Kaukovainio-Höyhtyä Esteetöntä elämää lähiöuudistus 2001-2003 Hankesuunnitelma ja toteuttamisohjelma Sisällysluettelo: I Tausta ja tavoitteet. 2 II Rakennuskanta 3 III Väestö 4 IV Palvelut.. 4 V Lähiöuudistushankkeen toteuttamisohjelma toimintalinjoittain. 5 5.1 Rakennusten ja elinympäristöjen kehittäminen. 5 5.1.1 Tausta ja lähtökohdat. 5 5.1.2 Esteettömyyskartoitus 6 5.1.3 Hissiprojekti.. 7 5.1.4 Korjausrakentaminen ja asuinympäristön parantaminen 8 5.2 Lähiöt elämänympäristöinä.. 9 5.2.1 Aluetyön ja asukastupatoiminnan kehittäminen 9 5.2.2 Vanhustenhuollon kehittämistoimenpiteet 10 5.2.3 Lähiökulttuuriprojekti 11 5.2.4 Sosiaalitalkkariprojekti. 11 5.3 Lähiöt ja tietoyhteiskuntakehitys. 12 VI Hankkeen organisointi ja yhteistyöosapuolet. 13 VII Rahoitus... 13 VIII Seuranta, arviointi... 13 IX Viestintä 14 1
I Tausta ja tavoitteet Lähiöuudistus 2000 on viiden eri ministeriön (YM, OPM, TM, STM, SM), valtion asuntorahaston ja kuntien yhteinen sateenvarjohanke, jonka avulla tuetaan lähiöiden uudistamistyötä. Hanke perustuu Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmaan. Sen mukaan lähiöiden uudistamista on jatkettava asukasrakenteeltaan ja asumismuodoltaan monipuolisten asuinalueiden turvaamiseksi. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen 21.6.2000 asuntopoliittisesta strategiasta, jossa asetetaan tavoitteeksi, että Lähiöuudistus 2000 ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota elinkaariasumisen mahdollistavan esteettömyyden edistämiseen, sosiaaliseen toimivuuteen ja turvallisuuteen sekä informaatioteknologiaan palvelujen saatavuuden ja kansalaisten osallistumisen mahdollistajana. Näitä lähtökohtia noudattaen ympäristöministeriö asetti 19.5.2000 työryhmän, joka johtaa Lähiöuudistus 2000 -ohjelman valmistelua ja toteutusta. Ohjelmalla pyritään edistämään ministeriöiden välistä yhteistyötä Ohjelman valmistelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon ohjelmaan osallistuvien ministeriöiden ja kuntien sekä Suomen Kuntaliiton lähiöiden kehittämisen tavoitteet. Hanke jakaantuu neljään toiminta-linjaan: I II III IV Lähiöt yhdyskuntarakenteessa - Täydennysrakentaminen - Väestöltään vähenevät lähiöt Rakennusten ja elinympäristöjen kehittäminen - Ympäristön ja asumisen esteettömyys ja toimivuus - Asuntojen elinkaarikorjaaminen ja julkisen kaupunkitilan kohentaminen Lähiöt elämänympäristöinä - Asuinyhteisön sosiaalinen toimivuus ja turvallisuus - Palveleva isännöinti Lähiöt ja tietoyhteiskuntakehitys - Tietoyhteiskunnan taidot kaikille - Lähiö - asuinalue verkossa Lähiöuudistus 2000 ohjelmaan on valittu 15 hanketta eri puolilta Suomea. Oulun kaupungista ohjelmaan valittiin Kaukovainio-Höyhtyä Esteetöntä elämää lähiöuudistushanke. Kaukovainio-Höyhtyä lähiöuudistus sisältyy Oulun kaupungin asuntoohjelmaan 2002-2006 jatkaen lähiöiden uudistamista Oulun kaupungissa Rajakylän lähiöuudistusprojektin päätyttyä. Tekninen lautakunta järjesti 19.9.2000 seminaarin 2
Tavoitteena esteetön Oulu kaupunki meille kaikille, jossa käsiteltiin esteettömyyteen ja turvallisuuteen liittyviä teemoja asuin- ja liikkumisympäristön sekä ikääntyvän väestön asumisen kannalta sekä pohdittiin keinoja hissirakentamisen ja muun esteettömyyden edistämiseksi. Kaukovainio-Höyhtyä, esteetöntä elämää projektialue on valittu alueen väestön ikärakenteen sekä rakennuskannan iän ja siitä johtuvan korjaustarpeen ja hissittömyyden perusteella (tekninen lautakunta 28.11.2000 833, kaupunginhallitus 4.12.2000 1053). Hankkeen tavoitteena on tukea ikääntyvän väestön kotona asumisen mahdollisuuksia sekä tuottaa kaikille soveltuvaa esteetöntä ja turvallista elinympäristöä. Tavoitteisiin pyritään rakennuskantaa korjaamalla, hissejä rakentamalla, asuinympäristöä parantamalla sekä vanhustenhuollon kehittämistoimenpitein. Kaikille esteetöntä ja turvallista asuinympäristöä edistetään myös alueellista