1 TÄYDENNYS 29.1.2016 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PL 293 901010ulu Viite: ' Hakemuksen täydennyspyyntö 2.7.2015 Dnro Hakija Asia PSAVII3663/2014 Turveruukki Oy Iso Jännesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan määräysten tarkistaminen, Pudasjärvi Hakijaa pyydetään täydentämään hakemustaan seuraavasti: 1. Suljidiselvitystä tulee tarkentaa tutkimalla myös pohjaturpeen suljidipitoisuuksia, lisäksi pohjamaan suljidipitoisuutta tulee selvittää lisänäytteenotolla esiintymisien laajuutta rajaten. Näytteitä tulee ottaa jo tutkituilta alueilta myös pohjaturpeesta. Selvitys tulee olla asiantuntijan laatima ja sen tulee perustua riittävään näytteenottoon. Esiintymisen laajuus tulee selvittää tihennetyllä näytteenotolla. Selvityksestä tulee käydä ilmi mahdollisen suljidirikkaan pohjamaan ja turpeen yläpuolelle jääneen turvekerroksen laatu ja paksuus eri puolilla turvetuotantoaluetta, sekä kuivatusojien pohjan etäisyys edellä mainittuihin sulfidirikkaisiin turve- ja pohjamaakerroksiin. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa riittävän tarkasti tuotantoalueen ne suljidiriskialueet, joilta tulevista vesistä voi pitkien kuivien jaksojen jälkeen aiheutua merkittävää pilaaruumista tai sen vaaraa. Aistinvaraiseen tunnistamiseen perustuva yksityiskohtainen selvitys happamien ja potentiaalisten happamien sulfaattimaiden sijainnista tulee tehdä luotettavalla tavalla siellä, missä se turvepaksuus huomioiden on mahdollista. Selvityksen laatijalla tulee olla riittävä asiantuntemus. Määrityspisteitä tulee olla vähintään 4 kpl/ha. Lisäksi tuotantoalueelta turpeen ja pohjamaan laatu tulee selvittää kairauspisteistä, joita tulee sijaita edustavasti koko kartoitusalueella. Tutkimuksen pisteväli tulee valita alueen pohjan vaihtelu huomioiden. Kairauksia tulee sijoittaa myös kohteille, joilla tullaan suunnitelmien mukaan kaivamaan kivennäismaahan tai kohteille, joilla pohjamaa on tullut vastaan kaivutöiden yhteydessä. Kairauspisteistä tulee ilmoittaa turvepaksuudet. Kairauspisteistä tulee ottaa näytteitä eri korkeuksilta vähintään 3-5/kairaus; turpeen alaosasta vähintään yksi näyte ja
2 kivennäismaasta kaksi näytettä. Näyte tulee ottaa alueen ojitussyvyydeltä sekä vähintään 0,3 m alueen sarkaojan alimman pohjan alapuolelta. Näytteistä tulee määritellä maalaji, rikkipitoisuus, maasto-pll ja inkuboitu ph Hakijan tulee em. selvityksen perusteella esittää, kuinka se toteuttaa tuotannon ja jälkihoidon aikaiset toimenpiteet sekä tarkkailun niin, ettei alueelta suljidien hapettumisen seurauksena pitkienkään kuivien jaksojen yhteydessä pääse vesistöön poikkeuksellisen happamia vesiä. Hakijan tulee esittää näkemys siitä, mille tasolle alueen kuivatus ja tuotantoa voidaan toteuttaa ilman että em. päästöjä syntyy tuotannon aikana