Vuosikatsaus

Transkriptio

1 Vuosikatsaus

2 Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen Takaus ja perintä 5 Neuvonta 7 Vapaaehtoisten koulutus talous- ja velka-asioissa (Omille jaloille -toiminta) 9 Viestintä 10 Pienlaina-projekti 11 Mun talous -hanke ja chat-osaprojekti 13 Koulutukset ja tapahtumat 14 Luottamusjohto ja henkilöstö 15 Tilinpäätös 17 TAKUU-SÄÄTIÖ Valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa velkakierteessä ja taloudellisesti haavoittuvassa elämäntilanteessä olevia kotitalouksia tarjoamalla neuvoja, ratkaisuja ja apua talous- ja velkaongelmiin. neuvoo puhelimitse ja chatissa takaa järjestelylainoja kouluttaa talous- ja velka-asioissa vapaaehtoistoimijoita ja muita ammattilaisia edistää ja kehittää kotitalouden taloudenhallintaan ja sosiaaliturvaan liittyviä auttamiskeinoja sekä vapaaehtoisia velkojen järjestelyitä. Esimerkiksi Pienlaina-projekti aloitettiin vuonna vaikuttaa antamalla lausuntoja, tekemällä aloitteita ja toimimalla asiantuntijatyöryhmissä

3 Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2015 Takuu-Säätiö perustettiin 25 vuotta sitten etsimään ratkaisuja erityisesti päihde-, mielenterveys- ja rikostaustaisten henkilöiden velkaongelmiin. Säätiön toiminta on laajentunut vuosien varrella myös kokonaisvaltaisemman taloudenhallinnan tuen suuntaan ja nykyisin säätiö palvelee kaikkia kotitalouksia. Säätiön alkuperäisillä peruskohderyhmillä on kuitenkin erityinen asema säätiön palvelukokonaisuudessa. Heidän velkaongelmansa ovat usein kaikkein vaikeimmin ratkaistavissa ja tueksi tarvitaan poikkeuksellista perehtyneisyyttä. Peruskohderyhmien kanssa samankaltaisessa tilanteessa on nykyisin myös muita velkaongelmaisia. Tätä pohdittiin säätiön 25-vuotisjuhlaseminaarissa marraskuussa Helsingissä. Seminaarin aiheena oli: Keitä kaikkein heikoimmassa asemassa ja velkaantumisuhan alla olevat ovat nyt ja tulevaisuudessa? Juhlan yhteydessä julkaistiin myös artikkelikokoelma #velanvarjossa, jossa on koottuna 25 asiantuntijan näkökulmia velkaantumiseen, taloudenhallintaan ja niihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Vuosi 2015 oli säätiön voimassaolevan strategian ( ) kolmas toteuttamisvuosi. Säätiön strategiaan on kirjattu kehittymistavoitteet ja kehittämiskohteet jokaiselle säätiön toiminta-alueelle. Vuoden 2015 loppuun mennessä säätiö oli saanut työn alle kaikki strategiaan kirjatut kehittämiskohteet. Kotitalouksien velkaantuminen kasvoi edelleen vuonna Kasvua on jatkunut jo koko 2000-luvun ajan. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2015 lopulla 124,9 prosenttia eli 3,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Velkaantuminen ei tarkoita aina ongelmia, mutta osalle niitä koituu väistämättä. Usein kyse on pitkään rakennetusta korkeasta velkakorttitalosta, joka romahtaa, jos tulovirtaan tulee katkos tai menot lisääntyvät jonkin yllättävän elämänmuutoksen vuoksi. Monesti ongelmien taustalla on myös yleistä talouden hallitsemattomuutta. Yhtenä kotitalouksien ongelmavelkatilannetta kuvaavana mittarina on käytetty maksuhäiriömerkintöjen määrää. Kuluneen vuoden lopulla maksuhäiriörekisterissä oli yhteensä henkilöä eli noin prosentti enemmän kuin vuoden 2014 lopussa. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Uusia merkintöjä sai vuonna 2015 lähes neljännesmiljoona suomalaista ja kokonaan uusia maksuhäiriöisiä henkilöitä rekisteröitiin lähes kappaletta. Näiden lukujen valossa on selvää, että 25-vuotiaan Takuu-Säätiön tuottamille palveluille on kysyntää jatkossakin. Palvelut vaativat myös jatkuvaa kehittämistä, sillä esimerkiksi markkinapohjaisten luottotuotteiden kehittyminen näyttää olevan nopeampaa kuin koskaan. Perinteiset pankkilainat ja luottokortit saavat vuosittain rinnalleen yhä uudempia ja kekseliäämpiä luottotuotteita. Vuoden 2015 aikana markkinoille ilmestyi esimerkiksi useampia vertaislainoja ja erilaisia järjestelylainoja, joilla ongelmavelkaisille kotitalouksille tarjotaan mahdollisuutta järjestellä ongelmaluottonsa. Valitettavasti vain harva osaa itse järjestellä velkansa vapaaehtoisesti. Myös ihmisten talouspalveluihin liittyvät tarpeet ja toiveet kehittyvät kaiken aikaa. Yhä useampi tuote ja palvelu pitää olla saavutettavissa mahdollisimman nopeasti. Tämä on haastanut myös Takuu-Säätiön kehittämään palveluitaan. Kuluneen vuoden aikana oli kehitteillä muun muassa sähköinen versio Velkalinjasta, takaus- ja pienlainatoiminnan sähköiset palvelumuodot sekä sähköinen taloudenhallintaväline. Kehittämisen ohella jatkui myös säätiön peruspalvelujen tuottaminen, jotta palvelukysyntään kyetään 3

