Työn imu, työholismi, työuupuminen fysiologisesti mitatun stressin monet kasvot

Samankaltaiset tiedostot
Työn imua vai ylikuormitusta - stressin ja palautumisen fysiologinen arviointi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Sykevälivaihtelu työterveyshuollon työkaluna

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Työntekijäryhmien analyysit kuormituksen arvionnin apuvälineenä. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Sykevälivaihtelu työterveyshuollon työkaluna

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Fysiologiset mittaukset ikäjohtamisen työkaluna. Harri Lindholm, kliinisen fysiologian erikoislääkäri, Työterveyslaitos

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Mitä rentoutuminen on?

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Stressi, uniterveys & rentoutuminen - perusasiat. Eija Partanen-Kivinen LitM, Savonia-amk

Henkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

University of Tampere University of Jyväskylä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

ALLINTAA PALAU PPALAUTUMISEN KAUTTA KOHTI PAREMPAA STRESSINHALLINTAA. Tiina Hoffman, Liikuntafysiologi, Firstbeat

Energiaraportti Yritys X

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kausivaihtelu ja ihminen (työkuormitus)

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Hyvinvointianalyysi. Case Hyvinvointianalyysi

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä

Harjoittelun suunnittelu

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

HYVINVOINTIANALYYSI RAPORTIN TULKINTA

SUOMALAISTEN HYVINVOINTI TÄNÄÄN HAVAINTOJA FIRSTBEAT TIETOKANNASTA

Rakennusteollisuus Tavoitteena nolla tapaturmaa seminaari Miten henkistä kuormitusta voidaan vähentää?

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Iida Repo. Hyvinvointianalyysi

Hyvinvointianalyysi Case. Hyvinvointianalyysi

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

Liikunta. Terve 1 ja 2

Hyvinvointia työstä Juha Oksa. Työterveyslaitos

Hyvinvointianalyysi Case. Hyvinvointianalyysi

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

FORMARE Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

MITEN MENEE? (OIKEASTI)

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Ideoita liikuntaneuvontaan

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

VALMENTAMINEN LTV

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Aivoterveysmateriaalia

Tietoa eteisvärinästä

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Urheilijan ylirasitustila

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Oma jaksaminen -käytännön vinkkejä työhön ja vapaa-aikaan. Piia Hammaren-Luoso Asiakasvastaava työfysioterapeutti FysioSporttis Oy

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Firstbeat.net Raportit

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Transkriptio:

Työn imu, työholismi, työuupuminen fysiologisesti mitatun stressin monet kasvot Harri Lindholm, LT, erikoislääkäri

K Ahola, 2014 Sofia seminaari

Fysiologiset stressiteoriat Pitkittynyt vireystila: jatkuva pakene tai taistele olotila pitkittynyt: syke, verenpaine, uni, lihasjännitys Sopeutumiskuorman jatkuva kertyminen: elimistön stressitermostaatin uupuminen: aineenvaihdunta, kortisoli Hermoston joustavuuden heikkeneminen: varhaislapsuus, epigenetiikka ja tulehdus Biologisten rytmien sekoaminen: aineenvaihdunta, tulehdus, verenkierto Jokin näistä, muutamat näistä, kaikki yhtäaikaa

Sopeutumiskuorma McEwen 2000

Hyvä ja huono palautuminen Haitalliset terveysvaikutukset Sairauksien puhkeaminen tai paheneminen Fyysisten ja henkisten voimavarojen vahvistuminen Hyvä terveys HYVÄ PALAUTUMINEN Elimistön ylikuormittuminen Haitallinen stressi Vireystilan nousu Fyysisen ja henkisen suorituskyvy n tehostuminen Stressi Työskentely Aktivoituminen HUONO PALAUTUMINEN Elintoimintojen sopeutuminen 2/15/16

Ikä ja palautuminen Palautumisen tarve Ikä

Työn vaativuus, vaikutusmahdollisuudet, elpyminen ja sydänsairaudet Amelsvoort 2003 H Lindholm

