1 (5 27.6.2014 Kaupunginkanslia Johanna Alatalo Kaupunginkanslian lakimiehen lausuntopyyntö kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta LAUSUNTO KUNTALAKILUONNOKSESTA Valtiovarainministeriö on pyytänyt Lappeenrannan kaupungilta lausuntoa kuntalakiluonnoksesta. Lappeenrannan kaupunginkanslian lakimies Johanna Alatalo on pyytänyt huomioita/kommentteja lakiluonnoksesta ja tarkastustoimea pyydetään lausumaan seuraavista kysymyksistä: tarkastuslautakuntaa koskevista ehdotuksista (122 ) tilintarkastuksesta (123 ) tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tietojensaantioikeudesta (125 ) Lappeenrannan kaupungin tarkastustoimi toteaa pyydettynä lausuntona seuraavaa: Tarkastuslautakuntaa koskevista ehdotuksista (122 ) Pykälä sisältää tarkastuslautakunnan kokoonpanoa ja tehtäviä koskevat säännökset. Tarkastuslautakunnalla olisi kolme päätehtävää: hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen, arviointi ja muut tehtävät. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Eli talousarviossa asetettujen tavoitteiden lisäksi tarkastuslautakunnalla olisi oikeus arvioida myös kunnan toiminnan, Sisäinen tarkastus 53100 Lappeenranta Snellmaninkatu 3 A puh. (05) 6161 faksi (05) 616 2904 www.lappeenranta.fi
2 (5) toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Valvoa 85 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi sekä Valmistella kunnanhallitukselle esityksen tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kunnanhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä lautakuntaa koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi ja talousarvioksi kunnan hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Em. kohdissa säädettäisiin tarkastuslautakunnan muista valmistelutehtävistä, joita olisivat sidonnaisuusilmoitusten valvonta ja valmistelu valtuustolle sekä esitykset tarkastuslautakunnan tehtäviä koskevasta johtosäännöstä ja talousarviosta. Tarkastuslautakunnan uutena tehtävänä olisi 85 :ssä mainittujen sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvonta sekä ilmoitusten käsittely ja vienti valtuustolle tiedoksi. Kysymys olisi kunnalle ja tarkastuslautakunnalle säädetystä uudesta tehtävästä. Eli kuntien vastuullisilla paikoilla olevat luottamushenkilöt joutuvat ilmoittamaan sidonnaisuuksistaan nykyistä tarkemmin, jos uusi kuntalaki hyväksytään esitetyssä muodossaan. Sidonnaisuuksista muodostetaan erilliset sidonnaisuusrekisterit osana kuntahallinnon läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämistä. Kuntalaissa määriteltäisiin ilmoitusvelvollisuuden minimitaso kaikissa kunnissa. Ilmoitusvelvollisuus koskisi kunnanhallituksen jäseniä, valtuuston puheenjohtajistoa, kunnanjohtajaa, pormestaria ja apulais-pormestaria sekä kaavoitusasioita hoitavan toimielimen jäseniä. Valtuuston päätöksellä ilmoitusvelvollisuutta voidaan laajentaa koskemaan myös nimetyn toimielimen puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa ja esittelijää. Näiden henkilöiden tulisi ilmoittaa johtotehtävistä ja luottamustoimista elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, mutta myös kaikista muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- tai virkatehtävien hoitamisessa. Lakiluonnos on kirjoitettu siten, että se antaa aika paljon harkintavaltaa ja joustavuutta siihen mitä nähdään sentyyppisiksi sidonnaisuuksiksi, joilla voi olla merkitystä luottamustai virkatehtävien hoitamisessa. Ehdotetussa rajauksessa on yritetty löytää tasapaino tiedontarpeen, tietosuojan ja hallinnollisen taakan välillä. Kuntalaisten osallistuminen ja luottamus päätöksentekoon on heikentynyt. Avoimet ja läpinäkyvät toimintatavat edistävät luottamuksen vahvistumista. Sidonnaisuusilmoitukset lisäisivät päätöksenteon
3 (5) avoimuutta ja kuntalaisten luottamusta päätöksentekijöihin. Sidonnaisuusilmoitukset olisi julkistettava yleisessä tietoverkossa. Tämän arvioidaan edellyttävän henkilöstöresursseja ja aiheuttavan myös jonkin verran kustannuksia. Tarkastuslautakunnan itsenäistä asemaa suoraan välittömästi valtuuston alaisena toimielimenä korostetaan siten, että tarkastuslautakunnalle tulee yksiselitteinen toimivalta valmistella oma tarkastussääntönsä ja myös oma talousarvioesityksensä. Kunnanhallituksella säilyy kuitenkin lopullinen vastuu ja valta asiassa ja kunnanhallitus voi kuitenkin poiketa näistä tarkastuslautakunnan esityksistä silloin kun se on johtosäännön kokonaisuuden ja talousarvion kokonaisuuden turvaamisen kannalta tarpeen. Lappeenrannan kaupungin tarkastuslautakunnalla on tähänkin saakka ollut perusvalmisteluvastuu valtuustolle sekä tarkastuslautakunnan tehtäviä koskevasta johtosäännöstä ja tarkastuslautakunnan talousarviosta eli tämä on ollut käytäntönä jo nyt Lappeenrannan kaupungissa. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Tämä on ollut käytäntönä jo nyt Lappeenrannan kaupungissa. Mikäli uusi kuntalaki hyväksytään esitetyssä muodossaan, tarkastuslautakuntaa koskeva sääntely lisääntyy, mutta tässä ei tapahdu mitään suurta muutosta verrattuna nykytilaan, koska lainsäädäntöön otetut menettelytavat ovat olleet suuremmissa ja keskisuurissa kaupungeissa jo hyvin pitkälle nykyään käytössä ja ne tulevat kaikille velvollisuudeksi. Tarkastuslautakunnan tehtävissä korostuu jatkossa tuloksellisuuden arviointi, mikä edellyttää riittävää panostusta tarkastuslautakunnan työhön. Lisäksi tarkastuslautakunnalle on esitetty uusi tehtävä, sidonnaisuusilmoitusten käsittely, mikä lisää jossain määrin tarkastuslautakunnan tehtäviä ja edellyttää myös riittäviä resursseja.