yhteistyötä edistävällä, kuntalaisten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia parantavalla osallisuuden ja vaikuttamisen toimenpideohjelmalla 2001-2004 sekä asukastupatoimintaa kehittämällä. Uusina toimintamuotoina kehitetään monipuolisesti kuntalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia sekä vahvistetaan omaehtoista toimintaa ja positiivista asumiskulttuuria lähiökulttuuriprojektin tarjoamin keinoin. Projektialue käsittää Kaukovainion ja Höyhtyän suualueet eli Kaukovainion, Hiirosen, Karjasillan, Nokelan, Höyhtyän, Lintulan ja Mäntylän kaupunginosat. Hankkeen tarkoituksena on toimia pilottina esteettömyyden ja hissirakentamisen edistämiseksi myös muissa kaupunginosissa. (kartat 1 ja 2) II Rakennuskanta Kaukovainion kaupunginosa on kerrostalovaltainen, pääosin 1960-luvulla rakennettu lähiö. Kaukovainion suuralueeseen kuuluvaan Hiiroseen rakennetaan lähivuosina asunto-ohjelman mukaisesti uusia asuntoja n. 900 kpl, joista kerrostalojen osuus on 70 %. Karjasilta, johon kuuluu 1940-luvulla rakennettu yhtenäinen pientaloalue sekä pääosin 1950-luvulla rakennettu kerrostaloalue on luokiteltu suojeltavaksi aluekohteeksi Arvokkaita alueita Oulussa selvityksessä. Karjasilta sijoittuu n. 1.5 km etäisyydelle kaupungin keskustasta osaksi sisintä lähiökehää. Suojelualueeksi on esitetty myös Nokelan kaupunginosaa, jonka rakennuskanta on pääosin 1950-luvulta. Nokela sijoittuu kaupunkirakenteessa lähiökehään. Höyhtyän ja Oulun ensimmäisen aluerakennuskohteen Lintulan kerrostalot ovat pääosin 1960-luvulta. Mäntylän kaupunginosa on rakentunut 1980- luvulla. Selvaakitalojen ryhmä Höyhtyällä on arvioitu maakunnallisesti merkittäväksi alueeksi Arvokkaita alueita Oulussa selvityksessä. 3
Projektialueella on asuntoja yhteensä 7745 kpl, joista kerrostaloasuntoja 70 %. Kaupungin vuokrataloyhtiöllä Oulun Sivakka Oy / Oulun Tervatalot Oy:llä on alueella asuntoja yht. 916 kpl. Rakennuskannan iästä johtuen suurimmat korjaustarpeet koskevat julkisivuja, parvekkeita ja LVI-järjestelmiä. Alueen 223 kerrostalosta on hissittömiä 117 kpl, joissa on asuntoja yhteensä 2876 kpl (Oulu aluettain 2000 selvitys). Lähivuosina Karjasillan kaupunginosaan Takalyötyn alueelle tullaan rakentamaan ns. Caritas-kylä, joka on esteettömän, turvallisen ja elinikäisen asumisen mahdollistava asuinkerrostaloalue. Asunnot suunnitellaan mm. vanhusten ja vammaisten tarpeita varten. III Väestö Projektialueella on yhteensä 14591 asukasta jakautuen suuralueittain siten, että Kaukovainiolla 5931 ja Höyhtyällä 8660 henkeä. Väestö on ikääntynyttä molemmilla suuralueilla (Oulun kaupungin väestötiedot 1.1.2001). Kaukovainiolla väestön keski-ikä on 41 vuotta, kun se koko kaupungissa on noin 36 vuotta. Vanhusväestön (65-vuotta täyttäneiden) osuus 16,4 %, on kaupungin korkeimpia (koko kaupungissa keskimäärin 11,1 %). Asuntokuntia on Kaukovainion suuralueella kaikkiaan 3173 kpl, joista vähän yli puolet (n. 53 %) asuu vuokralla (koko kaupungissa n. 37 %). Asunnoista lähes yhdeksän kymmenestä on kerrostaloissa. Työttömänä on joka viides työvoimaan kuuluvista henkilöistä ja työttömyysaste 22.7 % on suuralueiden toiseksi korkein vuoden 1998 työssäkäyntitilaston mukaan. Myös työpaikkaomavaraisuus jää vaatimattomalle 66 %:n tasolle (kaupungissa keskimäärin 122 %). Vva-tulot tulonsaajaa kohti vuonna 1998 olivat vain 87 336 mk (toiseksi alhaisimmat kaikista suuralueista) kun tulotaso kaupungissa keskimäärin oli 103 423 mk. Höyhtyän suuralueella väestön keski-ikä on noin 40 vuotta ja vanhusten suhteellinen osuus 15,2 %. Asuntokuntien määrä on 4256 kpl, joista vuokralla asuvia on noin 27 %. Työttömyysaste on 15,6 % eli hiukan kaupungin keskimääräistä matalampi ja työpaikkaomavaraisuus on 83 %. Kerrostaloasuntojen osuus kaikista asunnoista on 58 % (kaupungin keskimääräinen osuus 60 %). Vva-tulot tulonsaajaa kohti olivat 101 655 mk eli melkein kaupungin keskimääräistä tasoa. IV Palvelut Alueen palvelut on esitetty kartoilla 3 ja 4. Kaukovainion ostoskeskuksen ympäristön parantamisesta on tehty yleissuunnitelma vuonna 1999. Ostoskeskus tulee toimimaan osaltaan myös rakennettavan Hiirosen kaupunginosan palvelualueena. Suunnittelualueella sijaitsee kolme päivittäistavaramyymälää, kaksi elintarvikekioskia, 4
