Vauvavuodet kerralla ohi?

Samankaltaiset tiedostot
Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

Mitä tutkimustieto sanoo sisarusten ikäeroista?

Kahden vuoden ihanne Vanhempien ajatuksia sisarusten ikäeroihin vaikuttavista tekijöistä

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Syntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika

Lapsiperheen arjen voimavarat

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Kahden vuoden paradigma ja muita näkemyksiä Vanhempien ajatuksia sisarusten ikäeroihin vaikuttavista tekijöistä

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Millainen on perheystävällinen työpaikka?

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI

Tervetuloa Tulevaisuusbarometrin tulosten julkistukseen! Mene osoitteeseen ja käytä koodia

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta.

The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

PERHEVAPAAUUDISTUS ILKKA KAUKORANTA SAK:N TASA-ARVOVIIKONLOPPU SOKOS HOTEL VAAKUNA HÄMEENLINNA

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Lapsen puheeksi ottaminen

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications

IKÄÄNTYVÄ VANHEMMUUS SYNTYVYYDEN LASKUN TAUSTALLA SYITÄ JA SEURAUKSIA

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry

Vanhemmuusvalmennus LAPE Uusimaa, Nurmijärvi Tellervo Uljas, PhD Student, Vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja suunnittelija

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

N Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy

Yhteinen keittiö -hanke

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

ISYYDEN TUKEMINEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

Lataa Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla - Anneli Miettinen. Lataa

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Digihyvinvointi perheissä

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Miten sinä voit? Miten

Tutkimuksen tavoitteet

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä te ta Järvenpää

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Eri teitä vanhemmuuteen

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

TUE DIGISTI Hyvinvoinnin valmennuspäivä

Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa

Vuorohoito varhaiskasvatuksen toimintaympäristönä. Kaisu Peltoperä KM, lto, väitöskirjatutkija

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

Perheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari , Eduskuntatalo

Perhepalikat uusiksi. SAK:n malli perhevapaiksi

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

Transkriptio:

Vauvavuodet kerralla ohi? Vanhempien näkemyksiä sisarusten ikäeroista Jenni Moisio valt.kand., Yhteiskuntapolitiikka, Helsingin yliopisto yhteistyössä Jaetut elämät-hankkeen kanssa, Väestöliitto ja Suomen Akatemia

Esityksen rakenne Johdanto Miksi sisarusten ikäerot kiinnostavat? Aineisto Tulokset Yhteenveto Lopuksi

Johdanto [Lasten hankkimiseen] suhtaudutaan kun projektiin, josta täytyy suoriutua mahdollisimman pian. (Nainen 43v.) Ensimmäisen ja toisen lapsen välinen ikäero on kaventunut Suomessa (Berg & Rotkirch 2014). Syntymävälien tiedetään vaikuttavan lasten kehitykseen ja terveyteen sekä jossain määrin myös vanhempien hyvinvointiin On tärkeää tutkia, millaisten tekijöiden koetaan vaikuttavan lastensaannin väleihin, jotta yhteiskunnassa pystytään järjestämään olosuhteet, jotka eivät kannusta hyvinvoinnille haitallisiin ikäeroihin Perusteluja sisarusten ikäeroille sekä näkemyksiä kaventuneiden syntymävälien ilmiön takana

Aineisto Tutkimuksen aineisto on kerätty Ylen verkkosivuilla yhteistyössä Väestöliiton perhetutkijoiden kanssa N= 628 Vanhempia, joilla vähintään kaksi lasta, jotka eivät ole kaksoset Naisia 79,5 %, miehiä 20,5 % Keski-ikä: 40,8 vuotta Tilastollisia ja laadullisia menetelmiä Tutkimus syventää tietoa vaikuttavista motiiveista ja uskomuksista kaventuneiden ikäerojen takana

Pieni vai suuri ikäero? Sisarukset ovat toisillee leikkikavereita Sisarukset riitelevät enemmän Sisarukset oppivat huolehtimaan toisistaan Sisarukset ovat toisilleen mustasukkaisia Sisarusten välinen suhde jää helposti etäiseksi On vaara, ettei esikoinen saa tarpeeksi huomiota On vaara, ettei viimeksi syntynyt saa tarpeeksi huomiota Vanhempien työssäkäynnin kannalta on parempi Äidin terveyden ja jaksamisen kannalta on parempi Vanhempien parisuhteen kannalta on parempi -1-0,5 0 0,5 1 Kuvio 1. Sisarusten ikäerojen perustelujen keskiarvot (-1= pieni ikäero, 1= suuri ikäero), mukana luottamusvälit.

