KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ASARI 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 22.4.2014 ASEMAKAAVAN NUMERO 734 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE ASEMA/18 KYLÄ HERTTUALA/407 KORTTELIT 5022 OSA SEKÄ SIIHEN LIITTY- VÄT KATU- ALUEET. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Aseman alue Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 8.10.2013 KAAVAN HYVÄKSYMINEN VALTUUSTO KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS

Oheismateriaali Rakennusinventointi, Kangasala, Halimajärven kaava-alue, Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, Pauliina Tiusanen 2003. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille kunnan aloitteesta. Kunnan omistamalla Aseman monitoimitalon (Asari) tontilla sijaitseva entinen koulu, ns. kudontatupa on mahdollista myydä asuinkäyttöön kaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutoksen tavoitteena on muodostaa entisestä koulurakennuksesta oma pieni asuintonttinsa. Tavoitteena on myös muuttaa Asemantien yleisen tien alue katualueeksi ja ajanmukaistaa asemakaava nykyisten erillispientalotonttien osalta. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä syksyllä 2013 ja asemakaavaehdotus oli nähtävillä 10.3.-8.4.2014. Kaavasta ei jätetty muistutuksia. 2.2 Asemakaava Kaavalla osoitetaan yksi uusi rakentamaton omakotitontti ja kaksi asuintonttia, joilla sijaitsevat säilytettävät rakennukset. Kaavassa Asarin yleisten lähipalvelujen korttelialue pienenee, mutta oleva pallo- ja leikkikenttä voivat säilyä nykyisen kokoisena, jos tontin lisärakentaminen ei ole ajankohtaista. Arvokkaat rakennukset säilytetään ja täydennysrakentaminen sovitetaan Aseman arvokkaaseen kyläympäristöön. Asemapellon asemakaavassa vuodelta 2013 on varattu uusi katuyhteys Vatialantieltä rautatien alikulkuun. Uuden kadun rakentamisen jälkeen liikennemäärät putoavat hyvin vähäisiksi sillä autoliikenneyhteys suljetaan Asemantieltä Halimajärven alueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Uuden asuinrakentamisen toteuttaja on yksityinen omistaja. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Historiaa Kangasalan Aseman seudun asutus on syntynyt vasta Tampere-Vaasa-radan valmistuttua. Tätä ennen soinen ja kallioinen metsäalue Vesijärven ja Aitolahden välillä tunnettiin vuosisatoja asumattomana Halimaankorpena. Aseman pysäkistä tuli Kangasalan virallinen asema vuonna 1895. Uutta rakennusta ruvettiin na vuonna rakentamaan. Asemarakennukset tuivat vuonna 1898. gasalan asemanseutu on kehittynyt alussa varsin 2

taasti. Rautatien rakentamisen jälkeen rakennetun pysäkin tuntumaan alkoi muodostua kylä, jonka ensimmäiset asukkaat olivat rautatieläisiä. Vuoden 1915 paikkeilla asemalla on ollut kymmenen asuinrakennusta, kymmentä vuotta myöhemmin määrä on kaksinkertaistunut. Alueen yleiskuvaus Alue on osa Aseman seudun vanhaa kyläasutusta. Tontit ovat kallioisia ja niissä kasvaa vanhaa puustoa. Asarin tontilla on monitoimitalon lisäksi pallokenttä, joka on jäädytetty talvisin luistinradaksi, ja leikkivälineitä. Luonnonympäristö Kaava-alueen maaperä on moreenia ja kalliota. Alhola (3) Entinen koulu (1) Rakennettu ympäristö Alueella ei ole päiväkotia, koulua tai kauppaa. Koulut ja päiväkodit sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä. Lähimpiin kauppapalveluihin Lentolaan on matkaa noin kolme ja puoli kilometriä. Kaava-alueelle sijoittuvat (ks. kartta vasemmalla) Entinen koulurakennus, kudontatupa (1) ja Mäki, ns. Höllin talo (2). Naapurissa sijaitsevat Alhola (3) ja entinen kievari (4). Rakennukset ovat matalia, puolitoistakerroksisia rakennuksia, joissa T-ikkunat. Kylämiljöön ominaispiirteet. Rautatieaseman lähiympäristössä Asemantien varressa ja radan varressa Karjasillantiellä on yhtenäinen vanhojen rakennusten ryhmä (punainen rajaus nro 2). Erityisen merkittävä on raittimaisen tunnelman muodostama muutaman rakennuksen ryhmä Asemantien varressa yhdessä rautatieaseman ja sen asuntolan kanssa. Tämä aluekokonaisuus onkin historiallisesti, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkainta. Aseman seudun rakennuskannassa on vaikutteita sekä nikkarityylistä, uusrenessanssista että jugendista. Asuinrakennukset, joista ai- 3