tai tuotannon päättymisen jälkeen. Potentiaalisten happamien sulfaattimaiden maaperätutkimukset Turveruukki on selvittänyt pohjamaan happamuutta Iso Jännesuon turvetuotantoalueella. Vuonna 2014 tuotantoalueella otettiin kuusi näytettä (PI - P6) kivennäismaan pintaosista, jotka vietiin laboratorioon (Suomen ympäristöpalvelu, Ahma ympäristö Oy) inkuboitavaksi kymmenen viikon ajaksi. Yhdestä näytteestä määritettiin myös kokonaisrikkipitoisuus (mg/kg). Vuonna 2015 Turveruukki otti samoista pisteistä myös pohjaturvenäytteet, jotka vietiin laboratorioon (Ahma ympäristö Oy) inkuboitavaksi ja pohjaturpeen kokonaisrikkipitoisuuden määrittämistä varten. Vuonna 2015 pohjamaan tutkimusta täydennettiin kairaamalla kolme uutta näytepistettä (P7 - P9). Kaikista kolmesta pisteestä otettiin näyte sekä pohjaturpeesta (10 cm kivennäismaan yläpuolelta) että pohjamaasta kahdelta eri korkeudelta: ensimmäinen 0-0,5 metrin ja toinen 0,5-1,0 metrin syvyydeltä. Pohjamaanäytteet vietiin laboratorioon (Ahma ympäristö Oy) inkubointia ja kokonaisrikkipitoisuuden (mg/kg) määrittämistä varten. Taulukkoon 1 on koottu sekä vuonna 2014 otettujen näytteiden että vuoden 2015 lisänäytteiden inkubointitulokset, pohjaturve- ja pohjamaanäytteiden kokonaisrikkipitoisuudet, turvepaksuudet ja pohjamaan maalaji näytepisteissä. Taulukossa on myös näytepistettä lähinnä olevan sarkaojan syvyys kentän pinnasta. Liitteessä 1 on esitetty näytepisteiden sijainti. Taulukko 1. Iso Jännesuon pohjaturpeen ja pohjamaan happamuus inkuboitujen näytteiden perusteella sekä pohjaturpeenja pohjamaan rikkipitoisuus Lähimmän Pohja- Pohjamaan Tuotan- Turvetta sarkaojan turpeen 5 happamoitu- Lohko Näytepiste Vuosi nossa Maalaji (m) syvyys (m) ph (alku) ph (loppu) 5-% 5-% (mg/kg) mispotentiaali Ll P4 (turve) 2015 kyllä 1,7 1,0 4,4 4,0 0,416 P4 (0,0-0,5) 2014 HkMr 5,3 3,1 P7 (turve) 2015 kyllä 2,0 1,4 5,2 4,7 0,258 P7 (0,0-0,5) 5i 5,6 4,6 0,0057 57 matala P7 (0,5-1,0) 5iHk 5,5 4,7 <0,005 <50 matala P8 (turve) 2015 kyllä 1,2 1,2 5,7 4,5 0,284 P8 (0,0-0,5) 5iHk 5,7 3,5 0,D18 180 matala P8 (0,5-1,0) SiHk 5,5 4,0 0,0054 54 matala LZ P5 (turve) 2015 kyllä 1,5 1,5 4,4 4,4 0,200 PS (0,0-0,5) 2014 HkMr 6,0 4,7 P6 (turve) 2015 kyllä 1,1 1,2 5,2 4,7 0,260 P6 (0,0-0,5) 2014 Si 6,0 2,9 L3 P9 (turve) 2015 kyllä 1,2 1,3 5,0 4,7 0,184 P9 (0,0-0,5) Si 5,7 3,9 0,D3 300 matala P9 (0,5-1,0) 5i 5,9 4,2 0,011 110 matala L4 P2 (turve) 2015 kyllä 1,0 1,3 5,0 4,4 0,137 P2 (0,0-0,5) 2014 HkMr 5,8 5,2 LS Pl (turve) 2015 kyllä 1,5 0,9 4,2 3,7 0,196 Pl (0,0-0,5) 2014 SiMr 4,8 4,5 0,012 120 matala L6 P3 (turve) 2015 kyllä 1,3 1,1 4,1 4,0 0,145 P3 (0,0-0,5) 2014 SiMr 5,1 4,7 Happamoitumispotentiaali rikin maaran mukaan: erittäin korkea > 10 000 mg/kg, korkea 5000-10000 mg/kg, keskinkertainen 600-5000 mg/kg, matala < 600 mg/kg (Pousette 2007).
