PROJEKTISUUNNITELMA Päivitetty 26.9.2007 SISÄLTÖ: 1. Yhteenveto...2 2. Hankkeen tausta ja tarve...3 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat...4 4. Tavoitteet ja arviointi...5 5. Tulokset...7 6. Projektin toteutusstrategia...8 7. Työsuunnitelma...9 8. Resurssit...11 9. Talousarvio...12 10. Sidosryhmät ja yhteistyötahot...12 11. Seuranta...13 12. Hankkeen hallinnoijan kuvaus...14 KISÄLLISTÄ OSAAJAKSI Suomen Nuorisoseurojen Liitto www.nuorisoseurat.fi/kisalli etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Antti Kalliomaa Vernissakatu 8 A, 01300 VANTAA 040-5477 157 (09) 5840 6216 ITÄ-SUOMI: Projektityöntekijä Tarja Ärväs Puijonsarventie 36, 70260 KUOPIO 050-3107 267 LÄNSI-SUOMI: Projektityöntekijä Hanna Lyytikäinen Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 TAMPERE 050-3107 266
1. Yhteenveto Projektin päämääränä on vahvistaa nuorten sosiaalista osaamista ja aktiivista kansalaisuutta nuorten vapaa-aikaan sijoittuvien ryhmätoimintojen avulla ja tutkia kansalaisjärjestön tarjoamia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden vahvistamisessa. Kokeneet, aikuiset järjestötoimijat tukevat nuorten omaehtoista toimintaa, perehdyttävät nuoria kansalais- ja järjestötaitoihin, projektitoimintaan sekä vaikuttamistoimintaan omaa itseään ja omaa elinympäristöä koskevissa asioissa. Projektissa siirretään myös ns. hiljaista tietoa eri sukupolvien välisessä vuorovaikutuksessa ja lisätään nuorisoseuroissa toimivien vapaaehtoisten aikuisten osaamista nuorten omaehtoisen toiminnan tukijoina. Heikompiosaisten ja moniongelmaisten nuorten tueksi kootaan pilottipaikkakunnille ammattiauttajien verkosto, joka tukee paikallisissa seuroissa toimivia nuorten ohjaajia sekä nuoria. Kisällistä osaajaksi -projektissa toteutettavien ryhmätoimintojen avulla vahvistetaan sosiaalisesti nuoria, joilla on vaikeuksia oman elämänhallinnan kanssa, vaikeuksia löytää kehittäviä harrastuksia vapaa-ajalleen ja vaikeuksia kiinnittyä omaan lähiyhteisöönsä. Koulutuksen avulla vahvistetaan paikallisissa nuorisoseuroissa toimivien aikuisten osaamista nuorten osallisuuden tukemiseen. Yhtenä projektin päämääränä on innostaa nuoria löytämään kansalaisjärjestöt toiminnan areenoina ja ottamaan myös vastuuta järjestöjen toiminnan kehittämisestä eikä pelkästään olemaan osallistujina. 2
2. Hankkeen tausta ja tarve Kansainvälisissä tutkimuksissa suomalaisten nuorten tiedollinen taso on huippuluokkaa, mutta nuorten osallisuus omaan lähiyhteisöönsä sekä sen kehittämiseen on todella alhainen. Ongelma on nähtävissä kaikkien nuorten, myös tiedollisesti hyvin pärjäävien nuorten osalla. Sosiaalisilta ja tiedollisilta taidoiltaan heikompien nuorten osalta heikko side omaan lähiyhteisöön aiheuttaa usein ongelmien kumuloitumisen. Kouluterveystutkimusten mukaan 90-luvun lama ja sitä seurannut yksilöllistä pärjäämistä korostanut ilmapiiri on lisännyt nuorten huonovointisuutta ja sisäistä eriarvoistumista (Nuorisotutkimusseuran vuosikirja 2001). Vaikka nuorten suuri enemmistö voi hyvin, ongelmia kasaantuu noin kolmannekselle ja erityisen vaikeita noin kymmenennekselle. Nuorten päihteiden käyttö on edelleen nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille merkittävä riski. Myös maahanmuuttajaväestön kasv anut osuus on lisähaaste nuorten yhteiskuntaan integroimiselle. Nuorten sosiaalisten ongelmien ja epäterveellisten elämäntapojen tehokkainta ennaltaehkäisyä ja korjaamista on vaihtoehtoisen, nuorta motivoivan toiminnan tarjoaminen. Kansalaisjärjestöt ovat monipuolisten vapaaajanharrastusten tarjoajana ja mahdollistajana tässä avainasemassa. Kisällistä osaajaksi projektissa vahvistetaan nuorten omaa elämänhallintaa, sidettä omaan lähiyhteisöön sekä lisätään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa. Projekti luo uusia toimintamalleja, joilla juuri harrastusja kansalaisjärjestöt voivat tukea sosiaalista vahvistamista tarvitsevia, heikossa elämäntilanteessa olevia nuoria. Filosofian tohtori Anu Gretschel on tutkinut väitöstutkimuksessaan nuorten osallisuutta ja sen toteutumista erilaisissa nuorten kasvuoloissa. Gretschelin mukaan nuorten osallisuudessa on kyse ensisijaisesti siitä, että tietyt toiminnot ympäristössä altistetaan nuorten vaikuttamiselle niin, että nuoret kokevat olevansa ja ovat toiminnan toimijoita (subjekteja) ja kokevat myös olevansa pätevässä roolissa ja omistavansa prosessin kaikissa vaiheissa. 3
Kisällistä osaajaksi -projektissa haetaan malleja, joilla nostetaan mahdollisimman moni nuori sivustaseuraajan tai asiakkaan roolista kansalaistoimijan rooliin. Gretschelin mukaan osallisuus pitää osata kytkeä arkeen. Hän jakaa osallisuuden prosessit kahteen tasoon. Ensimmäisen tason prosesseja ovat esimerkiksi yhdessä tuotetut teatteriproduktiot, pihanparannusprojektit jne. Toisen tason prosessit ovat astetta vaativampia. Niissä puututaan johonkin toiminnan ytimessä olevaan asiaan ja opitaan yhdessä. Tässä oppimisprosessissa arvioidaan ja muotoillaan uudelleen niitä toiminnan arvoja ja perusoletuksia, joiden varassa toimitaan. Nuorisoseurojen tarjoama yhteisöllinen eri-ikäisten toiminta tarjoaa hyviä mahdollisuuksia sekä ensimmäisen asteen että toisen asteen osallisuuden prosesseihin. Oleellista on perehdyttää nuorten kanssa toimivat vapaaehtoiset aikuiset menetelmiin, joilla osallisuutta kannustetaan. Erityistä ammatillista apua tarvitsevien nuorten tueksi kootaan riittävä asiantuntijaverkosto projektipaikkakunnille. 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat 13-25-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat sosiaalista vahvistamista. Nuoret haetaan hankkeeseen yhteistyössä kunnan, seurakunnan sekä eri järjestöjen kanssa. Nuoret kootaan 6-12 hengen ryhmiin, joissa on mukana moniongelmaisia ja ammattiapua tarvitsevia nuoria sekä sosiaalisilta taidoiltaan paremmin pärjääviä nuoria. Vertaistuen mahdollistamiseksi kaikki nuoret eivät voi olla moniongelmaisia ja useiden ammattiauttajien tukea vaativia nuoria. Tämä siksikin, että nuorisoryhmän lähiohjaajana on koulutettu vapaaehtoinen eikä ammattilainen. Ammattilaiset antavat nuorille joko henkilökohtaista tukea tai ryhmäkohtaista tukea, mutta nuorisoryhmän rinnalla kulkevat aikuiset ovat vapaaehtoisia ohjaajia, valmentajia ja tukihenkilöitä. Projektin toisena kohderyhmänä ovat nuorisoseuroissa toimivat aikuiset, jotka saavat koulutusta ja neuvontaa nuorten toiminnan tukemiseen. 4