nakin osa on muutettu myöhemmin huvila-tyyppisiksi, on taas vaikutteita jugendista. Sisätiloissa tyyli näkyy uunien koristeaiheissa. Ikkunaruudut on yläosista jaettu pienempiin ruutuihin. Asematien ja radan varren rakennuskanta on arvokas osa ympäristökokonaisuutta. Ne näkyvät maisemassaan hyvin ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Rautatieaseman rakennuskanta liittyy sekä Suomen että Kangasalan liikennehistoriaan. Radan mukanaan tuoma muu rakennuskanta liittyy osaltaan liikennehistoriaan, mutta myös Kangasalan asutushistoriaan. Aseman seudulla on myös joitakin Kangasalan teollisuushistoriaan liittyviä rakennuksia. 1) Aseman entinen koulu on rakennettu ennen vuotta 1915. 1920- luvulla rakennus toimi Sirénin kahvilana. 1930 -luvulla omistaja osuusliike Voima vuokrasi talon kesäasunnoiksi. Kangasalan kunnan omistuksessa rakennus on toiminut kouluna vuoteen 1968 asti. Viime ajat tilat ovat olleet kudontatupana. Tontin rajalla on vanha maakellari ja pihasta on purettu talousrakennus. Kokonaiskerrosala on n. 90 m2. Avoimesta kuistista osa on muutettu umpinaiseksi varastoksi. Rakennus on oman alueensa 1900- luvun rakentamistapaa edustava kohde, jossa joillakin rakennusosilla on antikvaarista arvoa. Paikallisesti merkittävä sivistys- ja tapahtumahistoriallisesti. Maisemallisesti merkittävä kohde näkyvällä paikalla tienvarsimaisemassa sekä osana Asematien raittimaisen tunnelman luojana. Arvoluokka 2. 2) Mäki eli ns. Höllin talo on rakennettu 1900-luvun alkuvuosina, Yläkerroksessa on kylmä vintti. Oman alueensa 1900-luvun alun rakentamistapaa edustava kohde, jossa rakennusosilla antikvaarista arvoa. Maisemallisesti merkittävä kohde näkyvällä paikalla tienvarsimaisemassa sekä osana Asematien raittimaisen tunnelman luojana. Arvoluokka 1. 4

Mäen talousrakennus on rakennettu todennäköisesti 1950-luvulla. Rakennuksen kulmahuoneesta, jossa oli ollut karjahuone, on tehty sauna. Tontille kuljetaan Karjasillantien kautta, joka ei ole kokonaan asemakaavan mukaista katua. Asari eli Aseman monitoimikeskus on valmistunut vuonna 1992. Talo toimii Yhdistysten ja kunnan harraste/nuorisotilana sekä juhlatilana. Kokonaiskerrosala on 320 m2. Asarin tontin kaakkoiskulma on kalliosta metsää. tontilla on pallokenttä ja uusia leikkivälineitä. Tontin poikki kulkee vesi- ja viemärilinja. Maanomistus Asemakaava-alue on Asarin tontin osalta kunnan omistama (violetti alue). Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen pohjoisosa on todennäköisesti rautatien melualuetta. 5

3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Oikeusvaikutuksettomassa Taajamien osayleiskaavassa (kuva oik.) alue on merkitty lähipalveluiden alueeksi (PL) ja pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AO/s). Kaava-alueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Erillispientalojen korttelialue (AO/s), jolla ympäristö säilytettävä ja yleisen tien alue (LYS) kuuluvat asemakaavaan vuodelta 1981. Asarin tontin yleisten rakennusten korttelialue (Y-2) asemakaava on vuodelta 1988. Asemapellon asemakaavassa vuodelta 2013 on varattu uusi katuyhteys Vatialantieltä rautatien alikulkuun. Ote kaavayhdistelmäkartasta eli voimassa oleva asemakaavatilanne. Alueelta on laadittu Rakennusinventointi Halimajärven kaava-alueelta vuonna 2003, tekijänä Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, Pauliina Tiusanen 2003. 6

