Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Samankaltaiset tiedostot
2012 Osavuosikatsaus 1-9

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

1 JOHDANTO TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TALOUSKATSAUS 1-3/

Osavuosikatsaus 3/2018

Osavuosikatsaus 1-9/2017

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Osavuosikatsaus 1-6/2017

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Hall 8/ Liite nro 3

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ja tutkinnoista

Osavuosikatsaus 1/2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Nuorisotakuu määritelmä

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Ammattiosaamisen näytöt

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

VUODEN 2012 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Osavuosikatsaus 1-3/2018

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Aikuiskoulutuksen tulosalueen operatiivisen palvelusopimuksen 2013 seurantalomake/

AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Pedagogisen johtamisen katselmus

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Ammatillisen koulutuksen reformi mikä muuttuu? Aikuisten opiskelumahdollisuudet seminaari

Satakunnan oppisopimuskeskus

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

OPPISOPIMUS ESEDU / Oppisopimuspalvelut / AT

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Ammatillinen reformi ja opettaja

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Katsaus koulutustarjontaan. Valtuuston seminaari Jatta Herranen kehitysjohtaja

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) Kuopio. tori

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus

1(5) Strategia Hyväksytty yv

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Yhdessä kohti onnistunutta toteutusta. Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Yritysyhteistyö uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa

Rakenneuudistus toinen aste Mikkeli

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Ammatillinen koulutus ja yritysyhteistyö

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Liite HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Transkriptio:

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Mikkeli Pieksämäki Juva

2 1 Johdanto... 3 2 Opiskelijamäärät ja muut toiminnalliset mittarit... 4 3 Katsaus 2016 toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen... 7 4 Tavoitteiden toteutuma 1-3/2016 ja strategiset mittarit... 11 5 Talouden tunnusluvut... 12

3 Kuluvan vuoden tulorahoitukselle luo pohjaa tammikuun laskentapäivän perustutkinto-opiskelijoiden määrä sekä myytävän koulutustoiminnan myyntitilanne. Vuonna 2016 rahoituksen perusteena oleva järjestämisluvan mukainen vuosiopiskelijamäärä on 2.460 opiskelijaa. Tammikuun laskentapäivänä perustutkinto-opiskelijoita oli 2.452. Kuluvana vuonna ennakoidaan järjestämisluvan mukaisten opiskelijapaikkojen olevan täynnä. Maksullisessa palvelutoiminnassa maahanmuuttotilanteen ennakoidaan vaikuttavan työvoimakoulutuksen myyntiä kasvattavasti. Heikentynyt työllisyystilanne ja talouselämän suhdannenäkymät voivat edelleen vaikeuttaa oppisopimusopiskelijoiden saantia, koska oppisopimus usein kytkeytyy rekrytointitilanteeseen. Toimintaa pyritään myytävän toiminnan osalta uudistamaan uusilla koulutustuotteilla ja tutkinnoilla sekä koulutusvientiä kehittämällä. Yksi Suomen hallituksen keskeisimmistä elinvoiman vahvistamisen kärkihankkeista on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin toteuttaminen. Reformin toteuttamiseen ei olla osoittamassa rahoitusta valtion budjettiraamissa kärkihankkeiden toteuttamiseen varatusta rahoituksesta. Tämän hetkisten valtiontalouden raamien mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee vuonna 2016 noin 40 50 milj. euroa ja vuonna 2017 190 milj. euroa. Kaikkiaan ammatilliseen toisen asteen koulutukseen on kohdistettu noin 248 miljoonan euron kulujen leikkaukset. Ammatillisen koulutuksen taloudessa tapahtuva rahoituksen vähennys tuo suuria haasteita kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Etelä-Savon Koulutus Oy:ssä nämä reformiin sisältyvät leikkaukset tarkoittavat tulojen pienenemistä noin 2 miljoonalla eurolla vuonna 2016 ja tästä tasosta tehtävää noin 10 % leikkausta vuodelle 2017. Lisäksi oppisopimuksen yksikköhintarahoitus on pienentynyt aiempien vuosien tasolta reilut 300.000 euroa. Muutokset edellyttävät henkilöstömenojen pienentämistä 1 M kuluvan vuoden aikana ja noin 2 M vähentämistä ko. kuluista vuonna 2017. Myös mm. tilojen käyttöä ja sen myötä tilakustannuksia tullaan tarkastelemaan kriittisesti. Tavoitteena on reformin linjausten mukaisesti siirtää osaamisen kehittämistä vahvasti työelämään. Lisäpäätöksiä sopeuttamistoimenpiteistä joudutaan tekemään myös myöhemmin uudistusprosessin aikana, kun on selvillä OKM:n linjauksia ammatillisen koulutuksen jatkokehittämisestä, lainsäädännöstä, rahoitusperusteista ja järjestämislupiin liittyvistä uudistamisprosesseista. Sopeuttamistyötä tehdään rauhallisesti uudistusten edetessä ja henkilöstö pidetään kehittämistyössä vahvasti mukana. Etelä-Savon Koulutus Oy:n edellinen toimitusjohtaja Keijo Tikka jäi eläkkeelle 29.2.2016. Uutena toimitusjohtajana aloitti 1.3.2016 Arja-Leena Saastamoinen.