4 vastaamaan entistä tehokkaammin. Takaustoiminnan käsittelyajat saatiin vuonna 2015 lyhennettyä luottamuselinten asettamiin tavoiteaikoihin ja asiakkaita kyettiin palvelemaan aiempaa paremmin huomioiden heidän todellinen tilanteensa. Velkalinjan soittoyritysten määrä ylitti kaikki aiemmat lukemat ja oli lähes seitsenkertainen vastattuihin puheluihin nähden. Tukihenkilötoiminta oli toimivuonna erityisarvioinnin kohteena, jotta toiminta saatiin vastaamaan aiempaa tehokkaammin käytössä olevia resursseja ja kysyntää. Jatkossa toiminnassa keskitytään erityisesti vapaaehtoisten kouluttamiseen talousosaamisessa. Pienlainatoiminnassa keskityttiin kohderyhmätyöhön, uusien mikrolainamuotojen kehittämiseen, tiedontuotantoon, taloudenhallinnan sähköisen sovelluksen kehittämiseen sekä laajennettiin kokeilualuetta. Nuorten taloudenhallintataitojen kehittämishankkeessa taas jatkettiin sähköisen talous- ja velkaneuvonnan lisäksi ammattilaisverkoston kokoamista. Ylivoimaisesti suurin osa Takuu-Säätiön toiminnasta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla. Vuonna 2015 säätiö pääsi ensimmäistä kertaa vuosikausiin myös RAY:n yleisavustuksen piiriin. Kuluneen vuoden lopulla säätiön hallitus päätti käyttää säätiön perusrahaston tuottoja peruskohderyhmien parempaan tavoittamiseen ja palvelujen kehittämiseen keskittyvän kehittämishankkeen suunnitteluun. Hanke suunniteltiin loppuvuoden aikana ja toteutetaan tulevina vuosina. Takuu-Säätiön menestyksen takana on osaava luottamusjohto sekä tehtäviinsä sitoutunut, taitava ja tehokas henkilökunta. Kiitos kuuluu kaikille heille! Juha A. Pantzar toiminnanjohtaja VUOSIKATSAUS SÄÄTIÖN PALVELUT VAATIVAT JATKUVAA KEHIT- TÄMISTÄ, SILLÄ MARKKINAPOHJAISTEN LUOTTO- TUOTTEIDEN KEHITTYMINEN ON NOPEAMPAA KUIN KOSKAAN. PERINTEISET PANKKILAINAT JA LUOTTOKORTIT SAAVAT VUOSITTAIN RIN- NALLEEN YHÄ UUDEMPIA JA KEKSELIÄÄMPIÄ LUOTTOTUOTTEITA.

5 Takaus ja perintä Takuu-Säätiöön saapui toimintavuonna 882 takaushakemusta. Takaushakemusten määrä laski hieman aiempien vuosien noin tuhannesta hakemuksesta. Suomen talouden pitkään jatkunut taantuma ja epäsäännöllisten työsuhteiden lisääntyminen sekä työttömyyden kasvu heijastuvat mahdollisuuksiin järjestellä kotitalouden velat takauksella. Kuluneena vuonna tehtiin takauspäätöstä. Takaushakemusten kokonaiskäsittelyaika saatiin puolitettua vuodenvaihteen yli kahdeksasta kuukaudesta noin neljään kuukauteen. Myönteisiä takauspäätöksiä tehtiin 322 hakemukseen, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Myönteisen takauspäätöksen saaneista lähes neljännes oli Takuu-Säätiön peruskohderyhmään kuuluvia. Myönnettyjen takausten keskimääräinen takaussumma pieneni hieman edellisestä vuodesta. Se oli toimintavuonna euroa. Takauksia myönnettiin kuitenkin euromääräisesti hieman enemmän, kaiken kaikkiaan yhteensä eurolla. IHMISET EIVÄT HAE APUA AJOISSA, VAAN YRITTÄVÄT SELVIYTYÄ ITSE TALOUDELLISISTA ONGELMISTAAN. Takaushakemusten käsittely on viimeisten vuosien aikana tullut monella tavoin työläämmäksi. Ihmisten tuntuma omaan talouteensa ja velkaantumiseensa on usein heikko. Velkaa otettaessa ei aina kyetä riittävästi harkitsemaan oman maksukyvyn riittämistä velan takaisinmaksuun tai varautumaan ennalta arvaamattomiin muutoksiin elämäntilanteissa. Ihmiset eivät hae apua ajoissa, vaan yrittävät selviytyä itse taloudellisista ongelmistaan. Käytännössä se tavallisesti tarkoittaa uuden velan ottamista vanhojen velkojen maksamiseen, mikä lopulta johtaa kokonaisvelkamäärän kasvamiseen ja maksuvaikeuksien lisääntymiseen. Valtaosassa takaushakemuksista velkoja on alle 30 kappaletta. Toisaalta on myös hakemuksia, joissa on vähintään 60 velkaa järjesteltävänä. Takauksia voimassa Muutos Eur Kpl Eur Kpl Eur % Kpl % * * 5 15 Saapuneet hakemukset Ratkaisut hakemuksiin ** Myönnetyt ,1 3 Hylätyt Muut ratkaisut Takaustoiminnan tunnuslukuja vuosina 2015 ja * Sisältää myös vuoden vaihteessa nostamattomat takaukset. ** Vuoden 2015 ratkaistuissa hakemuksissa on myös edellisen vuoden lopussa saapuneita hakemuksia ja vastaavasti osa vuoden 2015 lopussa saapuneista hakemuksista käsitellään vuoden 2016 puolella. 5