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavalla muutetaan yleisten rakennusten tontista osa pientalotontiksi, jossa oleva entinen koulurakennus muuttuu asuinkäyttöön. Tontti rakennuksineen on mahdollista myydä kaavan saatua lainvoimainen. Alueen rakentuminen täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja asemakaavoitettua aluetta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelun käynnistämisestä on päätetty kaavoituslautakunnassa 8.10.2013. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Alueen maanomistajat, asukkaat ja naapurit Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, ympäristönsuojelu, tilapalvelu, vapaa-aikapalvelut) Kangasalan Vesi -liikelaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Vireille tulo Vireille tulosta ilmoitetaan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 28.10.-26.11.2013. Siitä ei jätetty mielipiteitä ja saatiin seuraavat lausunnot: Pirkanmaan maakuntamuseo Kaavan tavoitteena on muuttaa alueen tonttijärjestelyjä sekä mahdollistaa ympäristöönsä soveltuva täydennysrakentaminen. Kaava-alueella sijaitsevat alueen vanhinta rakennuskantaa edustavat Aseman entinen koulu ja ns. Höllin talo piharakennuksineen sekä vuonna 1992 valmistunut monitoimikeskus. Kaava-alueelta on olemassa asianmukainen ympäristön inventointi. Kaava-alue on osa Aseman alueen raittimaista aluekokonaisuutta, jolla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Kaava-alueen rakennuskannasta erityistä arvoa omaavat entinen koulu ja ns. Höllin talo, joilla on rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Kaavaa laadittaessa alueen arvot on tunnistettu asianmukaisesti ja kaavan tavoitteet ovat lähtökohtaisesti mahdollisia. Kaava tukee vanhojen rakennusten säilymistä mm. kaventamalla Asemantietä. Kaavaluonnoksessa esitetty merkintä sr-17 mahdollistaa rakennuksen purkamisen. Maakuntamuseo toteaa, että keskeisellä paikalla Kangasalan Aseman arvoalueella sijaitsevan, mm. julkiselta käyttöhistorialtaan merkittävän ja ominaispiirteensä hyvin säilyttäneen rakennuksen purkaminen merkitsisi alueen kulttuuriarvojen tuhoamista. Näin ollen myös koulurakennuksen suojelumerkintään tulee sisällyttää maininta siitä, että rakennusta ei saa purkaa. Monitoimikeskus Asarin ja entisen koulun kentän alue on merkitty kaavassa YL alueeksi. Alueelle ei tällä hetkellä ole muutospaineita. Kaava kuitenkin antaa alueelle huomattavan runsaasti rakennusoikeutta, mutta ei juurikaan ohjaa sen käyttämistä. Tältä osin kaavan suunnittelua tulisi vielä jatkaa, jotta kaava ei mahdollistaisi ympäristöön sopeutumatonta rakentamista aivan arvoalueen viereen. Kaava-alueelta ei tunneta muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museon tämän hetkisten tietojen perusteella alueella ei ole tarvetta tehdä arkeo- 7

