Sivistystoimiala Esitys lasten ja nuorten kasvu vastuualueen palvelurakenteesta vuoteen 2025 Varhaiskasvatus-, perusopetus- ja nuorisopalvelut 14.2.2012
Asiantuntijat: Lassi Kilponen, opetus- ja kasvatusjohtaja Marja Spoof-Kähkönen, suunnittelu- ja kehittämispäällikkö Mika Harju, päivähoitojohtaja Jouni Kivilahti, nuorisotoimenjohtaja Tuula Virtanen, aluerehtori, Keskustan alue Klaus Kähkönen, aluerehtori, Pohjoinen alue Esko Taipale, alurehtori, Eteläinen alue Auvo Nieminen, aluerehtori, Itäinen alue Markku Karjalainen, aluerehtori, Läntinen alue Maritta Turunen, erityisopetuksen koordinaattori Leena Pirttilä, rakennuttajapäällikkö Johanna Palomäki, yleiskaava-arkkitehti Pauli Mero, tutkija Hannu Lehto, pääluottamusmies juko / oaj
Sisältö 1. Palvelurakenne-esityksen lähtökohdat... 4 2. Lahden kaupungin väestöennuste ja yleiskaava vuoteen 2025... 5 2.1 Väestökehitys vuoteen 2025... 5 2.1.1 Alle 18-vuotiaiden väestökehitys vuoteen 2025... 9 2.1.2 Yhteenveto...12 2.2 Yleiskaavallinen näkökulma palveluverkon suunnitteluun...12 OSA I 3. Varhaiskasvatuspalvelut...17 3.1 Varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä...19 3.1.1 Alle kouluikäisten lasten määrän kehitys...19 3.1.2 Vanhempien valinnat...21 3.1.3 Paikkatilannearvio...22 3.2 Kehittämisvaihtoehtoja...23 3.2.1 Varhaiskasvatuksen eri vaihtoehtoja...23 3.2.2 Seutuyhteistyön tilanne...24 3.2.3 Yhteistyö perusopetuksen kanssa...24 3.2.4 Yhteenveto...25 3.3 Rakenteen alueellinen tarkastelu...26 3.4 Johtopäätökset ja toimenpide-esitykset...30 3.4.1 Johtopäätökset...30 3.4.2 Toimenpiteet...30 3.4.3 Vaikutukset...31 OSA II 4. Perusopetuspalvelut...32 4.1 Perusopetuspalvelujen järjestäminen...32 4.1.1 Kieliohjelma...32 4.1.2 Painotettu opetus...33 4.1.3 Oppilaanohjaus...33 4.1.4 Koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen...33 4.1.5 Psykososiaalinen oppilashuolto...34 4.1.6 Maahanmuuttajaopetus...34 4.1.7 Yksityiskoulut...35 4.2 Lahden peruskoulujen oppilasmäärät ja tilat...36 4.3 Kouluverkon nykytilanne Lahden perusopetuksessa suuralueittain...38 4.3.1 Keskustan alue...38 4.3.2 Pohjoinen alue...42 4.3.3 Eteläinen alue...45 4.3.4 Itäinen alue...49 4.3.5 Läntinen alue...52 4.4 Perusopetuksen toimenpide-ehdotusten yhteenveto ja aikataulu...56 4.5 Vaikutukset henkilöstöön...58 OSA III 5. Nuorisopalvelut...59 5.1 Nuorisotyön lainsäädännöllinen perusta...59 5.2 Lahden nuorisopalveluiden palvelut ja toimitilat...60 5.3 Palveluverkon tulevaisuuden haasteet...61 5.4 Palveluverkon toteuttaminen...63 6. Palvelurakenne-esityksen toimenpiteiden yhteenveto ja aikataulu...66 3
1. Palvelurakenne-esityksen lähtökohdat Lahden kaupunginvaltuusto päätti keväällä 2011 käynnistää kaikkiin kaupungin palveluihin liittyvän Palvelukonseptiselvityksen. Sivistystoimialan Lasten ja nuorten kasvu -vastuualueen*) vuoden 2011-2012 esityksessä tulevaisuuden palvelurakenteeksi päivitetään aikaisempi kouluverkkoselvitys, peruskoulujen kehittämislinjaukset ja palveluverkkoyhteistyöryhmän raportti osana Lahden palvelukonseptiselvitystä. Lasten ja nuorten kasvu -vastuualueen esityksessä tulevaisuuden palvelurakenteeksi yhdistetään koulujen, päiväkotien ja nuorisopalvelujen tilatarkastelu, palvelutarpeet ja niiden muutokset sekä kiinteistöjen kuntoarvio yhdeksi kokonaisuudeksi. Esityksen alkuun on koottu Lasten ja nuorten kasvu -vastuualueen palveluihin liittyvät yhteiset lähtökohdat Lahden kaupungin väestöennusteen sekä Yleiskaava 2025 perusteella. Palveluyksiköittäin kuvataan osissa I III varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalvelujen nykyiset palvelut sekä esitykset palvelurakenteen muutoksista vuoteen 2025. Esityksen loppuun on koottu yhteenveto koko vastuualueen palveluja koskevista muutosehdotuksista. Esitys vastuualueen palvelurakenteeksi on valmisteltu kolmesta erillisestä ajallisesta näkökulmasta: - Akuutit kiinteistöjen kunnosta johtuvat tekijät ja esitykset palveluverkon muutoksista tai investointiohjelman tarkistuksesta. - Asiakasmääriin, oppilasmääriin ja oppilasennusteisiin v. 2017 liittyvät muutostarpeet kokonaisuutena. - Yleiskaava 2025 perusteella huomioitavat muutokset palvelutarpeessa. Vuoden 2012 päiväkotien, koulujen ja nuorisopalveluiden palveluverkon tarkistamisen ensisijainen tavoite on preaktiivisesti huomioida tulevaisuuden (2020-luku) palvelutarpeet, ennakoitavat muutokset palvelutarpeissa ja niiden laadussa sekä kohdentaa tulevaisuuden palvelujen suunnittelua Lahden yleiskaava 2025:n mukaisesti. Palveluverkkoon liittyvä suunnittelu, taustatietojen ajantasaisuus ja tulevien palvelutarpeiden ennakointi tulisi nähdä jatkuvana prosessina eikä useiden vuosien tarkasteluvälein tapahtuvina erillisinä projekteina. Palveluverkon kehittämiseen liittyvillä päätöksillä on merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Erittely esityksen taloudellisista vaikutuksista valmistellaan osana palvelukonseptiselvitystä ja päätöksenteon valmistelua kevään 2012 aikana. *)Lasten ja nuorten kasvun vastuualue Sivistystoimialan organisaatiouudistuksen myötä syksyllä 2010 perustettiin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalveluiden yhteinen vastuualue Lasten ja nuorten kasvu. Vastuualueen yhteisen palvelutuotannon tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. 4
2. Lahden kaupungin väestöennuste ja yleiskaava vuoteen 2025 2.1 Väestökehitys vuoteen 2025 Vuoden 2011 lopussa Lahden väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 102 297 henkilöä. Lahden voimakas väestönkasvu päättyi 1970-luvun alkuvuosina ja väestön määrä oli laskussa 1970-luvun puolivälistä aina 1980-luvun loppuun asti pitkälti ympäristökuntiin muuton seurauksena. 1990-luvulta lähtien Lahden väkiluku on kasvanut ja neljänä viime vuotena (2008 2011) väestönkasvu on ollut keskimäärin 750 henkilöä (0,75 %) vuodessa. Suotuinen väestökehitys nostaa myös väestöennustearvioita. Kolmen edellisvuoden (2008-2010) väestö- ja muuttoliiketietoihin perustuvan trendiennusteen mukaan väkiluku kasvaa keskimäärin 0,7 % vuodessa 2025 mennessä, 112 800 henkilöön. Tavoitteellinen kasvuennuste nostaisi väkiluvun yli 118 000 asukkaan rajan vuonna 2025, mikä edellyttää suurempaa muuttovoittoa tulevaisuudessa noin 1,0 %:n vuosittaisen väestönkasvun saavuttamiseksi. Koulusuunnitelman pohjana on käytetty Lahden kaupungin omaa väestöennusteohjelmaa, joka on kehitetty Tieto oy:n kanssa. Ennuste ulottuu vuoteen 2025 asti. 130000 120000 Lahden väestökehitys 1960-2011 sekä trendinmukainen ja tavoiteellinen väestöennuste vuoteen 2025 tavoite-ennuste n. 1%:n väestönkasvu/v 2025; 118100 110000 100000 2011; 102297 ennakkotieto trendiennuste 2025; 112800 90000 trendiennuste 80000 70000 tavoite-enuste n. 1%:n väestönkasvu/v väestökehitys 1960-2011 60000 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kuva 1 Lahden väestökehitys 1960-2011 sekä trendinmukainen ja tavoitteellinen väestöennuste vuoteen 2025 5
