Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian investointeihin Suomessa Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista Petteri Kuuva 24.3.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta 30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä kehittyneet maat 60-80 %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvien osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020 Liikenteen biopolttoaineet: uusiutuvia 10 % vuonna 2020 1
Ilmasto- ja energiastrategiassa asetetut tavoitteita Energiatehokkuutta ja säästöä lisäämällä sähkönkulutuksen tavoitteeksi 98 TWh vuonna 2020 (tavoiteura), ilman lisätoimia (perusura) sähkönkulutus 2020 noin 103 TWh Pidemmän aikavälin visiona sähkönkulutuksen kääntö laskuun Energian loppukulutustavoite 2020 on 310 TWh: erittäin vaativa, ilman lisätoimia loppukulutus 2020 noin 350 TWh Energiankulutuksen kääntäminen laskuun strateginen tavoite Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta l k t 38 % 2020 Liikenteen polttoaineesta 10 % uusiutuvia 2020 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle 2020 60 50 % loppukulutuksesta Lisäys 2005-2020 Osuus vuonna 2005 40 30 20 10 0 Malta Luxemburg Belgia Tšekin tasavalta Kypros Unkari Alankomaat Slovakian tasavalta Puola Yhdistynyt Kuningaskunta Bulgaria Irlanti Italia Saksa Kreikka EU Espanja Ranska Liettua Romania Viro Slovenia Tanska Portugali Itävälta Suomi Latvia Ruotsi 2
Uusiutuva energia strategiassa 38 % osuuden saavuttaminen haasteellista Metsäteollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet nyt 70 %, 2020 noin 50 % kaikesta uusiutuvasta energiastamme Metsähakkeen 2-3 -kertaistaminen suurin uusiutuvien lisäys Tuulivoimatavoite 2000 MW / 6 TWh 2020 Lämpöpumput saman suuruinen (5 TWh, milj. lämpöpumppua ) Liikenteen biopolttoaineet 6 TWh 2020 Kaikkia uusiutuvia energialähteitä tarvitaan Jätteiden energiakäyttö (uusiutuva osuus) Vesivoiman lisääminen Pelletit, puun pienkäyttö Aurinkolämpö, aurinkosähkö Biokaasut jne. Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin ja loppukulutuksena tavoiteurassa 2005 2006 2020 Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43,3 38 38 Teollisuuden tähdepuu 23,1 26,7 22 22 Yhteensä 59,8 70,0 60 60 Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11,3 14 14 Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7,2 18 21 Puun pienkäyttö 13,4 13,6 12 13 Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 00 0,0 00 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102,7 115 128 - josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19,3 33 37 Uusiutuvan energian loppukulutus 86 92 106 118 3
Energiatehokkuus strategiassa Perusura vie energian käytön ja päästöt yli komission tavoitteiden. Tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun siten, että energian loppukulutus olisi vuonna 2020 noin 310 TWh. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Toimenpidevalikoima laaja, Energiatehokkuustoimikunnan (pj. Vilkamo) työ on meneillään Ohjauskeinot strategian tavoitteiden saavuttamiseksi Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden kehittäminen jne. Tutkimus ja T&K: avainasemassa, panostusta lisätään erityisesti i hkk jh ki ki hkk i ii energiatehokkuuteen; johtavaksi maaksi tehokkuusinnovaatioissa Energiaverotus: kehitetään, liikenteessä tärkeä ohjauskeino Koulutus, neuvonta, viestintä: ajantasaisen tiedon levittäminen Syöttötariffi: otetaan käyttöön kustannustehokas ja markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä, jatketaan turvelauhteen tariffia Energiatuki: tarvitaan lämmöntuotannossa, säilytetään, arvioidaan uudestaan syöttötariffin ja RES-dir. myötä Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Joukkoliikenne, kevyt liikenne, jätehuolto, maa- ja metsätalous, nielut: monia ohjaustoimia 4
Energia- ja ilmastonmuutosalueen rahoitus 2004-2008 160 Milj.euroa 140 120 100 80 60 40 20 Tuulivoima Aurinkoenergia Jätteiden energiakäyttö Bioenergia Vesivoima Muu energiateknologia Fuusio Fissio Muu energian tuotanto Energian käyttö Muu ilmastoteknologia Lähde: Tekes 0 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosittain myönnetty rahoitus Vaihtoehtoisia ratkaisuja syöttötariffille Kiinteähinta Preemio Takuuhinta / hintalattia (ja mahd. hintakatto) Muitakin variaatiota mahdollista rakentaa Työryhmä on päätymässä malliin, jossa tukena maksetaan takuuhinnan ja toteutuneen markkinahinnan erotus (3 kk tarkastelujakso) Malli ei sisällä ostovelvoitetta /MWh /M MWh 120 100 80 60 40 20 0 120 100 80 60 40 20 0 Pörssihinta Kiinteähinta (75 /MWh) Preemio (+20 /MWh) Pörssihinta Takuuhinta (55 /MWh) Takuu/katto (55/77 /MWh) 5