6 VUOSIKATSAUS 2015 Velkaluetteloissa näkyy nyt pienten pikavippien vaihtuminen suurempiin limiittiluottoihin. Myös vertaislainat ovat alkaneet näkyä uutena velkamuotona. Voimassa olevat takausvastuut pankeille ja takauslupaukset vielä nostamatta oleviin järjestelylainoihin olivat vuoden päättyessä euroa. Takausvastuiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli eurolla. Velalliset lyhensivät säätiön takaamia järjestelylainoja vuoden aikana yhteensä noin eurolla, mikä on noin euroa edellisvuotta vähemmän. VELKALUETTELOISSA NÄKYY NYT PIENTEN PIKAVIPPIEN VAIHTUMINEN SUUREMPIIN LIMIITTILUOTTOIHIN. Säätiön takaamiin järjestelylainojen voimassa oleviin maksuohjelmiin haettiin muutosta edellisen vuoden tapaan noin 200 kertaa ja päätöksiä tehtiin 190 kappaletta. Lyhytaikaiset muutostarpeet voidaan osin hoitaa velallisen ja pankin keskenään sopimin lyhennysvapaakuukausin. Maksuvaikeuksien taustalla on usein muutos elämäntilanteessa, kuten parisuhde-ero, työttömyys tai sairastuminen. Edellä mainitut muutokset pienentävät tuloja ja/ tai velkojen maksuun käytettävissä olevaa maksuvaraa, jonka takia järjestelylainan lyhennyksistä ei suoriuduta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Osin maksuvaikeuksien taustalla on myös talouden hallitsemattomuutta, mikä ilmenee uuden velan ottamisena, velaksi ostamisena tai vuokrien ja laskujen maksamatta jättämisenä. Takuu-Säätiön perintään päätyi 47 irtisanottua järjestelylainaa. Tämä on 15 kappaletta vähemmän kuin vuonna Takuu-Säätiön antamien omavelkaisten takauksien perusteella pankeille maksettiin vuonna 2015 yhteensä euroa, mikä on yli neljännes vähemmän (27 %) kuin vuonna Keskimääräinen irtisanottu järjestelylaina oli summaltaan noin euroa ja sitä oli lyhennetty pankille kolme ja puoli vuotta. Vuonna 2015 järjestelylainan irtisanomisen yleisin syy oli talouden hallitsemattomuus, joka kaatoi järjestelylainoja eniten työikäisten keskuudessa. Vuonna 2014 kasvua osoittanut työttömyys ja työllistymisen vaikeudet ajoittuvat eniten ikävuosiin vuotta ja olivat edelleen yksi suurimpia syitä, miksi järjestelylainan hoitaminen ei enää ollut mahdollista. Järjestelylainan irtisanomissyyksi arvioitu sairaus ja sairausmenot ajoittuivat ikävuosiin vuotta ja erityisesti sairausmenojen kasvu vaikeutti eläkeikäisillä järjestelylainan maksamista. Asiakkaan kuolema oli toiseksi suurin järjestelylainan irtisanomisen syy (12/47) vuonna Asiakkaiden kuolemat ajoittuvat ikävuosiin vuotta, mutta esimerkiksi yli 70-vuotiailla se oli suurin syy järjestelylainan irtisanomiseen (5/6) ja yli 60-vuotiaille järjestelylainan irtisanominen kuoleman vuoksi oli todennäköisempää kuin muut irtisanomisen syyt (11/20). Työttömyys ja uudelleen velkaantuminen järjestelylainan voimassaoloaikana vaikeuttivat myös ulosottoperinnän estävien maksusopimuksen tekemistä ja pääosa saatavista eteni oikeudelliseen perintään. Asiakkaat maksoivat säätiön saatavia vuonna 2015 yhteensä euroa. Ulosoton kautta tuli edelleen lähes 80 prosenttia suorituksista, mutta vapaaehtoisen perinnän tulos parani edelliseen vuoteen viisi prosenttia. Kokonaisperintätulos oli vapaaehtoisten suoritusten vähennyttyä kuitenkin lähes euroa pienempi kuin vuonna Lopullisia luottotappioita kirjattiin vuodelle 2015 yhteensä euroa (30 kappaletta). 6

7 Neuvonta Takuu-Säätiö on tarjonnut neuvontaa maksuja velkaongelmissa oleville ihmisille sekä heidän läheisilleen puhelimitse Velkalinjalla vuodesta Säätiön neuvonta on maksutonta, valtakunnallista ja keskustella voi anonyymisti. Puhelinneuvonnan rinnalla asiakkaita palveltiin myös chatissa. Chat-neuvonta käynnistyi edellisen vuoden lopulla, kun säätiön Mun talous -osahankkeeseen hankittiin nettisivuille upotettava chat-alusta. Hankkeessa kokeillaan sähköistä välinettä erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten tavoittamiseksi. Velkalinja on tavoittanut heitä huomattavasti heikommin kuin muita ikäryhmiä. Chat-neuvonnasta on kerrottu tarkemmin sivulla 13. Vuonna 2015 Velkalinja oli ruuhkaisempi kuin koskaan aiemmin. Linjalla oli yhteensä ennätykselliset soittoyritystä. Vain kahtena aiempana vuonna linjalla on ollut lähes yhtä paljon soittoja. Vuosina 2004 ja 2012 soittoja kertyi noin kappaletta. Suurin soittoruuhka painottui elo-joulukuulle Yli puolet soitoista, kappaletta kertyi viiden viimeisen kuukauden aikana. Edellisenä ennätysvuonna 2012 soittoja oli vastaavana aikana kappaletta. Linja ei hiljentynyt edes joulukuussa kuten aiempina vuosina. Mikä sai ihmiset soittamaan? Takuu-Säätiö näkyi mediassa saman verran kuin edellisinäkin vuosina eivätkä muutkaan velka-asioihin suoraan liittyvät asiat olleet mediassa erityisesti esillä. Velkalinjasta tiedotettiin ja jaettiin materiaalia entiseen tapaan muun muassa ulosottoon. Mahdollisesti syksyn hämmentävät ja huolestuttavat talouspoliittiset uutiset yhdistettynä omaan kiristyvään talous- ja velkatilanteeseen herättelivät velallisia etsimään apua. Yhä useampi soitti ennen kuin velat ovat perinnässä. Erityisesti lisääntyivät yhteydenotot, joissa velallinen oli pystynyt vielä hoitamaan velkojaan ja välttämään perinnän. Vastaavasti ulosotto- ja perintävelallisten kanssa käydyt keskustelut vähenivät. Suuntaus on näkynyt jo muutaman vuoden, mutta vuonna 2015 se vahvistui entisestään. Nyt perinnän välttäneitä, velkojaan edelleen hoitavia oli jo neljä kymmenestä, kun vuotta aiemmin heitä oli kolme kymmenestä neuvotusta. Velkansa hoitaneiden neuvottavien suhteellinen osuus oli toimintavuonna yli 60 prosenttia suurempi kun vuonna Olisi loogista olettaa, että keskimääräinen velka olisi vähentynyt, koska velalliset ovat pystyneet välttämään kuluja kasvattavaa perintää. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, sillä vuonna 2015 neuvotuilla oli velkaa aiempaa enemmän. Neuvottavien velkamäärä oli keskimäärin euroa, kun se oli vuonna 2012 hieman yli euroa. Velkalinjalla ei voida selvittää todellista velkamäärää, mutta neuvontapuheluista saaduista tiedoista näkee kehityksen suunnan. Velkamäärät ovat lisääntyneet vuosi vuodelta samalla kun ovat lisääntyneet myös neuvontapuhelut velkojaan edelleen hoitavien velallisten kanssa. VELKALINJALLA OLI ENNÄTYKSELLISET SOITTOYRITYSTÄ. Soittajilla on tavallisesti useita muutaman tuhannen euron kulutusluottoja, joiden tarjonta on lisääntynyt pienten vikavippien vähentyessä. Lukuisien muutaman sadan euron pikavippien aiheuttamia kierteitä oli huomattavasti vaikeampi hallita kuin harvempia tuhannen euron kulutusluottoja ja velkoja päätyi perintään herkemmin. Houkutus tarttua uudentyyppisiin limiittiluottoihin on suuri, sillä velan maksu velalla auttaa selviytymään pidempään, mutta kasvattaa myös velkamäärää yhä suuremmaksi. Toisaalta kahdeksalla kymmenestä nähtiin mahdollisuus saada velkatilanteeseensa jokin järjestely kohtuullisen ajan päästä, varsinkin työssäkäyvien ja eläkeläisten, joita oli 80 prosenttia soittajista. 7