Nuorisoseuroissa on pitkät perinteet eri-ikäisten yhteistoiminnasta, joten nuorten kanssa yhteistoimintaan halukkaita ja kykeneviä kypsiä aikuisia löytynee helposti. Nuorisoseurantalojen ylläpito, teatteri- ym. kulttuuriproduktiot, kulttuuritilaisuudet ja harrastusryhmät ovat perinteisesti koonneet eri-ikäisiä toimijoita yhteen. Eri sukupolvien vuorovaikutuksessa lapset ja nuoret kasvavat luonnollisella tavalla vastuuseen itsestään ja yhteisöstään. Tätä nuorisoseuroissa olevaa hiljaista tietoa ja sosiaalista pääomaa hyödynnetään tässä hankkeessa. Kolmantena kohderyhmänä on ammattiauttajien verkosto: mm. koulukuraattorit, opinto-ohjaajat, kuntien ja seurakuntien nuorisotoimi, kulttuuritoimi, päihdetyö, mielenterveystyö ja koko terveydenhuollon henkilöstö, työvoimahallinto, poliisi jne. Ammattilaiset saavat työhönsä projektin ryhmätoiminnoista yhden työkalun nuorten auttamiseksi. Ammattiauttajien verkosto on tässä projektissa sekä toimija että edunsaaja. Projektissa toivotaan syntyvän toimintamalleja, joissa voidaan parhaalla tavalla yhdistää ammattiauttajien ja vapaaehtoistoimijoiden työpanos ja löytää näin uudenlaisia tapoja tuottaa hyvinvoinnin palveluja julkishallinnon ja kansalaissektorin yhteistyönä. 4. Tavoitteet ja arviointi Projektilla tavoitellaan kahdenlaisia vaikutuksia: 1) pilottiryhmien toiminnasta syntyviä sosiaalisia vaikutuksia sekä 2) projektin kuluessa kehitettävien toimintamallien ja uusien käytänteiden synnyttämiä toiminnallisia vaikutuksia. Sosiaalisia vaikutuksia ovat muun muassa kohderyhmänuorten: - arjen- ja elämänhallinnan parantuminen, - lisääntynyt osallisuus sekä - kiinnittyminen omaan lähiyhteisöön. Nämä vaikutukset näkyvät paikallisesti nuorten häiriökäyttäytymisen vähentymisenä sekä syrjään vetäytyvien nuorten aktivoitumisena. Nämä 5
vaikutukset syntyvät ja näkyvät jo projektin ollessa käynnissä ja niitä arvioidaan projektin edetessä yhdessä ammattilaisverkoston ja projektityöntekijöiden kanssa. Projektin toiminnalliset vaikutukset kohdistuvat kansalaisjärjestökenttään ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten toimintakenttään. Toiminnalliset vaikutukset kiteytyvät projektin aikana uusiksi toimintamenetelmiksi, -malleiksi ja -käytännöiksi. Nämä vaikutukset näkyvät muun muassa: - järjestötoimijoiden ja ammattilaisten lisääntyvänä yhteistyönä, - vapaaehtoisen kansalaistoiminnan yhdistämisenä osaksi nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden tukiverkostoja - nuorten kasvun ja osallisuuden tukemiseen liittyvän osaamisen lisääntymisenä kansalaistoimintakentässä. Projektin vaikutuksia ja tuloksia arvioidaan ohjattuna itsearviointina. Arviointi toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa. Opintokeskuksen koulutussuunnittelijat vetävät toimintaprosessien arvioinnin, ja projektin henkilöstö ohjaa seura- ja kohderyhmätasolla tehtävää arviointia. Itsearvioinnissa käydään läpi toiminnan eri tasot tarkoituksena tunnistaa toimintaprosessien vahvuudet ja toisaalta myös parantamista kaipaavat alueet. Prosesseja arvioidaan 1) pilottiseurojen / seuratoimijoiden näkökulmasta, 2) ammattilaisverkostojen ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta sekä 3) kohderyhmänuorten näkökulmasta. Arvioinnilla varmistetaan, että hankkeen tuloksena syntyvät toimintamallit ovat riittävän laadukkaita ja yleistettävissä. Arvioinnissa ei katsota yksinomaan tavoitteiden saavuttamista, vaan pyritään havainnoimaan sitä miksi, miten ja mitä tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään. Lisäksi yksittäisiä koulutustilaisuuksia, tapahtumia yms. tilaisuuksia arvioidaan myös osallistujapalautteella. 6