65-vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä yli 20 000 henkilöä ja määrä kasvaa lähelle 30 000 henkilöä vuonna 2025. Ikäluokka on jo suurempi kuin 0-18-vuotiaiden ikäluokka, joita on alle 20 000 henkilöä, mutta ikäluokka kasvaa 22 000 henkilön tuntumaan ennustekaudella. Työikäisiä (19-64-vuotiaita) on noin 63 000 henkilöä ja trendinmukaisen ennusteen mukaan ikäluokan koossa ei tapahdu suuria muutoksia vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteellisessa (1 %:n vuosikasvu) ennusteessa työikäisten tulomuuttoa on kasvatettu enemmän kuin muissa ikäluokissa, mikä nostaa 19-64- vuotiaiden väkimäärän yli 66 000 henkilön vuonna 2025. Lahden väestökehitys 1975-2011 sekä tavoitteellinen (1 %/v) väestöennuste ja trendinmukainen väestöennuste vuoteen 2025 ikäluokittain 70000 60000 50000 40000 30000 tavoite-ennuste 0-18v tavoite-ennuste 19-64v tavoite-ennuste 65vtendi 0-18v trendi 19-64v trendi 65v- 19-64-vuotiaat 2025 tavoite-ennuste 66600 trendiennuste 62400 65-vuotiaat 2025 tavoite-ennuste 28700 trendiennuste 28500 20000 10000 0-18-vuotiaat 2025 tavoite-ennuste 22700 trendiennuste 21900 0 Kuva 2 Lahden väestökehitys 1975 2011 sekä tavoitteellinen (1%/v) väestöennuste ja trendinmukainen väestöennuste vuoteen 2025 ikäluokittain 6
Väkiluvun poukkoilevan kehityksen taustalla on ollut 1970-luvulta lähtien muuttoliike Lahdesta ympäristökuntiin nousukauden aikana ja vastaavasti muuton suunnan kääntyminen laman oloissa. 1980- luvun lopun ja vuosien 2003-2007 nousukauden aikana nettomuutto ympäristökuntiin oli negatiivinen, kun taas 90-luvun alun ja 2008 alkanut lama käänsivät nettomuuton positiiviseksi. Ympäristökuntiin muuton mahdollista uutta aaltoa väestöennusteissa ei ole huomioitu. Nettomuutto Lahteen Päijät-Hämeen kunnista ja muu nettomuutto 2000-2010 -700-500 -300-100 100 300 500 700 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010-558 -173-369 -377-27 -385-458 -413-65 -158-131 -33-35 -46 89 36 93 207-2 126 209 11-16 -114-252 -129-64 -147 2 137 190 167 149 112 187 212 225 155 76 124 22 231 421 311 383 207 433 409 26 329 237 192 198 276 323 265 680 727 573 388 337 344 427 359 417 295 628 535 533 729 777 685 nettomuutto Päijät-Hämeen kunnat nettomuutto muut kunnat ja siirtolaisuus nettomuutto yhteensä Kuva 3 Nettomuutto Lahteen Päijät-Hämeen kunnista ja muu nettomuutto 2000-2010 7
Viime vuosina Lahden muuttovoitto on kasvanut tasaisesti lähes kaikissa ikäryhmissä vuodesta 2007 lähtien. Varsinkin kouluikäisten ja seniorien osuus muuttovoitosta on kasvussa Nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto) Lahdessa 1987-2010 ikäluokittain -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000 1987-385 -176 3 1988 1989-1 -251-249 -117-137 9 1990-3 -87 25 1991 1992 15817 50 5717 1993 76 134 21 1994 204 122 62 1995 1996 217 213 3227 84 40 1997 202 115 27 1998 161 199 67 1999 2000 194 120 3147 122 43 2001 227 283 25 2002 217 190 10 2003 2004-101 137 5024 115 43 2005-108 108 26 2006 149 59 57 2007 2008 119 247 389 25 437 45 2009 283 447 47 2010 279 318 88 0-18v 19-64 65v- Kuva 4 Nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto) Lahdessa 1987-2010 ikäluokittain 8
2.1.1 Alle 18-vuotiaiden väestökehitys vuoteen 2025 Alle 18-vuotiaiden väestönkasvua on vauhdittanut syntyneiden määrän kasvu ja muuttoliikkeen positiivinen kehitys nuoremmissakin ikäluokissa. Syntyneitä oli vuonna 2010 1116 henkilöä, lähes yhtä paljon kuin edellisen laman huippuvuonna 1992. Suhteutettuna hedelmällisyysikäisiin naisiin lapsia syntyi kuitenkin suhteessa enemmän vuonna 2010. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 Lahdessa syntyi 1034 lasta. Väestöennusteen mukaan syntyneiden määrä kasvaa yli 1200 lapsen 2010-luvun lopulla, mikä edellyttää korkeaa syntyvyyttä suhteessa hedelmällisyysikäisten naisten määrään myös tulevina vuosina. 1400 Elävänä syntyneet Lahdessa 1987-2011 ja ennuste vuoteen 2025 1300 1200 1100 1000 900 1992; 1145 2010; 1116 2011 ennakkotieto; 1034 800 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ennakkotieto 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kuva 5 Elävänä syntyneet Lahdessa 1987-2011 ja ennuste vuoteen 2025 Lahden alle 18-vuotiaiden nettomuutto (kuntien välinen nettomuutto+siirtolaisuus) ikäluokittain ja kokonaisnettomuutto 2000-2010 -200-100 0 100 200 300 400 2000-39 9 26 124 198 2001 612 20 189 535 2002-8 33 192 417 2003-26 26 3 134 295 2004-27 -14-78 27 115 2005-19 -95 34 188 26 2006-94 19 51 173 265 2007-13 -59 38 153 533 2008-12 10 52 197 729 2009-19 51 40 211 777 2010-35 26 58 230 685 0-5v 6-12v 13-15v 16-18v Lahti yht. Kuva 6 Lahden alle 18-vuotiaiden nettomuutto ikäluokittain ja kokonaisnettomuutto 2000-2010 9
