuvan heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset, kuten aiemmin muutaman satasen vippeihinkin. Limiittivippien ottajat kertoivat velkaantuneensa sairastelun, vaihtelevan elämäntilanteen, pientuloisuuden ja yrittäjyyden vuoksi. Vuonna 2014 Velkalinjalla oli aiempia vuosia enemmän soittajia, jotka olivat maksaneet velkaa ja WWW.TAKUU-SAATIO.FI 7

elämistä velalla. Useimmiten he olivat työssäkäyviä, mutta myös eläkeläiset olivat turvautuneet luotolla elämiseen yhä useammin. Velan maksu ja eläminen velalla oli tavallisempaa nais- kuin miessoittajilla. Tutkimuksissa ylivelkaantuneiden tyypilliseksi piirteeksi kuvataan itsepärjäämisen eetosta. Itsepärjääminen on mahdollista velkaantumalla lisää, kunnes luottohäiriömerkintä pysäyttää. Mitä enemmän markkinoilla on tarjolla ja käytettävissä erilaisia kulutusluottoja esimerkiksi limiittivippejä, sitä pidempään velallisilla on keinoja väistää perintää ja ulosottoa. Aiempaa useammalla soittajalla velat olivat vielä hoidossa ja harvemmalla ajautuneet perintään tai ulosottoon. Itsepärjäämiskeinoista kertoo myös se, että toimintavuonna yhä harvempi oli hakenut ammattiapua velkaongelmiinsa. Velkalinjalla oli vuonna 2014 tavanomaista enemmän vankeusrangaistusta suorittavia soittajia. Heitä oli kaikkiaan 26, kun parina aiempana vuonna heitä on ollut kymmenkunta ja joinakin vuosina vain muutama. Soittajat vaikuttivat motivoituneilta ja heillä oli myös tuloja. Työtuloja oli 12 vankisoittajalla, viisi oli eläkkeellä ja yksi toimi yrittäjänä. Todennäköisesti valtaosa oli avolaitosvankeja. Asioitaan hoitamaan ilmoitti lähtevänsä 22 soittajaa ja 19 heistä ohjattiin velkaneuvontaan. Takuu-Säätiön takauksen arveltiin soveltuvan ratkaisuksi noin puolelle soittajista. Muita Takuu-Säätiön peruskohderyhmäläisiä, kuten mielenterveyskuntoutujia tai päihdetaustaisia sekä ongelmapelaajia oli soittajissa suhteessa saman verran kuin parina aiempana vuotena. VELKALINJALLA OLI VUONNA 2014 TAVANOMAISTA ENEMMÄN VANKEUSRANGAISTUSTA SUORITTAVIA SOITTAJIA. VUOSIKATSAUS 2014 8

Omille jaloille -toiminta Takuu-Säätiön Omille jaloille -toiminta ylläpitää yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa vapaaehtoisja vertaistoiminnan verkostoja eri puolella Suomea. Toiminta on suunnattu erityisesti mielenterveys-, päihde- ja rikostaustaisille henkilöille. Koulutuksen saaneet vapaaehtoiset tukihenkilöt tukevat vaikeissa velka- ja elämäntilanteissa olevia henkilöitä arjen jaksamisessa sekä ohjaavat heitä tarvittavien palveluiden piiriin. Vuosi 2014 oli Omille jaloille -toiminnassa käännekohta erityisesti henkilöstövaihdosten vuoksi. Takuu- Säätiön kolmesta Omille jaloille -työntekijästä kaksi vaihtui heti alkuvuonna. Toimintaa on tehty samankaltaisella mallilla sen perustamisvaiheesta vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2014 syksyllä säätiön hallitus päätti käynnistää Omille jaloille -toiminnan kokonaisarviointi- ja kehittämisprosessin. Tavoitteena on vuoden 2015 aikana päivittää Omille jaloille -toimintamalli vastaamaan paremmin nykyistä toimintaympäristöä. Vuonna 2014 Omille jaloille -toiminnassa järjestettiin kaksi uusien tukihenkilöiden koulutusta sekä yksi yhteinen seminaari