4 Etelä-Savon ammattiopiston ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden kokonaismäärä oli tammikuun laskentapäivänä 2452. Näyttötutkinnon suorittajia oli 746, ja ammatillisena peruskoulutuksena tutkintoaan suorittavia (ns. nuorten koulutus) 1706. Kahden tutkinnon opiskelijoita oli tammikuussa 92, ja VALMA-koulutuksessa oli opiskelijoita 42. Perustutkinto-opiskelijoista 13 % oli erityisopiskelijoita. Perustutkinto-opiskelijoiden määrien kehitys 2011-2016 2857 2867 2677 2673 2672 2677 2505 2664 2595 2618 2217 2312 2143 2274 2121 2053 1924 1934 2452 Kaikki perustutkinto-opiskelijat 1840 1785 1706 Ammatillisena peruskoulutuksena tutkintoa suorittavat 460 545 530 593 551 624 581 691 714 833 746 Näyttötutkintona suorittavat Esedulla oli tänä vuonna yhteishaussa tarjolla 657 aloituspaikkaa, mikä oli 67 paikkaa vähemmän kuin vuonna 2015. Yhteishaun hakijamäärät kuitenkin kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Eseduun oli toisen asteen yhteishaussa 645 ensisijaista hakijaa, mikä on lähes 70 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Esedun hakijamäärä kasvoi 12 %:a, vaikka valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen yhteishaun hakijamäärät laskivat yli 8 %:a viime vuoteen verrattuna. Yhteishaku 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Aloituspaikat 1017 927 841 922 724 657 1. sijaiset hakijat 904 866 829 723 580 645 Vetovoimaluku 0,87 0,93 0,99 0,78 0,8 0,98 Yhteishaun suosituin Esedun koulutusala oli aikaisempien vuosien tavoin sosiaali- ja terveysala. Lähihoitajakoulutukseen oli 104 ensisijaista hakijaa (vuonna 2015: 88). Toiseksi eniten ensisijaisia hakijoita oli metsäkoneenkuljettajaksi (81) ja kolmanneksi eniten merkonomikoulutukseen (70).