Tavoitteellinen väestöennuste perustuu vuosien 2008-2010 väestö- ja muuttoliiketietoihin. Muuttoliikettä (nettomuuttoa) nostamalla positiivisemmaksi on päästy kaupungin strategianmukaiseen noin 1 %:n vuosittaiseen väestönkasvuun. 12000 10000 0-18-vuotiaiden väestökehitys Lahdessa 1975-2011 ja tavoiteellinen (1 %/v) väestöennuste vuoteen 2025 8000 6000 4000 6-12v 2011 6664 h ennakkotieto 0-5v 2011 6048 h ennakkotieto 16-18v 20113630 h ennakkotieto 1 %:n väestönkasvu/v 6-12v 2025 8000 h 1 %:n väestönkasvu/v 0-5v 2025 7500 h 1 %:n väestönkasvu/v 16-18v 20253700 h 2000 0-5v 6-12v 13-15v 16-18v 13-15v 20112991 h ennakkotieto 1 %:n väestönkasvu/v 13-15v 20253400 h 0 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ennakkotieto 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kuva 7 0-18-vuotiaiden väestökehitys Lahdessa 1975 2011 ja tavoitteellinen /1%/v) väestöennuste vuoteen 2025 Trendinmukainen väestöennuste perustuu myös vuosien 2008-2010 väestö- ja muuttoliiketietoihin. Muuttoliikettä (nettomuuttoa) ei ole muutettu ja väestönkasvu on kunnan tasolla keskimäärin 0,7 %/v ennustekaudella. 12000 10000 0-18-vuotiaiden väestökehitys Lahdessa 1975-2011 ja trendin mukainen (2008-2010 väestötietoihin pohjautuva) väestöennuste vuoteen 2025 8000 6000 4000 6-12v 2011 6664 h ennakkotieto 0-5v 2011 6048 h ennakkotieto 16-18v 20113630 h ennakkotieto Trendiennuste 6-12v 2025 7800 h Trendiennuste 0-5v 2025 7200 h Trendiennuste 16-18v 20253600 h 2000 0-5v 6-12v 13-15v 16-18v 13-15v 20112991 h ennakkotieto Trendiennuste 13-15v 20253300 h 0 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ennakkotieto 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kuva 8 0-18 -vuotiaiden väestökehitys Lahdessa 1975 2011 ja trendin mukainen (2008 2010 väestötietoihin pohjautuva) väestöennuste vuoteen 2025 10
Varsinkin alle kouluikäisten (0-6-vuotiaat) määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä huomattavasti enemmän kuin aikaisemmissa ennusteissa on esitetty. Syntyvyyden kasvun ohella muuttoliikkeen "heiluriliike" on kääntynyt Lahdelle edulliseksi myös tässä ikäluokassa. Kuvioissa näkyy nousukauden/ympäristökuntiin muuton aiheuttamat vajoamat 0-6-vuotiaiden ikäluokassa 1980-luvun lopussa ja vuosina 2004-2007. 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 -120-140 0-6-vuotiaiden nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto) Lahdessa 1987-2010 48 6 10 15 4 7-3 -19-11 -8-11 -10-32 -26-45 -48-63 -73-112 -102-93 -102-108 -126 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuva 9 0-6-vuotiaiden nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto) Lahdessa 1987 2010 10000 9000 Lahden 0-6-vuotiaiden määrä 1975-2011 sekä trendinmukainen ja tavoiteellinen väestöennuste vuoteen 2025 tavoite-ennuste n. 1%:n väestönkasvu/v 2025; 8700 8000 7000 6000 2011; 7037 ennakkotieto trendiennuste 2025; 8400 5000 4000 3000 2000 1000 trendiennuste tavoite-enuste n. 1%:n väestönkasvu/v 0-6-vuotiaiden väestökehitys 1975-2011 0 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kuva 10 Lahden 0-6-vuotiaiden määrä 1975 2011 sekä trendinmukainen ja tavoitteellinen väestöennuste vuoteen 2025 11
2.1.2 Yhteenveto Väestökasvun arvioidaan olevan 0,7-1,0 %:n välillä vuodessa ennustekaudella, väestömäärän ollessa vuonna 2025 112 000 (trendiennuste) - 118 000 (tavoite-ennuste) välillä. Tavoite-ennusteeseen toteutuminen edellyttää muuttoliikkeen ja varsinkin nettomuuton voimakkaampaa kasvua. Ennusteissa ei ole huomioitu mahdollista ympäristökuntiin suuntautuvaa uutta muuttoaaltoa. Alle 18-vuotiaiden ikäluokkaennusteiden toteutuminen edes trendiennusteen tasolla vaatii syntyvyyden säilymistä korkealla tasolla ja lapsiperheiden nettomuuton säilymistä positiivisena. Uhkana ennustetulle väestökehitykselle on asuntomarkkinoiden/rakentamisen hiipuminen lähivuosina. 2.2 Yleiskaavallinen näkökulma palveluverkon suunnitteluun Teknisellä ja ympäristötoimialalla on tammikuussa 2012 valmistunut ehdotus Lahden yleiskaavaksi 2025. Yleiskaava nojaa vahvasti kaupungin strategiaan, jolla on sama tavoitevuosi kuin yleiskaavallakin. Strategian vision mukaan Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Elinvoimaisen kaupungin väestö kasvaa prosentin vuodessa ja yleiskaavan vuoteen 2025 mennessä rakennettavat alueet on mitoitettu 118 000 asukkaalle. Vision houkuttelevuus tarkoittaa sitä, että kaupungissa tulee olla erinomaiset ja hyvin saavutettavat palvelut. Ympäristönäkökohdat tarkoittavat kaupunkirakenteessa voimakasta tiivistämisen ja täydennysrakentamisen tavoitetta. Lahdessa on tällä hetkellä maakunnan keskuksen tasoiset palvelut. Ensisijaisena tavoitteena on nykyisen palvelutason säilyminen ja kehittäminen, mitä tiivistäminen ja täydennysrakentaminen tukevat. Nykyiset palvelut kuitenkin sijaitsevat valmiissa kaupunkirakenteessa, jossa tiivistämisen ja täydentämisen mahdollisuudet ovat rajalliset - varsinkin kun maa on useimmiten yksityisessä omistuksessa. Täydennyskaavoitus on hidasta, joten väestötavoitteen toteutumiseksi on rakennettava myös uusia asuinalueita, joille asemakaavoitetaan myös uusia julkisten palveluiden toimipisteitä. Noin kaksi kolmannesta uusista asukkaista löytää kodin jo aiemmin asumiseen kaavoitetuilta mutta vielä osin rakentamattomilta alueilta esimerkiksi Karistosta, Kytölästä, Kunnaksesta tai Renkomäestä. Kolmannes uudesta väestöstä tulee asumisen alueille, jotka kaavoitetaan asumiseen muusta maankäytöstä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Sopenkorpi, Niemi sekä lähiöuudistuksen sisältämät käyttötarkoituksen muutoskohteet. Lisäksi yleiskaavaan on merkitty aluevarauksina nk. asumisen reservialueet, jotka asemakaavoitetaan vasta vuoden 2025 jälkeen. Näitä alueita on mm. Ämmälässä, Kujalassa, Jokimaalla ja Lehmuksessa. Palveluiden sijaintia tärkeämpää on sen saavutettavuus. Osa julkisista palveluista on lähipalveluita, osa on keskitetty. Lähipalveluita ovat ensisijaisesti palvelut, joita tarvitaan useimmin ja jotka pitää voida saavuttaa varmasti ja turvallisesti. Uusille yleiskaavan asuinalueille asemakaavoitetaan lähipalveluiden toimipisteitä, joita voidaan muuntaa alueen elinkaaren ja väestörakenteen muuttuessa. Osa julkisista palveluista keskitetään isompiin monipalveluyksiköihin, jotka on helppo saavuttaa jalan, pyörällä ja bussilla. Keskitettyjen yksiköiden aukioloajat ovat pitkät ja käyttö monipuolista. Yleiskaavassa on tunnistettu yleiset kehityssuunnat ja kullekin maankäytön aluevaraukselle on asetettu väestötavoite. Vuoteen 2025 mennessä palvelukysyntä kasvaa voimakkaimmin Karistossa, Renkomäessä, Kytölässä, Launeen pohjoisosissa ja Asemantaustassa, keskustassa sekä Koiskalassa. Uusia julkisia palveluita 12
ei kuitenkaan ole sijoitettu yleiskaavakartalle, jotta yksityiskohtaisempi palveluverkon suunnittelu ja asemakaavoitus olisi joustavaa. Jatkossa yleiskaavan tavoitteet ja tarkistamistarpeet määritetään neljän vuoden välein valtuuston strategiatyöskentelyn yhteydessä. Yleiskaava tarjoaa kaukonäkymän tavoitevuoteen ja sen yli. Yleiskaavaprosessi on jatkuvasti käynnissä, joten muutostarpeisiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeastikin. Seuraavilla sivuilla löytyvät seuraavat kartat: Kuva 11 Väestön muutos 2010 2025 alueittain Kuva 12 Väestön muutos 2010 2025 suhteessa asuinalueisiin Kuva 13 Kehittyvät asuinalueet suhteessa palveluihin 13