kolme ravintolaa, apteekki sekä muutama muu kaupallinen palvelu. Kaukovainion suuralueen asukastupa sekä lähiökulttuuriprojektin toimipiste sijaitsevat myös ostoskeskuksessa. Lisäksi alueelta löytyvät seurakuntatalo, päiväkoti ja nuorisotilat. Suunnittelun tavoitteena on ollut ympäristö- ja kaupunkikuvan parantaminen, joka on toteutettu liikennejärjestelyjä selkeyttämällä sekä maisemaan ja rakennuksiin kohdistuvalla suunnittelulla. Liikuntarajoitteisten esteet ja tarpeettomat tasoerot on pyritty poistamaan. Suunnittelua on jatkettu yleissuunnitelman pohjalta siten, että rakentaminen voidaan toteuttaa vuonna 2001. Kaukovainion seurakuntatalon peruskorjaushanke on käynnistynyt vuoden 2001 alussa. Yleissuunnitelman mukaiset piha-alueiden kunnostustyöt on toteutettu seurakuntatalon osalta kesällä 2001. Oulun kaupungin palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2010 mukaiset projektialueen palveluiden kehittämishankkeet: Kaukovainion koulun perusparannus 2003-2004 Kaukovainion kirjaston perusparannus Höyhtyän terveysaseman laajennus V Lähiöuudistushankkeen toteuttamisohjelma toimintalinjoittain 5.1 Rakennusten ja elinympäristöjen kehittäminen (II) 5.1.1 Tausta ja lähtökohdat Rakennusten ja elinympäristöjen esteettömyys on noussut merkittäväksi laatukriteeriksi kaupunkiyhteisöjen kehittämisessä. Kaikille soveltuvuus, esteettömyys ja turvallisuus on kirjattu suunnittelun ja rakentamisen tavoitteiksi vuoden 2000 alusta voimaan astuneeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin (maankäyttö- ja rakennuslaki 12, 117, 166, maankäyttö- ja rakennusasetus 50, 51, 53). 1950-luvun erityissuunnittelusta veteraaneille ja vammaisille esteettömyys on kehittynyt uuden vuosituhannen strategiaksi. Nykytilannetta edelsi 1990-luvun väestörakenteen muutoksen tiedostaminen. 1960-1980-luvuilla esteettömästä suunnittelusta julkaistiin runsaasti ohjeita; vammaisten ihmisten oikeuksiin yhteiskunnassa ryhdyttiin kiinnittämään huomiota. (Esteetön katuympäristö 2000, Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2001:9, katuosasto). Kansainvälisellä tasolla Espanjan Barcelona, Barcelona A city for us all esteettömyysohjelma on yksi esimerkki kokonaisvaltaisesta esteettömän kaupungin kehittämisestä. Barcelonan esteettömyyssuunnitelman päätavoite on esteetön kaupunki vuoteen 2006 mennessä. Kymmenvuotisessa toteuttamisohjelmassa esteettömien kohteiden määrä nousee asteittaisesti lähtöprosentista 100 prosenttiin. 5
Suomessa esimerkiksi Helsingin kaupunki on laatinut liikkumisesteettömyysstrategian sekä toteutusohjelman, jonka tavoitteena on esteetön Helsinki vuonna 2010 (Esteetön Helsinki - kaupunki meille kaikille, osa I, Esteetön Helsinki toteutusohjelma, osa II). 5.1.2 Esteettömyyskartoitus Kaukovainio-Höyhtyä suuralueilla toteutettava esteettömyyskartoitus jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: I katuympäristö ja kevyenliikenteen väylät, II piha-alueet, porraskäynnit ja yhteistilat tyyppikohteista, III kartoitus kotona asuvien yli 75-vuotiaiden koti- ja asumisympäristöstä sekä toimintakyvystä. I Katuympäristön ja kevyenliikenteen väylien kartoitus Katuympäristöstä kartoitetaan: jalkakäytävät ja kevyenliikenteen väylät, aukiot, yksittäiset vaaralliset paikat, joukkoliikenteen pysäkit sekä erityisesti suojatiet. II Piha-alueet, porraskäynnit ja yhteistilat Valituista rakennusten tyyppikohteista kartoitetaan hissittömyys, portaiden tasoero, liittyminen katualueelle ja luiskan olemassaolo, - julkiset palvelurakennukset (päiväkodit, koulut, terveysasemat, kirjastot, kirkot jne.) - yksityiset palvelurakennukset (ostoskeskukset) - yhteistilat (esim. asukastuvat) - asuinrakennukset. Tavoitteena on luoda esteettömyyskartoituksen osa-alueista I ja II paikkatietopohjainen (GIS) malli kartoituksen tulosten siirtämiseksi kartoilla käsiteltävään ja helposti analysoitavaan muotoon. Esteettömyystietojärjestelmän avulla on mahdollista arvioida kohteen nykytilanteen esteettömyys, luokitella kohde valittujen kriteerien pohjalta sekä analysoida mahdollisuudet korjata se esteettömäksi. III Kartoitus kotona asuvien yli 75-vuotiaiden koti- ja asumisympäristöstä sekä toimintakyvystä Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vanhustyön toimesta kartoitetaan kotona asuvien yli 75-vuotiaiden toimintakyky sekä koti- ja asuinympäristö. Vastaava kartoitus on toteutettu yli 85-vuotiaiden osalta. Kartoituksen tulokset analysoidaan ja laaditaan yksilölliset kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat vuosille 2001-2002, jolloin toteutetaan uusi toimintakyvyn mittaus ja analysoidaan seurantatulokset. Kartoitus käynnistyy viimeistään 1/2002. 6
Esteettömyyskartoitusta täydentää Oulun Invalidiyhdistyksen Esteetön Oulun seutu -julkaisu, jossa vapaaehtoistoimijat kiertävät yleisimmät palvelu-, liike- ja yleisötilat sekä reitit liikuntaesteisten kanssa. Julkaisu valmistuu vuoden 2001 loppuun mennessä. Esteettömyyskartoituksen osat I ja II laaditaan konsulttityönä. Kartoitukseen liittyen on mahdollista teettää osaselvityksiä yhteistyönä eri oppilaitosten kanssa. Kartoitus kilpailutetaan 8-9/2001, kartoitus käynnistyy 9-10/2001. 5.1.3 Hissiprojekti Kaupunginhallituksen asettaman hissityöryhmän toimeksiantona on selvittää hissien rakentamismahdollisuudet Oulun kaupungissa, laatia hissiselvitys sekä toteuttaa taloyhtiöille suunnattu tiedotus- ja markkinointikampanja hissirakentamisen edistämiseksi. Hissiselvitys sisältää: hissittömät kerrostalot, hissien rakentamistarpeen, viranomaismääräykset sekä tekniset ratkaisut. Tiedotus ja markkinointikampanja sisältää: tekniset ratkaisut ja sijoitusvaihtoehdot, lupamenettelyn, kustannukset, rahoituksen sekä päätöksentekomenettelyn. Valtion asuntorahasto myöntää avustusta hissien rakentamiseen ja liikuntaesteiden poistoon aravalainoitetuille vuokrataloille 50 % ja asuntoosakeyhtiöille 40 % kustannuksista. Kaupunginhallituksen päätöksellä (4.12.2000 1059) vuosina 2002-2004 myönnetään kaupungin avustusta hissien rakentamiseen 15 % asuntoosakeyhtiöille ja 5 % aravalainoitetuille vuokrataloille. Hissityöryhmä tekee esitykset avustuksen kohdentamisesta sekä toimii Oulun kaupungissa toteutettavan hissirakentamisen seurantaryhmänä kaupungin hissiavustuskauden 2002-2004 ajan. Jäsenet: Tapani Mäkikyrö rakennusvalvontavirasto, pj. Matti Kuusisto Oulun Sivakka Rauni Väänänen-Sainio sosiaali- ja terveystoimi, vanhustyö Maarit Alikoski keskusvirasto Leena Olsbo-Rusanen tekninen keskus, tontti- ja asumispalvelut, sihteeri Toimeksiannon kesto 31.12.2004 saakka. Hissityöryhmän tulee laatia hissiselvitys 30.6.2002 mennessä. Työryhmä käyttää tarvittaessa asiantuntijoita. Kaukovainio-Höyhtyä suuralueiden 65-vuotiaista asukkaista asuu tehdyn selvityksen mukaan 30 % hissittömissä kerrostaloissa. 7
5.1.4 Korjausrakentaminen ja asuinympäristön parantaminen Alustava Oulun Sivakan kiinteistöjen viisivuotinen perusparannus- ja korjaussuunnitelma sisältää Kaukovainio-Höyhtyä suuralueille yhteensä kahdeksan eri kohdetta: kiinteistöjen perusparannus ja korjaushankkeita, parvekkeiden ja julkisivujen uusimisia sekä piha-alueiden perusparannus- ja korjaushankkeita. Lintulan Lämpö Oy suunnittelee usean taloyhtiön julkisivujen, parvekkeiden, vesijohtojen ja viemärien, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmien, antennijärjestelmien ja vesikaton korjausta. Alueella sijaitseviin kiinteistöihin ei