RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala
Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille Vuotta 2013 koskevien liikkuvuuslukujen keräämisen yhteydessä ammatillisilta oppilaitoksilta ja aikuiskoulutuskeskuksilta sekä oppisopimustoimistoilta kysyttiin nyt toista kertaa millaisilla resursseilla oppilaitoksissa organisoidaan kansainvälistä toimintaa. Ensimmäinen kysely resursseista toteutettiin vuonna 2011. Tähän tuoreimpaan kansainvälisen toiminnan resursseja kartoittavaan kyselyyn vastasi 41 prosenttia (110 kpl) tilastointiin osallistuneista organisaatioista. Vuoden 2011 kyselyssä vastaava luku oli 45 prosenttia (125 kpl) organisaatioista. Kysely on barometri-tyyppinen, eli sen kysymykset ovat melko yleisiä ja helposti toistettavissa. Näin ollen tuloksia on useassa kohdin verrattu vuoden 2011 tuloksiin. Uutta tässä uusimmassa kyselyssä on kotikansainvälisyyttä käsittelevä osio. Entistä enemmän henkilöstöä on mukana kansainvälisessä toiminnassa Kyselyyn vastanneista neljännes eli 27 oppilaitosta ilmoitti, että oppilaitoksella on käytettävissään kokopäiväinen kv-päällikkö tai -koordinaattori. Tilanne ei ole siten muuttunut vuodesta 2011. Puolipäiväinen kv-päällikkö tai -koordinaattori on 26 oppilaitoksella eli noin neljänneksellä, mikä taas on suhteellisesti yli kolmasosan enemmän kuin edellisellä kyselykerralla. Kansainvälisiä asioita organisoiva tiimi löytyy 54 oppilaitoksesta kuten edelliselläkin kyselykerralla, suhteellisesti tarkasteltuna osuus on kuitenkin kasvanut noin puoleen kyselyyn vastanneista oppilaitoksista. Myös muita henkilöstöresursseja kv-työhön oppilaitoksilla on suhteellisesti enemmän nyt kuin vuonna 2011. Kuva 1. Oppilaitosten resurssit 2013 ja 2011 (%) Lisäksi oppilaitoksilta tiedusteltiin, kuinka hyvin opettajat ja muu henkilöstö osallistuu kansainväliseen toimintaan. Vastanneista 48 prosenttia arvioi saavansa hyvin tai erittäin hyvin oppilaitoksensa henkilöstöä mukaan kvtoimintaan. Tyydyttävästi kv-toimintaan osallistutaan 43 prosentissa vastanneista organisaatioista. Osallistuminen kv-toimintaan näyttäisi siten olevan aktiivisempaa kuin edellisellä kyselykerralla. 1
Kuva 2. Opettajien ja muun henkilöstön osallistuminen kv-toimintaan 2013 ja 2011 (%) Kansainväliseen toimintaan on kohdistettu tyydyttävästi resursseja Koulutuksen järjestäjän ja/tai oppilaitoksen kv-toiminnan henkilöstöresurssit ovat yli kolmasosan mielestä hyvin tai erittäin hyvin suhteessa strategiassa ja toimintasuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Suhteellisesti tilanteen hyväksi kokevien osuus on noussut kuudenneksella vuoden 2011 tasosta. Vajaa puolet vastanneista oppilaitoksista kokee, että henkilöstöresurssit vastaavat strategian tavoitteisiin tyydyttävästi. Kuitenkin 18 prosenttia pitää henkilöstöresurssien ja toiminnan tavoitteiden vastaavuutta huonona. Vaikka entistä useampi pitää henkilöstöresurssien vastaavuutta strategian tavoitteisiin hyvänä, niin suhteellisesti tarkasteltuna tilanteen tyydyttäväksi kokeneiden osuus on laskenut ja huonoksi kokevien osuus taas noussut edelliseltä kyselykerralta. Samoin yli kolmasosa resurssikyselyyn vastanneista arvioi, että koulutuksen järjestäjän ja/tai oppilaitoksen kvtoiminnan budjettiresurssit ovat hyvin tai erittäin hyvin suhteessa strategian tavoitteisiin. Tilanteen tyydyttäväksi puolestaan arvio noin puolet vastanneista oppilaitoksista, ja budjettiresurssit huonoiksi suhteessa strategian tavoitteisiin arvioi 17 prosenttia vastanneista. Myös tässä tapauksessa sekä tyytyväisten että tyytymättömien suhteellinen osuus on noussut ja tilannetta keskivertona pitävien laskenut vuodesta 2011. 2
Kuva 3. Resurssien ja strategian vastaavuus (%) Oppilaitoksen omarahoitus on lähes samalla tasolla ja sitä käytetään ensisijaisesti liikkuvuuteen Erillistä omarahoitusta eli kansainvälisyysmäärärahaa budjetissaan on kyselyn mukaan 69 prosentilla (n=76) oppilaitoksista. Suhteellisesti osuus on hiukan (5 %) enemmän kuin vuonna 2011. Hieman yli puolet vastanneista (50 % vuonna 2011) arvioi määrärahan pysyneen samana, ja 13 prosenttia (20 % vuonna 2011) arvioi sen kasvaneen. Pienentyneeksi määrärahan arvioi viidesosa (16 % vuonna 2011) kyselyyn vastanneista oppilaitoksista. Määräraha liittyy edelleen useimmiten opiskelijoiden sekä opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksoihin. Kehittämishankkeisiin omarahoitusta käytetään suhteellisesti hiukan enemmän kuin edellisellä kyselykerralla. 3
Kuva 4. Kansainvälisyysmäärärahan käyttö 2013 ja 2011 (%) Avokysymykseen Mihin muuhun kansainvälisyysmäärärahaa käytetään? oli kirjattu muun muassa kv-koordinaattorin työajan rahoitus eli käytännössä koordinaattorin palkkaus. Lisäksi määrärahalla rahoitetaan verkostoyhteistyötä sekä osallistumisia erilaisiin tapahtumiin kuten esimerkiksi kansainvälisyyspäiviin. Viidesosa vastanneista on sitä mieltä, että kv-toimintaan suunnattuja resursseja ollaan oppilaitoksissa lisäämässä ja 15 prosentin mielestä vähentämässä. Enemmistö kuitenkin uskoo toimintaan suunnattujen resurssien pysyvän samalla tasolla. Vuoden 2011 kysely ei sisältänyt tätä kysymystä, joten vertailukohtaa ei ole. Kysyttäessä mihin vastaajat arvioivat kv-toimintaan suunnattujen lisäysten tai vähennysten kohdistuvan, valitsi 26 prosenttia vastanneista liikkuvuustoiminnot ja 24 prosenttia henkilötyövuodet. Niistä vastaajista, jotka valitsivat liikkuvuustoiminnot resurssimuutosten kohteeksi, 54 prosenttia uskoo liikkuvuuteen suunnattujen resurssien lisääntyvän ja 32 prosenttia uskoo niiden vähentyvän. Vastaavasti niistä henkilöistä, jotka uskovat muutosten kohdistuvan henkilötyövuosiin, lähes 60 prosenttia uskoo että resursseja ollaan vähentämässä ja reilu kolmasosa uskoo niiden lisääntyvän. Kehittämishankkeisiin suunnattujen resurssien lisääntymiseen uskoo lähes 70 prosenttia niistä vastaajista, jotka uskovat resurssimuutosten kohdistuvan niihin. 4
Kuva 5. Kv-toimintaan suunnattujen resurssimuutosten arvioitu kohdentuminen (%) Kohtaan vähennysten tai lisäysten muut kohdennukset oli kirjattu henkilökunnan liikkuvuus sekä kulukorvaukset. Mahdollisten resurssimuutosten arvioitiin vaikuttavan myös kansainväliseen koulutusmyyntiin. Ulkopuolisen projektirahan osuus on etenkin liikkuvuustoimintojen kannalta merkittävää. Vuonna 2011 ilmoitti 75 prosenttia (n=94) kyselyyn vastanneista koulutuksen järjestäjällä/oppilaitoksella olevan oman rahoituksen lisäksi ulkopuolista projektirahaa kv-toimintaan. Nyt tehdyn kyselyn mukaan hieman pienempi osuus eli 71 prosenttia vastanneista (n=78) arvio, että oppilaitoksella on ulkopuolista projektirahaa käytettävissä kv-toimintaan. Alle kolmasosa arvioi ulkopuolisen rahan osuuden kasvaneen viime vuosien aikana, mutta yli 40 prosentin mukaan se on pysynyt samana vuosien varrella. Vuonna 2011 arviot olivat positiivisempia, eli yli 40 prosenttia oli sitä mieltä että ulkopuolinen projektirahoitus oli kasvanut verrattuna aiempiin vuosiin. Pienentyneeksi ulkopuolisen projektirahan osuuden arvioi nyt viidesosa vastanneista, kun vuonna 2011 sama osuus oli 25 prosenttia. Liikkuvuus on edelleen yleisin ulkopuolisen projektirahan käyttötarkoitus. Kehittämishankkeisiin ulkopuolista projektirahaa käytetään nyt suhteellisesti hieman harvemmin kuin edellisellä kyselykerralla. Yhteistyöprojektit, verkostoituminen ja yhteistyö työelämän kanssa ovat kyselyn mukaan muuta ulkopuolisen projektirahoituksen käyttötarkoituksia. 5
Kuva 6. Ulkopuolisen projektirahan käyttö 2013 ja 2011 (%) Enemmistössä oppilaitoksia kotikansainvälisyyttä harjoitetaan ainakin satunnaisesti Kv-toiminnan resursoinnin lisäksi kyselyssä kartoitettiin sitä miten paljon ja millaista kotikansainvälisyyttä oppilaitoksissa harjoitetaan. Yli puolet kyselyyn vastanneista arvioi, että kotikansainvälisyys on oppilaitoksissa satunnaista tai että sitä ei ole ollenkaan. Vajaa kolmannes arvioi kotikansainvälisyyttä olevan vuosittain melko paljon. Vain 15 prosenttia ilmoitti kotikansainvälisyyden olevan aktiivista ja suunnitelmallista siten, että se näkyy paikallisissa opetussuunnitelmissa ja että se on sisällytetty kansainvälisyysstrategiaan tai kv-toiminnan vuosisuunnitelmiin. Kuva 7. Kotikansainvälisyyden toteutuminen oppilaitoksissa (%) Kotikansainvälisyyden toteuttamiseen on henkilö- ja/tai budjettiresursseja 65 prosentin mielestä vähintään tyydyttävästi. 6
Kuva 8. Kotikansainvälisyyteen varatut resurssit (%) Kotikansainvälisyyden muotoja ammatillisissa oppilaitoksissa ovat mm. maahanmuuttajaopiskelijoiden hyödyntäminen eri kulttuureihin tutustumisessa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä kyselyyn kirjatuista kuvauksista: Kansainvälisessä vaihdossa olleet opiskelijat käyvät kertomassa omista kokemuksistaan muissa opiskelijaryhmissä. Samoin ulkomailta tulevat vaihto-opiskelijat käyvät eri ryhmissä kertomassa kotimaastaan ja oman alansa opiskelusta ja työstä. Satunnaisesti oppilaitoksessa käy kansainvälisiä vieraita eri oppitunneilla, mutta toiminta ei suunnitelmallista. Opetussuunnitelmissa myös monikulttuurisuuteen liittyviä sisältöjä, johon liittyen kotikansainvälistymistä toteutuu mm. työssäoppimispaikoissa. Aikuisopisto hyödyntää runsasta maahanmuuttajaopiskelijoiden joukkoa. Viime vuosina on luotu runsaasti uusia työtapoja, jossa MaMu-opiskelijat ja tutkinto-opiskelijat toimivat yhdessä. Opetussisältöjä toteutetaan englannin kielellä monella alalla. Kotikansainvälisyys liittyy mm. ulkomaalaistaustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden huomioon ottamiseen opetuksessa ja oppilaitosyhteisössä, ulkomaalaisten opettajien pitämiin mestarikursseihin sekä eri maiden musiikkiin tutustumisessa. 7