5 Kaikkiaan 114 opiskelijaa sai ammatillisena perustutkintona suoritettavan tutkintonsa valmiiksi jo maaliskuun lopussa. Määrä on aiempia vuosia suurempi, mikä johtuu osittain osaamisperusteisen opetussuunnitelman käyttöönotosta tänä lukuvuonna. Näyttötutkintoina perustutkinnon on alkuvuoden 2016 aikana suorittanut 96 opiskelijaa. Ammattija erikoisammattitutkintoja on suoritettu vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana 41 ja osatutkintoja 67. NÄYTTÖTUT KINTOSUORIT UKSET 1-3/2016 Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 16 4 90 10 63 22 6 3 P E R U S T U T K I N T O A M M A T T I T U T K I N T O E R I K O I S A M M A T T I T U T K I N T O O S A T U T K I N T O ESEDUN AIKUISKOULUTUKSEN OPISKELIJATYÖPÄIVÄJAKAUMA RAHOITUSMUODOITTAIN 1-3/2016 Työvoimakoulutus Omaehtoinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus 12 % 1 % 0 % 8 % 55 % PT näyttötutkintona Henkilöstökoulutus NAO 24 % Vuosi 2016 on alkanut koulutusmyynnin ja opiskelijatyöpäivien toteutuman osalta odotetun mukaisesti. Koulutusmyynnille talousarviossa asetetusta eurotavoitteesta on myyntisopimusseurannan mukaan koossa jo 100 % (työvoimakoulutus ja henkilöstökoulutus), vaikka tämä ei luonnollisesti vielä opiskelijatyöpäivien toteutumassa näykään. Lisäksi koko lisäkoulutuksen rahoitus on kiinnitetty vuoden 2016 osalta. Työvoimakoulutuksessa ja henkilöstökoulutuksessa on nähtävissä pientä kasvua verrattuna vuoteen 2015. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana uusia oppisopimuksia on syntynyt hieman edellisvuotta enemmän. Positiivista on myös se, että uusissa oppisopimuskoulutuksissa perustutkintojen osuus on 35 % kokonaismäärästä, kun taas vuotta aikaisemmin samana ajankohtana perustutkintojen osuus uusista sopimuksista oli 24 %. Voimassa olevien oppisopimusten määrä on laskenut johtuen

6 aikaisempien vuosien heikenneestä oppisopimusten kysynnästä. Tähän syynä on ollut heikko työllisyystilanne. Oppisopimuskoulutukseen on osallistunut tällä kvartaalilla kaikkiaan 535 opiskelijaa. Alkuvuoden tulokset näyttäisivät ennustavan, että koulutusten määrä on viimein kääntymässä kasvuun. 800 Voimassa olevat oppisopimukset 700 600 500 400 300 200 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 100 0 1 2 3 4 VUOSIKVARTAALIT

7 Esedu on laaja-alainen ja ketterin toisen asteen kouluttaja ja aluekehittäjä TAVOITTEET: Vuoden 2016 toiminnallisissa tavoitteissa on sitouduttu siihen, että kartoitamme aktiivisesti työelämän osaamistarpeita ja kehitämme niiden pohjalta uusia koulutustuotteita. Esedu Kehitämme on jo muutaman työelämän vuoden palautejärjestelmiä ajan tehnyt määrätietoista ja palautteisiin koulutustarpeiden reagointia. Olemme kartoitustyötä sitoutuneet yrityksissä myös ja työyhteisöissä. tekemään työnjakoa Vuonna muiden 2016 tavoitteena oppilaitosten on tehdä ja koulutuksen 100 yrityshaastattelua, järjestäjien kanssa. joko uusien Organisoimme haltuunottoa Esedun Venäjä-toiminnan, tai kartoitettujen käynnistämme yritysten osaamistarpeiden maksullisen koulutusviennin päivityshaastattelua. ja kehitämme Tavoiteltu yritysten kartoitusten KV-kilpailutoimintaa määrä tullaan näiden saavuttamaan toimintojen vuoden tueksi. aikana. Työelämän osaamistarpeiden kartoitusta on edelleen jatkettu. Vuoden 2016 tavoitteena on tehdä kartoitus (uusi kartoitus tai tietojen päivityskartoitus) 100 yritykseen. Koko vuoden tavoite on kiinnitetty eri aloille ja suunnitelmat kartoitusten tekemiseen on laadittu. Myös käytännön työ on käynnistynyt alkuvuoden aikana. Kartoitusten tuloksia käytetään monilla eri foorumeilla oppilaitoksen sisällä ja yhteistyöverkostoissa. Niiden pohjalta laaditaan ja päivitetään koulutusten suunnitelmia ja toteutustapoja. Yritysasiakkaille luotiin 2015 oma palautekysely, joka otetaan laajamittaisesti käyttöön 2016. Tämän palautteen painopiste on palveluprosessien toimivuudessa. Sen lisäksi työelämältä kerätään palautetta suoraan (mm. työelämäfoorumeissa ja opettajien kontaktoinnin kautta) ja työssäoppimisen ohjauksen yhteydessä. Eri koulutuksen järjestäjien kanssa käydään verkostoissa, hanketyössä ja suorissa keskusteluissa läpi niitä vaihtoehtoja, jotka varmistaisivat alueella laajan ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan erilaisille kohderyhmille. Kilpailutoimintaa kehitetään 2016 edelleen ammattiopiston pedagogisen toiminnan sekä Venäjätoiminnan ja maksullisen koulutusviennin tueksi. Esedu järjesti alkuvuodesta viiden lajin Taitaja-semifinaalit, ja autokorikorjauksen semifinaalissa oli mukana myös venäläinen vieraskilpailija. Venäläisten delegaatioon kuului myös World Skills Russian autoalan edustaja, jonka kanssa käytiin neuvotteluja kilpailuvalmennuksen myyntiin liittyen.