8 Velkaantumisen taustalla on pääasiassa työttömyyttä, yritystoimintaongelmia, sairautta sekä parisuhde-eroja tai muita perhemuutoksia. Pitkäaikaisesti pienituloisten soitot ovat vähentyneet. Talouden hallitsemattomuus näyttää nykyisin yhä harvemmin olevan alun perin syynä velkaongelmiin. Vuonna 2012 päivystäjät arvioivat joka viidennen velkaantuneen harkitsemattomasti vain ylikuluttamisen vuoksi ja vuonna 2015 vain yhden kymmenestä. Velkalinjalla tulee aiempaa paremmin esiin erilaiset velkaongelmien taustalla olevat elämäntilanteet. Soittajat osaavat tai haluavat kertoa enemmän taustoistaan ja ymmärtävät elämäntapahtumiensa ja kriisien vaikutuksen taloudenhallintaansa. Myös lisääntynyt velkaongelmista keskustelu julkisuudessa auttaa ihmisiä erittelemään ja kertomaan velkaantumisestaan. Neuvontapuheluita kertyi vuoden aikana kaikkiaan kappaletta. Ne vähenivät edellisestä vuodesta 600 puhelulla, vaikka neuvontaresurssit pysyivät ERILAISET VELKAONGELMIEN TAUSTALLA OLEVAT ELÄMÄNTILANTEET TULEVAT ESILLE AIEMPAA PAREMMIN. ennallaan. Puhelujen kesto piteni hieman. Keskimäärin puhelut kestivät yhdeksän minuuttia. Osasyynä puheluiden vähenemisen olivat myös puhelinjärjestelmän tekniset ongelmat. Niihin haettiin aktiivisesti ratkaisua alkuvuodesta lähtien kokeillen erilaisia toimenpiteitä. Ratkaisu löydettiin loppuvuonna. Alkuvuoden puhelinyhteyksien toimimattomuutta korvasi osittain Velkalinjan jonotusviestissä ollut tiedote, jossa kerrottiin Kysy rahasta -chatneuvonnasta. Jonottajat kuulivat viestin tammi-huhtikuun ajan. Tieto kanavoi osan soittajista ottamaan yhteyttä chat-palveluun. Lisäksi heinäkuussa Velkalinjan ollessa suljettu soittajia ohjattiin chattiin, jossa oli yhteensä 71 yhteydenottoa ja 56 keskustelu. VUOSIKATSAUS 2015 Kuva: Velkalinjaan soittavien velallisten velkojen hoidon tilanne vuosina

9 Vapaaehtoisten koulutus talous- ja velka-asioissa (Omille jaloille -toiminta) Takuu-Säätiö on koordinoinut vuodesta 2007 alkaen Omille jaloille -toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikeissa elämäntilanteissa (mielenterveys-, päihde- ja rikostausta) olevien ylivelkaantuneiden henkilöiden tukeminen ja heidän ohjaamisensa tarvittavien palveluiden piiriin. Toimintaa on tehty vapaaehtoistoimintana, jossa vapaaehtoiset ovat tulleet pääasiassa säätiön kumppanuusjärjestöjen kautta. Kumppaneina ovat olleet muun muassa A-Kiltojen Liitto, KRIS-Suomen keskusliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura sekä seurakunnat. Takuu-Säätiö on järjestänyt vapaaehtoisille talous- ja velka-aiheista koulutusta ja koulutuksen jälkeen vapaaehtoiset ovat toimineet omilla paikkakunnillaan Omille jaloille -tukihenkilöinä. Omille jaloille -toimintaa on ollut noin 20 paikkakunnalla. Paikkakuntien toimintakäytännöt ja toiminnan laajuus ovat vaihdelleet suuresti. Useilla paikkakunnilla toiminta on pysynyt hyvin pienimuotoisena ja ollut käytännössä yksittäisten vapaaehtoisten varassa. Vapaaehtoistoiminnan organisoinnissa ja sen rakenteissa on ollut haasteita muun muassa niukoista resursseista johtuen. Toisaalta talous- ja velkaongelmat ovat muuttaneet muotoaan ja myös yleistyneet kuluneen vuosikymmenen aikana. Tämä on näkynyt muun muassa kasvaneena koulutuskysyntänä, johon ei kuitenkaan ole ollut resursseja vastata. Tarve toiminnan laajentamiselle myös alkuperäisten peruskohderyhmien ulkopuolelle onkin ilmeinen. Vuoden 2015 aikana tehtiin Omille jaloille -toiminnan arviointi- ja kehittämisprosessi, jonka lopputuloksena syntyi uusi toimintamalli. Sen myötä luovuttiin myös Omille jaloille -nimestä. Tarkoituksena on, että talous- ja velkaosaaminen integroituisi paremmin jo olemassa olevaan vapaaehtoistoimintaan, jolloin sitä ei tarvitsisi organisoida erillisenä toimintamuotona. Uudessa toimintamallissa on myös määritelty aikaisempaa selkeämmin Takuu-Säätiön ja sen yhteistyökumppaneiden roolit ja perustehtävät: Takuu-Säätiön rooli talous- ja velkaosaamisen asiantuntijana on koulutuksellinen ja vapaaehtoistoiminnan organisoinnista ja sen rakenteista vastaa vapaaehtoistoimintaa järjestävä yhteistyökumppani. Rahoittaja (RAY) ja säätiön hallitus hyväksyivät uudet toimintalinjaukset loppu-vuodesta Uutta mallia kehitetään ja uusia toimintamuotoja kokeillaan vuoden 2016 aikana kiinteässä yhteistyössä eri vapaaehtoistoimintaa järjestävien kumppaneiden kanssa. Koko vuoden kestäneen arviointi- ja kehittämisprosessin lisäksi toimintavuosi oli myös muutoin poikkeuksellinen. Toimintaa toteutettiin lähes koko vuoden ajan vajain henkilöstöresurssein, sillä suurimman osan vuotta töissä oli vain toinen hankkeen kahdesta aluekoordinaattoreista. Uusi työntekijä palkattiin vasta joulukuussa. Vajaista henkilöstöresursseista huolimatta erilaisia info- ja koulutustilaisuuksia pidettiin edellisten vuosien tapaan. Vuoden aikana järjestettiin kaksi (2) uusien vapaaehtoisten koulutustilaisuutta sekä kolme (2) täydennyskoulutusta toiminnassa jo pidempään mukana olleille vapaaehtoisille. Näiden lisäksi eri paikkakunnilla järjestettiin yhteensä 40 (52) talous- ja velkakysymyksiä käsittelevää koulutus- ja infotilaisuutta, joihin osallistui 656 (762) henkilöä. Lisäksi työntekijät vierailivat vuoden aikana kolmessa eri vankilassa ja yli 30 erilaisessa messu-, sidosryhmä- ja yhteistyötapaamisessa. 9

10 Viestintä VUOSIKATSAUS 2015 Vuoden aikana mediassa keskusteltiin muun muassa pikavipeistä ja uusista limiittiluotoista, ennätyssuuriksi nousseista maksuhäiriömerkintöjen määristä sekä eläkeläisten ja muiden pienituloisten taloudellisesta selviytymisestä tilanteessa, jossa hallitus kaavailee erilaisia leikkauksia. Säätiö esiintyi mediassa yhtä monta kertaa kuin edellisenäkin vuotena. Kaiken kaikkiaan mediaosumia oli yli 140 niin valtakunnallisissa kuin paikallisissakin lehdissä. Lisäksi säätiön asiantuntijat antoivat vuoden aikana useita radio- ja tvhaastatteluja muun muassa Ylen Ajantasassa, Puoli seitsemän -ohjelmassa ja tv-uutisissa sekä MTV3:n Studio55-ohjelmassa. Takuu-Säätiön internet-sivujen kävijämäärä on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2010 ja varsinkin käynnit mobiili- ja tablettilaitteilla ovat kasvaneet. Toimintavuoden aikana nettisivut uudistettiin näille laitteille skaalautuviksi. Uudistamisen perusteena oli myös käyttäjäpalaute, jonka mukaan tiedon löydettävyyteen ja navigointiin kaivattiin parannusta. Lisäksi toivottiin arkikielisyyttä ja helppotajuisuutta sekä erilaisille kohderyhmille sovellettua tietoa. Kaikki suunnitellut tietoalueet ja -sisällöt eivät valmistuneet vielä marraskuun alussa julkaistuille sivuille, vaan työtä jatketaan vuonna Nettisivuilla oli vierailijoita vuoden 2015 aikana kaikkiaan noin ( ) ja käyntejä oli lähes ( ). Mobiili- ja tablettikäynnit lisääntyivät edellisvuoden 30 prosentista 39 prosenttiin. Uusien sivujen julkaisu vähensi loppuvuodesta sivujen kävijämäärää toistaiseksi, mutta toisaalta sivuilla käytetty aika piteni. Kävijämäärän kehitystä seurataan vuonna 2016 ja ryhdytään tarpeen mukaan toimenpiteisiin sen lisäämiseksi. Takuu-Säätiöllä on ollut vuodesta 2010 lähtien Talouspäiväkirja.fi -sivusto, joka tarjoaa välineen taloussuunnitelman laatimiseen ja seurantaan. Vuoden alussa Talouspäiväkirjaan lisättiin tiedote, jossa kerrottiin sen korvaamisesta kokonaan uudella vastaavanlaisella välineellä. Vuoden 2015 aikana Talouspäiväkirjassa kävi keskimäärin 550 (500) vierailijaa kuukaudessa. Käyntejä oli kaikkiaan (9 362) kappaletta. Kesällä säätiö julkaisi YouTubessa viisi videota. Niissä esitellään Takuu-Säätiön pienlainaa, takausta, neuvontaa ja rohkaistaan avun hakemiseen. Noin puolen vuoden aikana videoille kertyi yhteensä katselukertaa. Katsojista lähes puolet oli alle 35-vuotiaita. Syksyllä säätiölle perustettiin Twitter-tili. Sen kautta jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista ja vahvistetaan säätiön asiantuntijuutta sekä seurataan ja osallistutaan raha- ja velkaongelmiin liittyvään keskusteluun. Säätiö julkaisi loppuvuonna #velanvarjossa 25 näkökulmaa -lehden. Julkaisua jaettiin säätiön 25-juhlassa ja säätiön vuosittain järjestämässä Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä. Lisäksi lehteä postitettiin kaikille kansanedustajille sekä muille sidosryhmille. Artikkeleita hyödynnettiin myös säätiön nettisivuilla olevassa uudessa blogissa ja jaettiin sosiaalisessa mediassa. 10