3 GTK:n (2013) mukaan pohjamaan voidaan todeta olevan potentiaalista hapanta sulfaattimaata, kun inkuboidun näytteen ph laskee alle 4 ja rikkipitoisuus on yli 0,2 %. Inkuboitujen maaperänäytteiden ph laski alle 4 lohkoilla LI - L3. Kaikissa määritetyissä pisteissä rikkipitoisuus on kuitenkin alhainen, joten Iso Jännesuon pohjamaan happamoitumispotentiaali on matala. Suhe -hankkeen raportissa turve luokitellaan potentiaalisesti happamaksi, kun inkuboidun näytteen ph laskee alle 3,0 tai inkuboidun näytteen ph laskee alle 3,5 ja laskua tapahtuu vähintään 1,0 phyksikköä lähtötilanteesta. (Hadzie ym. 2014.) GTK:n Turpeen rikkipitoisuus Suomessa -raportissa pohjaturpeen rikkipitoisuuden katsotaan olevan korkea, mikäli se on yli 0,50 %. Koko Suomen alueelta vuosien 1975-2004 tutkittujen pohjaturvenäytteiden rikkipitoisuuksien keskiarvo on 0,32 %. (Herranen 2009). Inkubointitulosten perusteella Iso Jännesuolta ei löytynyt potentiaalisesti hapanta pohjaturvetta, joten turpeen rikki esiintynee suurelta osin orgaanisessa muodossa. Liitteessä 2 on esitettyeri puolilla turvetuotantoaluetta mitatut turvepaksuudet ja turpeen alla oleva kivennäismaalaji. Lohkolla 1 turvepaksuudet vaihtelevat 90-180 cm, lohkolla 2 10-170 cm, lohkolla 3 40-100 cm, lohkolla 4 60-100 cm, lohkolla 5 100-180 cm ja 6 120-160 cm. Pohjaturpeen keskimääräinen maatuneisuus alueella on 5. Iso Jännesuon tuotantoalueen reuna- ja kokoojaojista arviolta 75 % on kaivettu kivennäismaahan. Sarkaojista kivennäismaahan asti on kaivettu arviolta noin 10-15 %. Kivennäisiin kaivettuja sarkaojia on lohkolla 1,2,3 ja 4. Happamuuden nykytilanne havaintojen perusteella Iso Jännesuon kuntoonpanovaihe tapahtui vuosien 2007-2008 aikana. Kuntoonpanovaiheessa laskeutusaltaidenjälkeen mittapadolla 1 lähtevän veden ph vaihteli: vuonna 2007 (talvi - kevät): 5,3-5,8 (n = 5) vuonna 2007 (kesä): 5,9-6,7 (n = 11) vuonna 2008 (talvi - kevät): 5,6-6,3 (n = 9) Turvetuotanto Iso Jännesuolla on alkanut vuonna 2008. Turvetuotannon aikana velvoitteellisessa päästötarkkailussa mittapadolta otettujen näytteiden (touko - syyskuu) ph on vaihdellut seuraavasti: vuonna 2010: 5,1-7,2 (n = 10) vuonna 2013: 5,2-6,9 (n = 8) vuonna 2015: 4,2* -7,0 (n = 11) * ph 4,2 mitattu 23.9.2015, rankkasateiden jälkeen. Näytteen sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus ovat matalia, mutta COD -korkea. Näytteen happamuus johtuu orgaanisesta happamuudesta ja sama humuksen huuhtoutumisesta johtuva ph:n lasku havaittiin ko. rankkasateen jälkeen usealla muullakin tuotantosoilla samaan aikaan otetuissa näytteissä. Muiden 10 mittauksen ph vaihteli välillä 6,5-7,0 Vuoden 2015 päästötarkkailutulokset on esitetty liitteessä 3. Iso Jännesuon tämänhetkistä tilannetta happamoitumisen osalta selvitettiin syksyllä 2014 mittaamalla alueen ojavesistön ph:ta käsimittarilla. Ojavesien ph-arvot vaihtelivat koko alueella kenttämittausten perusteella välillä 5,2-6,6 eli happamoitumista ei ollut havaittavissa.
4 Hakijan näkemys ojien kaivusyvyyksistä ja jätettävästä turvekerroksesta riskiarvion perusteella Toiminta happamilla sulfaattimailla (Litorina-meren alue ja mustaliuskealueet) (HS-maat) on ollut viimeisten vuosien aikana enenevässä määrin esillä useissa eri yhteyksissä. Viimeaikoina on myös turvetuotannon lupakäsittelyssä noussut esille toiminta happamilla tai potentiaalisesti happamilla alueilla. Turveruukki Oy on käsitellyt liitteenä 4 olevassa taustaselvityksessä sitä, miten merkittävästä asiasta on kysymys ja sitä miten lupaviranomaisten määräämät tuotantotoimintaa selkeästi rajoittavat lupamääräykset vaikuttaisivat turvetuotannon tulevaisuuteen. Liitteenä 4 olevaan taustaselvityksen kohtaan 7 viitaten Turveruukki Oy on tehnyt kaikille nyt tutkituille soille lohkokohtaisen riskitarkastelun siitä aiheutuuko lohkolla tehtävistä toimista happamia päästöjä vesistöön. Riskitarkastelussa on otettu huomioon kokonaisuus, joka koostuu alueen sijainnista tulevasta riskistä (Litorina-meri, mustaliuskealue ), maaperän ja turpeen inkubointituloksista, maaperän ja turpeen rikkipitoisuustuloksista eli hapontuottopotentiaalista, ojitustilanteesta, turvepaksuuksista, pohjamaalajista, suon alkuperäisestä ravinnetasosta (vaikuttaa orgaaniseen happamuuteen), suon muodostumistavasta, sarkaojien vesien ph:sta, lähtevän veden ph:sta, todennäköisestä jälkikäyttömuodosta, vastaanottavan vesistön koosta ja herkkyydestä happamille päästöille. Lisäksi otetaan huomioon kokemukset alueilta, joissa happamia päästöjä on syntynyt. Lohkot luokitellaan em. tarkastelun perusteella riskiluokkiin, jotka ovat ei riskiä - lohkolla ei ole hapanta sulfaattimaata matala riski - lohkolla on hapanta sulfaattimaata, jonka hapontuottopotentiaali on matala. Tehtävillä kaivuilla ei ole vaikutusta lähtevän veden happamuuteen. Poistuville saroille jätetään noin 20 cm turvetta. keskinkertainen riski - lohkolla on hapanta sulfaattimaata. Tehtävillä kaivutöillä ei ole kokonaisuutena tarkasteltuna vaikutusta lähtevän veden happamuuteen. Tilannetta tarkkaillaan käsimittarilla. Poistuville saroille jätetään noin 20 cm turvetta. korkea riski - lohkolla tehtävillä kaivutöillä voi olla vaikutusta lähtevän veden happamuuteen, lohkolla on tehtävä happamuutta estäviä tai rajoittavia toimia. Poistuville saroille jätetään noin 20 cm turvetta. Iso Jännesuon happamuusriskitarkastelu on esitetty taulukossa 2. Maaperän rikkipitoisuuksien perusteella happamoitumisriski on matala lohkoilla 1-3. Riskitarkastelun perusteella lohkoille 1-3 jätetään tuotannon päätyttyä noin 20 cm turvetta saroille. Lohkojen 4-6 tuotantoa ei rajoiteta. Iso Jännesuo sijaitsee aivan Litorina-meren ylärajalla. Taulukko 2. Iso Jännesuon happamuusriskiarvio ojitustilanteen, maaperänäytteiden tulosten ja phmittausten tulosten perusteella. lohko 1 lohko 2 lohko3 lohko 4 lohko 5 Lohko 6 lähtevän veden ph 2015 [n = 10) (4,2*)6,5-7,0 Sisäisten vesien ph (kartoitus 