ole suunniteltu käyttötarkoituksen muutoksia. Oulun Tervatalot Oy:n Liesitie 3:n rivitalot ovat kuitenkin purkuuhan alla kuntoarviossa havaittujen vikojen vuoksi. Vapautuvalle tontille rakennetaan mahdollisesti asuinkerrostalo. Lähiöuudistusalueen vuoden 2001 korjausavustushakemuksista 25 % koskee ulkoalueita. Niiden korjaus- tai perusparannustoimenpiteitten kustannusarvio on yhteensä 1 130 300 mk. Markkamääräisesti eniten avustusta vuodelle 2001 on haettu vesijohto- ja viemärijärjestelmien korjaukseen, joiden kustannusarvio on yhteensä 5 697 500 mk. Parvekekorjauksiin on suunniteltu käytettäväksi yhteensä 3 717 200 mk, lämmitysjärjestelmiin 1 628 500 mk, yhteistilojen korjaus- ja muutostöihin 1 011 600 mk ja julkisivukorjauksiin 974 500 mk. Korjaustoimenpiteitä on suunniteltu yhteensä 94 kohteeseen. Korjausten kustannusarvio on yhteensä 16 469 600 mk. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto (arkkitehti yo Sari Hirvonen) on laatinut Kaukovainio-Höyhtyä aluetta koskevan Rakennuskannan toiminnallisen perusparannuksen suunnitteluohjelman esiselvityksen. Esiselvitys liittyy Kaukovainio-Höyhtyä suuralueilta valittaviin yleisiin tyyppikohteisiin joihin laaditaan esteettömän elinkaariasumisen mahdollistavat perusparannusratkaisut. Tavoitteena on saada sisällytetyksi suunnittelukohteisiin myös huoneistokohteita joiden perusparannuksen toteutusta ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan poikkitieteellisin tutkimusmenetelmin. Korjausrakentamista ja asuinympäristön parantamista edistetään myös Kaukovainio-Höyhtyä Esteetöntä elämää lähiöuudistuksen tiedotuskampanjalla. 8
5.2 Lähiöt elämänympäristöinä (III) 5.2.1 Aluetyön ja asukastupatoiminnan kehittäminen Kaukovainio-Höyhtyä suuralueilla toimivat asukasyhdistykset - lähidemokratiayhteisöt - ovat kaupungin yhteistyökumppaneita joiden toiminta rakentuu aloitetoiminnasta, alueellisesta tiedottamisesta, yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta edistävästä toiminnasta, asukastupa- ja tietotyötoritoiminnasta, kolmannen sektorin palvelutuotannosta sekä valvontarengastoiminnasta. Asukastupatoiminta sisältyy kaupungin palveluverkkosuunnitelmaan 2010. Lisäksi lähidemokratiayhteisöt toteuttavat asukasosallisuutta liittyen kaupungin linjaorganisaation perus- sekä kehittämistoimintaan. Alueilla toimii kolme asukastupaa. Lintulammen asukastuvan toiminnasta vastaa Lintulammen asukasyhdistys yhteistyössä tupaemännän, usean kymmenen työllistetyn sekä projektityöntekijöiden kanssa. Lintulammen asukastupa on toiminut Höyhtyän ostoskeskuksessa vuodesta 1997 lähtien. Toiminnassa huomioidaan erityisesti vanhukset ja työelämän ulkopuolella olevat. Tuvan laajaan toimintaan kuuluvat kotipalvelu-toiminta lapsiperheille sekä vanhusten ja vammaisten kotona asumisen tukeminen, perhekahvila- ja lapsiparkkitoiminta, kerho- ja harrastustoiminnot. Karjasillan asukastupa Rehulantiellä on aloittanut toimintansa lokakuussa 2000. Toiminnasta vastaa Karjasillan asukasyhdistys parin tupatyöntekijän kanssa. Kaukovainion suuralueen asukastupa sekä lähiökulttuuriprojekti toimivat Kaukovainion ostoskeskuksen tiloissa. Sekä Kaukovainion että Höyhtyän suuralueilla toimivat alueelliset yhteistyöryhmät. Alueelliset yhteistyöryhmät toimivat suuralueiden tuntosarvina reagoiden alueen tapahtumiin nopeasti joko yhteistyönä tai oman vastuualueen arkityön kautta. Yhteistyöryhmät järjestävät myös monipuolisesti yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta edistävää toimintaa, tapahtumia sekä koulutusta. Toiminta huomioi alueelliset erityispiirteet ja tarpeet. Yhteistyöryhmien toiminnassa on mukana alueen kunnallisten peruspalvelujen sekä muiden julkisten palvelujen edustajia, asukasyhdistykset, vanhempainryhmät, seurakunta, poliisi sekä järjestöjen edustajia. Asuinyhteisön sosiaalista toimivuutta ja turvallisuutta kehitetään Oulun kaupungin Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen strategiaan ja toimenpideohjelmaan 2001-2004 sekä Oulun kaupungin turvallisuussuunnitelmaan 2001 (toimenpide-ehdotukset 2001, alustavat toimenpide-ehdotukset 2002-2003) sisältyen. Strategian ja toimenpideohjelman on valmistellut kaupunginhallituksen asettama neuvottelukunta, jossa on edustus kaikista valtuustoryhmistä, hallintokunnista sekä neljä kuntalaisia edustavaa jäsentä. Hallinnonrajat ylittävä aluetyö sekä alueellinen toiminta esitetään toimenpideohjelmassa organisoitavaksi suuralueittain toimivien aluekokousten ja alueellisten yhteistyöryhmien kautta. Osallisuuden ja vaikuttamisen toimenpideohjelman osa-alueet ovat aluetyö ja alueellinen toiminta, lasten ja nuorten osallisuus, 9
tietoyhteiskunnan kehittäminen kansalaisyhteiskuntana sekä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Toiminta resurssoidaan osaksi kuntayhteisön linjaorganisaation sekä luottamushenkilöhallinnon perustoimintaa. Aluetyön sekä alueellisen toiminnan koordinoinnista vastaavat suuralueittain valittavat alueellisen yhteistyön vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilönä toimivat Oulun kaupungin peruspalveluja edustavat henkilöt. Aluetyön käytännön toteuttajina toimivat aluetyöntekijät. Aluetyöntekijän resurssi linkitetään asukastupatoimintaan. Toiminta rahoitetaan lähidemokratiaan budjetoitavasta alueellisesta toimintarahasta. Osallisuuden ja vaikuttamisen lähtökohtana ovat yhteistyö ja verkottuminen. Suunniteltu malli korostaa yhteisvastuuta, yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaista ajattelua. Toimenpideohjelma käsitellään kaupunginvaltuustossa 10/2001 ja resurssien osalta 11/2001. 5.2.2 Vanhustenhuollon kehittämistoimenpiteet Vanhustenhuolto on yksi sosiaali- ja terveystoimen painopistealueista. Ensisijaisena tavoitteena on, että vanhukset selviytyvät omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti tavoitteeksi on asetettu, että 90 % yli 75-vuotiaista voi asua omassa kodissaan tarvittavien palveluiden tukemana. Kotihoidon palveluja saa säännöllisesti n. 30 % yli 75-vuotiaista. Kaupunginvaltuustossa 19.2.2001 14 hyväksytyn Vanhustenhuollon toimintastrategia vuoteen 2005 mukaisia toimenpiteitä ovat mm. Kotihoidon sisällön kehittämishanke osana laadunhallintajärjestelmää (käynnistäminen vuoden 2001 aikana, sisältää etsivän vanhustyön kehittämisen) Yli 85-vuotiaiden henkilöiden toimintakyvyn kartoituksen tulokset analysoidaan ja laaditaan yksilölliset kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat vuosille 2001-2002, jolloin tehdään uusi toimintakyvyn mittaus ja analysoidaan seurantatulokset. Asumisoloja ja elinympäristöä koskevan kartoituksen perusteella tehdään suunnitelma jatkotoimenpiteistä. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vanhustyön toimesta kartoitetaan kotona asuvien yli 75-vuotiaiden toimintakyky sekä koti- ja asuinympäristö Kartoitetaan hissittömät kerrotalokohteet joissa asuu runsaasti yli 75- vuotiaita ja joiden kotona selviytymiselle hissittömyys voi muodostua esteeksi Kartoitetaan palvelujen piirissä olevien yksinasuvien muistihäiriöisten määrä Tarkistetaan hissittömien kerrostalojen kartoitus yli 65-vuotiaille. Selvitetään ja tiedotetaan korjausrakentamisen mahdollisuuksista yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Kartoitetaan lähipalvelut asuinalueittain. Kartoitetaan erityispalveluiden tarve sekä elinympäristön toimivuus osana lähiöuudistusta 10