11 Pienlaina-projekti Takuu-Säätiö käynnisti vuonna 2013 sosiaalisen pienluototuksen kokeilu- ja kehittämistoiminnan RAY:n projektiavustuksen ja vuoden 2012 Kirkon Yhteisvastuukeräyksestä saatujen tuottojen ( euroa) avulla. Tavoitteena on kokeilla ja kehittää uudenlaista sosiaalista pienluototusta, joka ennaltaehkäisee pienituloisten kotitalouksien ylivelkaantumista. Projektin keskeisimmiksi tavoitteiksi on täsmentynyt: 1. Pienlainamallin toimintaedellytysten selvittäminen: kenelle, miten ja millä ehdoilla pienalaina on tarkoituksenmukainen? 2. Kotitalouksien taloudenhallinnan tukeminen kehittämällä siihen välineitä. Tiedonkeruu ja tiedontuotanto Vuoden 2015 aikana keskeiseen asemaan nousi systemaattinen tiedonkeruu ja tiedontuotanto pienluototuksen toimintaympäristöstä ja kohderyhmästä. Erityisenä painopisteenä oli kansainvälisiin mikroluototuksen malleihin ja käytäntöihin tutustuminen. Eurooppalainen keskustelu mikroluototuksesta ja taloudellisesta syrjäytymisestä (financial exclusion) on Suomeen verrattuna vilkasta. Toimintavuonna osallistuttiin kolmeen alan kansainväliseen seminaariin sekä suunniteltiin ja valmisteltiin tammikuussa 2016 tehtävä opintomatka Lontooseen. Pienlainakokeilu Toimintavuoden aikana käytännön kokeilutoimintaa laajennettiin alueellisesti neljän alkuperäisen kokeilupaikkakunnan (Kajaani, Paltamo, Seinäjoki ja Tampere) ympäristökuntiin. Pienlainaa markkinoitiin paikkakuntien sidosryhmä- ja yhteistyöverkoston lisäksi myös suoraan kohderyhmälle paikallislehtiilmoituksilla. Lisäksi kehittämisyhteistyötä tehtiin pääkaupunkiseudulla Nuorisoasuntoliiton ja Nuorisosäätiön kanssa. Näiden asiakkaille räätälöitiin erillinen Kotilaina, jota myönnetään kodin hankintoihin, takuuvuokraan ja muuttokustannuksiin. LAINANHAKIJOIDEN TILANNETTA PAHENTAA YLIVELKAANTUMISEN LISÄKSI USEIN HYVIN PIENET TULOT. Pienlainatoiminta vilkastui jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Pienlainatiedusteluja kirjattiin yhteensä 387 (208) ja varsinaisia kirjallisia lainahakemuksia saapui yhteensä 97 (62). Toimintavuonna myönnettiin yhteensä 36 (17) pienlainaa. Vuonna 2015 kirjattiin myös ensimmäinen luottotappio. Pienlainaa hakeneet olivat pääsoin työmarkkinoiden ulkopuolella: sairaus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä (25 %), työttömänä (20 %), vanhuuseläkkeellä (12 %) ja kuntoutustuella (8 %). Työelämässä oli vajaat 30 prosenttia lainanhakijoista. Käytännön kokeilutoiminnassa on osoittautunut haasteelliseksi tavoittaa kohderyhmä riittävän aikaisin. Valtaosa asiakkaista on jo ylivelkatuneita eikä ongelmiin ole enää mahdollista löytää ratkaisua pienlainalla. Lainanhakijoiden tilannetta pahentaa ylivelkaantumisen lisäksi usein hyvin pienet tulot. Lainahakemusten suhteellisen alhaiseen myöntöprosenttiin (38 %) onkin syynä se, että lainanhakijat ovat olleet maksukyvyttömiä (usein pitkäaikaisia toimeentulotukiasiakkaita) ja ylivelkaantuneita. Jotta kohderyhmä tavoitettaisiin paremmin, aloitettiin loppuvuodesta suunnittelu- ja hankintatoimenpiteet sähköisen pienlainahakemuksen käyttöönottamiseksi. Sähköisen hakemisen myötä pienlainakokeilu laajenee koko maahan tammikuussa

12 Sähköisen taloudenhallinnan välineen kehittäminen Pienlainakokeilun lisäksi projektissa kehitetään myös välineitä kotitalouksien taloudenhallinnan tukemiseksi. Kesäkuussa valmistui ulkopuolisena konsulttityönä tehty sähköisen taloudenhallintasovelluksen konseptointi, jossa määriteltiin sovelluksen toteuttamisedellytykset ja lähtökohdat. Sovelluksen tekninen toteuttaja valittiin loppuvuodessa julkisen kilpailutuksen perusteella ja pilottiversion kehittäminen alkoi joulukuussa. Projektin työntekijät suunnittelivat ja kokosivat myös erilaisia koulutuspaketteja taloudenhallintaan liittyvistä kysymyksistä. Näitä taloudenhallinnan koulutuksia pilotoitiin kuudessa eri sidosryhmille järjestettävässä tilaisuudessa, joihin osallistui yhteensä 128 ammattilaista ja heidän asiakastaan. Koulutuspalautteen mukaan koulutukset koettiin erittäin hyödyllisiksi. VUOSIKATSAUS 2015 Hakijoista 70 oli työmarkkinoiden ulkopuolella, heistä 31 myönnettiin pienlaina (44 %). Työelämässä oli 27 hakijaa, joista 5 myönnettiin pienlaina (19 %). 12 Kuva: Pienlainahakijoiden työmarkkina-asema 2015.