logista inventointia hankkeen johdosta. Kaavaehdotus tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Liiketoimintayksikö OKSA/Tilapalvelu Asemakaavaluonnos vastaa sille asetettuja tavoitteita. Asari ja pallo- ja leikkikenttä säilyvät julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueena ja lisärakentaminen on mahdollista (rakennusoikeus 1400 m 2 ). Entinen koulu, ns. kudontatupa muodostuu omaksi asuintontikseen ja sen myynti mahdollistuu. Tontti on vain 660 m 2, mutta riittävä suhteutettuna olevan rakennuksen kokoon. Rakennusoikeudeksi esitämme 120 m 2 esitetyn 100 m 2 :n sijaan. Lisäksi tontille voi rakentaa talousrakennuksen (rakennusoikeus 30 m 2 ). Suunnitellut tiejärjestelyt rauhoittavat ko. kaava-aluetta. Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalveluilla ei ole lausuttavaa valmisteluaineistosta. Kangasalan Vesi liikelaitos Asemakaavan mukaisen tontin 3 liittämiseksi vesihuoltojohtoihin Karjasillantielle tulee liittymisjohdoille varata alue asemakaavaan tai johdoille on luotava rasite tontille 4. Rakennusvalvonta Kaavan jatkolaadinnassa tulee selvittää, onko asemakaavaan merkityt olemassa olevien rakennusten toteutuneet kerrosalat merkityn mukaiset. Tontin 6 asuinrakennukselle osoitettu rakennusoikeus on pienempi kuin alueella yleensä. Sitä tulisi tarkistaa mahdollisesti 120 m 2. Yhdyskuntatekniikka Ei huomautettavaa. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu ei näe tarpeelliseksi antaa lausuntoa. Lausuntojen vaikutus suunnitelmaan: Entisen koulun ja Höllin talon suojelumerkinnät muutetaan muotoon sr-19, jonka mukaan rakennuksia ei saa purkaa ja rakennuksia on mahdollista laajentaa vaipan sisäpuolella sen estämättä, mitä rakennusoikeudesta tai kerrosluvusta on kaavassa määrätty. Näille rakennuksille ei ole kaavassa määritelty muuta rakennusoikeutta. Asemakaavan tavoitteena on ollut, että rakennusta ei laajenneta ulospäin rakennuksen ominaispiirteiden säilymisen vuoksi. Asarin kokonaiskerrosala on 320 k-m 2, jolloin kaava mahdollistaa uutta rakennusoikeutta 1080 k-m 2. Korttelialueen määräykseen on lisätty, että rakentaminen on sovitettava ympäristön arvokkaaseen rakennuskantaan. Rakennusaloja on hieman pienennetty. Kaavakarttaan on merkitty johtoaluevaraus tonttien 4 ja 5 rajalle sekä tontin 6 nurkkaan. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 10.3.-8.4.2014. Siitä saatiin seuraavat lausunnot: Pirkanmaan maakuntamuseo Kaava-alueella sijaitsevat Kangasalan asemanseudun vanhinta rakennuskantaa edustavat Aseman entinen koulu ja ns. Höllin talo piharakennuksineen sekä vuonna 1992 valmistunut monitoimikeskus. Vanhat rakennukset kuuluvat asemanseudun historiallisesti, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaimpaan kokonaisuuteen. 8

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut kaavan luonnoksesta lausunnon, jossa maakuntamuseo kiinnitti huomiota entisen koulurakennuksen suojelumerkinnän sisältöön sekä Asarin tontin mahdollisen uudisrakentamisen ohjaamiseen. Kaavaehdotus on näiltä osin kehittynyt maakuntamuseon esittämällä tavalla. Maakuntamuseo kiittää Kangasalan kuntaa alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioivasta kaavaratkaisusta ja toteaa, että sillä ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Kangasalan Vesi liikelaitos Asemakaavan muutoksen kohteena oleva alue kuuluu Kangasalan Vesi liikelaitoksen vesijohdon ja jätevesiviemäröinnin toiminta-alueeseen, ei muuta huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Tekninen lautakunta Asemakaavan muutoksesta ei ole huomautettavaa. Rakennusvalvonta Asemakaavan muutoksesta ei ole huomautettavaa. Liiketoimintayksikkö Oksa Huomioitavaa on, että asemakaavan muutos on tullut vireille kunnan aloitteesta. Kunnan tavoitteena on luopua (myydä) Aseman monitoimitalon (Asari) tontilla sijaitseva (nykytilanne) entinen koulu, ns, kudontatupa. Kaavoitus on laitettu vireille ed. mainituista lähtökohdista. Kudontatuvan myynnin tavoitteena on turvata rakennuksen olemassaolo (säilyminen) ja siten myös rakennukseen liittyvät historialliset arvot. Asemakaavaehdotus vastaa sille asetettuja tavoitteita muilta osin, mutta kaavan tulisi mahdollistaa vähäinen laajennus olemassa olevaan rakennukseen esim. sisäpihan puolelle pesu- ja wc-tilojen rakentaminen. Rakennuksessa ei ole vesijohtoa eikä viemäröintiä. Mikäli vahvistetussa kaavassa ei huomioida ed. mainittua mahdollisuutta, vaarantuu kaavan vireille laittamisen lähtökohtana olleiden tavoitteiden toteutuminen. Asemakaavan hyväksyminen Kaavakartan määräykseen sr-20 on ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, Liiketoimintayksikkö Oksan lausunnon perusteella, lisätty sanat kuistin osalta. Muutos on vähäinen, eikä kaavaa sen vuoksi ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Muutos koskee kunnan omistamaa aluetta. Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi ollut tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on muuttaa yleisille rakennuksille tarkoitettua aluetta siten, että osoitetaan siitä osa asuinkäyttöön. Tavoitteena on osoittaa yleisen tien alue kaduksi ja kaventaa katualuetta siten, että arvokkaat rakennukset mahtuvat tontille. 9