Miksi syntymävälit ovat kaventuneet? Lyhyet syntymävälit helpottavat lastenhoidon järjestämistä Ihmiset haluavat saada vauvavuodet "kerralla alta pois" Pitkät syntymävälit haittavaat äidin työssäkäyntiä Lapsia halutaan saada tiheästi, jotta ehtisi saada niin monta lasta kuin toivoo Perhevapaiden ja -tukien kannalta lapset on helpompi ajoittaa lähelle toisiaan Sisaruksisat halutaan läheisiä leikkitovereita toisilleen -0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Kuvio. Ikäerojen kaventumisen taustalla nähtyjen syiden tärkeys, keskiarvot (-1= ei tärkeä syy, 1= tärkeä syy), mukana luottamusvälit. Huom. Kuvio alkaa arvosta -0,2.

Ikäerojen perusteluja avovastauksissa Suuret teemat ja esimerkkinä muutama keskeisin lainaus Vanhemmuus ja arki Pienempi ikäero on parempi vanhempien kannalta, lapsiluku kertaalleen valmiiksi, 5 vuotta kärsimystä, sitten helpottuu. (Nainen 43v.) Sisarusten välinen dynamiikka ja kehitys Pienellä ikäerolla ystävyys on syvempi sisarusten välillä. (Nainen 46v.) Perheen talous ja työ Jos on yli kolmen vuoden ikäero, äiti tippuu perusäitiysrahalle, ellei käy lasten välillä töissä. Tämä on haitallista toimeentulolle ja voi lisätä stressiä perheessä. (Nainen 36v.) Vaatteet ja tarvikkeet helpompi on säilöä ja kierrättää, kun ikäero ei ole suuri. (Nainen 28v.)

Vanhempien omia näkemyksiä ikäerojen kaventumiselle Työelämän vaatimukset sekä halu venyttää nuoruutta myöhentynyt vanhemmuus kiireen tunne Jos halutaan, että naiset menestyvät urallaan, niin tässä järjestyksessä: 1) ei lapsia, 2) 1 lapsi 3) lapset pienin välein. On fakta, että esim. 7 vuoden kotonaolo täysin irrottaa äidin osaamisesta ja pätevyydestä. (Mies 53v.) Toisaalta myös: Yhteiskunnan ja sosiaalisen ympäristön vaikutus normit ja käytännöt Pienestä ikäerosta puhutaan idylliseen sävyyn, puhutaan meillä kuin se olisi "perusjuttu", korostaen sitä miten sisaruksille on sitten seuraa toisistaan jne. positiivisia asioita. Liian vähän puhutaan realistisesti, mitkä asiat voivat joutua koetukselle siinä tilanteessa. jos arki on jatkuvasti rankkaa, ja esim. tukiverkostot eivät ole vankat, pikkulapsivuodet eivät ole mikään lyhyt aika. (Nainen 35v.)

Yhteenveto Ajatus sisarusten läheisemmistä väleistä lyhyellä ikäerolla sekä halu saada vauvavuodet kerralla alta pois ovat vastaajien ajatusten mukaan tärkeitä yksittäisiä syitä ikäerojen kaventumisen taustalla Työelämällä on läpitunkeva vaikutus perheellistymiseen sen vaatimusten, mutta myös suorituskeskeisten käytäntöjen kautta. Vanhempien ajattelua lävisti ajatus kahden vuoden ikäerosta yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti hyväksyttynä käytäntönä kahden vuoden paradigma

Lopuksi Lasten ikäerojen kaventuminen on moniulotteinen ilmiö, johon liittyy myös seikat, joihin yhteiskunnassa pystytään vaikuttamaan, esimerkiksi: Vauvavuodet nopeasti pois alta parempaa tukea pikkulapsiperheille sekä työn ja perheen yhteen sovittamista Tutkimustieto ei tue käsitystä sisarusten paremmista väleistä lyhyellä ikäerolla; tutkimustieto ei kaikilta osin tavoita vanhempia? Perhepoliittisten tukimuotojen joustavuus, sillä nopeus voi loppujen lopuksi tulla kalliimmaksi

Lisätietoa aiheesta Berg, Venla & Rotkirch, Anna (2014) Faster transition to the second child in late 20th century Finland: A study of birth intervals. Finnish Yearbook of Population Research XLIX, 73 86. Buckles, Kasey & Munnich, Elizabeth (2012) Birth spacing and sibling outcomes. Journal of Human Resources 47(3): 613 642. Conde-Agudelo, Agustin, Rosas-Bermúdez, Anyeli & Kafury-Goeta, Ana Cecilia (2006) Birth spacing and risk of adverse perinatal outcomes: A meta-analysis. Jama 295(15): 1809 1823. Miettinen, Anneli & Rotkirch, Anna (2008) Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet. Perhebarometri. Katsauksia E 34/2008. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto.

Kiitos! Jenni Moisio 045-6518202 jenni.moisio@helsinki.fi