8 Esedun pedagogiset ratkaisut ovat ajanmukaisia ja joustavia. Esedu on parhaiden joukossa opiskelijatyytyväisyydessä, läpäisyssä ja työllistymisessä. TAVOITTEET: Tavoitteenamme on vuonna 2016 uudistaa oppimisympäristöjä. Otamme käyttöön uudenlaisia opetuksen järjestämisen ja ohjauksen malleja. Olemme selvittäneet mahdollisuuksia ja edellytyksiä lisätä työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on systemaattista ja sitä tehdään kaikissa tutkinnoissa aktiivisesti. Kehitämme yhteisöllisen opiskeluhuollon toimenpiteitä yhdessä sidosryhmien kanssa. Lisäksi kaikille opiskelijoille yhteisitä tutkinnon osia ja teemoja on mahdollista opiskella verkossa. Kaikkien tutkintojen opiskelijat suorittavat opintoja digitaalisesti. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintaamme. Oppimisympäristöjen uudistaminen Esedussa jatkuu. Sosiaali- ja terveysalan uudistettu oppimisympäristö otettiin käyttöön alkuvuodesta 2016. Metallialan Mikkelin oppimisympäristön uudistamisen suunnittelu käynnistettiin. Tavoitteena on mitoittaa alan oppimisympäristö paremmin vastaamaan nykyistä käyttötarvetta. Samassa yhteydessä on käyty neuvotteluja myös erilaisista yhteistoiminnallisesta vaihtoehdoista alan yhteistyökumppaneiden kanssa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistä tehdään laajalla rintamalla. Kaikki työelämäfoorumit ovat saaneet tehtäväkseen selvittää tulevissa tapaamisissaan mahdollisuuksia ja edellytyksiä lisätä työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on saada kokonaiskuva eri alojen tilanteesta ja käydä aiheesta aktiivista keskustelua työelämän kanssa. Myös hanketta tähän teemaan suunnitellaan. Joustavuuden lisäämiseksi on käynnistetty kaikille tutkinnoille yhteisen opintotarjontamallin kehittäminen rakentamalla vuosikelloajatteluun perustuva tarjontamalli, jossa tarjonta perustuu osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Samalla on käynnistynyt koko oppilaitoksen yhteisen yrittäjyyteen liittyvän opintotarjonnan luominen. Tarjontamallia on testattu raportointikauden aikana, sitä kehitetään saatujen kokemusten perusteella ja tarjontaa laajennetaan. Syksyllä 2015 käynnistyneitä opetuksen järjestämiseen liittyviä pilotteja on arvioitu ja parhaat käytännöt siirtyvät pysyväksi toiminnaksi. Pieksämäellä on jatkettu monialaisen klusteriajattelua hyödyntävän opetuksen järjestämisen toteuttamista ja kehittämistä. Tammikuussa 2016 käynnistyi yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöjen kehittämishanke yhteistyössä alueen yrittäjien ja muiden oppilaitosten kanssa. Kokonaisvaltaista verkko-oppimisen kehittämistyötä on tehty, mm. valmisteltu uuteen Moodleverkko-oppimisympäristöön siirtymistä, kehitetty opettajien osaamista ja valmisteltu verkko-materiaalia. Hankkeissa on kehitetty uutta teknologiaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa. Esedun intranettiin on koottu digitaalisuutta tukevaa aineistoa, mm. viikottainen "digivinkki". Verkko-oppiminen ja sen mahdollisuudet on myös ollut yhden IIK-iltapäivän (Innovointia, informaatiota ja kehittämistä) teema. Yhteisöllisen opiskeluhuollon yhdeksi toimintamalliksi vakiintunut rasismin vastainen teemapäivä toteutettiin maaliskuussa Otavankadulla, Raviradantiellä ja Salosaaressa. Opiskelijayhdistyksen hallitus ryhtyi alkuvuodesta suunnittelemaan opiskelijoiden yhteistä kaupunkiseikkailutapahtumaa, joka järjestetään huhtikuussa.