14
15
16
OSA I 3. Varhaiskasvatuspalvelut Lahden kaupungin sivistystoimen toimintasäännössä varhaiskasvatuspalvelut muodostaa oman palveluyksikön, joka sisältää lasten päivähoidon ja esiopetuksen sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen. Toimintayksiköitä ovat päiväkodit. Varhaiskasvatuspalvelut vastaa lasten päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä sekä muista vastuualueelle erikseen määrätyistä tehtävistä. Varhaiskasvatuspalvelut toimii sivistystoimialan lasten ja nuorten kasvun vastuualueella ja tukee osaltaan vastuualueen tavoitteiden toteutumista. Varhaiskasvatuspalvelujen toiminta-ajatuksena on tarjota lahtelaisille lapsiperheille laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta perheiden tarpeita vastaavasti. Lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi turvataan huomioiden lapsen yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet sekä toiminnassa että oppimisympäristön rakentamisessa. Toiminta perustuu lasten, vanhempien ja henkilökunnan väliseen avoimeen vuorovaikutukseen, jossa otetaan huomioon vanhempien ja henkilökunnan erilaiset roolit kasvattajina. Varhaiskasvatuspalvelujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti vanhemmille ja henkilöstölle tehtävin arviointikyselyin. Vuoden 2012 kuluessa uudistetaan yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat ja huomiota kiinnitetään tukea tarvitsevien lasten kasvatuksen ja oppimisen järjestelyihin. Toiminnallisina tavoitteina on asiakaspalvelun, palveluneuvonnan ja päivähoitohakemusten käsittelyn kehittäminen sekä kestävän kehityksen periaatteen huomioiminen hallinnon ja toimintayksiköiden toiminnassa. Lakisääteinen päivähoidon ja esiopetuksen järjestäminen on yhteydessä alle kouluikäisten lasten määrän kehitykseen sekä vanhempien tekemiin valintoihin. Päivähoitolaissa ja -asetuksessa säädetään subjektiivisesta oikeudesta saada päivähoitopaikka neljän kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä tai kahden viikon sisällä hakemuksen jättämisestä, jos kyseessä on ennakoimaton opiskelun tai työn aloittaminen. Opiskelun tai työn perusteella vanhemmilla on myös oikeus ilta-, viikonloppu- tai vuorohoitopaikkaan. Päivähoitopaikkojen määrää tarkasteltaessa reunaehtona on päivähoitovelvoitteen täyttäminen. Lainsäädäntöön ei ole tiedossa päivähoitovelvoitteeseen liittyviä muutoksia, sen sijaan mahdollinen esiopetusvelvollisuus lisäisi esiopetuksessa olevien lasten määrää. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu, ja yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Päivähoitoon hakeutumiseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset sekä perheiden elämäntilanteisiin liittyvät tarpeet ja arvot sekä hoitomuodoista perheelle aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi työllisyystilanne vaikuttaa päivähoidon kysyntään. Koko ikäluokka ei käytä päivähoitopalveluja, joten vanhempien valinnat ratkaisevat todellisen palvelujen tarpeen. Vanhempien valinnat vaikuttavat myös palvelurakenteeseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin. Valinnan mahdollisuuksina päiväkotien rinnalla tuodaan vaihtoehtoina esiin perhepäivähoito, päivähoidon kerhot, yksityinen päivähoito, kotihoito sekä seurakunnan ja järjestöjen tarjoamat palvelut. Vuoden 2011 toukokuussa Lahden yhteensä 7001 alle kouluikäisestä lapsesta 54 % oli kunnallisessa päivähoidossa tai esiopetuksessa, 7 % yksityisessä päivähoidossa ja 27 % lasten kotihoidon tuella. 12 % oli avoimessa toiminnassa tai vanhempainloma-aikana kotihoidossa. Kunnallisen päivähoidon osalta päiväkodeissa oli 88 % ja perhepäivähoidossa 12 % lapsista. Päiväkodeissa olevista päivähoito- ja esiopetuspaikoista kunnallisia on 91 % ja ostopalvelupaikkoja 9 %. Maksuttomaan esiopetukseen osallistuu Lahdessa n. 90 % ikäluokasta. Päivähoidon ja esiopetuksen nykyiset ostopalvelusopimukset ovat voimassa 31.7.2015 asti. 17
Päivähoidon määrällistä riittävyyttä seurataan ja rakennetta kehitetään palveluverkkoselvitysten toimenpide-esitysten mukaisesti. Omien toimintamuotojen osalta päiväkotirakennetta tarkastellaan alueellisen tarpeen, tilojen kunnon ja toiminnallisuuden kannalta. Valmistuneiden uusien päiväkotien tarkoituksena on ollut päivähoidon alueellisen saatavuuden lisäksi korvata nyt käytössä olevien tiloiltaan huonokuntoisten tai epäkäytännöllisten yksiköiden toimintaa. Päiväkoteja on yhteensä 37 ja niiden lukumäärä on vähentynyt 2000-luvun aikana. Samaan aikaan päiväkotien yksikkökokoja on kasvatettu ja muodostettu laajempia hallinnollisia kokonaisuuksia. Kasvanut päivähoidon kysyntä on johtanut määräaikaisiin tilajärjestelyihin sekä vaikeuttanut päivähoitopaikan järjestymistä toivotulta alueelta sekä toivotusta ajankohdasta lähtien. Esiopetusta on mahdollisuuksien mukaan pyritty järjestämään koulujen tiloissa. Ostopalvelujen osuutta päivähoidossa ja esiopetuksessa tarkastellaan suhteessa omaan toimintaan. Perhepäivähoidon osalta haasteena on ollut perhepäivähoitajien saatavuus sekä perhepäivähoitopaikkojen määrän ylläpitäminen. Lisäksi perhepäivähoitajien työaikalain muutos on lisännyt varahoidon tarvetta myös päiväkodeista. Avointa kerhotoimintaa on ollut tarjolla sekä kunnallisena että avoimen sektorin toimintana. Yksityisen päivähoidon toimintaedellytyksiä on pyritty tukemaan harkinnanvaraisella kuntalisällä, sen sijaan lasten kotihoidon tuen harkinnanvaraiseen kuntalisän käyttöönottoon ei ole päädytty. Päivähoitolakiin tuli 1.8.2011 lukien uusi säännös, jonka mukaan kunta voi järjestää lasten päivähoitoa myös toisen kunnan asukkaalle ja siihen liittyvät yhteistyömahdollisuudet selvitetään ympäristökuntien kanssa. 18