Stressi ja sairaudet Krooninen stressi/ ylikuormitus Työperäiset tekijät Suojaavat tekijät: liikunta ravinto hyvä uni sosiaalinen verkosto Perinteiset riskitekijät keskivartalolihavuus alentunut kestävyyskunto rasva- ja sokerihäiriöt Uusia riskin tunnistajia tulehdus tahdosta riippumattoman hermoston toiminta verisuonen sisäkalvon toiminta Sydän- ja verisuonisairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Masennus

Stressiin sopeutuminen Fysiologia Lindholm, Kaikkea stressistä, TTL, 2012 Aivojen energian saanti paranee Syke ja verenpaine nousevat Hengitys kiihtyy Aineenvaihdunta ja ruoansulatus alkavat häiriintyä Kudosten uusiutuminen ja vastustuskyky heikkenevät Aineenvaihdunta hajottavaksi Hormonit sekaisin Verenkierron suojarefleksit sammuvat Vireys paranee Huomiokyky paranee Keskittyminen paranee Mielala ailahtelee Ruokahalu vähenee Syömistapa muuttuu Sukupuolinen halu vähenee Apatia Depressio Eristäytyminen 9 Psykologia

Stressin mittaaminen ja arviointi * Fyysinen ympäristö * Työajat * Psykososiaaliset tekijät * Fysiologiset reaktiot * Tunnereaktiot * Tapaturmat * Ohimenevät oireet * Kuormituksen kohdistuminen elimistön eri osiin * Elimistön aktivoituminen * Kasautuvat oireet * Jatkuva väsymys * Liikuntaelinten rajoitukset * Työuupumus * Työperäiset oireet ja sairaudet Työ Kuormitustekijät Kuormitus Säätelytoimet Työntekijä Yksilölliset ominaisuudet Kuormittuminen Kuormittuneisuus

30-10 % 70-90 % Työntekijä tukee jaksamistaan terveellisillä elintavoilla Työterveyshuolto tukee jaksamista hyvällä hoidolla ja varhaisilla kuntoutustoimilla Työpaikalla työn vaatimukset sopeutetaan toimintakykyyn Työterveyslaitos / Klaus Laine, Harri Lindholm / 19.3.2009

Stressin biomarkkerit Elinjärjestelmä Mitattava muuttuja Toimintahäiriö/sairaus Aivolisäke-lisämunuaisen kuori Kortisoli (veri. sylki, virtsa) Metabolinen oireyhtymä, diabetes, kogniitiviset häiriöt, dperessio Autonominen hermosto Katekoliamiinit Immunologinen järjestelmä Keskushermosto Verenkiertoheijasteet, verenpaine, sydämen syke, sydämen sykevälivaihtelu Adrenaliini, noradrenaliini (veri, virtsa, merkkiainekuvaukset) Amylaasi (sylki) Vasta-aineet, valkosolujen toiminta, tulehduksen välittäjäaineet IL-6, IL-8, TNF-alfa Hermosolujen määrä, yhteydet toisiinsa, välittäjäaineet, kuvantamistutkimukset, kognitiiviset testit NPY: hallitsematon stressi BDNF: resilienssi, aivonotkeus Sydänoireet, verenpaineen kohoamainen, veritulppavaara, metabolinen oireyhtymä, ärtynyt paksusuoli-oireyhtymä ja muut suolistovaivat Infektioalttius, autoimmuunisairaudet aktivoituvat, kudosten toipuminen vammojen jälkeen hidastuu, yhteyksiä monien sairauksien syntyyn on raportoitu Uupumisasteinen stressi Muisti, vireys, mieliala

Stressitilat, joiden tunnistamista fysiologinen mittaaminen tukee kyselyjen ohella Stressitila 1. Rentoutuminen 2. Normaali aktivaatio 3. Vireystilan lasku 4. Ikävystyminen/virikkeettömyys 5. Ylivireys, liiallinen reagoivuus kroonisessa stressissä 6. Kroonisen stressin aiheuttama sopeutumisen huononeminen (burn out) 7. Jatkuva krooninen stressi kuormituskurssi 2015 13

Syljen kortisoliprofiili

Fysiologisiin muutoksiin erityisesti liittyviä haitallisia työn piirteitä 1) epäoikeudenmukainen kohtelu 2) huono koettu työn hallinta 3) huono palkitsevuus 4) työn epävarmuus 5) multitasking 6) pitkät työpäivät Lindholm et al, Occup Med, 2009 2/15/16 H Lindholm