5. Tulokset Projektin tuloksena syntyy 1. Toimintamalleja, joilla tuetaan heikon elämänhallinnan omaavien nuorten osallisuutta omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä sekä kannustetaan vaikuttamaan heitä itseään koskevissa asioissa. 2. Nuorten osallisuutta tukevia koulutusohjelmia nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille. 3. Toimintamalleja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten verkostoitumisesta sekä ammattilaisuuden ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan yhdistämisestä nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden tueksi. 4. Malleja kansalaisjärjestön tarjoamista mahdollisuuksista nuorten osallisuuden vahvistamisessa Projektin päätyttyä julkaistaan projektiraportti, johon on koottu projektissa syntyneet hyvät käytännöt. Loppuraporttiin saadaan kuvauksia mm: 1) Miten hyödynnetään kokeneiden, aikuisten järjestötoimijoiden yhteisöllistä kokemusta ja hiljaista tietoa heikon elämänhallinnan omaavien nuorten tueksi 2) Kuvauksia ensimmäisen asteen osallisuusprojekteista 3) Kuvauksia toisen asteen osallisuusprojekteista, joissa keskiössä on kansalaisjärjestön tarjoamat mahdollisuudet nuorten osallisuuden kasvattamisessa 4) Vapaaehtoistoimijoiden ja ammattilaisten yhteistyö nuorten elämänhallinnan lisäämiseksi, uudenlaiset tavat tuottaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluja 5) Henkilökohtaisia tarinoita 6) Vaikuttamistoiminnan kokemuksia nuoria koskevissa kunnallisissa asioissa 7
Projektin aikana Suomen Nuorisoseurojen Liitto luo kotisivuilleen osion, josta löytyvät hankkeen aikana toteutetut hyvät käytännöt. Sivuja päivitetään jatkuvasti uusilla kuvauksilla onnistuneista nuorten osallisuusprojekteista ja toiminnoista. Kotisivun toivotaan kannustavan nuorisoseuroja sekä muita paikallisia yhdistyksiä toimintaan nuorten osallisuuden kasvattamiseksi kansalaisjärjestöjen tarjoamien mahdollisuuksien avulla. 6. Projektin toteutusstrategia Projekti toteutetaan kahdella pilottialueella: Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella, sekä Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton ja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella. Pilottialueilla on haettu kokeiluun nuorisoseuroja, joilla on tarjolla monipuolista toimintaa ja sitoutuneisuutta nuorten oman projektitoiminnan kehittämiseen. Seuroihin perustetaan yhteensä 8 pilottiryhmää (6-12 henk.), jotka toteuttavat oman paikallisen projektinsa seuroista rekrytoitujen vapaaehtoisohjaajien tuella. Pilottiryhmien toiminta perustuu osallisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen. Nuoret itse suunnittelevat ja toteuttavat oman toimintansa aikuisten tuella. Nuorten oma projekti voi olla esimerkiksi: nuorisoseurantalon tai piha-alueen kunnostaminen