3.1 Varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä 3.1.1 Alle kouluikäisten lasten määrän kehitys Tavoitteellinen väestöennuste perustuu vuosien 2008-2010 väestö- ja muuttoliiketietoihin. Muuttoliikettä (nettomuuttoa) nostamalla positiivisemmaksi on päästy kaupungin strategianmukaiseen noin 1 %:n vuosittaiseen väestönkasvuun ennustekaudella. Trendinmukainen väestöennuste perustuu myös vuosien 2008-2010 väestö- ja muuttoliiketietoihin. Muuttoliikettä (nettomuuttoa) ei ole muutettu ja väestönkasvu on kunnan tasolla keskimäärin 0,7 % /v ennustekaudella. 10000 9000 Lahden 0-6-vuotiaiden määrä 1975-2011 sekä trendinmukainen ja tavoiteellinen väestöennuste vuoteen 2025 tavoite-ennuste n. 1%:n väestönkasvu/v 2025; 8700 8000 7000 6000 2011; 7037 ennakkotieto trendiennuste 2025; 8400 5000 4000 3000 2000 1000 trendiennuste tavoite-enuste n. 1%:n väestönkasvu/v 0-6-vuotiaiden väestökehitys 1975-2011 0 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kuva 14 Lahden 0 6 vuotiaiden määrä 1975 2011 sekä trendinmukainen ja tavoitteellinen väestöennuste vuoteen 2025 Alle kouluikäisten lasten määrän on arvioitu kasvavan vuoteen 2025 asti n. 100 lapsen vuosivauhdilla, mikä tarkoittaa keskimäärin yli 50 uuden päivähoitopaikan tarvetta vuositasolla. 19
Ikä/v 0 1 2 3 4 5 6 Yhteensä Keskustan alue 259 207 214 188 182 165 165 1380 Eteläinen alue 299 282 312 279 262 294 264 1992 Pohjoinen alue 208 187 146 161 134 144 145 1125 Läntinen alue 176 155 166 150 172 162 151 1132 Itäinen alue 158 183 199 192 182 208 175 1297 Tuntematon 1 3 5 4 6 10 6 35 Yhteensä 1101 1017 1042 974 938 983 906 6961 Taulukko 1 Lahden alle kouluikäisen väestön ikärakenne alueittain 31.12.2010 tilanteen mukaan Alla oleva taulukko sisältää alueen päivähoitopaikat ja siinä on arvioitu alueen paikkojen tarvetta suhteessa alueen alle kouluikäisten lasten määrään. Arvion perustana on käytetty nykyistä tilannetta, jossa alle kouluikäisistä lapsista n. 54 % on päivähoidossa. Lisäksi on arvioitu päivähoitopaikkoja tarvittavan samassa suhteessa kaikilla alueilla. Alue Päivähoitopaikat Päivähoitopaikkoja tarvitsevien lasten määrä Keskustan alue 1043 745 Eteläinen alue 1064 1076 Pohjoinen alue 497 608 Läntinen alue 581 611 Itäinen alue 486 700 Yhteensä 3671 3740 Taulukko 2 Päivähoitopaikat alueittain Taulukosta näkyy, että päivähoitopaikkoja tarvitsevien lasten määrä on suurempi kuin päivähoitopaikkojen määrä. Lisäksi arviolta 3740 lapsesta n. 100 tarvitsee ryhmän pienentämistä erityisen tuen tai maahanmuuttajataustan vuoksi l. tarjolla oleva 3671 paikkaa ei riitä 3740 lapselle, joista osa on ns. kahden paikalla. Väliaikaisesti kysyntää vastaamaan on perustettu määräaikaisia lisäryhmiä n. 200 lapselle. Alueellisesti tarkasteltuna keskustassa päivähoitopaikkoja on enemmän kuin alueella asuu niitä tarvitsevia lapsia. Keskustaan tuodaan lapsia muilta alueilta esimerkiksi työssäkäynnin yhteydessä. Eteläisellä alueella on päivähoidossa vuoro- ja erityispäivähoidon vuoksi lapsia koko kaupungin alueelta ja eteläisen Lahden voimakas kasvu aiheuttaa päivähoitopaikkojen puutetta Renkomäen alueella. Pohjoisella alueella Kytölän seutu ja Ahtialan alueeseen rajoittuva alue kasvaa ja siellä esiintyy tarvetta päivähoitopaikkojen lisäämiseen. Läntisellä alueella päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä on hieman päivähoitopaikkojen määrää suurempi. Itäisellä alueella päivähoitoa tarvitsevien lasten osuus on selkeästi päivähoitopaikkojen määrää suurempi. Lahdessa kaavoitetaan lisää erityisesti Kytölän-Ahtialan seudulle, Karistoon sekä eteläiseen Lahteen. 20
3.1.2 Vanhempien valinnat Vuosi Määrä Päivähoidos- Yksityisen hoidon Kotihoidon Muut sa/esiopetuk- tuella tuella sessa 1998 7515 3857 (51 %) 132 (2 %) 2166 (29 %) 1360 (18 %) 1999 7323 3912 (53 %) 225 (3 %) 2118 (29 %) 1068 (15 %) 2000 7047 3902 (56 %) 236 (3 %) 2048 (29 %) 861 (12 %) 2001 7161 4034 (56 %) 277 (4 %) 2080 (29 %) 770 (11 %) 2002 6977 3863 (55 %) 279 (4 %) 2097 (30 %) 738 (11 %) 2003 6881 3785 (55 %) 296 (4 %) 2040 (30 %) 760 (11 %) 2004 6828 3704 (54 %) 332 (5 %) 1921 (28 %) 871 (13 %) 2005 6780 3533 (52 %) 397 (6 %) 1791 (26 %) 1059 (16 %) 2006 6894 3471 (50 %) 455 (7 %) 1778 (26 %) 1190 (17 %) 2007 6853 3518 (51 %) 483 (7 %) 1775 (26 %) 1097 (16 %) 2008 6610 3503 (53 %) 493 (7 %) 1780 (27 %) 834 (13 %) 2009 6757 3677 (54 %) 503 (8 %) 1769 (26 %) 808 (12 %) 2010 6791 3601 (53 %) 480 (7 %) 1840 (27 %) 870 (13 %) 2011 7001 3813 (54 %) 478 (7 %) 1862 (27 %) 848 (12 %) Taulukko 3 Alle kouluikäisten lasten sijoittuminen 1998-2011 (toukokuun tilanne) Kunnallisen päivähoidon osalta päiväkodeissa oli 88 % ja perhepäivähoidossa 12 % lapsista. Perhepäivähoitopaikkojen määrä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Päiväkodeissa olevista päivähoito- ja esiopetuspaikoista kunnallisia on 91 % ja ostopalvelupaikkoja 9 %. Alle kouluikäisten lasten sijoittuminen kuvaa vanhempien tekemiä valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Määrällisen päivähoidon tarpeen ennustettavuuteen vaikuttaa alle kouluikäisten lasten eri mahdollisuudet sijoittua päivähoitoon, yksityiseen hoitoon tai kotihoitoon. Valintoja eri hoitomuotojen välillä aiheuttavat esimerkiksi hoitomuodoista perheelle aiheutuvat kustannukset, yhteiskunnallinen tilanne sekä arvot. Päivähoidon kysynnässä tilanne vaihtelee perheiden elämäntilanteiden muuttuessa ja vaihtelut esim. päivätai kotihoidon välillä vaikuttavat päivähoidon tarpeeseen, vaikka ikäluokkien kehitys pystyttäisiinkin arvioimaan. Taulukosta käy ilmi, että alle kouluikäisten lasten määrä Lahdessa vuosina 1998-2008 on vähentynyt n. 12 %, jonka jälkeen se on lähtenyt kasvuun. Vuodesta 2006 lähtien kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut, samoin yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Lasten kotihoidon tuella olevien lasten määrässä on vuoden 2004 jälkeen ollut pientä vaihtelua. 21