toiminnassa pidempään mukana olleille tukihenkilöille. Näiden koulutusten lisäksi Omille jaloille -toiminnan työntekijät ja tukihenkilöt pitivät vuoden aikana eri paikkakunnilla 52 velkakysymyksiä käsittelevää koulutus- ja infotilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 762 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa Omille jaloille -toimintaa oli 19 eri paikkakunnalla. Näillä paikkakunnilla toimi yhteensä 68 vapaaehtoista tukihenkilöä. Erimuotoisia tukisuhteita tilastoitiin vuoden aikana yhteensä 160. Monella toiminnassa mukana olevalla paikkakunnalla tapahtui vaihdoksia järjestökumppaneissa (tukihenkilöiden kotipesät) sekä myös kumppaneiden vastuuhenkilöissä. Nämä vaihdokset vaativat tukihenkilötoiminnan uudelleenorganisointia, joka vaikutti osaltaan niin vapaaehtoisten tukihenkilöiden kuin heidän solmimien tukisuhteidensa määrään ennen toiminnan juurtumista uuteen kotipesään. Yksilötukisuhteiden lisäksi Omille jaloille -toiminnassa kehitettyä vertaisryhmätoimintaa (PA-ryhmiä) oli kahdeksalla paikkakunnalla. VUODEN 2014 LOPUSSA OMILLE JALOILLE -TOIMINTAA OLI 19 ERI PAIKKAKUNNALLA. NÄILLÄ PAIKKAKUNNILLA TOIMI YHTEENSÄ 68 VAPAAEHTOISTA TUKIHENKILÖÄ. Omille jaloille -toiminta sai joulukuussa osakseen myös poikkeuksellista huomiota, kun vapaaehtoisena tukihenkilönä pitkään toiminut tamperelainen Matti Itkonen valittiin Vuoden vapaaehtoinen -palkinnon saajaksi yhteensä 91 ehdokkaan joukosta. Valtakunnallisen kilpailun järjesti Kansalaisareena. Raati perusteli Matin valintaa muun muassa sillä, että hän on omalla esimerkillään vähentänyt puhumattomuuden kulttuuria, lisännyt toivoa ja uskoa selviytymiseen. Aiempien vuosien tapaan toiminta rahoitettiin RAY:n myöntämän kohdennetun toiminta-avustuksen sekä osin Takuu-Säätiön oman perusrahaston varoilla. Kumppaneina Omille jaloille -toiminnassa ovat muun muassa A-Kiltojen Liitto, Kris-Suomen keskusliitto, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura sekä seurakunnat eri paikkakunnilla. WWW.TAKUU-SAATIO.FI 9

Viestintä Takuu-Säätiö oli vuoden aikana asiantuntijana esillä mediassa yli 140 kertaa. Edellisvuoteen verrattuna medianäkyvyyden määrä pysyi samana. Säätiö otti loppuvuodesta käyttöön sähköisen mediaseurantapalvelun. Sitä ennen mediaosumia seurattiin aiempien vuosien tapaan omalla seurannalla. Vuoden aikana mediassa uutisoitiin esimerkiksi korkealle kivunneista maksuhäiriömerkintöjen määrästä, ikääntyvien velkaantumisesta, vuokraveloista, säätiön uudesta neuvontachat-palvelusta sekä vuoden vapaaehtoiseksi valitusta Omille jaloille -tukihenkilöstä. Mediaosumia kertyi kaikista päämedioista, kuten suurimmista päivälehdistä eri puolilta Suomea. Lehtijuttujen lisäksi säätiön asiantuntijat esiintyivät vuoden aikana useita kertoja televisiossa ja radiossa. Toimittajat haastattelivat heitä muun muassa MTV3:n Uutisissa sekä Ylen MOT- ja Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Takuu-Säätiön nettisivut ovat tärkeä kanava maksu- ja velkaongelmissa oleville ihmisille, ja sivujen kävijämäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana. Vuonna 2014 nettisivujen yksittäisten kävijöiden ja käyntien määrä kasvoi yli viidenneksen edellisvuoteen