nuorten harrastustarpeita vastaavaksi, nuorisotapahtuman järjestäminen, musiikki- tai teatteriproduktio, kotiaputoiminnan/talkootoiminnan organisoiminen vanhusten tueksi tai yhteistyöhankkeet koulujen kanssa. Nuorisoryhmä voi ottaa projektikseen myös tietyn osion nuorisoseuran toiminnasta, esimerkiksi nettisivujen päivittämisen tai kesäteatterin kahvion pitämisen. Nuorisoseurat tarjoavat useita mahdollisuuksia myös syvällisempään kansalaistoimintaan ja järjestötoimintaan sitoutumiseen (vrt. edellä toisen asteen osallisuus). Ryhmien toiminta dokumentoidaan ja pilottitoiminnan pohjalta luodaan toimintamalli, jolla tuetaan heikon elämänhallinnan omaavien nuorten 8
osallisuutta omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä sekä kannustetaan vaikuttamaan heitä itseään koskevissa asioissa. Projektityöntekijät kokoavat kullekin paikkakunnalle ammattilaisverkoston, jonka avulla erityistä tukea tarvitsevat nuoret rekrytoidaan mukaan toimintaan. Ammattilaisverkoston tehtävänä on lisäksi toimia vapaaehtoisten ohjaajien tukena sekä arvioida toiminnan vaikuttavuutta kohderyhmänuorten näkökulmasta. Verkoston kanssa kehitetään toimintamallista myös heidän työtään tukeva työväline. Projektiin osallistuvat vapaaehtoiset koulutetaan toimimaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa ja käyttämään toiminnassa osallisuutta tukevia menetelmiä. Projektin aikana toteutettavat koulutukset dokumentoidaan osaksi kehitettäviä toimintamalleja. 7. Työsuunnitelma Alustavaa työsuunnitelmaa täsmennetään ja päivitetään kolmen kuukauden jaksoissa toiminnan arvioinnin ja suunnittelun yhteydessä. 2007 Huhtikuu kesäkuu: - projektipäällikkö aloitti työn 1.4. - projektityöntekijöiden rekrytointi - pilottiseurojen valintaprosessi käynnistettiin - taustaselvitysten ja alustavien koulutussuunnitelmien laatiminen - seurannan ja dokumentoinnin suunnittelu 9
Heinäkuu syyskuu: - pilottiseurat vahvistivat osallistumisensa hankkeeseen - projektityöntekijät aloittivat työn 1.8. - starttikoulutusten suunnittelu - ammattilaisverkostojen kokoaminen ja ensimmäiset tapaamiset - seurakohtaisten toimintasuunnitelmien laatiminen - vapaaehtoisohjaajien rekrytointi Lokakuu joulukuu: - starttikurssit: Länsi-Suomi 6.-7.10. ja Itä-Suomi 27.-28.10. - nuorisoryhmien kokoaminen - pilottiryhmien toiminnan käynnistäminen - ammattilaisverkoston toiminnan käynnistäminen - jatkokoulutuksen suunnittelu 2008 Tammi-maaliskuu: - pilottiryhmien omat projektit käynnistyvät - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi - vapaaehtoistoimijoiden jatkokoulutus - ammattilaisverkostojen tapaamiset ja työseminaarit Huhtikuu kesäkuu: - pilottiryhmien ensimmäinen toimintakausi päättyy - ensimmäisen toimintakauden kokemuksien analysoiminen - syksyn suunnitelmien täsmentäminen kokemusten ja analyysin pohjalta - pilottiryhmien mahdollinen kesätoiminta (leirit, tapaamiset jne.) - vapaaehtoisten toimijoiden starttikoulutus uusille ohjaajille (vaihtoehtoisesti elo-syyskuussa) 10
Heinäkuu syyskuu: - kesälomat (heinäkuu) - pilottiryhmien toiminta jatkuu kesätauon jälkeen elokuussa - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi - mahdollisten uusien ryhmien rekrytoiminen - (vapaaehtoisten toimijoiden starttikoulutus uusille) - ammattilaisryhmien tapaamiset Lokakuu joulukuu: - uusien nuorisoryhmien toiminta käynnistyy - nuorisoryhmien omat projektit - vapaaehtoistoimijoiden jatkokoulutus - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi Työsuunnitelma vuodelle 2009 laaditaan syksyllä 2008 toteutuneen toiminnan ja analyysien pohjalta. 8. Resurssit Projektiin on palkattu projektipäällikkö ja kaksi projektityöntekijää. Projektipäälliköllä on kokonaisvastuu hankkeen toteuttamisesta. Pilottialueilla työskentelevien projektityöntekijöiden tehtävänä on koordinoida projektia alueellaan valtakunnallisen suunnitelman mukaan. Muita resursseja ovat projektiin sitoutuneiden nuorisoseurojen vapaaehtoistoimijoiden hankkeelle antama osaaminen ja työpanos. Mukana olevilla seuroilla on myös omia toimitiloja, jotka ovat hankkeen käytössä. Lisäksi projektin resursseina hyödynnetään pilottialueina mukana olevien piirijärjestöjen osaamista ja toimitiloja. 11
9. Talousarvio Kulut 2008 Projektipäällikön palkka 12 kk sivukuluineen 42 000,00 Projektityöntekijöiden palkka 2 x 12 kk x sivukuluineen 70 000,00 Tilakustannukset alueiden projektityöntekiiöille 5 000,00 Matka- ja toimistokulut 18 000,00 Toimintakulut 31 000,00 Taloushallinto ja projektipäällikön toimitilat 8 000,00 Yhteensä 174 000,00 Tuotot 2008 RAY 110 000,00 Pilottialueiden omarahoitus (tilat) 5 000,00 Omarahoitus (taloushallinto, toimitilat) 8 000,00 Hankkeen nuorisoseurat / kunnat 6 000,00 Muu projektirahoitus 45 000,00 Yhteensä 174 000,00 Vuoden 2009 talousarvio on suurusluokaltaan samaa tasoa kuin vuoden 2008 arvio. Syksyllä 2009 toiminnan painopiste on tulosten ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja toimintamallien kokoamisessa, mikä vaikuttaa jonkin verran myös talousarvion painotuksiin. Talousarvio laaditaan työsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Vuodelle 2009 RAY:n rahoitusosuus on 90 000,00 10. Sidosryhmät ja yhteistyötahot Suomen Nuorisoseurojen Liitto vastaa hankkeen hallinnoinnista. Keskeisimmät sidosryhmät ovat pilottialueiden piirijärjestöt ja paikalliset nuorisoseurat, jotka ovat mukana käytännön kokeilujen toteutuksessa. Piirijärjestöt tukevat hankkeita antaen henkilöstönsä ammatillista osaamista paikallisten hankkeiden suunnitteluun ja paikallisten nuorisoseurojen toimijat ovat hankkeessa mukana vapaaehtoisvoimin. Kokeiluun sitoutuvilla 12
paikkakunnilla ensiarvoisen tärkeät sidosryhmät on nuorten ammattiauttajien verkosto. Yhteistyötä hankkeessa toteutettavien koulutusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä aineistotuotannossa tehdään nuorisoseurojen varhaisnuorisojärjestö Kalevan Nuorten Liiton kanssa sekä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa. Pilottimaakunnissa hyödynnetään myös läänien nuoriso-osastojen asiantuntijuutta sekä taloudellista tukea. 11. Seuranta Projektin toteutusta seuraavat ja arvioivat projektin palkattu henkilöstö, valtakunnallinen ohjausryhmä, pilottialueiden ohjausryhmät (Itä-Suomi ja Länsi-Suomi) sekä projektin aikana luotavat ammattilaisverkostot ja toimintaan osallistuvat seuratoimijat. Valtakunnallisen ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata projektin toteutumista laaja-alaisesti niin toiminnallisten kokonaisuuksien kuin hallinnonkin näkökulmista. Pilottialueiden ohjausryhmät keskittyvät toiminnallisten prosessien arviointiin ja ammattilaisten verkostot vastaavasti seuraavat ja arvioivat paikallisia sosiaalisia vaikutuksia. Projektin henkilöstö on säännöllisesti yhteydessä seuratoimijoihin, ammattilaisverkostoon ja yhteistyökumppaneihin ja arvioi yhdessä heidän kanssaan pilottiryhmien toimintaa. Yksittäisten seuratoimijoiden ja ammattilaisten kokemukset toteutetun toiminnan mielekkyydestä ja toimivuudesta ovat avainasemassa, kun luodaan uusia toimintamalleja ja käytänteitä. Myös pilottiryhmiin osallistuvat nuoret arvioivat ryhmissä toteutettavaa toimintaa omalta näkökannaltaan. 13
12. Hankkeen hallinnoijan kuvaus Suomen Nuorisoseurojen Liitto (SNL) on 125-vuotias kansalaisjärjestö, johon kuuluu yli 80 000 henkilöjäsentä, lähes 900 paikallista nuorisoseuraa, 17 piirijärjestöä ja valtakunnallinen keskusliitto. Henkilöjäsenistä puolet on alle 29-vuotiaita nuoria ja neljäsosa alle 16-vuotiaita lapsia. Nuorisoseurojen lasten toimintaa tukee varhaisnuorisojärjestö Kalevan Nuorten Liitto ja sen 15 piirijärjestöä. Nuorisoseurojen Liitto tekee tiivistä yhteistyötä sisältöjen kehittämiseksi Kalevan Nuorten Liiton kanssa sekä perustamansa sivistysliiton, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa. Sivistysliitto ja erityisesti sen ylläpitämä opintokeskus on tärkeä yhteistyökumppani koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. SNL on puoluepoliittisesti sitoutumaton kulttuurista nuorisotyötä tekevä perhejärjestö. Viikoittain nuorisoseurojen harrastustoimintaan osallistuu 24 000 lasta, nuorta ja aikuista. Erilaisia kulttuuritapahtumia seurat järjestävät vuosittain yli 11 000 ja niihin osallistuu yli miljoona kävijää. Talkootunteja nuorisoseuroissa tehdään 220 henkilötyövuoden verran. Kuuden sadan nuorisoseurantalon verkosto tukee harrastustoimintaa ja monimuotoista asukastoimintaa tarjoten tilat toiminnalle ja luoden yhteisöllisyyttä alueelleen. Seurat ovat mukana paikallisessa kehittämistoiminnassa yhteistyössä kyläseurojen ja muiden järjestöjen kanssa. Nuorisoseuroilla on paljon myös kansainvälisiä kontakteja, vierailuja ulkomaille tehdään vuosittain lähes kaksi sataa ja vastavuoroisesti nuorisoseurat ottavat vastaan ulkomaisia esiintymisryhmiä ja nuoris oryhmiä. Nuorisoseuroissa harrastustoiminta nähdään välineenä kasvuun yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Eri- ikäisten yhteistoiminnassa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa yhteisvastuuseen, oppia sosiaalisia taitoja ja kehittyä myös erityistaidoissa harrastusten kautta. Toiminnan lähtökohtina ovat suvaitsevaisuus, välittäminen ja kannustaminen. KISÄLLISTÄ OSAAJAKSI Suomen Nuorisoseurojen Liitto www.nuorisoseurat.fi/kisalli etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Antti Kalliomaa Vernissakatu 8 A, 01300 VANTAA 040-5477 157 (09) 5840 6216 ITÄ-SUOMI: Projektityöntekijä Tarja Ärväs Puijonsarventie 36, 70260 KUOPIO 050-3107 267 LÄNSI-SUOMI: Projektityöntekijä Hanna Lyytikäinen Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 TAMPERE 050-3107 266 14