4 (5) Lakiluonnoksessa tarkastuslautakunnan riippumattomuutta lisätään ja arviointitehtävää täsmennetään. Muuten se on nykykäytännön kirjoittamista lakiin. Lakiluonnoksessa mainitut kohdat ovat tarkastustoimen mielestä ihan hyväksyttäviä tuossa ehdotuksessa ja monet lakiluonnokseen otetut menettelytavat ovat olleet käytäntönä jo nyt Lappeenrannan kaupungissa. Tilintarkastuksesta (123 ) Kunnan tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kunnan tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä. Tilintarkastuksella on oltava edellytykset riippumattoman ja riittävän laajan tilintarkastuksen toimittamiseen. Nykyään tilintarkastajana voi toimia myös luonnollinen henkilö, mutta jatkossa ainoastaan tilintarkastusyhteisö. Pykälän 2 momentin mukaan kunnan tytäryhteisön yhdeksi tilintarkastajaksi on valittava kunnan tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä. Perusteltu syy voisi olla esimerkiksi kunnan koko ja sen tytäryhteisöjen määrä. Eli vähintään yhden kunnan tytäryhteisöön valittavan tilintarkastajan tulisi ehdotuksen mukaan olla sama kuin emokunnassa, mikä myös lisää tilintarkastajan mahdollisuuksia varmistua konserniin yhdisteltävien tilintarkastustietojen asianmukaisuudesta. Pykälän 4 momentissa korostetaan tilintarkastuksen riippumattomuuden merkitystä. Jotta tilintarkastaja kykenee suorittamaan hänelle säädetyt tehtävät, tulisi valtuuston ja tarkastuslautakunnan osaltaan huolehtia siitä, että edellytykset riippumattomaan sekä laadullisesti ja määrällisesti riittävän laajaan tilintarkastukseen on huomioitu mm. tilintarkastuspalveluja koskevissa tarjouspyynnöissä ja sopimuksissa. Tällä halutaan nostaa kunnan huomiota siihen, että tilintarkastus tulee toteuttaa riittävän laajasti ja laadullisesti hyvin ja että kunta on velvollinen turvaamaan tilintarkastukseen riittävät resurssit. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tietojensaantioikeudesta (125 )
5 (5) Tilintarkastajalla on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada kunnan viranomaisilta ja muilta kuntakonserniin kuuluvilta yhteisöiltä ja säätiöiltä tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita tilintarkastaja pitää tarpeellisina tarkastustehtävän hoitamiseksi. Tilintarkastajan tietojensaantioikeuteen tulisi selkeä tiukennus. Pykälässä säädettäisiin tilintarkastajan tietojensaantioikeudesta, jota laajennettaisiin koskemaan kunnan hallussa olevien asiakirjojen lisäksi myös muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden hallussa oleviin asiakirjoihin, mikäli tilintarkastaja pitää niitä tarpeellisina tarkastustehtävän hoitamiseksi. Eli tilintarkastajien tietojensaantioikeutta ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös konserniin kuuluvia tytäryhteisöjä ja säätiöitä, mikä voi jossain määrin lisätä konserniyhteisöjen hallinnollista työtä tietojenantovelvollisuuteen liittyen. Lisäksi edellä mainitussa 123 :ssä ehdotetaan, että yhdeksi kunnan tytäryhteisön tilintarkastajaksi olisi valittava kunnan tilintarkastusyhteisö, mikä myös lisää tilintarkastajan mahdollisuuksia varmistua konserniin yhdisteltävien tilintarkastustietojen asianmukaisuudesta. Tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeus rajattaisiin nykyiseen tapaan koskemaan kunnan hallussa olevia asiakirjoja eli tarkastuslautakunnalla on oikeus saada kunnan viranomaiselta salassapitosäännösten estämättä tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Kunnan olisi huolehdittava siitä, että toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä esitettävien tietojen perusteet ovat riittävän dokumentoituja myös arvioinnin suorittamiseksi. LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TARKASTUSTOIMI Anitta Vilkko tarkastuspäällikkö