verrattuna. Kaiken kaikkiaan sivuilla oli kävijöitä noin 182 000 (150 000 vuonna 2013) ja käyntejä 256 000 (208 400 vuonna 2013). Nettisivuilla vierailijat etsivät tietoa muun muassa säätiön palveluista, velkaongelmien ratkaisemisesta, avun hakemisesta sekä oman tilanteen selvittämisestä ja suunnittelusta. Myös velallisten tarinat kiinnostivat vierailijoita. Vuonna 2014 noin kolmannes nettivierailuista tehtiin puhelimella tai tabletilla. Mobiilikäyntien määrä on kasvanut kahden viimeisen vuoden aikana voimakkaasti. Vuonna 2012 vain noin seitsemän prosenttia oli mobiilikäyntejä. Säätiön nettisivujen uudistus aloitettiin vuonna 2014, sillä sivujen tekniikka on vanhentunut, eikä se palvele esimerkiksi mobiilikäyttäjiä. Lisäksi sivujen rakennetta ja sisältöjä muokataan helppokäyttöisemmäksi ja arkikielisemmäksi, jolloin erilaiset käyttäjäryhmät löytävät tietoa aiempaa paremmin. Uudet sivut julkaistaan syksyllä 2015. VUOSIKATSAUS 2014 10

Pienlaina-projekti Takuu-Säätiö on vuodesta 2013 alkaen kehittänyt sosiaalista pienlainatoimintaa neljällä kokeilupaikkakunnalla, jotka ovat Kajaani, Paltamo, Seinäjoki ja Tampere. Tavoitteena on saada aikaan vuoden 2017 loppuun mennessä sosiaalisen pienlainoituksen toimintamalli, jolla vastataan pienituloisten kotitalouksien luottotarpeeseen ja ennaltaehkäistään ylivelkaantumista. Käytännön lainaustoiminta käynnistyi alkuvuonna 2014. Pienlainatiedusteluja kirjattiin yhteensä 208 ja varsinaisia kirjallisia lainahakemuksia saapui yhteensä 57. Pienlainoja myönnettiin 16 henkilölle. Pienlainatoiminnasta saadut käytännön kokemukset ovat osoittaneet muun muassa sen, että alkuperäisten yhteistyökumppaneiden (diakoniatyöntekijät ja kunnan sosiaalitoimi) kautta ei pystytä tavoittamaan ihmisiä riittävän ajoissa. Näiden tahojen piirissä olevat ihmiset ovat usein jo ylivelkaantuneet, jolloin pienluotto ei enää ole tarkoituksenmukainen keino taloudellisen tilanteen korjaamiseksi. Toimintavuoden aikana esiin nousikin monia kokeilutoiminnan kannalta olennaisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi kohderyhmän ja koko toimintaympäristön systemaattisempi määrittely sekä kotitalouksien taloudenhallinnan tukeminen. Kohderyhmän tavoittamiseksi projektissa keskityttiin myös viestintä- ja verkostotyöhön. Vuoden 2014 aikana yhteistyötä rakennettiin laaja-alaisesti niiden kokeilupaikkakuntien eri viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotka kohtaavat pienituloisia kotitalouksia. Kesällä käynnistyi myös kolmen ministeriön (sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö) yhteinen selvityshanke, jonka tavoitteena oli selvittää kuntien sosiaalisen luototuksen kehittämistä. Selvityshenkilönä toimi OTT Kirsti Rissanen ja selvitystä tehtiin yhteistyössä säätiön Pienlaina-projektin kanssa. Pienlaina-projektia rahoitetaan RAY:n C-avustuksella. Lainapääoma, josta kotitalouksille myönnetään luottoja, on saatu vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen tuotoista (586 253,43 euroa). PIENLAINAKOKEILUN TAVOITTEENA ON SAADA AIKAAN SOSIAALISEN PIENLAINOITUKSEN TOIMINTAMALLI, JOLLA VASTATAAN PIENITULOISTEN KOTITALOUKSIEN LUOTTOTARPEESEEN JA ENNALTAEHKÄISTÄÄN YLIVELKAANTUMISTA.