Eri toimintamuodoista kaupungille aiheutuvia kustannuksia: 1) Päivähoitopaikkojen kustannukset: Päivähoitopaikan bruttohinta (euroa) vuonna 2010 Päiväkoti 10 608 Perhepäivähoito 10 020 2) Yksityisen hoidon tukeminen 1.1.2012 lukien Lakisääteinen ja kunnallinen tuki: Yksityinen päivähoito enintään 8 482 euroa / lapsi / vuosi. 3) Kotihoidon tukeminen 1.1.2012 lukien Lakisääteinen tuki: Enintään 6 032 euroa /lapsi /vuosi. 3.1.3 Paikkatilannearvio Vanhemmille säännöllisesti tehtyjen arviointikyselyjen mukaan yli 80 % vanhemmista on saanut päivähoitopaikan toivotusta hoitomuodosta, toivotulta alueelta ja toivotussa ajassa. Kuitenkin on jouduttu perustamaan määräaikaisia lisätiloja ja on ollut aiempaa vaikeampaa järjestää päivähoitopaikka toivotulta alueelta ja toivotusta ajasta lähtien. Tilapäiset ratkaisut antavat toisaalta joustavuutta vaihtuviin tilanteisiin, mutta erillisistä tiloista aiheutuu kustannuksia ja ne voivat aiheuttaa toiminnallisia hankaluuksia. Esimerkiksi ruokahuollon ja siivouksen osalta epäyhtenäinen rakenne tuo kustannuksia lisähenkilöstön, kuljetusten sekä lisätyön kautta ja säästöjä siltä osin saataisiin rakennetta yhtenäistämällä. Päivähoitoa ja esiopetusta annetaan yhteisissä tiloissa, joten paikkatilannetta on seurattava kokonaisuus huomioiden. Esiopetusta annetaan vain päiväkodeissa, joten perhepäivähoidon, yksityisen hoidon tai kotihoidon lisääminen ei vaikuttaisi esiopetuksen tarpeeseen. Päivähoidon järjestämiseen perhepäivähoitona vaikuttaa mahdollisuus rekrytoida perhepäivähoitajia tietyltä alueelta. Määrällisen tarkastelun ohella paikkatarjonnassa tulee ottaa huomioon esiopetus, erityistä tukea tarvitsevat lapset, eriikäiset lapset sekä ilta- viikonloppu- ja vuorohoidon tarve. Lasten määrän kasvusta, muuttoliikkeestä, taloudellisen tilanteesta sekä perheiden päivähoitohakemuksista näkyvä tarve puoltaa tilanteen vakauttamista sekä päivähoitopaikkojen määrän lisäämistä. Alueellisella tarjonnalla taataan yhtäläiset mahdollisuudet päivähoitopalvelujen käyttöön. Vaihtoehtoina ovat vuosittain toistuvat päivähoitovelvoitteen täyttämisestä aiheutuvat tilapäisten hoitopaikkojen kustannukset, mahdollinen uhkasakkovelvoite sekä lahtelaisten perheiden heikko palvelu. Määrällisen tilanteen helpottuessa voitaisiin saavuttaa toiminnan tehostumista ja kustannussäästöjä. 22
3.2 Kehittämisvaihtoehtoja 3.2.1 Varhaiskasvatuksen eri vaihtoehtoja Päiväkotirakenne. Varhaiskasvatuspalvelujen käytössä olevina tiloina ovat päiväkodit, koulujen tilat sekä ryhmäperhepäiväkodit, joista osa on kaupungin ja osa yksityisten omistuksessa. Alueelliseen tarjontaan vaikuttavat perheiden erilaiset tarpeet hoitopaikan toivotun sijainnin suhteen. Päiväkotiverkkoa on vahvistettu 2000-luvulla rakentamalla uudet päiväkodit Ahtialaan, Ruoriniemeen, Renkomäkeen, Kytölään, Karistoon ja Tonttilaan, laajentamalla Kaarikadun päiväkotia sekä peruskorjaamalla päiväkoteja ja tekemällä esiopetustilat Möysän koulun yhteyteen. Vastaavasti on luovuttu pienemmistä tai huonokuntoisemmista päiväkodeista sekä osasta ryhmäperhepäiväkoteja. Osan näistä tiloista Tilakeskus on myynyt yksityiseen päivähoitokäyttöön. Päiväkotiverkon ongelmana ovat olleet osin huonokuntoiset tilat, jotka vaativat korjausinvestointeja ja vaikuttavat sen jälkeen korkeampina vuokrakustannuksina. Lisäksi kesken toimintakautta mahdollisesti aiheutuvat kosteusvaurioista johtuvat käyttökiellot aiheuttavat monia toiminnallisia ongelmia. Kiinteistöt ovat myös saattaneet joutua niin huonoon kuntoon, että niiden peruskorjauskustannukset vastaavat uuden rakentamista. Lisäksi yksityisten tilojen osalta ongelmia on ollut myös kiinteistönhoidon tai peruskorjausten osalta. Uusilla päiväkoti-investoinneilla pystytään lisäämään päivähoitopaikkoja, uudistamaan alueellista palvelurakennetta ja samalla korvaamaan epäkäytännöllisempiä yksiköitä. Perhepäivähoidon kehittäminen. Lahdessa perhepäivähoidon kehittämisen perusteeksi on nähty perhepäivähoitajien ikääntyminen ja uusien rekrytoiminen sekä perhepäivähoidon sisällöllinen kehittäminen. Lisäksi on ollut tarvetta palvelussuhteen ehtoihin liittyvään parannukseen. Vuoden 2011 työaikalain muutos on toisaalta parantanut perhepäivähoitajien työsuhteen ehtoja, mutta vastaavasti lisännyt varahoitojärjestelyjä ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Perhepäivähoitajia pyritään rekrytoimaan myös jatkossa, mutta samalla varaudutaan perhepäivähoitopaikkojen määrän vähenemiseen. Avoimen päivähoidon kehittäminen. Lahdessa toimii sekä kunnallisia että järjestöjen ja seurakuntien järjestämiä alle kouluikäisten lasten kerhoja, jotka tarjoavat vanhemmille päivähoitoa kevyemmän toimintamuodon. Palveluneuvonnan yhteydessä tuodaan vanhemmille myös näitä vaihtoehtoja esille ja avoimen päivähoidon toimintamuotojen kehittäminen on perusteltua varsinaisen päivähoidon rinnalla. Päivähoidon ja esiopetuksen ostopalvelut. Kaupungilla on 31.7.2015 asti kestävät ostopalvelusopimukset neljän eri palveluntuottajan kanssa yhteensä vajaasta 300 päivähoito- ja esiopetuspaikasta. Määrä vastaa vajaata 10 %:a omien päiväkotipaikkojen määrästä. Ostopalvelupäiväkotien hoitopaikan hinta on ollut jonkin verran kaupungin omia päiväkoteja korkeampi. Lain edellyttämä kilpailuttaminen ja määräaikaiset sopimukset eivät tue lapsen kannalta hoidon ja kasvatuksen jatkuvuutta päivähoitopaikan mahdollisesti vaihtuessa. Ostopalvelupaikkojen määrää ja kustannuksia tarkastellaan jatkossa suhteessa omaan rakenteeseen. Lasten kotihoidon tuki. Lahdessa kaikista alle kouluikäisistä lapsista 27 % (n. 1800) on valinnut kotihoidon lakisääteisen tuen. Selvitettäessä mahdollisuutta harkinnanvaraisen kuntalisän käyttöön Lahdessa on lähdetty siitä, että mahdollisen lisän käyttöönoton myötä maksettaisiin ensin jo tällä hetkellä kotona lapsia hoitaville perheille lakisääteisen tuen lisäksi vastaavansuuruinen kuntalisä. Tämä kasvattaisi kotihoidon tuen kustannuksia huomattavasti. 23
Sen jälkeen arvioitiin, että kuinka suuri osa päivähoitoa tarvitsevista lapsista valitsisi kotihoidon kunnallisen päivähoidon sijaan. Päivähoidossa olevista pienten lasten vanhemmista suurin osa tarvitsee hoitopaikkaa joka tapauksessa vanhempien oman elämäntilanteen tai arvojen mukaisesti ja pieni osa vanhemmista arvion mukaan valitsisi tuen kasvamisen myötä kotihoidon kunnallisen päivähoidon sijasta. Näin ollen päivähoitopaikkoja ei arvioida vapautuvan merkittävästi, joten myöskään säästöjä vapautuvista päivähoitopaikoista ei syntyisi suhteessa kunnallisesta lisästä aiheutuviin kustannuksiin. Selvitetyissä vaihtoehdoissa lisän käyttöönotto lisäisi kustannuksia ja arvion mukaan kotihoidon kunnallisen tuen käyttöönotolla näyttäisi olevan rajallinen vaikutus nykyiseen päivähoitotilanteeseen. Yhteenvetona näyttäisi siltä, että jos Lahti-lisä otettaisiin käyttöön kaikille alle kolmevuotiaille lapsille tasapuolisesti, syntyisi tilanne, jossa isoilla kustannuksilla saataisiin