Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola
Lahden kaupunki 110 vuotta 2015. Houkutteleva ja elinvoimainen 103 000 asukkaan kotikaupunki. Lahti Nastola päätös 26.1.2015
Tunnuslukuja Henkilöstön määrä 34 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2015 Liikevaihto 49,9 milj. Investoinnit TA 2014 48,9 milj. Perusparannusinvestoinnit 18,6 milj. Korvausinvestoinnit 24,4 milj. Uusinvestoinnit 4,9 milj. Keskeneräiset investoinnit 1,0 milj. Irtaimen hankinnat (keittiölaitteet) 0,15 milj. TP 2013 Tase 233 milj. Tekn. nykyarvo (73,1 %) 495 milj. JHA 677 milj. Pitkäaikainen VPO 225 milj. Tilakeskus palvelee kaupunkiorganisaatiota järjestämällä sille sen tarpeiden mukaiset toimitilat ja sovitut kiinteistöpalvelut Tilakeskus huolehtii kaupungin omistamasta tilakannasta, sen arvosta, tuottavuudesta, tehokkaasta käytöstä ja kehittämisestä. Tilakeskuksen ominaispiirteitä Taseyksikkö, liikelaitosmainen toiminta Tilaaja-/kilpailuttaja-/ostajaorganisaatio Rakennuttaja-/ylläpitäjäorganisaatio, ei omaa palvelutuotantoa Toimintamenot, mukaan lukien korvausinvestoinnit, katetaan tulorahoituksella Uusinvestoinnit rahoitetaan kaupungin sisäisellä lainalla ja kuoletetaan korkomenoineen tulorahoituksella Asiakkaita ovat kaupungin palveluiden tuottajat, toissijaisesti myös ulkopuoliset vuokralaiset Kuntalaiset ovat asiakkaita vain välillisesti
Houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Lahden kaupungin visio 2025. Neljä päätavoitetta: kasvihuonekaasupäästöt 50 %, lisää työikäisiä asukkaita ja lapsiperheitä, lisää työpaikkoja, palvelut tehokkaammiksi.
Lahden kaupungin strategia 2025, toimitilahallinnon näkökulmasta
Lahden kaupungin Energiatehokkuussopimus 2008-2016 Lahden kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen sopimus, allekirjoitettu 10.9.2008 Sopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätevesihuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole muun sopimuksen piirissä Myös kaupungin täysin omistamat yhtiöt kuuluvat sopimuksen piiriin, mikäli ne eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Energiantuotanto on tämän sopimuksen ulkopuolella. Lahden kaupungin sopimuksessa ovat mukana Lahden Tilakeskus (toimitilakiinteistöt) Kunnallistekniikka (katuvalaistus) Lahden Talot Oy (asuinrakennukset), eivät enää mukana, oma sopimus Lahti Aqua Oy (vesi- jätevesihuolto) Lahden kaupungin 9 % energiansäästön kokonaistavoite 2008-2016 15,99 GWh Mittarina kokonaiskulutus GWh ja laskennalliset säästöt
Energiankulutuksen jakauma Vesihuolto, Lahti Katu- ja Aqua Oy 7% ulkovalaistus 6% Asuinrakennukset, Lahden Talot Oy 38% Julkiset kiinteistöt, Lahden Tilakeskus 49%
kwh/m³ Energian ominaiskulutus kwh / m² 80,0 Energiankulutuksen (sähkö + sääkorjattu lämpöenergia) ominaiskulutus, kwh/m³ Tilakeskuksen vastuulla olevat toimitilakiinteistöt 2000-2014 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 69,670,3 66,2 67,6 65,4 64,0 65,0 61,9 63,1 55,8 59,7 Vertaus Green City tavoitteeseen 2005-2016: - 15 % 61,7 61,3 59,3 57,6 50,0 45,0 40,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi
kwh/m³ Lämmön ominaiskulutus kwh/m³ Sääkorjattu lämmön ominaiskulutus, kwh/m³ Tilakeskuksen vastuulla olevat toimitilakiinteistöt 2000-2014 55,0 52,4 52,1 50,0 45,0 49,2 49,6 48,6 Muutos 2000-2011 - 15,1 % 47,8 47,2 46,6 45,6 42,8 44,5 Vertaus Green City tavoitteeseen 2005-2016: - 15 % 43,4 41,1 40,7 40,0 38,8 35,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi
kwh/m³ Sähkön ominaiskulutus kwh/m³ 19 Sähkön ominaiskulutus Tilakeskuksen vastuulla olevat toimitilakiinteistöt 18 17 17,2 18,2 17 18 17,2 1716,5 16,9 17,2 17,9 18,2 16,9 16 16,8 16,8 16,3 15 14 Vertaus Green City tavoitteeseen 2005-2016: - 15 % 13 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Energiatehokkuustoimenpiteitä Lahden Tilakeskuksen toimitilakiinteistöissä ESCO hanke Siemensin kanssa, säästö noin 6 GWh eli reilun 3 % säästö kokonaiskulutukseen, Tilankäytön tehostaminen, suurin energiansäästöpotentiaali, mutta vaikea toteuttaa Kulutusseurannan tehostaminen Lämmön ja sähkön etäluenta ja tuntimittaukset on otettu käyttöön pääosassa kiinteistökantaa, hälytystoiminnot mittauksissa tapahtuviin muutoksiin Investoinnit: Kaikki konsernin uudisrakentaminen toteutetaan matala- tai nollaenergiaratkaisuina. Samaa periaatetta sovelletaan mahdollisimman laajasti myös korjausrakentamisessa Oikein ajoitut peruskorjaukset tai korvausinvestoinnit suunnitteluohjeet Pienet energiasäästötoimenpiteet, pääosin käyttötalousrahoituksella
Energiatehokkuustoimenpiteitä Lahden Tilakeskuksen toimitilakiinteistöissä Sisäiset vuokrasopimusmallin kehittäminen, hyötyä säästöistä asiakkaalle Energiakatselmukset, katselmusohjelma menossa Energiatodistukset Kiinteistöjen ylläpito Sopimusten kehittäminen esim. kiinteistönhoito, talotekniikan huollot Teknisten järjestelmien oikea käyttö ja ylläpito Uusiutuvien / ilmaisten energioiden hyödyntämisellä Energiatehottomien rakennusten purku Green Office Rakentamisen ja ylläpidon elinkaarikustannukset sekä hiilijalanjälkilaskenta ja vertailu Rakennusautomaation kehittäminen ja lisääminen Rakennusautomaation valvomon pääkäyttötehtävät palautettu omaksi toiminnaksi vuoden 2013 alusta
Esimerkki ESCO hankkeen tuloksista, kirjastotalo
Mitä on saatu aikaan energiansäästön lisäksi? Lahden Tilakeskuksessa näitä asioita nykyään hoitaa päätoimisesti energiainsinööri Energiatehokkuudesta on tullut osa normaalia toimintaa investointihankkeissa ja ylläpitotoiminnoissa Elinkaari- ja energiatehokkuusasioiden merkitys ja toimintaa ohjaava vaikutus lisääntyy kaiken aikaa Julkisen sektorin roolina on olla esimerkin näyttäjä ja edelläkävijä näissä asioissa
Energiatehokkuuteen liittyvät haasteet Tulossa uudet energiatehokkuussopimukset Uudeksi sopimuskaudeksi tullee 2017-2025. Energiatehokkuuden parantamisen tavoitteeksi tulee 7,5% ( 4% vuosina 2017 2020 ja 3,5% vuosina 2021-2025.) Energiatehokkuus sisäilma Korjausrakentamiskohteissa vaativat energiatehokkuustavoitteet ja kaikkien rakennus riskien poistaminen johtaa usein uudisrakentamiseen Eri osapuolten osaaminen ja kokonaisuuden ymmärtäminen korostuu parannetaan kumpaa tahansa STM:n Asumisterveysasetus 2015, sovelletaan asuntoihin ja muiden oleskelutiloihin kuten kouluihin ja päiväkoteihin. Haasteet vanhoissa järjestelmissä o Ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee olla rakennuksen käytön mukaisesti riittävä ja sen laadun tulee olla riittävän puhdasta. Ilmanvaihto tulee järjestää siten, että sisäilma vaihtuu koko oleskeluvyöhykkeellä. o o Rakennuksen käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihdon tulee olla sellainen, ettei rakennus- ja sisustusmateriaaleista tai muista lähteistä vapautuvien ja kulkeutuvien epäpuhtauksien kertyminen sisäilmaan aiheuta käyttöaikana tiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Ulkoilmavirran tulee olla kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa käytön aikana vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden.