Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain 21 :n ja 209 :n muuttamisesta

Ympäristöministeriö LAUSUNTOYHTEENVETO, YM13/400/2015 Luontoympäristöosasto 14.1.2016 Hallitussihteeri Erja Werdi Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain 21 :n ja 209 :n muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella 9.11.-10.12.2015. Lausunto pyydettiin maa- ja metsätalousministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, oikeusministeriöltä, ELYkeskuksilta, aluehallintovirastoilta, Suomen ympäristökeskukselta, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta, FINASakkreditointipalvelulta, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:tä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:ltä, Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:ltä, Suomen Vesilaitosyhdistys (VVY) ry:ltä, Suomen Kuntaliitolta, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Suunnittelu ja konsultointiyritykset SKOL ry:ltä, Vahanen Environment Oy:ltä, Pöyry Consulting Oy:ltä, Vapo Oy:ltä, Alleco Oy:ltä, Helsingin Seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:ltä ja Natur och Miljö rf:ltä. Lausuntopyyntö oli saatavilla ympäristöministeriön wwwsivuilla. Lausuntopyynnössä myös mainittiin, että lausunnon saavat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut. Lausunto saatiin maa- ja metsätalousministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, oikeusministeriöltä, Suomen ympäristökeskukselta, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Uudenmaan ELY-keskukselta, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:ltä, Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:ltä, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES), Suomen Vesilaitosyhdistys (VVY) ry:ltä, Suomen Kuntaliitolta, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Vapo Oy:ltä, Alleco Oy:ltä, Helsingin Seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä ja Suomen luonnonsuojeluliitto ry:ltä. Sisällys Ehdotettu YSL:n muutos... 2 Toiminnan laadun varmistaminen ja seuranta... 3 Yhdenvertainen kohtelu... 5 Sertifikaatit ja resurssit sertifikaattien myöntämisessä... 5 Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle... 6 Ympäristölupahakemus ja tarkkailusuunnitelma... 6 ELY-keskusten resurssit... 6 Normien, hallinnollisen taakan ja kustannusten vähentäminen... 6 Tarvittava asetus... 7 Tarkemmat säännökset tarpeen... 7 Hallituksen esitysluonnoksen tekstin tarkistaminen ja perustelujen täydentäminen... 7 Ohjeet... 7 Vuoden 1962 asetuksen kumoaminen... 7 1

Ehdotettu YSL:n muutos Maa- ja metsätalousministeriö ei vastusta ehdotettuja ympäristönsuojelulain muutoksia. Oikeusministeriö katsoo, että mikäli viranomainen käyttää mainitun seurantavelvollisuuden toteuttamisessa apunaan 209 :n 2 momentissa mainittujen pinta- ja pohjaveden sekä ympäristöön johdettavan jäteveden laatuun ja sedimenttiin ja vesieliöstöön liittyen mittausten, testausten, selvitysten ja tutkimusten tekemisessä viranomaiskoneiston ulkopuolisia toimijoita, ja seurantavelvollisuuteen kytkeytyy hallinnon ulkopuoliseen tahoon kohdistuvaa toimivaltaa, on jatkovalmistelussa välttämätöntä tarkastella hyväksymismenettelystä luopumista perustuslain 124 :n valossa. Keski-Suomen ELY-keskus pitää tärkeänä, että velvoitetarkkailuihin liittyvä vesitutkimus (sekä päästö- että vaikutustarkkailut) tehdään laadukkaasti, luotettavasti ja niin, että tulokset myös eri toimijoiden osalta ovat vertailukelpoista keskenään. Suomen ympäristökeskus on ylläpitänyt ns. julkisen valvonnan alaisten vesilaboratorioiden listaa sekä vertailulaboratoriotoimintaa. Tämä on osaltaan taannut sen, että toimijalla on ollut tietyn pätevyysalueen osalta riittävät toimintaedellytykset ja laatujärjestelmät, mukaan lukien osaava ja tehtäviin pätevöitynyt henkilökunta. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitetään ELY-keskuksen näkemykset elinkeinoelämän näkökulmasta ja ympäristötiedon laadun valvonnan näkökulmasta. Liikennenäkökulmasta ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa esitysluonnoksesta. Elinkeinoelämän näkökulmasta tarkasteltuna Uudenmaan ELY-keskus pitää esitettyä muutosta positiivisena. Sääntelyn purkamisen ja kilpailun vapauttamisen voidaan yleisellä tasolla aina katsoa parantavan alalla toimivien yritysten kilpailukykyä ja mahdollistavan myös uusien toimijoiden tulon mukaan muuten usein varsin säädellyille markkinoille. Alalla toimivien yritysten omavalvonta- ja laatujärjestelmät luovat ELY-keskuksen mielestä uskottavan pohjan hallituksen esitykselle. Omavalvonta- ja laatujärjestelmät asettavat myös tietyn minimivaatimustason alalle tulevien uusien yritysten toiminnalle ja ovat siten osaltaan varmistamassa analyysitulosten laatua. Esitys on Sipilän hallituksen hallitusohjelman kirjausten ja hengen mukainen. Elinkeinonäkökulmasta tarkasteltuna Uudenmaan ELY-keskus puoltaa esityksen hyväksymistä. Ympäristötiedon laadun valvonnan kannalta ELY-keskus pitää erittäin valitettavana, jos suunnitelluilla säädösmuutoksilla poistetaan laista vasta valmisteilla ollut hyväksymisjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ollut parantaa ja yhdenmukaistaa tarkkailujen suorittamisen laatua ja helpottaa tarkkailujen asianmukaisen suorittamisen valvontaa. Ympäristötiedon näkökulmasta ELY-keskus katsoo, ettei esitysluonnoksen mukaista muutosta tulisi tehdä. Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan hyväksymismenettelystä kokonaan luopumisen sijaan tulisi selvittää mahdollisuuksia saattaa säädös paremmin käytäntöön sovellettavaksi mm. riittävällä siirtymäajalla, jonka puitteissa ehditään laatia tarvittava asetus ja ottaa menettely käyttöön hallitusti. Koska esitysluonnoksesta ei käy ilmi, millainen kustannusvaikutus hyväksymismenettelyllä on arvioitu olevan erilaisiin tutkimuksiin ja selvityksiin, ei ole mahdollista arvioida sen merkitystä suhteessa hyväksymismenettelystä odotettuun hyötyyn. Koska kustannusvaikutukset on esitetty ensisijaisena syynä esitykselle, tulisi ne arvioida mahdollisimman tarkasti ja suhteuttaa ne tarkkailututkimusten kokonaiskustannuksiin ja niiden laadun varmentumisesta saatavaan hyötyyn. Käytettävissä ei myöskään ole tietoa asetusvalmistelussa tehdyistä muista tarkasteluista tai harkittavana olleista menettelytavoista ym. kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Ennen kuin ratkaisua lainmuutoksesta tehdään, on tärkeätä arvioida tarkasti kaikki mahdollisuudet muokata menettely tehokkaaksi ja erityisesti pienten toimijoiden kannalta kustannuksiltaan kohtuulliseksi. Suomen ympäristökeskus ei kannata esitettyä muutosta sellaisenaan, sillä esityksen toteutuessa tuotetun mittaustiedon laatua ei pystytä varmistamaan. Monet Suomen vedet ovat ravinneköyhiä ja esimerkiksi jätevesivaikutusten tarkkailujen yhteydessä laatuvirheet minimiravinteiden määrityksessä voivat johtaa virhetulkintoihin jätevesipuhdistamojen lupaehtoja tarkasteltaessa. Mittaustulosten ja koko tiedontuotannon ketjun laatu on keskeinen perusta velvoitetarkkailujen toteutuksessa ja käyttökelpoisuudessa. Laatu on tärkeää harjoitetun toiminnan aiheuttamien ympäristöpaineiden, -kuormitusten ja aiheutettujen ympäristövaikutusten luotettavan havaitsemisen kannalta, samoin haitallisten vaikutusten ennakoimisen ja estämisen kannalta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) pitää esityksessä mainittuja muutoksia velvoitetarkkailujen järjestämisen kannalta merkittävinä. Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry pitää ehdotettuja muutoksia nykytilanteessa välttämättöminä ja hyvin perusteltuina. 2

Suomen Vesilaitosyhdistys (VVY) ry kannattaa ehdotettua muutosta. Erilliseen hyväksyntämenettelyyn ei ole tarvetta, joka erityisesti pienten alalla toimivien yritysten kannalta lisäisi hallinnollisten kustannusten osuutta. Hyväksyntämenettely saattaisi tästä syystä heikentää alalla olevaa tarjontaa tai nostaa hintatasoa, mikä olisi ympäristöluvanvaraisten toimijoiden kannalta epätoivottavaa. Suomen Kuntaliitto pitää tarkoituksenmukaisena luopua Suomen ympäristökeskuksen hyväksymismenettelystä sikäli, kun se edistää vesistötutkimusalan toimijoiden tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota palvelujaan myös lupatarkkailutehtäviin. Suomen luonnonsuojeluliitto ry vastustaa ehdotettua muutosta. Muutos ei olisi hyvä eikä kannatettava. Muutos vaarantaa näytteenoton laatua, yhdenmukaisuutta ja käyttökelpoisuutta. Liitto katsoo, että jos maastonäytteen ottamiseen ei voi luottaa, koko analyysitulokselta ja sitä seuraavalta päätöksenteolta putoaa pohja. Liitto pitää tärkeänä, että lupiin yms. liittyvän näytteenoton hoitavat jatkossakin vain akkreditoidut näytteenottajat. Puolueeton ja asiantunteva SYKE on syytä säilyttää virallisena näytteenoton hyväksyjänä. Suomen Yrittäjät suhtautuu myönteisesti ehdotettuun lakimuutokseen. Ottaen huomioon perustuslailliset seikat ja EU:n sisämarkkinoiden perusperiaatteet sekä hallitusohjelman tavoitteet, on perusteltua luopua hyväksymismenettelystä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry kannattaa ehdotusta. Alleco Oy toteaa muutosesityksen olevan pääpiirteissään myönteinen, koska se säästää alalla toimivalta yritykseltä kustannuksia ja vaivaa sekä valvovan viranomaisen resursseja. Vapo Oy kannattaa ehdotettua muutosta. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira lausuu, että esitysluonnos on hyvin ja asiantuntevasti laadittu ja eikä sillä ei ole lausuttavaa asiassa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:illa eikä Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymällä ole lausuttavaa esityksen johdosta. Toiminnan laadun varmistaminen ja seuranta Maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että vesitutkimuksia tekevien toimijoiden tuottama tieto on erittäin merkittävä osa ympäristön tilan seurantaa ja esimerkiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) toteuttamista Suomessa. Siten näytteenoton luotettavuutta tulee seurata myös jatkossa, jotta ympäristönsuojelulain 209 :n 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset pätevästä, luotettavasta ja tarkoituksenmukaisesta toiminnasta täyttyvät. Keski-Suomen ELY-keskus lausuu, että näytteenottoon osallistuvien henkilöiden osaamista on ylläpidetty mm. henkilösertifioinnin kautta. Lisäksi laboratorioiden osaamista on arvioitu mm. vertailulaboratoriotoiminnan kautta ja sitä kautta otettu myös jossain määrin vastuuta laboratorioiden pätevyyden seurannasta. Järjestelmä on osaltaan tarvittaessa helpottanut myös eri toimijoiden ohjaamista tietyn pätevyyden omaaviin laboratorioihin ja toisaalta myös helpottanut viranomaisten omaa työtä silloin, kun on pitänyt arvioida laboratorioiden pätevyyttä toimia velvoitetarkkailuiden toteuttajina. Keski-Suomen ELY-keskus toteaa, että 209 :ään jätettävä ensimmäinen momentti on liian yleisluonteinen ja jättää liiaksi tulkinnan varaa. Esimerkiksi velvoitetarkkailuita tekevä taho voi olla pätevöitynyt vesianalytiikkaan, mutta analyysikohtaiset määritystarkkuudet eivät välttämättä ole riittävät esimerkiksi karujen ja vähäravinteisten pinta- tai pohjavesivaikutusten arvioimiseen. ELY-keskus myös toteaa, että ympäristöhallinnolla on olemassa laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle: vesistä tehtävien analyyttien määritysrajat, mittausepävarmuudet sekä säilytysajat ja -tavat (ympäristöhallinnon ohjeita 4/2013). Jotta velvoitetarkkailua toteuttavien tahojen tulokset olisi vertailukelpoisia myös ympäristöhallinnon tekemiin seurantoihin nähden, tulisi tiettyjen kriteereiden täyttyä myös näiltä osin. Lisäksi tällä hetkellä vertailulaboratoriotoimintaan osallistuvat laboratoriot ovat tiedossa, mutta laboratoriokohtaiset tulokset eivät ole kaikkien käytettävissä, jolloin laboratorioiden välistä vertailua ei voida tehdä. Keski-Suomen ELY-keskus lausuu, että mikäli 209 poistetaan, tulisi kuitenkin pyrkiä sopimaan yhteiset kriteerit ja laadunvarmennustapa myös velvoitetarkkailua tekeville tahoille. Laatukriteerien tulisi noudattaa yhtenäistä linjaa ympäristöhallinnonkin omien linjausten ja laatuvaatimusten kanssa sekä vastata mm. vesienhoidonkin tavoitteisiin esimerkiksi haitallisten aineiden osalta. ELY-keskus pitää tärkeänä, että velvoitetarkkailuihin liittyvä vesitutkimus (sekä päästö- että vaikutustarkkailut) tehdään laadukkaasti, luotettavasti ja niin, että tulokset myös eri toimijoiden osalta ovat vertailukelpoista keskenään. Suomen ympäristökeskus on ylläpitänyt ns. julkisen valvonnan alaisten vesilaboratorioiden listaa sekä vertailulaboratoriotoimintaa. Tämä on osaltaan taannut sen, että toimijalla on ollut tietyn pätevyysalueen osalta riittävät toimintaedellytykset ja laatujärjestelmät, mukaan lukien osaava ja tehtäviin pätevöitynyt henkilökunta. Näytteenottoon osallistuvien henkilöiden osaamista on ylläpidetty mm. henkilösertifioinnin kautta. Lisäksi laboratorioiden osaamista on arvioitu mm. 3

vertailulaboratoriotoiminnan kautta ja sitä kautta otettu myös jossain määrin vastuuta laboratorioiden pätevyyden seurannasta. Järjestelmä on osaltaan tarvittaessa helpottanut myös eri toimijoiden ohjaamista tietyn pätevyyden omaaviin laboratorioihin ja toisaalta myös helpottanut viranomaisten omaa työtä silloin, kun on pitänyt arvioida laboratorioiden pätevyyttä toimia velvoitetarkkailuiden toteuttajina. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että jo sen antamassa lausunnossa uudesta ympäristönsuojelulaista on kiinnitetty huomiota myös siihen, että tietyissä tapauksissa tulisi voida poiketa hyväksymisestä. Tarkkailuihin ja erityisesti erillisselvityksiin sisältyy toisinaan määrityksiä tai mittauksia, joita ei ole mahdollista teettää hyväksytyssä vesitutkimuslaitoksessa. Joitain määrityksiä tai mittauksia tehdään pelkästään tai parhailla mahdollisilla menetelmillä esim. yliopistossa tai jossakin muussa tutkimuslaitoksessa, jolla ei ole merkittävästi kaupallista toimintaa. Tällöin tarkkailututkimuksen tai selvityksen suorittaminen asianmukaisesti edellyttää, että voidaan poiketa velvollisuudesta käyttää hyväksyttyä vesitutkimuslaitosta. Mahdollisuudesta poikkeamiseen olisi hyvä säätää laissa vain yleisellä tasolla siten, että siitä voitaisiin säätää tarkemmin esim. hyväksymismenettelyä koskevan asetuksen yhteydessä, kun on saatu lisää tietoa siitä, millaisia tarpeita poiketa hyväksytyn tutkimuslaitoksen käyttämisestä todennäköisesti ilmenee. Uudenmaan ELY-keskus lausuu, että esitysluonnoksessa katsotaan, että hyväksymismenettely olisi omiaan lisäämään ympäristöluvan edellyttämiä vesitutkimuksia tekevien toimijoiden kustannuksia verrattuna muihin vesitutkimusalan toimijoihin. On tuotu esille ero ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten tarkkailujen sekä vesien- ja merenhoitolain mukaisen seurannan välillä. Vesilain ja ympäristönsuojelulain välinen ero tässä suhteessa onkin periaatteessa selkeä epäkohta, koska ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten tarkkailujen suorittamisella tulisi olla samanlaiset vaatimukset. Käytännössä on kuitenkin niin, että yleensä samat toimijat suorittavat sekä ympäristönsuojelulain että vesilain mukaisia tarkkailuja. Tämä koskee myös vesienhoitolain mukaista seurantaa, joka koostuu pääosin ELY-keskusten ostamasta viranomaisseurannasta ja velvoitetarkkailuista. Kun ELY-keskusten seurannassa siirrytään vuonna 2016 lähes kokonaan ostopalveluihin, ostetaan seuranta vuosina 2016 2018 (+ optio 2019) konsulttiyhtiöiltä, jotka tekevät myös tarkkailututkimuksia. Vaikka suurin osa tarkkailuja ja selvityksiä tekevistä toimijoista suorittaa tehtävän laadukkaasti, alalla on myös toimijoita, joiden toiminnassa on puutteita. Puutteet saattavat liittyä pieniltäkin tuntuviin yksityiskohtiin, kuten näytteiden esikäsittely tai säilytys. Esimerkkinä voidaan mainita lisääntyvän ja yhä pitempiin kuljetuksiin perustuvan alihankinnan yhteydessä esille tulleet näytteiden säilytysaikoihin liittyvät ongelmat, joilla toisinaan on merkittävä vaikutus tuloksiin. Tarkkailun suorittaminen on aiempaa useammassa tapauksessa pilkkoutunut usealle taholle, minkä on jo joissain tapauksissa huomattu johtaneen siihen, että kokonaisuus ei ole riittävän hyvin kenenkään hallinnassa ja tiedonkulussa on puutteita. Tarkkailututkimusten ja raportoinnin laadukas suorittaminen edellyttää, että kaikki tarkkailun suorittamiseen osallistuvat tahot ja tarkkailu-kokonaisuudesta vastaava taho ovat asiantuntevia. Tarkkailuvelvollisilla ei useinkaan ole käytettävissään sellaista tilaajaosaamista, että tarkkailujen laatu tulisi riittävästi huomioonotetuksi tarkkailuja kilpailutettaessa ja tilatessa. Aikaisemmin käytössä ollut Yleisen valvonnan alaisten vesitutkimuslaitosten -järjestelmä palveli tässä mielessä hyvin tilaajia ja helpotti myös tarkkailujen valvontaa. SYKE katsoo, että tarkkailut muodostavat oleellisen ja merkittävän osan ympäristön seurannasta. Tuloksia käytetään muutenkin kuin välittömään tietyn yksittäisen toiminnan vaikutusten tarkkailuun. Myös tässä tarkoituksessa tarkkailun hyvä laatu ja vertailtavuus ovat tulosten ja johtopäätösten käyttökelpoisuuden välttämätön edellytys. Velvoitetarkkailutulokset tallennetaan ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin ja on tärkeää, että tietokannoissa olevat tulokset ovat laadukkaita ja vertailukelpoisia ympäristöhallinnon omien mittaustulosten kanssa. Laadun merkitys korostuu, koska tietokantojen tuloksia käytetään merien- ja vesienhoidossa sekä muussa direktiivityössä. Tuloksia käyttävät myös ympäristöhallinnon ulkopuoliset toimijat, jotka olettavat tulosten olevan vertailukelpoisia ja laadukkaita. Luotettava velvoitetarkkailujen toteuttaminen tarvitsee kokonaisvaltaisen ja asiantuntemukseen perustuvan valvonnan. Asianmukainen valvonta varmistaa luotettavan tarkkailun, minkä ansiosta vältetään ylimääräinen työ ja sen seurauksena turhat kustannukset ja mahdolliset vakavammat ongelmat, kuten virhetulkinnat tai puutteet haitallisten ympäristövaikutusten havaitsemisessa on mahdollista välttää. Laadukas tarkkailukokonaisuus varmistaa myös kohtuulliset kustannukset kaikille toiminnanharjoittajille. Tällöin he voivat perustaa toimintansa luotettavaan ja vertailukelpoiseen tarkkailutietoon, joka auttaa riskien hallinnassa ja siten ennaltaehkäisee haitallisia ympäristövaikutuksia. Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry painottaa laadunvarmistuksen kokonaislaatua, johon vaikuttaa laboratoriotoiminnan lisäksi näytteenoton ja raportoinnin laatu. Raportoinnin osalta olisi vaatimustasoa syytä nostaa nykyisestä. Liitto korostaa tarkkailuohjelman merkitystä. 4

Omavalvonnan ja käyttötarkkailun välinen rajanveto tulisi määritellä tarkemmin. Liitto myös korostaa henkilösertifioinnin merkitystä akkreditoinnin sijaan. Liitto katsoo, että ehdotetun muutoksen jälkeenkin ympäristönsuojelulaki sisältää riittävät yleiset vaatimukset selvitysten ja tutkimusten toteuttamisesta ja mahdollisuuden tarkentavien ja täsmentävien säädösten antamiseksi. Suomen Vesilaitosyhdistys (VVY) ry lausuu, että vesien tarkkailututkimusten laadulla on oleellinen merkitys ympäristöluvanvaraisten toiminnan tarkkailussa, on kaikkien osapuolten kannalta tärkeää, että ympäristönsuojelulain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. Alalla toimivilla yrityksillä on laajalti käytössä akkreditoituja menetelmiä, sertifioituja toimintajärjestelmiä ja muita kansainvälisesti ja kansallisesti hyväksyttyjä standardeja ja menetelmiä. Päästö- ja vaikutustarkkailua tekevillä tahoilla on sertifioituja näytteenottajia, jotka ovat erikoistuneet vähintään yhdelle ja osa useammalle erikoistumisalalle ja /tai näytteenotto on akkreditoitu. Ympäristöluvan yhteydessä hyväksyttävä tarkkailuohjelma sisältää tiedot tarkkailuun liittyvästä laadunvarmistuksesta. Näkemyksemme mukaan nykyinen toimintatapa, jossa vesien tarkkailua tekevillä toimijoilla on käytössä korkeatasoinen laadunvarmistus, joka todetaan ja hyväksytään toiminnanharjoittajien tarkkailuohjelmissa, toimii sujuvasti ja takaa tarkkailun laadukkuuden. Suomen kuntaliitto lausuu, että toiminnanharjoittajan, valvovan viranomaisen ja muiden asianosaisten edun kannalta on tärkeää, että ympäristönsuojelulaissa säilytetään edelleen vähintäänkin nykyiset yleiset laatu- ja menettelyvaatimukset mittausten ja tutkimusten suorittamiselle sekä näytteenottomenetelmiä ja laadunvarmistusta koskeva asetuksenantovaltuus. Ympäristönsuojelulain 209 kaipaa yksilöintiä, vähintäänkin pätevästi sanan osalta. Alleco Oy lausuu, että ympäristöselvityksiä ja näytteenottoa tekevien yritysten työn laatua tulee valvoa jollakin tavalla viranomaisten toimesta. Sertifiointiin perustuvaa laadunvarmennusta yksinkertaisempaa voisi olla esimerkiksi sen varmistaminen, että selvityksen toteuttajalla on riittävä koulutus työn laadukkaaseen suorittamiseen (esim. korkeakoulututkinto alalta). Yhdenvertainen kohtelu Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että (koska) valvonnassa ei ole mahdollista tarkistaa tarkkailujen suorittamiseen liittyvää tutkimuslaitosten toimintaa kuin satunnaisesti, tarkkailujen suorittamisessa saattaa olla suuriakin laadullisia eroja, joihin ei pystytä puuttumaan. Tämä voi olla ongelmallista myös sekä tarkkailuvelvollisten että tarkkailua suorittavien toimijoiden yhdenmukaisen kohtelun kannalta. Keski-Suomen ELY-keskus toteaa, että jo nyt etenkin suurimmat konsultit tekevät sekä velvoitetarkkailuita että vesien laadun yleistä seurantaa. Biologisen seurannan osalta on usein käytettävissä myös pienempiä toimijoita, joiden etuna on erikoistuminen jonkin biologisen osa-alueen pätevöitymiseen. Myös näiltä osin on järjestetty erilaisia osa-aluekohtaisia pätevyyskokeita. Ympäristövaikutusten osalta on 209 poistamisen perusteluissa todettu että 209 :n 1 momentti takaa riittävän laadun velvoitetarkkailuihin liittyvien tutkimusten osalta. Lisäksi todetaan YSL 25 vertailulaboratoriotoiminta osaltaan varmentaa ympäristötutkimusten ja siten myös vesitutkimusten laatua. Sertifikaatit ja resurssit sertifikaattien myöntämisessä Uudenmaan ELY-keskus lausuu, että esitysluonnoksessa on tuotu esille akkreditoinnin ja sertifioinnin merkitys laadunvalvonnassa. Näillä on oma tärkeä roolinsa tarkkailujen laadun kannalta, mutta ne eivät takaa tarkkailujen asianmukaista suorittamista. Laboratorion akkreditointi koskee laboratorion toimintaa yleisellä tasolla ja yksittäisen menetelmän akkreditointi koskee tiettyä määritystä tietynlaisesta näytteestä (esim. luonnonvesi, jätevesi, sedimentti jne.) kyseisellä menetelmällä. Akkreditoidussa laboratoriossa tehdään usein myös akkreditoimattomia määrityksiä ja jopa samoja määrityksiä sekä akkreditoiduilla että akkreditoimattomilla menetelmillä riippuen esim. näytteen laadusta. Akkreditointi ei siis kata kaikkea laboratoriossa tehtävää eikä takaa esimerkiksi sitä, että kuhunkin näytteeseen käytetään siihen soveltuvia menetelmiä. Näytteenoton ja määritysten lisäksi myös tulosten raportointi ja tarkkailukokonaisuuden hallinta vaatii pätevyyttä, ja niiden saattaminen hyväksymismenettelyn piiriin on oleellinen osa tarkkailujen laadun varmistamista. Myös pätevyyskokeet ovat tärkeitä laboratorioiden laadun kehittämisessä ja seurannassa, mutta valvonnassa ne ovat hankalasti hyödynnettäviä, koska vain osa laboratorioista antaa laboratorion yksilöivän tunnuksensa valvojille 5

omasta aloitteestaan. Laboratorioiden tunnusten selvittäminen ja laboratorioiden menestymisen arviointi pätevyyskoeraporteista on muulta valvonnalta aikaa vievää työtä, jota on mahdollista tehdä hyvin rajoitetusti. Tarkkailujen luotettavuuden ja laadun varmistamiseksi tarkkailuja suorittavilla laboratoriolla tulisikin olla velvollisuus toimittaa valvojalle tunnuksensa ja yhteenveto menestymisestä pätevyyskokeissa. Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry korostaa henkilösertifioinnin merkitystä akkreditoinnin sijaan. Suomen Kuntaliitto katsoo, että tulee kuitenkin huolehtia siitä, että käytössä olevien sertifikaattien myöntämiseen on tarjolla riittävästi luotettavia ja riippumattomia palveluntarjoajia. Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle Oikeusministeriön lausuntoon sisältyy näkemys siitä, että poistamista tulisi lausunnossa mainitussa tapauksessa tarkastella myös PL 124 :n valossa. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että kun ulkopuolinen asiantuntija tekee tutkimuksia ja selvityksiä viranomaisvalvontaa varten, on ulkopuolisen asiantuntijan toiminnassa tältä osin kysymys perustuslain 124 1 :ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän hoitamisesta (PeVL 30/2014 vp, toisin esim. PeVL 4/2012 vp). Valiokunnan mukaan perusoikeuksien, oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten turvaamisesta voidaan tällaisessa toiminnassa huolehtia muun muassa tehtäviä suorittavien henkilöiden sopivuuden ja pätevyyden avulla (ks. esim. PeVL 42/2005 vp. s 2-3). Ympäristölupahakemus ja tarkkailusuunnitelma Suomen Kuntaliiton näkemys on, että ympäristölupahakemuksen ja tarkkailusuunnitelman tekijälle tulisi asettaa yksiselitteiset pätevyysvaatimukset ja sisällölle laatuvaatimukset. ELY-keskusten resurssit SYKE lausuu, että ympäristönsuojelulain 21 :n 2 momentin mukaan ELY-keskus valvoo tämän lain säädösten noudattamista. Siten ELY-keskus on vastuussa myös 209 :n 1 momentin mukaisen toiminnan valvonnasta ja vastuussa siitä, että tuotettava tarkkailutieto on luotettavaa. Näistä syistä SYKE pitää ehdottoman tärkeänä riittävien voimavarojen ja osaamisen varmistamista ELY-keskusten valvontatyöhön. Keski-Suomen ELY katsoo, että YSL 209 :n poistaminen lisää käytännössä ELYissä tehtävää valvontatyötä, lisää valvojien vastuuta sekä vaatii myös valvojilta uutta osaamista ja asiantuntijuutta arvioida velvoitetarkkailua tekevien laboratorioiden tai muiden toimijoiden pätevyyttä. Keski-Suomen ELY-keskus muistuttaa, että hallinnon uudistumisten myötä on monissa ELYissä poistunut laboratoriopuolen osaamista ja sen myötä kyseisen alan asiantuntijuutta on ELYissä hävinnyt. Siksi ELY-keskus näkee tärkeänä, että on yhteiset kriteerit ja tavat toimia, millä velvoitetarkkailuja tekevien tahojen osaamista voidaan arvioida, vaatia tiettyä teknistä ja laadullista osaamista aina näytteenotosta näytteen analysointiin saakka sekä toisaalta tarvittaessa myös jokin taho, joka ylläpitää ja arvioi edellä mainittujen laitosten osaamista ja pätevyyttä. ELY-keskus muistuttaa, että Pohjois- Karjalan ELY-keskus toteuttaa parhaillaan Monitor 2020-hankkeeseen liittyvää velvoitetarkkailuiden kehittämiseen liittyvää projektia. Uudenmaan ELY-keskus lausuu, että viranomaisvaikutusten arvioinnin yhteydessä on todettu, että lainmuutos voi lisätä vesien tarkkailututkimusten valvontatehtäviin liittyvää työtä jonkin verran. Hyväksymismenettelyn vaikutusta tarkkailujen valvonnan työmäärään ei tiedetä, koska sitä ei ehditty ottaa käyttöön. Todennäköisesti se vähentäisi jonkin verran tarkkailujen valvontaan liittyvää työtä nykyisestä. Toisaalta valvonnassa ei ole mahdollista tehostaa tarkkailuja tekevien tutkimuslaitosten toiminnan tarkastamista siten, että sillä korvattaisiin hyväksymismenettelyltä odotettu tarkkailujen suorittamisen laatua parantava ja yhdenmukaistava vaikutus. Lähtökohtaisesti valvonta kohdistuu yksittäisten toiminnanharjoittajien tai yhteistarkkailujen laatuun eikä suoranaisesti vesitutkimuslaitosten toimintaan. Koska valvonnassa ei ole mahdollista tarkistaa tarkkailujen suorittamiseen liittyvää tutkimuslaitosten toimintaa kuin satunnaisesti, tarkkailujen suorittamisessa saattaa olla suuriakin laadullisia eroja, joihin ei pystytä puuttumaan. Tämä voi olla ongelmallista myös sekä tarkkailuvelvollisten että tarkkailua suorittavien toimijoiden yhdenmukaisen kohtelun kannalta. Normien, hallinnollisen taakan ja kustannusten vähentäminen Keski-Suomen ELY-keskus lausuu, että 209 :n poistaminen lisää käytännössä ELYissä tehtävää valvontatyötä, lisää valvojien vastuuta sekä vaatii myös valvojilta uutta osaamista ja asiantuntijuutta arvioida velvoitetarkkailua tekevien laboratorioiden tai muiden toimijoiden pätevyyttä. 6

Suomen Yrittäjät katsoo, että tämän kaltainen myönteinen kehitys on tarpeen muussakin lainsäädännössä. Yritystoimintaa koskevan normimäärän järkeistäminen ja hallinnollisen taakan sekä kustannusten vähentäminen on omiaan edistämään yritysten toimintaa ja sen kautta hyödyttämään koko yhteiskunnan kehitystä. Tarvittava asetus SYKE lausuu, että muutosehdotuksen mukaan ympäristönsuojelulain 209 :n 4 momentin (muutoksen jälkeen 3 momentin) 2 kohta jäisi ennalleen. Sen mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä näytteenoton, mittausten, testausten, selvitysten ja tutkimusten luotettavuuden ja laadun varmistamisesta. SYKE pitää tärkeänä, että kyseisen asetuksen valmistelu aloitetaan välittömästi. Tarkemmat säännökset tarpeen Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan ympäristötiedon näkökulmasta, mikäli hyväksymismenettelystä päätetään luopua, tulisi tässä yhteydessä edellyttää, että tarkkailujen ja selvitysten laadun varmistamiseksi ja niiden valvonnan helpottamiseksi annetaan 209 :n 3 mom. kohdan 2 mukaisia tarkempia säädöksiä mittausten, testausten, selvitysten ja tutkimusten luotettavuuden ja laadun varmistamisesta. Säädösten on tärkeätä koskea myös raportointia sekä tarkkailukokonaisuudesta ja sen koordinoinnista vastuussa olevan tahon pätevyyttä. Keski-Suomen ELY-keskus toteaa, että 209 :ään jätettävä ensimmäinen momentti on liian yleisluonteinen ja jättää liiaksi tulkinnan varaa. Hallituksen esitysluonnoksen tekstin tarkistaminen ja perustelujen täydentäminen SYKE esittää hallituksen esitysluonnoksen yleisperustelujen lukuun 2.1 korjauksen. SYKE lausuu, että tekstistä saattaa nyt tulla se käsitys, että tarkoitetaan sitä, että julkisen valvonnan alaisia tutkimuslaitoksia ei olisi ollut. Laitoksia on kaiken kaikkiaan ollut kymmeniä, vaikka yksityiskohtaista selvitystä asiasta ei ole saatavilla. Toiminnallisesti laitosten olemassaololla ja kokonaisuudella on ollut suuri merkitys. Uudenmaan ELY-keskuksen näkemys on, että esitysluonnoksesta ei myöskään käy ilmi, miksi mahdollinen lainsäädännöllinen ongelmallisuus on tässä vaiheessa havaittu niin vakavaksi, että sen perusteella tulisi muuttaa lakia, vaikka lain valmisteluvaiheessa on arvioitu toisin. Myös nämä seikat tulisi selvittää perusteellisesti ja pyrkiä tarvittaessa löytämään sellaisia ratkaisuja, ettei hyväksymismenettelystä olisi tarpeen kokonaan luopua. Ohjeet Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry muistuttaa seurantojen, tarkkailujen, selvitysten ja tutkimusten toteuttamista ohjaavien kansallisten ohjeiden ajantasaistamista yhteystyössä eri toimijoiden kanssa. Vuoden 1962 asetuksen kumoaminen Maa- ja metsätalousministeriö lausuu, että myös vanha vesitutkimusasetus (352/1962) voidaan kumota. Suomen Yrittäjät lausuu, että lainmuutoksen yhteydessä tulee kumota tarpeettomaksi käynyt asetus julkisen valvonnan alaisista vesitutkimuslaitoksista (325/1962). 7