2014) 5,2-6,6 5,4-6,3 5,2 5,4 x x Näytepiste P4 P7 P8 PS P6 P9 P2 PI P3 Pohjaturpeen inkubainti 4,0 4,7 4,5 4,4 4,7 4,7 4,4 3,7 4,0 Pohjaturpeen rikkipitoisuus 5-% 0,416 0,258 0,284 0,2 0,26 0,184 0,137 0,196 0,145 Kivennäismaan inkuhainti 0- a,s 3,1 4,6 3,5 4,7 2,9 3,9 5,2 4,5 4,7 Kivennäismaan inkubainti D,S-I,D x 4,7 4 x x 4,2 x x x Kivennäismaan rikkipitoisuus 0-0,5 5-% x <0,005 0,018 x x 0,03 x 0,012 x Happamoitumispotentiaali 0-0,5 (GTK) x matala matala x x matala x matala x Turvepaksuudet (cm) 90-180 10-170 40-100 60-100 100-180 120-160 Ojitustilanne (kivennäismaassa) reuna- ja koko 75 % noin 10-15% 1(}- 15% 1(}-15% 1(}-15% Lohkokohtainen happamuusriskiarvio matala matala matala ei riskiä ei riskiä ei riskiä * 4,2 rankkasateen jälkeen
5 Iso Jännesuo on uudehko suo, jolla tuotanto on aloitettu 2008. Nykykäytännöllä saroille jätetään noin 20 cm turvetta ja kaivuja ei rajoiteta, jolloin tuotanto jatkuu Iso Jännesuolla arviolta vuoteen 2040. Jos vielä kokonaan turpeessa oleviin sarkaojiin tulee vaatimus jättää pohjaturvekerrokseksi 30 cm turvetta, hyödyntämättä jäävän turpeen energiamäärä olisi 218 000 MWh. Tämä on noin 45 % suon alkuperäisestä hyödynnettäväksi arvioidusta kokonaisenergiamäärästä. Laskentaperusteet on esitetty tarkemmin liitteenä 4 olevassa taustaselvityksessä. Hakijan näkemyksen mukaan vaatimus 30 cm etäisyydestä ojien pohjien ja potentiaalisesti happamien maiden välille on perusteeton ottaen huomioon Iso Jännesuon riskin happamien päästöjen syntymiseen. Hakija on esittänyt alueen happamuusriskin huomioimisen tuotannossa hakemuksen kohdassa 9.4. Hakija täydentää ja tarkentaa em. esitystään riskitarkastelun perusteella seuraavasti: - tulevaisuudessa poistuville tuotantosaroille jätetään turvetta noin 20 cm lohkoilla 1-3 2. Tarkennukset hakemuksen kohtaan 8.7 jälkihoito- ja kayttovaihe em. selvitykset huomioiden. Happamuusriskiarvion perusteella jälkihoito- ja käyttövaiheen kuvausta ei ole tarpeen tarkentaa. 3. Selvitys mahdollisuudesta muuttaa pintavalutuskentån rakenteita siten, että kentältä lähtevä päästä ja kentän puhdistusteho voidaan mitata ja laskea, sekä tarkkailutuloksiin perustuva ehdotus pintavalutuskentän toiminnalle raja-arvoina asettaviksi puhdistustehorajoiksi (%) tai vaihtoehtoisesti pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuusraja-arvoiksi. Lisäksi selvitys pintavalutuskentältä lähtevien vesien pll-raja-arvoksi. Pintavalutuskentän rakenteiden muuttaminen ja pitoisuus- tai puhdistustehoraja-arvot Iso Jännesuon alkuperäisessä suunnitelmassa on pintavalutuskenttänä käytettävän alueen maksimoinnin vuoksi jätetty suunnittelematta ja rakentamatta keräilyoja kentän alaosaan ennen Ahvenojaa. Tuolloin katsottiin, että ympäristönsuojelulliselta kannalta oli parasta, ettei pintavalutukseen soveltuvalla alueella tehty kentän toimivuutta heikentäviä kaivuutoimia. Iso Jännesuolle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2006 