Työn imu

Verenkierto innostuksen spiraalin kuvastajana. Upward spirals of the heart: Autonomic flexibility, as indexed by vagal tone, reciprocally and prospectively predicts positive emotions and social connectedness. Kok et al, 2010 Vagaalisen tonuksen voimistuminen 2 kk aikana korreloi positiivisen ajattelun lisääntymiseen ja sosiaalisen yhteisöllisyyden lisääntymiseen

Neuvottelu

Innostuksen spiraalin kaksi puolta. Kok et al Korkea vagaalinen lähtötason omaavilla oli enemmän myös negatiivisia tunnekokemuksia Innostuksen spiraali: pelkkä vahva positiivisten ajatusten korostaminen ja negatiivisten eliminoiminen johtaa huonoon lopputulokseen (mania) Vagaalisen tonuksen vahvistuminen saattaa olla indikaattori tunne-elämän joustavuuden lisääntymiseen, jolla voi olla merkitystä: 1) tiimityön paranemiseen 2) sydän- ja verisuonirasituksen vähenemiseen ja sairastavuusriskiin

Työholismi

Työholismi ja palautuminen

VIREYSTILA KORKEA TESTOSTERONI KORKEIN 10 09 MELATONIININ ERITYS HEIKKENEE NOPEIN VERENPAINEEN NOUSU 07-08 06-07 04 KEHON LÄMPÖTILA MATALIN 02 SYVIN UNI 12 24 KOORDINAATIO PARAS 14-15 REAKTIONOPEUS PARAS 15-16 17 KESTÄVYYSUORITUSKUNTO JA LIHASVOIMA PARAS 18-19 VERENPAINE JA KEHON LÄMPÖTILA KORKEIMMAT 21 MELATONIINIERITYS KIIHTYY 22 SUOLISTON LIIKKEET VAIMENEVAT

Alkoholi stressilääkkeenä Lindholm, Korhonen, Helander et al, 2014, preliminary results Alcohol and physiological recovery during sleep Physiological recovery during sleep during different weekdays 30 000 HRV vuorokautta

Toimisto, työ, pakkotahtisuus, määräajat, RR lääkitys käytössä (sartaani)

Uupuminen Mukaeltu: Ekstedt ja Fagerberg 2005 Ajatukset ja tunteet Kuormittava työ ja/tai muu elämä Tingitään unesta Mikroheräämiset Veto loppuu Jännittyneisyys Riittämätön palautuminen Hiipuminen Väsymys Levottomuus Riittämätön palautuminen Voimavarojen kuluminen Rasittuneisuus Katkonainen uni Univaikeudet Eristäytyminen Vieraantuneisuus Riittämätön palautuminen Toimintakyky romahtaa Sairauden tunto Burn out Depressio Unettomuus Uupumus Dementiariski Aivohalvausriski

Hermoston huono palautuminen Kun aivokuori väsyy (masennus, kova stressi) muun elimistön hälytyshermot pääsevät aktivoitumaan. Normaaliärsykkeisiin aletaan reagoida kuin ne olisivat haitallisia, ylivireystila Autonomisen hermoston tehon laskiessa: normaali reaktionopeus reflekseissä, hitaampi reagointi jos toimintaan tarvitaan tiedon esikäsittelyä, työmuisti heikkenee Alkoholi stressilääkkeenä: HRV ja HPA perustaso kiihtynyt, reaktiivisuus vähentynyt Palautuminen: jääkö poikkeava säätö päälle?

Syljen kortisoli ja uupuminen 1) Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen: voimistunut aamuvaste, matala iltataso 2) Henkinen uupuminen: matala aamutaso, matala aamuvaste 3) Masennus: matala aamutaso, vähäinen aamu-iltatasojen ero 1) ja 2): Marchand et al, 2014. Burn out subtypes and cortisol profiles: what`s burning most. Psychoneuroendocrinology. 3): Grynderup et al, 2013. A two year follow up study of salivary cortisol concentration and depressio. Psychoneuroendocrinology.

Mitä tehdä?