Kartoitetaan vanhustyön asiakkaiden mielipiteet ja tarpeet asukastupatoiminnan edelleen kehittämisestä Kaukovainio-Höyhtyä suuralueilla Henkilöstörakennetta vahvistetaan vuosittain muuttamalla kotiavustajan vakansseja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan perustutkintoa edellyttäviksi hoitajan vakansseiksi, tuetaan henkilöstön urakehitystä Henkilökunnan täydennys- ja lisäkoulutusta jatketaan (mm. oppisopimuskoulutus) 5.2.3 Lähiökulttuuriprojekti Lähiökulttuuriprojektin tavoitteena on vahvistaa alueen asukkaiden hyvän elämän ja omaehtoisen toiminnan mallia, ehkäistä syrjäytymistä ja näin osaltaan luoda positiivista asumiskulttuuria. Toiminta sisältää muistelutuokioita, perinnetoimintaa, vierailuja, teemapäiviä, alueellisia arjen kulttuuritapahtumien suunnittelua ja toteutusta yhteistyössä Kaukovainio-Höyhtyä suuralueiden vanhainkotien, palvelutalojen, päiväkotien, koulujen ja asukastupien kanssa. Toiminta käynnistyy 8/2001 yhteistyöllä Kaukovainio-Höyhtyä suuralueiden vanhainkotien ja palvelutalojen kanssa sekä perinnenäyttelyllä Kaukovainion asukastuvan tiloissa. Vuoden 2001 painopistealue ovat ikä-ihmiset. 2001 vuoden aikana luodaan yhteistyösuhteet alueen vanhainkoteihin, palvelutaloihin sekä hissittömissä taloissa asuviin vanhuksiin. Vuonna 2002 vanhuskulttuurityö jatkuu, painopistealueena on sukupolvien välinen vuorovaikutus: vanhuksilta saatua tietoa siirretään lapsille ja nuorille. Vuoden 2003 lähiökulttuuritoiminnan painopisteenä on aikuisväestö. Arvoja, suvaitsevaisuutta ja itsensä ilmaisemista sisältävän toiminnan avulla luodaan räätälöityjä hyvinvointia lisääviä toiminnan malleja. 5.2.3 Sosiaalitalkkariprojekti Sosiaalitalkkariprojekti on Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Kumppanuuskeskuksen hanke, joka linkittyy lähiöuudistusprojektiin vuoden 2002 aikana mikäli rahoitus saadaan järjestettyä. Sosiaalisen isännöinnin projektin tavoitteena on, että lähiöuudistusalueen kiinteistöjenomistajat yhteistyössä asukastupatoimintaa toteuttavien yhdistysten kanssa työllistävät sosiaalitalkkareita tukityöllistämismuotoja hyödyntäen. Yhdistelmätukityöllistämisen määrärahojen vajeesta Oulun työvoimapiirissä johtuen projektin aloitusajankohta on siirretty vuoden 2002 puolelle. 11
5.3 Lähiöt ja tietoyhteiskuntakehitys (IV) Valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa mm. Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa 2000-2004 korostetaan, että kaikille kansalaisille tulee tarjota mahdollisuus kehittää tietoyhteiskuntataitoja osana elin- Ikäistä oppimista. Oulun kaupunginhallitus on tehnyt 20.3.2000 päätöksen Oulussa toimivien asukastupien liittämisestä kaupungin kiinteään tietoliikenneverkkoon osana kaupungin palvelujen kehittämistä. Asukastuvilla järjestettävillä kursseilla ja koulutuksella on kehitetään eri ikäisten asukkaiden tietoyhteiskuntavalmiuksia. Yhteistyötä on tehty mm. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Terveysteknologian opiskelijat ovat ohjanneet kursseja mm. yli 70-vuotiaille. Kaukovainio-Höyhtyä Esteetöntä elämää lähiöuudistus toimii yhteistyökumppanina it-koulutushankkeessa Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön/teknokeskuksen kanssa. Koulutushankkeen tavoitteet Ikääntyvät kaupunkilaiset pysyvät mukana tietoyhteiskuntakehityksessä, pystyvät käyttämään tavallisimpia tietoverkoissa tarjottavia palveluita ja hyvinvointiteknologiaa. Työelämästä poissa olevat ja sen myötä syrjäytymisvaaraan joutuvat kaupunkilaiset saavat paremmat edellytykset hakeutua tietoyhteiskunta-ajan työtehtäviin. Työelämässä mukana olevat, puutteellisten atk-taitojen vuoksi työelämän kehityksestä syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt säilyttävät työpaikkojen ja työtehtävien valinnanmahdollisuuden. Koulutustarve on kartoitettu Oulun kaupungin lähidemokratiatoimintaan sisältyen on todettu tietotekniikkavalmiuksia nostavan koulutuksen ja tukitoiminnan tarve. Tietoyhteiskuntaohjelmat sisältävät kannanoton koulutustarpeeseen vastaamisesta. Toiminta Tavoitteena on järjestää 10 kahden opintoviikon koulutusjaksoa vuosina 2001 2002 alkaen loppuvuodesta 2001. Osallistujamäärä 18 henkilöä per jakso. Koulutuksen aikana opiskelija voi suuntautua joko atk-ajokortin suorittamiseen eli työelämässä painottuviin atk-valmiuksiin tai lähiö- ja yhdistystoiminnassa käyttöön tuleviin taitoihin. Kouluttajana toimivat OAMK:n Koulutus- ja kehittämispalvelujen vakituiset opettajat. Ensimmäisten jaksojen kokemusten pohjalta luodaan toimiva malli tavoitteissa ilmaistuja koulutustarpeita omaavien väestöryhmien koulutus- ja tukitoiminnaksi. Tukihenkilöinä käytetään ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Toiminta on opiskelijoille harjoittelua tai projektiopintoja. 12