esitetyn suunnitelman mukaisesti. Mikäli Iso Jännesuolle asetetaan puhdistustehovaatimukset tai pitoisuusraja-arvot, tarkoittaisi se sitä, että kenttä tulisi eristää ulkopuolisista vesistä joko ojituksilla tai pengertämällä. Tämä toimi pienentäisi vääjäämättä kentän tehollista pinta-alaa ja alueella tehtävät kaivut lisäisivät ympäristökuormitusta. Kaivuissa olisi myös huomioitava riittävät varoetäisyydet Iso Ahvenlampeen, jotka myös rajoittaisivat pintavalutuskentän pinta-alaa. Korkeuserot pintavalutuskentällä ja alapuolisella Ahvenojalla ovat pieniä, joten rakenteiden muuttamisesta huolimatta on todennäköistä, että Ahvenoja padottaisi vettä mittapadolle, jonka seurauksena virtaamamittausta ei voitaisi toteuttaa ja edustavan näytteen saaminen olisi epävarmaa. Päästöjen mittaamisella saadaan tieto alueelta vesistöön johdettavan kuormituksen suuruudesta. Kuormitus puolestaan aiheuttaa muutoksia vedenlaatuun, joka edelleen vaikuttaa perustuotantoon, kasvillisuuteen, kalastoon ja kalastukseen. Päästöjen suuruus sinällään ei kerro vaikutuksesta vesistöön, vaan vaikutus riippuu kuormituksen suuruudesta suhteessa vastaanottavaan vesistöön. Hakija on esittänyt, että koska Iso Jännesuolla ei voida luotettavasti mitata pintavalutuskentältä lähtevän veden laatua, tarkkailua tehdään vesistötarkkailuna purkupisteen alapuolella Ahvenojassa. Purkupisteen yläpuolelta ei ole mahdollista saada virtavesinäytteen kanssa vertailukelpoista näytettä, sillä näyte pitäisi ottaa Iso-Ahvenlammesta. Näytteitä otetaan Ahvenojasta normaalin päästötarkkailun rytmin mukaan noin 10 kertaa kesässä. Yleensä vesistötarkkailua tehdään 3-4
6 kertaa avovesikaudella. Koska vesistöstä ei saada näytettä ylä- ja alapuolelta, tarkkaillaan Iso Jännesuolla lisäksi pintavalutuskentälle menevää vettä. Käyttötarkkailussa seurataan kentän toimintaa silmämääräisesti ja mikäli siinä havaitaan esim. oikovirtauksia tai veden epätasaista jakautumista kentälle, tehdään korjaavat toimenpiteet. Hakija katsoo, että esitetyllä käyttö- ja vesistötarkkailulla saadaan riittävä tieto pintavalutuskentän toiminnasta ja puhdistustehosta sekä kuivatusvesien vaikutuksesta alapuoliseen vesistöön. Turveruukki Oy:n useilla tuotantoalueilla toteutetaan päästötarkkailua vesistötarkkailuna, koska alueiden pintavalutuskentillä ei ole kokoojaojaa. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Koivuojanlatvasuo (Pudasjärvi), Tuomisuo (Ranua), Syrjäsuo (Pudasjärvi), Pitkäjänkä (Sodankylä), Lismanaapa (Sodankylä) ja Saarenpäänvuoma (Rovaniemi). Menetelmä on yleisesti käytössä ja sillä voidaan hakijan käsityksen mukaan todeta tuotantoalueen vaikutukset alapuolisen vesistön vedenlaatuun. Alueen tämänhetkinen vesiensuojelutaso täyttää BAT -vaatimukset (ympärivuotinen gravitaatiolla toimiva pintavalutus). Alueen vesiensuojelurakenteiden toimivuus sekä vesistövaikutukset on todettu jo nyt päättyvän lupakauden aikana eikä alueella ole todettu olevan