Syöttötariffin ominaisuuksista Tariffitason asettaminen hallinnollisesti vs. tarjouskilpailu Työryhmä päätymässä tariffin asettamiseen hallinnollisesti Kilpailutuksesta tähän mennessä huonoja kokemuksia Tarjouskilpailua on kuitenkin ki selvitettävä, ttä ä koska k periaatteessa kustannustehokas Tariffien porrastaminen Eri tuotantomuodoille omat tukitasot (tuulivoima, biokaasusähkö) Selvitetty myös porrastamista tuulisuuden mukaan (tuki myönnettäisiin kwh/m2) Off-shore tuulivoiman i lisäkustannukset k t Alkuvaiheessa investointituki? Tariffitason asettaminen vaikeaa, koska kustannuksista ei tietoa Syöttötariffin kattavuus Tulisiko syöttötariffin kattaa tuulivoiman ja biokaasusähkön lisäksi muita tuotantomuotoja? Mm. sahateollisuus ehdottanut syöttötariffeja biomassalle Sahoille saataisiin CHP-tuotantoa ja sivutuotteet voitaisiin hyödyntää paikanpäällä Syöttötariffi metsäteollisuuden sivutuotteille ei kuitenkaan lisäisi niiden määrää Uusien laitosten syöttötariffi nostaisi metsähakkeen hintaa ja olemassa olevien laitosten kannattavuus heikkenisi Tulisiko pienimuotoinen tuotanto rajata ulkopuolelle? Tukea saavien laitosten määrä vaikuttaa hallinnollisiin kustannuksiin ja järjestelmän organisointiin 6
Energiatuesta Energiatuki on harkinnanvarainen tukimuoto, ja sitä voivat saada yritykset tai yhteisöt kuten kunnat Tukea myönnetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin sekä energiakatselmuksiin Tuen myöntämisestä päättää työ- ja elinkeinoministeriö tai TE-keskukset TE-keskus voi myöntää tukea Investointihankkeeseen, jos sen kustannukset ovat enintään 3 M Katselmushankkeeseen, jos sen kustannukset ovat enintään 250 000 Jos kustannukset ylittävät edellä mainitut summat tai jos hankkeessa otetaan käyttöön uutta teknologiaa, tuesta päättää TEM Energiatukivaltuudet vuosina 1990-2009 (ilman liikenteen biopolttoaineiden tukea) 60 50 40 miljoonaa euroa 30 20 lisävaltuus valtuus 10 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi 7
Energiatuen jakautuminen 2006 2008 milj. euroa 2006 2007 2008 Puun energiakäyttö 18 17 15 Tuulivoima 4 4 1,6 Muut uusiutuvat energialähteet 2 5 9 Energian säästö/tehokkuus 9 3 2 Selvitykset/katselmukset 1 1 1,4 Yhteensä (sis. EAKR-hankkeet) 34 30 29 Energiatuen enimmäismäärät Energiatuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään: Katselmukset ja selvitykset kuntasektorin uusiutuvan energian katselmukset 60 % kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten energiakatselmukset 50 % muut energiakatselmukset, -analyysit ja selvityshankkeet 40 % Investointihankkeet uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, uusi teknologia 40 % uusiutuviin energialähteisiin liittyvät ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, tavanomainen teknologia 30 % muut energiantuotannon ympäristöhaittoja vähentävät investoinnit 30 % energianhuollon varmuutta ja monipuolisuutta edistävät investoinnit 25 % 8
Uusiutuvan energian käyttöön liittyviä tuettavia investointeja ovat mm. metsähakkeen ja teollisuuden jätepuuhakkeen tuotantokalusto kierrätyspolttoaineiden tuotantokoneet, kuten murskaimet biokaasuhankkeet kaatopaikkakaasuhankkeet peltobiomassaa ja sen jalostamista koskevat hankkeet suurkiinteistöjen, taajamien ja teollisuuden pääasiassa puupolttoaineita käyttävät lämpökeskukset pääpolttoaineenaan kierrätyspolttoaineita käyttävät laitokset pienvesivoimalat aurinkosähköön tai lämpöön liittyvät hankkeet tuulivoimahankkeet mikroturbiinit lämpöpumput ja lämpöpumppusovellukset poislukien ilmanlämpöpumput ja uudisrakennusten lämpöpumppujärjestelmät Katselmukset ja energiaselvitykset Katselmus on yleisnimike: Kiinteistön katselmus, teollisuuden katselmus tai energia-analyysi, kiinteistön seurantakatselmus, uusiutuvan energian kuntakatselmus ym. Hankkeissa tulee käyttää Motiva Oy:n vahvistamia katselmusmalleja ja auktorisoituja konsultteja Haku- ja työohjeet ja hintataulukot tuen piiriin hyväksyttävistä työkustannuksista: www.motiva.fi, katselmustoiminta 9
Energiatuet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin 2009 Ennätysmäärä energiatukea 87 M Ministeriössä on käsittelyssä n. 60 hakemusta, joissa energiatukea on haettu yhteensä 99 M Käsittelyssä olevien hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisinvestointi olisi noin 325 M Energiatukea tällä hetkellä käytettävissä 59 M (TEM ja TE-keskukset) Alustavan arvion mukaan ministeriössä tällä hetkellä käsittelyssä oleviin Alustavan arvion mukaan ministeriössä tällä hetkellä käsittelyssä oleviin hankkeisiin olisi energiatukea myönnettävissä noin 42 M 10