13 Mun talous -hanke ja chat-osaprojekti Mun talous on Takuu-Säätiön, Nuorisoasuntoliiton, Nuorisosäätiön ja Suomen Setlementtiliiton yhteishanke vuosina Hanke pyrkii edistämään nuorten talousosaamista ja ennaltaehkäisemään ylivelkaantumista. Kyseessä on verkostohanke, johon kuului 89 organisaatiota vuonna Verkosto kokoaa yhteen nuorten parissa työskenteleviä järjestöjä, viranomaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia monialaisesti. Mun talous -hankkeen käytännön työstä vastaavat projektikoordinaattorit Takuu-Säätiöstä, Nuorisosäätiöstä sekä Nuorisoasuntoliitosta ja projektipäällikkö sekä projektityöntekijä Suomen Setlementtiliitosta. Vuoden aikana Mun talous -hanke järjesti muun muassa Puhu rahasta- seminaarin, useita verkoston yhteistapaamisia, koulutti nuoria sekä heitä kohtaavia ammattilaisia sekä pohti erilaisissa työryhmissä, kuinka nuorten taloudenhallintaa voitaisiin edistää yhteisvoimin. Takuu-Säätiön Mun talous -osahankkeessa kokeillaan ja kehitetään chat-neuvontaa. Sillä halutaan tavoittaa erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia, jotka ovat joutuneet tai ovat vaarassa joutua maksuvaikeuksiin. Kysy rahasta -chat aloitettiin lokakuussa 2014, joten vuosi 2015 oli neuvonnan ensimmäinen kokonainen vuosi. Chatista ja sen kehittämisestä vastasi vuoden aikana säätiön projektikoordinaattori sekä yksi projektityöntekijä, joka oli palkattu RAY:n Paikka auki -avustusohjelman kautta. Chatilla on tavoitettu nuoria hyvin ja huomattavasti Velkalinjaa paremmin. Noin 40 prosenttia keskustelijoista on ollut alle 30-vuotiaita. Chat tavoitti erityisesti ihmisiä, jotka eivät välttämättä olisi muutoin lähteneet hakemaan apua rahavaikeuksiinsa. Yhteydenoton helppous ja asioimisen matala kynnys ovat chatin ehdottomia vahvuuksia. Lisäksi chat on osoittautunut hyväksi välineeksi motivoimisessa ja uskon tuomisessa siihen, että ongelmista voi selvitä. Chat-keskustelun myötä moni on kertonut saaneensa lisää rohkeutta velkaongelman selvittelyyn ja esimerkiksi velkaneuvonnassa käymiseen. Uudeksi palveluksi chat on tavoittanut ihmisiä hyvin. Vuoden 2015 aikana käytiin noin 700 keskustelua. Keskustelijoita olisi ollut helppo saada jopa lisää markkinoimalla chattia enemmän, mutta päivystämiseen ei olisi ollut enempää resursseja. Valtaosa keskusteluista liittyi velkojen järjestelykeinoihin ja neuvojen hakemiseen siihen, kuinka hankalasta rahatilanteesta tai velan maksun ongelmista voisi selvitä. Valtaosalla keskustelijoista oli siis jo jonkinasteinen velkaongelma, eikä ennaltaehkäisevää neuvontaa päästy antamaan kuin osassa keskusteluita. Chatneuvonta on saanut asiakkailta erityisen hyvää palautetta. Lähes kaikki chatin asiakkaat olivat melko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä chatin kautta saamaansa palveluun. Chattia mainostettiin vuoden aikana muun muassa sosiaalisen median kautta sekä erilaisten tilaisuuksien, tapaamisten, koulutusten ja messujen yhteydessä. Myös chat-julisteita toimitettiin pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Merkittävä osa keskustelijoista löysi chatin suoraan Takuu-Säätiön nettisivuilla vieraillessaan tai Google-haun kautta. Chatin kiinteän aukioloajan lisäksi vuoden lopulla kokeiltiin ajanvarauksella toimivaa neuvontaa. Ensimmäiset kokemukset olivat rohkaisevia, sillä lähes kaikki vapaana olevat ajat varattiin ja 65 prosenttia tuli myös varaamalleen ajalle. Lisäksi syksyllä chatissa neuvoi muutamina iltoina vapaaehtoinen vertainen, joka oli ollut aiemmin itse velkaongelmissa. Loppuvuodesta chatin tilastointi- ja palautelomakkeita muutettiin, jotta saataisiin erityisesti tarkempaa tietoa chat-neuvonnan hyödyistä. 13