Koulutustoiminta linkitetään Tietoyhteiskuntakaupunki Oulu koordinaatiohankkeeseen, jossa kuntalaisten koulutus Oulun kaupungissa huomioidaan laajemmin. Syksyllä 2001 järjestetään ensimmäinen kahden opintoviikon koulutusjakso, johon lääninhallitus on myöntänyt koulutusrahaa päätöksellään 4/2001. VI Hankkeen organisointi ja yhteistyöosapuolet Hankkeen organisoinnista ja suunnittelusta vastaa kaupunginhallituksen 6.4.2000 asettama lähiökehittämistyöryhmä, jossa on edustettuna tekninen keskus, keskusvirasto, rakennusvalvontavirasto, sosiaali- ja terveystoimi, opetustoimi sekä Oulun Sivakka Oy. Hankkeen vetäjänä ja koordinaattorina toimii tehtävään palkattu lähiökoordinaattori. Projektin yhteistyötahoja ovat kaupungin eri hallintokunnat sekä muu julkinen sektori, alueen asukkaat, asukasyhdistykset, muut kolmannen sektorin toimijat, kiinteistöjen omistajat ja isännöitsijät, Oulun yliopisto sekä konsultointitehtävistä vastaavat tahot. VII Rahoitus Esteetöntä elämää Kaukovainio-Höyhtyä lähiöuudistuksen henkilöstömenojen ja toiminnan rahoitukseen esitetään Oulun kaupungin talousarvion 2002 valmistelussa varattavaksi yhteensä 472.000 markkaa (79385 euroa). Hissiavustus määrärahaa esitetään Oulun kaupungin talousarvion 2002 valmistelussa varattavaksi 500.000 markkaa (84094 euroa). VIII Seuranta, arviointi Kaupunginhallituksen päätöksellä asetettu lähiökehittämistyöryhmä toimii myös hankkeen seurantaryhmänä. Hankkeesta raportoidaan väliraporteilla vuoden 2001 ja 2002 osalta. Loppuraportti hankkeen tuloksista valmistuu 31.3.2004 mennessä. Lähiöuudistus 2000 toimesta järjestetään hankkeille sarja ohjausseminaareja. Hankkeen asetetuista tuloksista, tuloksia mittaavista ja arvioivista indikaattoreista, arvioinnin painopisteistä sekä tulosten hyödyntämisestä laaditaan erillinen selvitys 30.4.2002 mennessä. 13
IX Viestintä Lähiöuudistuksen viestinnän lähtökohta on tiedottaa lähiöuudistuksen etenemisestä välineillä jotka tavoittavat kaikki kotitaloudet mahdollistaen alueen asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen. Kuntalaisten antama palaute käsitellään lähiökehittämistyöryhmässä. Tässä tarkoituksessa hyödynnetään myös Kaukovainio-Höyhtyä suuralueella toimivien lähidemokratiayhteisöjen alueellista tiedottamista; asukasyhdistysten lehtiä, tiedotteita sekä www-sivuja. Lähiöuudistuksesta tiedotetaan paikallisten joukkoviestimien ohella kaupungin tiedotuslehti Rumputuksessa sekä Oulun kaupungin henkilöstölehti Pyörteessä. Kaukovainio-Höyhtyä Esteetöntä elämää lähiöuudistuksesta 2001-2003 toteutetaan esite. Esitteen tavoitteena on mm. edistää korjausrakentamista ja asuinympäristön parantamista. Kaupunginhallituksen asettama hissityöryhmä toteuttaa taloyhtiöille suunnatun tiedotus- ja markkinointikampanjan hissirakentamisen edistämiseksi. Esiteparin toteutus aikataulutetaan toisiaan tukeviksi. Syksyn 2001 aikana täydennetään Esteetöntä elämää Kaukovainio-Höyhtyä www-sivustoa. Sivuille luodaan ajantasalla pidettävä esittelymateriaali sekä vuorovaikutus- ja palautekanava. Internetin tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään lähiöuudistuksessa tavoitteena Kaukovainio-Höyhtyä suuralueiden kaikkien toimijoiden erityisesti kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöiden, kiinteistöhuoltoyhtiöiden, vanhainkotien ja palvelutalojen, asukasyhdistysten sekä alueellisten yhteistyöryhmien - saaminen osallisiksi prosessiin. 14
15