Mun talous -hanke ja chat-osaprojekti VUOSIKATSAUS 2014 Mun talous on Takuu-Säätiön, Nuorisoasuntoliiton, Nuorisosäätiön ja Suomen Setlementtiliiton yhteishanke vuosina 2013 2017. Hanke pyrkii edistämään nuorten talousosaamista ja ennaltaehkäisemään ylivelkaantumista. Kyseessä on verkostohanke, johon vuonna 2014 kuului 65 organisaatiota finanssialan yrityksistä järjestöihin. Toimintaa rahoittaa RAY. Takuu-Säätiön Mun talous -projektikoordinaattori aloitti tehtävässään helmikuussa 2014. Vuoden aikana hankkeen koordinaattorit järjestivät erilaisia tapahtumia, kuten Nuori kuluttaja -seminaarin, Suomi Areena -visailun ja useamman verkostotilaisuuden. Osana Mun talous -hanketta Takuu-Säätiö käynnisti Kysy rahasta -neuvontachatin, jolla halutaan tavoittaa erityisesti nuoria velkaantumisriskissä olevia aikuisia. Alkuvuonna 2014 hankittiin chat-työkalu sekä kehitettiin tiedonkeruu- ja muu tarvittava työvälineistö. Chat-keskustelut aloitettiin lokakuussa 2014. Syksyn aikana saatiin kokemusta keskusteluista ja käynnistettiin markkinointikokeilut. Nuorten aikuisten tavoittaminen ennen maksuvaikeuksien kasaantumista on haasteellista. Siksi heidän tavoittamisensa ja palvelun markkinointi aloitettiin yhteistyössä nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Vuonna 2014 yhteistyökumppaneina olivat Pelirajat on ja Nuorisosäätiö. Toimintatapa osoittautui jatkokehittämisen arvoiseksi. Vuoden loppuun mennessä chattiin tuli 74 yhteydenottoa. Yhteensä käytiin 56 keskustelua ja asiakaspalautetta saatiin 14 keskustelusta. Noin puolet keskustelijoista oli alle 30-vuotiaita, joten nuorten aikuisten tavoittaminen on alkanut hyvin. Suurimmalla osalla keskustelijoista oli jonkin asteinen velkatilanne: laskuja oli jäänyt rästiin ja niitä oli vaikea hoitaa tai ulosotto ja/tai perintä oli alkanut. Keskusteluissa kartoitettiin toimintamahdollisuuksia ja asiakkaille sopivia velkajärjestelykeinoja. Ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin ei löytynyt heti, mutta suurin osa asiakkaista kertoi saaneensa keskusteluista uutta tietoa ja motivaatiota asioiden selvittelyyn. TAKUU-SÄÄTIÖ KAYNNISTI KYSY RAHASTA -NEUVONTACHATIN, JOLLA HALUTAAN TAVOITTAA ERITYISESTI VELKAANTUMISRISKISSÄ OLEVIA NUORIA AIKUISIA. Lisäksi Mun talous -projektikoordinaattori on vuoden aikana kohdannut ja kouluttanut nuoria ja ammattilaisia erilaisilla messuilla ja tilaisuuksissa. Kohtaamisia ja koulutuksia jatketaan myös vuonna 2015. Ne ovat osa hankkeen yhteistä verkostotyötä, mutta edistävät myös chat-palvelun markkinointia. RAY käynnisti vuonna 2013 Paikka auki -avustusohjelman, jolla edistetään nuorten pääsyä työelämään ja vahvistetaan heidän työelämävalmiuksiaan. Tällä avustuksella säätiöön palkattiin nuori työntekijä yhdeksi vuodeksi syyskuusta 2014 alkaen. Hänen tehtävänsä sijoittui kiinteästi Mun talous -osaprojektin yhteyteen, sillä tarkoituksena oli hyödyntää nuoren aikuisen kokemusnäkökulmaa kehitettäessä nuorille suunnattua talous- ja velkaneuvonnan välineistöä. Syksyn 2014 aikana hän osallistui tiiviisti chat-kokeilun aloittamiseen ja kartoitti verkkopalveluita etsivää työtä varten. 12

Koulutukset ja tapahtumat Vuoden 2014 joulukuussa Takuu-Säätiö järjesti Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivän, jonka se elvytti vuotta aiemmin vuosittaiseksi perinteeksi. Tarkoituksena on tarjota sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille tietoa ajankohtaista ilmiöistä sekä antaa mahdollisuus pohtia niitä ja tavata toinen toisiaan. Vuoden 2014 teemana oli heikompiosaisten kuluttajien selviytyminen luottomarkkinoilla sekä sosiaalinen luototus. Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa oli yli 130 osallistujaa, jotka kohtaavat talouskriisissä olevia ihmisiä työssään tai toimivat muuten talous- ja velka-asioiden parissa. Säätiön tarjoamaa talous- ja velka-asioiden koulutusta jaettiin toimintavuonna Mun talous -hankkeen kanssa siten, että säätiön osahankkeen projektikoordinaattori vastasi niistä koulutus-, infoja messutilaisuuksista, jotka oli suunnattu vain tai pääasiassa nuorille aikuisille tai opettajille. Projektikoordinaattorin luomia koulutusyhteistyökontakteja hyödynnetään säätiössä hankkeen päätymisen jälkeen. Muutoin säätiön henkilökunta kävi kouluttamassa tai infoamassa talous- ja velkaneuvojia (120 osallistujaa), työttömiä (70 osallistujaa) ja diakoniaalan aikuisopiskelijoita (40). Takuu-Säätiö on Pääkaupunkiseudun puhelinauttajat -verkoston jäsen. Se järjestää vuosittain koulutuspäivän pääkaupunkiseudun vapaaehtoisille puhelin- ja verkkoauttajille. Vuoden 2014 koulutuksen teemana olivat ahdistavat raha-asiat ja miten kuulla, rohkaista sekä ohjata soittajaa maksuongelmissa. Takuu-Säätiö vastasi koulutuksesta ja sen sisällöstä. Helsingissä pidettyyn tilaisuuteen osallistui noin 70 puhelin- ja verkkoauttajaa. Säätiö jatkoi yhteistyökumppanina kahdessa vuosittaisessa tapahtumassa: Suomen Asiakastieto Oy:n järjestämässä tuhatkunta nuorta tavoittavassa Tarkka Fyrkka -tapahtumassa sekä kansainvälisenä kuluttajapäivänä Helsingin yliopiston kotitalousalan opettajien ja opiskelijoiden järjestämässä Rahapajassa. Lisäksi säätiö osallistui Kuluttajaliiton koordinoimaan Kuluttajaparlamenttiin, jossa vuoden 2014 kannanottona ja vaikuttamisteemana oli muun muassa lapsiin ja nuoriin kohdistuva markkinointi. TAKUU-SÄÄTIÖN JÄSENYYDET JA VERKOSTOT 2014 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry EAPN-Fin, köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto ECDN, European Consumer Debt Network Taloudenhallinnan neuvottelukunta LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 2014 Lausunto hallituksen esitykseen HE 166/2014 vp eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (14.10.) Lakivaliokunta: Kuulemislausunto hallituksen esitykseen HE 83/2014 vp eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (11.9.) Talousvaliokunta: Kuulemislausunto hallituksen esitykseksi laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (5.9.) Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (17.6.) Lausunto sakon muuntorangaistusjärjestelmän uudistamisesta (17.6.) Lausunto lukion tuntijakouudistuksesta (31.1., Mun talous -verkosto) Lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietintöön (30.1.) 13 WWW.TAKUU-SAATIO.FI

Luottamusjohto ja henkilöstö VALTUUSKUNTA Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Jäsen Varajäsen VUOSIKATSAUS 2014 henkilöstöpäällikkö Seppo Pitkäaho (pj) Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä kehittämisjohtaja Ari Saarto (vpj) A-klinikkasäätiö asiantuntija Tiina Saarela Kirkkohallitus ylitarkastaja Eila Lempiäinen Rikosseuraamuslaitos hallintojohtaja Hannu Kallio Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä neuvotteleva virkamies Marianne Mäki Oikeusministeriö verkkokriisityön päällikkö Satu Raappana-Jokinen Suomen Mielenterveysseura ry. diakoniajohtaja Jarmo Kökkö Helsingin Diakonissalaitos keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalvelut ry hallintojohtaja Raimo Viiansuo A-klinikkasäätiö asiantuntija Elina Juntunen Kirkkohallitus puheenjohtaja Sinikka Vilen Suomen Katulähetysliitto ry järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi Suomen Mielenterveysseura yhteiskuntatyön johtaja Ilkka Hjerppe Tampereen ev.lut. seurakunnat diakoniatyöntekijä Kari Rekilä Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä johtava ylilääkäri Pekka Heinälä A-klinikkasäätiö asiantuntija Irene Nummela Kirkkohallitus erityisasiantuntija Ulla Knuuti Rikosseuraamuslaitos yhteiskunnallisen työn pastori Petri Laitinen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä erikoissuunnittelija Riitta Punju Oikeusministeriö tiedottaja Sami Liukkonen Suomen Mielenterveysseura ry. kehitysjohtaja Hannu Harri Kirkkopalvelut ry palvelujohtaja Mikko Kettunen Kirkkopalvelut ry kehittämispäällikkö Marja Merikallio A-klinikkasäätiö asiantuntija Sami Puumala Kirkkohallitus hallituksen jäsen Kauko Laaksamo Suomen Katulähetysliitto ry projektipäällikkö Tiina Lumijärvi Suomen Mielenterveysseura yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala Tampereen ev.lut. seurakunnat 14