14 Koulutukset ja tapahtumat Takuu-Säätiö järjesti marraskuun alussa Helsingissä juhlaseminaarin 25-vuotispäivänsä kunniaksi. Seminaarissa pohdittiin, keitä kaikkein heikoimmassa asemassa ja velkaantumisuhan alla olevat ovat nyt ja tulevaisuudessa? Puheenvuoroja aiheesta pitivät erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta, toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseurasta, toimitusjohtaja Olavi Kaukonen A-Klinikkasäätiöstä, toiminnanjohtaja Sanna Väyrynen Kriminaalihuollon tukisäätiöstä sekä tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Tilaisuudessa on yli 80 osallistujaa säätiön sidosryhmistä. Juhlassa julkaistiin myös #velanvarjossa 25 näkökulmaa -artikkelikokoelma. Joulukuussa Takuu-Säätiö järjesti vuosittaisen Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivän. Päivän teemana oli taloudenhallinta ja talousneuvonta. Tilaisuudessa oli useita puheenvuoroja kotitalouksien velkatilanteesta, taloudenhallinnan haasteista, ratkaisuvaihtoehdoista sekä kuluttajien taloustaitojen lisäämisestä. Helsingissä pidettyyn tilaisuuteen osallistui lähes 110 talousvaikeuksissa olevia ihmisiä työssään kohtaavaa ammattilaista. Talous- ja velka-asioiden koulutusta jaettiin toimintavuonna Mun talous -hankkeen kanssa siten, että osahankkeen projektikoordinaattori vastasi niistä koulutus-, info- ja messutilaisuuksista, jotka oli suunnattu vain tai pääasiassa nuorille aikuisille, opiskelijoille ja opettajille sekä muille nuoria työssään kohtaaville ammattilaisille. Nuoria koskevissa tilaisuuksissa oli kaikkiaan 270 osallistujaa. Jo edellisenä vuonna alkanut yhteistyö Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelujen (aikaisemmin Palmenia) kanssa jatkui. Vuoden aikana käytiin puhumassa aikuissosiaalityön opiskelijoille kuudella eri kurssilla. Lisäksi Helsingin Diakoniaopistolla ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa luennoitiin opiskelijoille kolmella eri kurssilla. Nuorten talousasioista kerrottiin ammattilaisille myös Marttaliiton Arki sujuvaksi -kurssilla. Takuu-Säätiö osallistui vuoden aikana seitsemään eri messutilaisuuteen ja tapahtumaan tavoittaen useita tuhansia ihmisiä. Näitä olivat Järvenpään Nuorta työtä -messut, Kampin palvelukeskuksen avoin yleisötilaisuus eläkeläisille, Kirkon ja kasvatuksen päivät, Riihimäen vankilan palvelumessut, kotitalousalan opiskelijoiden kesken järjestetty Rahapaja ja Asiakastiedon nuorten tapahtuma Tarkka Fyrkka. Talous- ja velkaneuvojien peruskurssilla koulutettiin takauksen hakemiseen 20 uutta neuvojaa. Perimistoimisto Lindoffin 24 perintätyöntekijää saivat tietoa säätiön palveluista ja niiden niveltymisestä muihin palveluihin. Tilaisuus videoitiin, jotta sitä voidaan käyttää Lindorffin sisäisessä perehdytyksessä. Muita tilaisuuksia oli yhdessä Kritsin, Kodittomien tuki ry:n, Helsingin työttömät ry:n ja Mielenterveyskuntoutujien päiväkeskuksen kanssa. Lisäksi Väestöliiton kanssa tehtiin koulutuksellisia Perheaikaa-videoita. Takuu-Säätiön koulutustarjontaan kuuluu myös Vapaaehtoistoiminnan koulutus, josta on kerrottu sivulla 9. TAKUU-SÄÄTIÖN JÄSENYYDET JA VERKOSTOT 2015 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry EAPN-Fin, köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto ECDN, European Consumer Debt Network Taloudenhallinnan neuvottelukunta LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 2015 Lausunto asunto-omaisuuteen liittyvät kuluttajaluotot -työryhmän mietinnöstä, Lausunto summaaristen riita-asioiden käsittelyn kehittämistä koskevaan selvitykseen,

15 Luottamusjohto ja henkilöstö VALTUUSKUNTA Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Jäsen Varajäsen henkilöstöpäällikkö Seppo Pitkäaho (pj) Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä kehittämisjohtaja Ari Saarto (vpj) A-klinikkasäätiö asiantuntija Tiina Saarela Kirkkohallitus ylitarkastaja Eila Lempiäinen Rikosseuraamuslaitos hallintojohtaja Hannu Kallio Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä erikoissuunnittelija Riitta Punju Oikeusministeriö verkkokriisityön päällikkö Satu Raappana-Jokinen Suomen Mielenterveysseura ry. keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalvelut ry hallintojohtaja Raimo Viiansuo A-klinikkasäätiö asiantuntija Elina Juntunen Kirkkohallitus puheenjohtaja Sinikka Vilen Suomen Katulähetysliitto ry järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi Suomen Mielenterveysseura diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja Ilkka Hjerppe Tampereen ev.lut. seurakunnat diakoniatyöntekijä Kari Rekilä Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä johtava ylilääkäri Pekka Heinälä A-klinikkasäätiö diakoniarahaston sihteeri Sari Nieminen Kirkkohallitus erityisasiantuntija Ulla Knuuti Rikosseuraamuslaitos yhteiskunnallisen työn pastori Petri Laitinen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä neuvotteleva virkamies Marianne Mäki Oikeusministeriö tiedottaja Sami Liukkonen Suomen Mielenterveysseura ry. kehitysjohtaja Hannu Harri Kirkkopalvelut ry kehittämispäällikkö Marja Merikallio A-klinikkasäätiö asiantuntija Sami Puumala Kirkkohallitus hallituksen jäsen Kauko Laaksamo Suomen Katulähetysliitto ry projektipäällikkö Tiina Lumijärvi Suomen Mielenterveysseura kehitysjohtaja Timo Takala Tampereen ev.lut. seurakunnat 15

16 HALLITUS Jäsen johtaja Outi Ruishalme (pj) Suomen Mielenterveysseura ry. kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiö toimitusjohtaja Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen Oikeusministeriö johtava talous-ja velkaneuvoja Erkki Leistén Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonta Varajäsen kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Suomen Mielenterveysseura ry. sosiaalineuvoja Anastasia Lapintie Kriminaalihuollon tukisäätiö pääsihteeri Hannu Suihkonen Suomen Merimieskirkko ry lakimies Sari Elomaa-Siren Helsingin Diakonissalaitos kriisirahaston sihteeri Liisa Merivuori Helsingin seurakuntayhtymä, Yhteinen seurakuntatyö VUOSIKATSAUS 2015 HENKILÖSTÖ Takuu-Säätiön toimistossa Pasilassa oli toimintavuonna yhteensä 24 työntekijää: toiminnanjohtaja, viestinnässä kaksi henkilöä, takaustoiminnassa ja perinnässä yhteensä kymmenen, toimiston tietotekniikassa ja puhelinvaihteessa yhteensä kaksi, Pienlaina-projektissa kolme, Mun talous -hankkeessa kaksi sekä Omille jaloille -toiminnassa kaksi työntekijä. Lisäksi yksi työntekijä työskenteli sekä Pienlainassa sekä Omille jaloille -toiminnassa. Yksi Velkalinjan päivystäjä työskenteli Hämeenlinnassa. 16

17 Tilinpäätös 17

18 VUOSIKATSAUS

19 19

20 VUOSIKATSAUS

21

22 VELKALINJA puh Maksutonta neuvontaa arkisin kello TAKUU-SÄÄTIÖ Asemamiehenkatu HELSINKI puh. (09) info@takuu-saatio.fi