pieni poistuma kunnallisesta päivähoidosta. Jos taas tuen saamista rajattaisiin, saataisiin pienemmillä kustannuksilla pieni poistuma kunnallisesta päivähoidosta, mutta tuki ei kohtelisi yhdenvertaisesti kaikkia vanhempia ja tekisi maksatuksesta ja seurannasta hankalan sekä vanhemmille että kaupungille. Kuitenkin kunnallisen tuen käytön mahdollisuutta tulee arvioida jatkuvasti osana päivähoidon rakennetta. Yksityisen hoidon tuki. Yksityinen päivähoito tukee kunnallista päivähoitoa sekä sisällöllisesti että määrällisesti. Suuntaamalla tuki yksityisen hoidon kuntalisän kautta taataan yksityisille päivähoidon järjestäjille tasavertainen, lapsimäärää ja sitä kautta osoitettuun hoidon tarvetta vastaava korvaus. Yksityisille päiväkodeille ja perhepäivähoitajille maksettavan yksityisen hoidon tuen kuntalisällä parannetaan yksityisen hoidon toimintaedellytyksiä ja tuetaan vanhempien valinnan mahdollisuuksia. Yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrällä on yhteys myös kunnallisen päivähoidon palvelurakenteeseen. Yksityisten päiväkotien ylläpitokustannukset sekä hoitomaksut ovat yksityisen perhepäivähoidon maksuja suurempia. Lahdessa on korotettu v. 2011 yksityisen hoidon tuen kuntalisää ja tavoitteena on tukea yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrän kasvua. Yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut tuen korotuksen jälkeen. Todettakoon, että palvelusetelin käyttöä päivähoidossa selvitettäessä on tuotu esiin, että teknisesti palveluseteli ei juuri poikkea päivähoidon käytössä olevasta yksityisen hoidon tuen järjestelmästä, vaan on mahdollista kehittää vanhempien valinnanmahdollisuuksia myös yksityisen hoidon tuen kautta. 3.2.2 Seutuyhteistyön tilanne Aiempien seudullisten yhteistyöselvitysten yhteydessä myös päivähoito on ollut mukana. 1.8.2011 tuli voimaan päivähoitolain muutos, joka mahdollistaa päivähoitopalvelun valinnanvapauden lisäämisen kuntarajat ylittämällä ja myös Lahden osalta selvitetään mahdollisuudet nykyistä tiiviimpiin yhteistyöjärjestelyihin seudun muiden kuntien kanssa. Mahdollisia seudullisia kehittämiskohteita ovat soveltuvat yhteiset linjaukset esimerkiksi lähipalveluperiaatteesta tai hakeutumisesta toisen kunnan päivähoitoon, yhteiset tilahankkeet ja -järjestelyt sekä päivähoitomaksujen ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien yhtenäistäminen. 3.2.3 Yhteistyö perusopetuksen kanssa Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyön tavoitteena on, että 1) eri-ikäiset lapset sijoittuvat joustavasti vuosi vuodelta hoidon, kasvatuksen ja oppimisen ympäristöön ja esimerkiksi koulun-käynnin aloittaminen on joustavaa 2) yhteiset kasvatus- ja opetussuunnitelmat tukevat oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista ja 3) päivähoidon ja koulun toimintakulttuurien sekä toimitilojen yhtenäistämisellä tuetaan pitkäjänteisen ja lapselle turvallisen oppimisympäristön syntymistä. 24
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nykyinen tilayhteistyö käsittää a) päiväkodit kolmen koulun kanssa yhteisissä tiloissa (Jalkaranta, Mukkula ja Karisto) b) Renkomäessä koulu ja päiväkoti samassa pihapiirissä ja c) esiopetusryhmät kolmen koulun kanssa yhteisissä tiloissa (Anttilanmäki, Möysä ja Liipola). Mahdollinen tilayhteistyö: 1 Uusien investointien suunnitteleminen yhteistyönä. 2 Yhteisten tilojen käytön mahdollisuuksien selvittäminen peruskorjausten sekä väliaikaisten tilaelementtien käytön yhteydessä. 3 Mikäli kouluissa on tilaa ja päiväkodeissa täyttä, siirretään esiopetusryhmiä kouluille, jolloin - koulujen tilojen käyttö tehostuu ja varhaiskasvatuspalvelut osallistuu tilavuokriin, - varhaiskasvatuspalvelut saa edullisia tiloja käyttöönsä ja mahdollisesti välttyy uusilta investoinneilta, - mikäli tiloista luopumiseen on tarvetta, on järkevämpää luopua pienemmistä ja huonokuntoisemmista päivähoitotiloista, - tukee pedagogisesti ja rakenteellisesti lapsen koulupolkua. 4 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetusjärjestelyt ns. nollaluokkina koulujen yhteydessä, joka tehostaa koulujen tilojen käyttöä ja vapauttaa päiväkodeissa tilaa alle kouluikäisten lasten hoitoon. 5 Luovuttaessa koulutiloista niiden soveltuvuuden selvittäminen päiväkotikäyttöön, jolloin ei synny kaupungin tilojen tyhjäkäyttöä. 3.2.4 Yhteenveto Uudet investoinnit, tilatarkastelun ulottaminen koulukiinteistöihin sekä yksityisen päivähoidon tukeminen antavat mahdollisuuden palvelurakenteen kehittämiseen. Lisäksi seutuyhteistyön linjauksilla pyritään selkeyttämään seudullisia käytäntöjä. 25
3.3 Rakenteen alueellinen tarkastelu Tarkastelussa on huomioitu alueellisesti varhaiskasvatuspalveluilla käytössä olevat kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt l. päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit. Näiden kiinteistöjen osalta on tarkasteltu niiden kokoa, päivähoidon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia, vuokraa, teknistä kuntoa ja käyttökelpoisuutta sekä omistussuhdetta. Tekninen kunto-% muodostuu teknisen arvon ja jälleenhankinta-arvon suhteesta 1.1.11 (Haahtela KT, Liite 2). Teknisen kunnon rakennuskohtainen tavoitetaso on 75 %, jolloin korjausvelkaa ei enää muodostu. Tarkastelu ei teknisen kunnon osalta sisällä lopullisia tietoja, jotka tarkentuvat vasta Tilakeskuksen aineistossa. a) Keskustan alue paikka- hoitopaik- vuokra/ tekninen omistussuhde Päiväkoti määrä ka/euroa euroa/m kunto (2010) (2012) Ainonpuiston pk 48 10 183 13,99 - kaupunki, osake Humpulan pk 107 10 989 10,66 tyydyttävä kaupunki Onnelantien pk 120 10 711 11,72 hyvä kaupunki - Huvila -rakennus 4,40 - yksityinen Paavolan pk A ja B 146 13 040 9,47 tyydyttävä kaupunki - C-osa 9,68 tyydyttävä kaupunki Joutjoen pk 96 10 525 9,56 heikko kaupunki -Pajupillin ryhmäper- 9,24 - yksityinen hepäiväkoti - Kiveriön pk 40 9 789 7,31 - kaupunki, osake Möysän pk 106 10 742 9,44 hyvä kaupunki -Möysän koulun esiope- 9,75 - kaupunki tusryhmät Tenava-Tonttilan pk* 69 10 240 14,71 - kaupunki - väistötilana ent. Joutjärven koulu Viherlaakson pk** 93 10 709 15,17 hyvä kaupunki -Kiveriön ryhmäperhepäi- 10,64 - tytäryhteisö väkoti Villa Piiparin pk 42 9 241 8,75 - sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Yhteensä 867 (lisäksi ostopalveluna 160) *1.8.2012 lukien uudisrakennus, jonka mukainen vuokra (paikkamäärä tällöin 109) **peruskorjauksen jälkeinen vuokra 1.4.12 lukien Alueella on päiväkotipaikkoja enemmän kuin alueella asuu lapsia ja hoitopaikkoja käyttää eri puolilla Lahtea asuvia lapsia. Alueella on pieniä sekä yksityisessä omistuksessa olevia päiväkotiyksiköitä. Ostopalvelupäiväkoteja on kaksi ja lisäksi alueella toimii kolme yksityistä päiväkotia. Tenava-Tonttilan päiväkodin uudisrakennukseen kesällä 2012 tulee 40 uutta päiväkotipaikkaa ja toiminta laajenee myös ilta- ja viikonloppuhoitoon. Viherlaakson peruskorjaus valmistuu ja Joutjoen päiväkotiin on tulossa peruskorjaus. Onnelantien päiväkodin yksityisessä omistuksessa olevan Huvila-rakennuksen määräaikainen vuokrasopimus on voimassa 2015 asti ja tarpeet ja mahdollisuudet tilan käyttöön on arvioitava. 26