Liikunta palautumisen auttajana fyysistä työtä tekevällä Mitä korkeampi sininen viiva, sitä korkeammalla energiankulutus Mitä korkeammalla musta viiva sitä rentoutuneempi elimistö

Kuntoharjoittelun vaikutus koetun uupumuksen eri ulottuvuuksiin ja aivojen toiminnanohjaukseen, muutos lähtötasoon verrattuna %, Beck ym. J Psych Res, 2013 Harjoittelu : 3 kk, sykemittarilla kontrolloitu, ei anaerobisen tason ylitystä 0 Fyysinen uupumus Kognitiivinen väsymys Tunneuupuminen Masentuneisuus Virheet aivojen toiminnanohjaustestissä -10-20 -30-40 -50-60 Muutos %

Liikunnan vaikutus stressihermostoon keski-ikäisillä miehillä 45 min kuntoliikuntaa vastaa yhtä annosta SSRI estäjää Liikunta ja serotoniini 15 MET tuntia= esim. 4 tunnin kestoista kävelylenkkiä nopeudella 4 km/h tai 4 puolen tunnin kestoista hölkkää nopeudella 7,5 km/h Oma kommentti: Ylipaino heikentää stressihermoston rentoutumis- ja palautumiskykyä, liikunta elvyttää sitä ylipainoisillakin Rennie Am J Epidemiol 2003 MBO naiset: autonominen hermosto ja sokerinpoltto

Fyysinen aktiivisuus ja stressihormonit Työn vaatimukset ja vaikutusmahdolli suudet työhön (demandcontrol) Hallinnan tunne paranee Koettu vaatimustaso laskee Koettu stressi Koettu stressi vähenee Koettu kyky hallita stressiä Kortisolihormoni Lepotaso kohoaa, reagointi huononee Voimavarat vahvistuvat Kortisolireagointi normaalistuu L i i k u n t a Toimistotyötä tekevien pitäisi harrastaa liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa yli puoli tuntia kerrallaan ja teholtaan 60-80 % maksimitasosta, jotta Kortisolihormoniin olisi vaikutuksia, Hansen 2010 oma kommentti : uupuneet ohje erilainen

Hiljainen tulehdus ja hermoston muovautuvuuden heikkeneminen terveysriskinä Liikunta suojaa tulehdukselta ja parantaa hermokudoksen sopeutumista Tulehdustekijät, hermoston sopeutumistekijät ja krooniset sairaudet Tulehdusta ylläpitävien Välittäjäaineiden koholla olo Hermoston muovautuvuutta edistävien välittäjäaineiden lasku Rinta- ja paksunsuolensyöpä Kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen Tuledusta hillitsevät välittäjäaineet Tuledusta ylläpitävät välittäjäaineet Fyysinen inaktiivisuus Liikunta Hemostollista sopeutumista edistävät välittäjäaineet Ylipaino, erityisesti jojoilu Ylipaino, 2- tyypin diabetes, masennus, dementia, sydän- ja verisuonisairaudet

Mindfulness ja liikunta

Muusikot HRV kontrolloitu harjoittelu Thurber et al. 2010, Biofeedback 20 musiikinopiskelijaa Hengitysharjoitukset, mielikuvaharjoitukset, flow- tilan löytäminen ja ylläpitäminen (HRV seuranta) Esiintymisjännitys laski 71 %, suoriutuminen parani 62 % Koettiin tehokkaaksi vaihtoehdoksi lääkkeille

Stressitreeni työpäivän aikana Työpäivän aikana Kaksi kertaa sellaista lihasvoimanharjoittelua, joka aiheuttaa hengästymistä Kaksi kertaa 15 min kestoinen jooga tai rentoutustyyppinen harjoitus Liiku, kun voit: työskentely seisoen välillä, portaat kävellen Vapaa-aikana: vähinään kolme kertaa viikossa aerobinen liikunta 45 min Mindfulness

30-10 % 70-90 % Työntekijä tukee jaksamistaan terveellisillä elintavoilla Työterveyshuolto tukee jaksamista hyvällä hoidolla ja varhaisilla kuntoutustoimilla Työpaikalla työn vaatimukset sopeutetaan toimintakykyyn Työterveyslaitos / Klaus Laine, Harri Lindholm / 19.3.2009

Työ, liikunta ja palautuminen- esimerkki tietotyöläinen