Näkymä Asemantien mäestä etelään. Vasemmalla Mäki eli ns. Höllin talo. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaluonnoksen käsittely kaavoituslautakunnassa 8.10.2013 Valmisteluaineisto nähtävillä ja mahdollisuus jättää mielipiteitä 28.10. - 26.11.2013 Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 28.1.2014 Asemakaavaehdotus nähtävillä ja mahdollisuus jättää muistutuksia 10.3. - 8.4.2014 Asemakaavan hyväksyminen valtuustossa 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueella asuu kaksi ihmistä. Alueelle voi rakentaa yhden uuden omakotitalon. Uusi entisen koulun tontti on kooltaan 660 m2. Nykyisen asemakaavan mukainen tehokkuus säilyy suunnilleen samana nykyisillä asuintonteilla. Tontit ovat kooltaan 1240 m 2 ja 1408 m 2. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Nykyinen yleisen tien alue kapenee katualueeksi siten, että nykyiset arvokkaat rakennukset voidaan säilyttää. Täydennysrakentaminen ja peruskorjaukset pyritään ohjaamaan miljöötä säilyttävällä tavalla. Uutta rakentamista on kaavamääräyksin ohjattu alueen nykyiseen ilmeeseen sopivaksi. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asuintonteilla on käyttötarkoituksen merkinnässä vaatimus rakentamisen sopeuttamisesta alueen vanhaan rakennuskantaan. Rakentamattomalle erillispientalotontille kaava varaa rakennusoikeutta 200 kerrosalaneliömetriä asuinrakennukselle ja talousrakennukselle 80 neliömetriä. Mäen tontille on mahdollista rakentaa toinen pieni omakotitalo. Tonteille on annettu määräys, että rakennusten julkisivujen tulee olla peittomaalattua lautaa. Rautatien melulta suojautumisesta on annettu kaavamääräys. Asarin tontilla kenttä ja leikkialue voivat säilyä paikoillaan, lisärakentaminen on kuitenkin mahdollista. Muut alueet Asemantie on siirtynyt kunnalle. Yleisen tien alue (LYS) muutetaan kaava-alueen kohdalta kaduksi ja katualuetta kavennetaan. Ajoradan paikka voi säilyä ennallaan. 10

Uuden katuyhteyden rakentaminen Vatialantieltä Halimajärven alueen alikulkuun vähentää huomattavasti kadun autoliikenteen määriä. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Arvokkaat rakennukset säilyvät omilla tonteillaan. Entisen koulurakennuksen säilymismahdollisuudet paranevat, jos rakennus muutetaan asuinkäyttöön. Uudisrakennukset sovitetaan ympäröivään rakennuskantaan. Taajamakuvan muutos on vähäinen Asemantien kyläraitille. Asarin tontti eli yleiseen käyttöön varattu alue pienenee. Kentän koko säilyy suunnilleen samana. Tontilla tonttitehokkuus säilyy voimassa olevaan kaavaan nähden suunnilleen samana. Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia Asarin tontin lisärakentamisesta, mutta jos tontille rakennetaan kaavan sallima rakennusoikeus, ympäristön muutos on huomattava. Uudisrakentaminen on kuitenkin sovitettava ympäristöön. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Nykyisten talojen naapuriin tulee uusia asukkaita. Entisen koulun rakennusta ei voi enää käyttää kokoontumistilana. Rakennusten rakentaminen niin, että meluohjearvot eivät ylity ja pihan muodostamisen suojaisaksi, vähentävät rautatiestä aiheutuvaa meluhäiriötä. Muut vaikutukset Kunnalle ei aiheudu merkittäviä kustannuksia. Kunta voi saada myyntituloja, jos entisen koulurakennuksen tontti myydään asuinkäyttöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva. 11

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kunnan on silloin mahdollista myydä entisen koulun eli ns. kudontatuvan tontti asuinkäyttöön. Asuinrakentamisen toteuttajia ovat yksityiset maanomistajat. Kunta voi lain mukaan ottaa haltuun katualueet. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan. KANGASALLA 22.4.2014 Suunnitteluarkkitehti Susanna Virjo Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen 12