b) Pohjoinen alue paikka- hoitopaik- vuokra/ tekninen omistus Päiväkoti määrä ka/euroa euroa/m kunto (2010) (2012) Kilpiäisten pk 81 11 916 15,35 - Lahden talot Kytölän pk 111 11 816 13,01 erinomainen kaupunki Mukkulan pk 52 8 439 9,00 tyydyttävä kaupunki Ruoriniemen pk 60 11 331 11,20 hyvä kaupunki Timonkadun pk 72 11 461 11,68 hyvä kaupunki Yhteensä 376 (lisäksi ostopalveluna 66) Päiväkodit ovat tiloiltaan uusia tai peruskorjattuja. Alueella toimii kaksi ostopalvelupäiväkotia ja yksi yksityinen päiväkoti. Pohjoinen Lahti Kytölän-Ahtialan seudulla kasvaa ja jatkossa alueella on perusteltua varautua uuteen päiväkoti-investointiin. c) Eteläinen alue paikka- hoitopaik- vuokra/ tekninen omistus Päiväkoti määrä ka/euroa euroa/m kunto (2010) (2012) Asemantaustan pk 103 18 085 9,58 tyydyttävä kaupunki -Anttilanmäen koulun 6,97 - kaupunki esiopetusryhmät Hennalan pk* 60 12 848 10,00 tyydyttävä kaupunki Kaarikadun pk 131 13 313 10,10 tyydyttävä kaupunki Launeen pk 147 10 993 10,52 hyvä kaupunki Renkomäki 80 10 249 13,42 erinomainen kaupunki Kallion pk 94 8 763 10,86 heikko kaupunki -Liipolan koulun esiopetusryhmät Liipolan pk 60 14 787 9,18 välttävä kaupunki Saksalan pk 62 9 608 10,51 tyydyttävä kaupunki Kerinkallion päiväkoti 91 10 434 10,78 tyydyttävä kaupunki Mustikkamäen pk 106 11 034 11,05 välttävä kaupunki - Mustikan ryhmä/jyrkän- 8,32 - yksityinen katu Yhteensä 934 *Kullankukkulan entinen päiväkoti liitetty Hennalan yhteyteen 30.6.12 asti (30 paikkaa) 27
Ryhmäperhepäiväkodit Asemantausta 10-9,23 - tytäryhteisö Patoseutu 12 12,15 - yksityinen Kaarikatu 12 11,65 - yksityinen Yhteensä 34 Eteläisellä alueella ei ole ostopalvelupäiväkoteja, mutta siellä toimii kaksi yksityistä päiväkotia. Alueelle on keskittynyt sekä vuoro- että erityispäiväkoteja, joihin tulee lapsia koko kaupungin alueelta. Mustikkamäen päiväkodin yhteydessä toimii erillinen ryhmä ns. satelliittiperiaatteella. Eteläinen Lahti kasvaa voimakkaasti ja on perusteltua investoida uuteen päiväkotiin. Liipolan ja Kallion päiväkotien tilat on perusteltua korvata Liipolan koulun uudisrakennuksen yhteydessä. Anttilanmäen koulun tiloissa toimivat esiopetusryhmät on perusteltua säilyttää myös mahdollisen peruskorjauksen tai toiminnallisten muutosten yhteydessä. d) Itäinen alue Päiväkoti paikka- hoitopai- vuokra tekninen omistus määrä kan hinta (2012) kunto (2010) Ahtialan pk 87 10 012 10,22 välttävä kaupunki Herrasmannin pk 104 9 278 9,36 välttävä kaupunki -Ahtialan ryhmäperhe- - 8,73 - tytäryhteisö päiväkoti -Kunnaksen ryhmäper- 8,40 - tytäryhteisö hepäiväkoti Kunnaksen pk 48 10 582 9,08 tyydyttävä kaupunki Leikkituvan pk 119 9 267 9,53 tyydyttävä kaupunki - tilaelementti * yksityinen Kariston päiväkoti 69-17,30 erinomainen kaupunki -tilaelementti ** yksityinen Yhteensä 427 *31.7.2014 saakka **30.6.2012 saakka (63 lasta) Itäisellä alueella ei ole ostopalvelupäiväkoteja eikä kerhoja. Leikkituvan ja Kariston päiväkotien yhteyteen on liitetty määräaikaiset tilaelementit. Ahtialan alueella on päivähoidon kysyntä paikkamäärää suurempi ja on perusteltua investoida uuteen päiväkotiin. Jatkossa on perusteltua miettiä uutta investointia kasvavan Kariston sekä Kytölän-Ahtialan seudulle. 28
e) Läntinen alue paikka- hoitopaik- vuokra/ tekninen omistus Päiväkoti/satelliitti määrä ka/euroa euroa/m kunto (2010) (2012) Ahonkulman pk 70 10 573 7,07 heikko kaupunki -Honkalanpuiston ryhmä 8,09 - kaupunki, osake Kankolan pk 56 9 524 7,07 heikko kaupunki (väistötiloissa Jalkarannan koululla) -Rautakankareen ryhmä 10,78 - yksityinen Kanervan pk 102 11 215 11,09 hyvä kaupunki Metsäkankaan pk 67 9 637 10,09 välttävä kaupunki Palokunnantien pk 48 10 755 10,00 tyydyttävä kaupunki - tilaelementti* kaupunki Pirttiharjun pk 74 9 362 9,17 heikko kaupunki Riihelän pk 54 8 253 5,84 - tytäryhteisö Yhteensä 471 (lisäksi ostopalveluna 46) *30.6.2012 saakka (60 lasta) Ahonkulman ja Kankolan päiväkodit toimivat osin yhteisesti Jalkarannan koulun tiloissa, ja lisäksi niillä on käytössä kaksi erillistä tilaa ns. satelliittiperiaatteella. Päiväkoteja on esitetty yhdistettäväksi hallinnollisesti 1.8.2012 lukien ja jatkossa niiden toiminta on tarkoitus keskittää Jalkarannan koulun peruskorjattaviin tai uudisrakennettaviin tiloihin. Päiväkodeilla on tilojen kuntoon liittyvä akuutti peruskorjaus-/uusimistarve. Jalkarannan koulun ja päiväkodin tilojen peruskorjauksella tai uudisrakennuksella voitaisiin Jalkarannan alueen päivähoito ja esiopetus keskittää samoihin tiloihin ja luopua samalla nykyisin käytössä olevista tiloista. Metsäkankaan alueella peruskorjaustarve on Pirttiharjun, Riihelän ja Metsäkankaan päiväkodeilla. Mahdollisesti vapautuvan Metsäkankaan koulun käyttöönotolla vältettäisiin päiväkotien peruskorjaukset ja nykyisen Metsäkankaan sekä osa Pirttiharjun päiväkodin toiminnasta voitaisiin keskittää koulun tiloihin ja samalla luopua päiväkotien nykyisistä tiloista. Mikäli koulun tila ei vapaudu, on perusteltua investoida uuteen päiväkotiin ja sijoittaa sinne Metsäkankaan päiväkoti ja osa Pirttiharjun päiväkodista. Riihelän päiväkoti on tiloiltaan huonokuntoinen ja sen korvaaminen uudisrakennuksella on perusteltua. Samaan yksikköön voitaisiin keskittää Pirttiharjun päiväkodin toinen osa ja Pirttiharjun nykyisestä päiväkodista voitaisiin luopua. Riihelän päiväkodin toiminnan siirtämistä tilaelementteihin 1.8.2012 lukien suunnitellaan. 29