9 Opiskelijoiden sijoittumista työelämään toteutetaan mm. osaamiseen ja työllistymiseen liittyvillä portfolioilla sekä näiden rakentumista tukevilla, opintotarjontana toteutettavilla koulutuksilla. Aikuisten uraohjaushanke AURA toimii myös työllistymisen tukena ja hoitaa lisäksi keskitetysti Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) kautta tulevat asiakkaat. Läpäisyä ja työllistymistä tuetaan myös siten, että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville on vuoden alusta alkaen ollut tarjolla opinto-ohjausta. Esedu on vetovoimainen työnantaja, joka huolehtii henkilöstöstä. * TAVOITTEET: Henkilöstöohjelma ohjaa henkilöstön kehittämistä kokonaisuutena. Henkilöstömitoitus on määritelty vastaamaan kokonaistarjontaa. Opettajien laaja-alainen osaaminen on kehittämisen erityisiä painopisteitä. Rekrytointiprosessia kehitetään. Kehityskeskustelut valjastetaan muutoksen läpivientiin. Esimiestyötä ja johtamista kehitetään. Henkilöstön kehittämisen pohjaksi on laadittu henkilöstöohjelma, joka on hyväksytty Koulutus Oy:n hallituksessa 17.3.2016. Henkilöstösuunnitelma valmistuu kevään aikana. Koulutuksen tulevaisuuden kokonaistarjontaa määritellään jatkuvana prosessina reformin edetessä ja henkilöstömitoitus tehdään sitä vastaavaksi. Digitaalisuus apuna arjessa on lukuvuoden 2015-2016 teema. Henkilöstön kehittämispäivässä helmikuussa 2016 digitaalisuutta avattiin mm. asiantuntijaluennon ja Esedun henkilöstön esittelemien, digitaalisuutta hyödyntävien pedagogisten ratkaisujen avulla. Syksyllä 2015 käynnistynyt henkilöstön tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä osaamiskartoitus ja koulutus ovat jatkuneet alkuvuoden 2016 ajan. Koko henkilöstölle on järjestetty digitalisuutta tukevaa Office365:n käyttöönottoon sekä etäopetukseen, -ohjaukseen ja -neuvotteluun liittyvää koulutusta. Keväällä on toteutunut myös opettajien työelämäjaksoja suunnitelmien mukaisesti. Alkuvuodesta käynnistettiin uudenlainen yhteisöllisen henkilöstön kehittämisen Kahvimylly toiminta. Kahvimyllyt ovat henkilökunnan perustamia ryhmiä, jotka kokoontuvat etukäteen sovittujen, tärkeiden teemojen äärelle. Tasapainoinen taloutemme varmistaa laadukkaan toiminnan TAVOITTEET: Rahoituksen muutokset on huomioitu toiminnan suunnittelussa. Talousarvion mukaiset sopeutukset. Etelä-Savon Koulutus Oy:n ulkoisten tulojen ennakoidaan vähenevän 32-33 miljoonaan euroon vuoteen 2018 mennessä, mikä on noin 7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2015 tilinpäätös. Koska yhtiön taseessa ei ole rakennuksia, vaan ainoastaan opetuksessa käytettävät koneet ja laitteet, kohdistuu sopeuttamistarpeista merkittävä osuus henkilöstökuluihin. Tilinpäätöksessä henkilöstökulut olivat 21,9 miljoonaa euroa, mikä oli 56,1 % ulkoisista tuotoista. Henkilöstö on oppilaitoksen tärkein voimavara ja kulujen sopeuttaminen on jaksotettu kolmelle vuodelle siten, että kuluvan vuoden ja suunnitelmavuosien 2017 2018 talousarviot on tehty alijäämäisiksi. Osuus ulkoisista tuotoista suunnitelmakaudella on pidetty noin 56 %:n tasolla.

