Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus aiheuttaa? Onko turvetuotanto merkittävä vesistökuormittaja? Turvetuotannon vesistökuormitukselle ominaiset piirteet Mihin turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämisessä tulisi erityisesti pyrkiä?
Mitä vesistökuormitus on? Voidaan jakaa ravinne- (pääasiassa fosfori ja typpi), kiintoaine-, metalli- ja happamuuskuormitukseen. Viime aikoina kiinnitetty huomiota myös humuskuormitukseen, jolla tarkoitetaan lähinnä liukoisen orgaanisen aineksen huuhtoutumista vesistöihin. Lisäksi vesistöihin voi päätyä haitallisia ja vaarallisia aineita ihmistoiminnan seurauksena.
Mitä vesistökuormitus aiheuttaa 1/2? Ravinnekuormitus aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä ilmenee esim. leväkukintoina, vesi- ja rantakasvillisuuden lisääntymisenä, pyydysten, laitureiden ym. pintojen limoittumisena, kalaston särkivaltaistumisena sekä veden ja kalojen haju- ja makuvirheinä. Kiintoainekuormitus merkitsee yleensä veden samentumista hienoaineksesta, karkean aineksen kulkeutumista veden mukana ja sedimentoitumista virtauksen hidastuessa pohjien liettyminen, kalojen ja rapujen mätimunien sekä piilo- ja kutupaikkojen peittyminen sekä kidusten tukkeutuminen.
Mitä vesistökuormitus aiheuttaa 2/2? Ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisääntyminen voi johtaa happikatoon sekä vaikeuttaa vesistöjen virkistyskäyttöä. Etenkin happamien sulfaattimaiden alueilla happamuus- ja siihen liittyvä metallikuormitus (etenkin rauta ja alumiini) voivat aiheuttaa kaloille kidusvaurioita, heikentää kalojen lisääntymistä sekä johtaa kalakuolemiin.
Onko turvetuotanto merkittävä vesistökuormittaja? Valtakunnallisesti kuormitusosuus alle 1 % ihmisperäisestä ravinnekuormituksesta*. Alueellisesti voi olla hyvinkin merkittävä kuormittaja. *http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=407221&lan=fi
Turvetuotannon vesistökuormitukselle ominaiset Kiintoaine- ja humuskuormitus merkittävin haitta, ravinnepäästöt yleensä pieniä N voi vapautua merkittävästikin Fe-kuormitus yleensä lisääntyy piirteet Kohdistuu usein herkimpiin latvavesiin, jonne muu kuormitus on vähäistä Kestää pitkään kuntoonpanovaihe ja tuotantovaihe noin 20-30 vuotta sekä jälkikäyttö, joka voi kuormittaa jopa tuotantoa enemmän Kuvat: Turvetuotannon keskimääräiset ominaiskuormitukset eri vesiensuojelumenetelmille Suomessa lukuun ottamatta kasvillisuuskenttiä, joiden aineisto on Etelä-Suomesta. Lähde: Pöyry 2009: Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista.
Keski-Suomen turvetuotannosta Keski-Suomen turvetuotantopinta-ala ha/vuosi [kunnostusala, tuotantokuntoinen ala (ei tuotannossa ) sekä tuotantoala] 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Keski-Suomen turvetuotannon kokonaisfosforikuormitus (kg/vuosi) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Keski-Suomen turvetuotanon kiintoainekuormitus (kg/vuosi) Keski-Suomen turvetuotanon kokonaistyppikuormitus (kg/vuosi) 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: VAHTI
17.1.2000 25.4.2000 21.6.2000 30.8.2000 4.11.2000 19.3.2001 14.5.2001 23.7.2001 1.10.2001 17.12.2001 3.4.2002 19.5.2002 29.7.2002 9.10.2002 1.1.2003 10.4.2003 5.6.2003 13.8.2003 22.10.2003 21.1.2004 28.4.2004 22.6.2004 2.9.2004 11.11.2004 15.2.2005 3.5.2005 7.7.2005 15.9.2005 22.11.2005 kok p g/ha päivässä valunta l/s/km2 Valkeissuon P-kuormitus g/ha/d ja valunta (l/s/km2) vuosina 2000-2005 päästötarkkailutietojen perusteella 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 kok p g/ha/d valunta l/s/km2 160 140 120 100 80 60 40 20 0,0 0
v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 Turvetuotannon kuormituksen jakautuminen vuodenajoittain Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueella vuosina 2000-2006 kevät viikot11-19 kesä viikot 20-37 syksy viikot 38-45 talvi viikot 46-10 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 34 % 29 % 24 % 20 % 21 % 18 % 24 % 28 % 26 % 24 % 24 % 26 % 24 % 22 % 18 % 18 % 14 % 20 % 26 % 34 % 42 % 13 % 6 % 13 % 17 % 19 % 7 % 19 % 19 % 22 % 18 % 25 % 18 % 21 % 18 % 7 % 20 % 22 % 22 % 24 % 35 % 26 % 23 % 38 % 10 % 28 % 19 % 13 % 20 % 37 % 23 % 41 % 8 % 29 % 24 % 31 % 17 % 23 % 17 % 24 % 33 % 6 % 10 % 31 % 27 % 34 % 40 % 44 % 31 % 31 % 25 % 28 % 41 % 39 % 26 % 32 % 42 % 50 % 39 % 39 % 31 % 29 % 32 % 23 % KOK P KOK N KIINTOAINE
Mihin turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämisessä tulisi erityisesti pyrkiä? Negatiivisten vesistövaikutusten välttäminen! Kiintoainekuormituksen pääsy vesistöön estetään tehokkaasti. Huomioidaan vesiensuojelun suunnittelussa (toimenpiteiden valinta) ja rakenteiden ylläpidossa. Liukoinen humus ongelma: Ainoastaan kemikaloinnin avulla voidaan tehokkaasti vähentää humuskuormitusta. Eristysojien kuormituksen vähentäminen.