haitallisia vesistövaikutuksia. Tämän vuoksi hakija ei näe päästöraja-arvojen (pitoisuus- tai tehoraja) asettamista tarkoituksenmukaisena Iso Jännesuon tapauksessa. Kentän muuttamisella tarkkailun vuoksi ei ole ympäristönsuojelullisia perusteita. ph-raja-arvot Hakijan näkemyksen mukaan ph:lle asetettavan raja-arvon tulee vastata suolta ennen turvetuotantoa lähteneen veden ph:ta, sillä silloin happamuudella ei ole vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Luonnontilaisen suon lähtevän veden ph on tyypillisesti happaman puolella vaihdellen suon ravinnetasosta riippuen 3,5-7,0 (Klöve ym. 2012). Alkuperäisten suotyyppien perusteella Iso Jännesuon on ollut ennen turvetuotantoa osittain karu ja osittain keskiravinteinen suo. Iso Jännesuolta on otettu ennakkovesinäytteitä Iso Ahvenlampeen laskevasta metsäojasta vuosina 2004-2005. Ko. näytteiden ph vaihteli 4,0-4,8 (n=3). Mikäli Iso Jännesuolle määrätään ph-raja, tulisi sitä koskevan lupamääräyksen kuulua seuraavasti: "Iso Jännesuon altailta I ja 2 lähtevän veden ph ei saa alittaa ph-arvoa 4,0." 4. Voimassa oleva lupa sisältää luvan puupolttoaineen (enintään 5 000 tlv) tilapäiseen varastointiin ja käsittelyyn alueella. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, haetaanko alueelle edelleen lupaa puupolttoaineen varastointiin ja käsittelyyn ja mille määrälle. Iso Jännesuolle ei haeta lupaa puupolttoaineen tilapäiseen varastointiin eikä haketukseen. 5. Selvitys siitä, tullaanko auma-alueiden pohjat tuottamaan. Iso Jännesuon auma-alueiden pohjia ei tulla tuottamaan. TURVERUUKKI OY!'tl;~J ympäristöasiantuntija
7 LIITTEET Liite 1. Maaperänäytepisteiden sijainti Liite 2. Turvetuotantoalueen turvekerroksen paksuus Liite 3. Vuoden 2015 päästötarkkailun tulokset Liite 4. Turvetuotantoa koskevien lupamääräysten kiristymisen vaikutukset toimittaessa happamilla tai potentiaalisesti happamilla mailla - taustaselvitys LÄHTEET Hadzic, M., Postila, H., Österholm, P., Nystrand, M., Pahkakangas, S., Karppinen, A., Arola, M., Nilivaara-Koskela, R., Häkkilä, K., Saukkoriipi, J., Kunnas, S., Ihme, R. 2014. Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät. SuHE-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1712014. Helsinki. Herranen, T. 2009. Turpeen rikkipitoisuus Suomessa. Turvetutkimusraportti tutkimuslaitos. Espoo. 398. Geologian Ihme, R., Heikkinen, K. & Lakso, E. 1994. Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa. Vesi- ja ympäristöhallinnonjulkaisuja - sarja A 75. Vesi- ja ympäristöhallitus. Klöve, B., Tuukkanen, T., Marttila, H., Postila, H. ja Heikkinen, K. 2012. Turvetuotannon kuormitus - Kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arvio turvetuotannon vesistökuormitukseen vaikuttavista tekijöistä. TASO-hanke. Jyväskylä 2012. Pousette, K. 2007. Råd och rekommendationer jör hantering av suljidjordsmassor. Teknikavdelningen, Sektionen för vägteknik. Vägverkets tryckeri, Borlänge. Vägverket,