10 Tilojen osalta käydään omistajien ja sidosryhmien kanssa neuvotteluja mahdollisesta yhteiskäytöstä muiden toimijoiden kanssa. Edelleen haetaan noin miljoonan euron tilakustannusten vähentämistä vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilojen yhteiskäytön osalta kumppanuudet rakennetaan siten, että haetaan myös vahvaa toiminnallista synergiaetua. Kestävän talouden ylläpitämiseksi poistopohja pidetään 1,5 miljoonan euron tasolla ja kehittämiseen varataan resursseja uudistusten läpiviennin varmistamiseksi. Vuoden 2016 talouden kehittymistä seurataan aktiivisesti ja ennakoivalla, hallitulla muutosjohtamisella puututaan tarvittaessa muutoksiin ja käynnistetään niiden mukaiset toimenpiteet.

11 Mittari Toteuma 2013 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Tavoite 2015 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 1-3/2016 *Koulutuksen keskeyttäneet (kokonaan lopettaneet (%), amm. peruskoulutuksena suoritettava 12,50 % 10 % 10,3 % 9 % 9,27 % 8 % 2,4 % 7 % *Myytävän koulutuksen tulot meur 2,3 2,1 2,6 2,4 2,3 2,35 0,8 2,35 *Myytävän muun palvelutoiminnan tulot Meur 1,8 1,7 2 2 1,9 2 0,4 2 *Hanketoiminnan kokonaisbudjetti ja toteuma Meur 2,8 2,6 2,6 2,1 1,67 2 0,38 2 *Osakeyhtiön tulos poistojen jälkeen Meur 1,2 0,4 0,6 0,35 1,4-0,9-0,2 0 **Opiskelijatyytyväisyys, nuoret (asteikolla 1-5) (OPIX) 3,8 3,7 3,8 3,8 3,89 3,8 3,8 **Opiskelijatyytyväisyys, aikuiset (asteikolla 1-5) (OPAL, AIPAL, oma) 4 4 4,06 4 4,22 4 4 **Opetushenkilöstön työelämäjaksot (viikot) 41 vko 80 vko 8 vko 100 64,4 vko 100 100 **Opiskelijamäärä yksikköhintakoul. (20.1.tilanne ja 20.9. PA KA) 2674-2571 2570 2605 2460 2452 josta aikuisopiskelijoita (20.1.tilanne ja 20.9. PA KA) 611-642 - 770 746 josta kahta tutkintoa suorittavia (20.1.tilanne ja 20.9. PA KA) 120-114 - 106 92 **Suoritettujen tutkintojen määrä pt/peruskoulutuksena suor. 631 620 631 565 593 550 535 **Suoritettujen tutkintojen määrä pt/näyttötutkintona suor. 249 255 343 275 326 300 106 320 **Suoritettujen tutkintojen määrä at ja eat 111 170 121 250 125 150 41 150 **Suoritetut osatutkinnot yhteensä 141 -- 168 150 255 150 67 150 ***Verkko-opintojen määrä koulutuksesta 5 % **Työelämän osaamistarvekartoitusten määrä 103 130 131 80 82 90 100 ***Vetovoima/ hakijat/aloituspaikat (amm. peruskoulutuksena suoritettava) 0,99 1,2 0,79 1 0,8 1,2 1,2 ***Tutkintojen läpäisykerroin (%), amm. peruskoulutuksena suoritettava 62 % 66 % 59 % 67 % 65 % 70 % 75 % ***Opetushenkilöstön pedagoginen pätevyys (%) 83 % 85 % 82 % 85 % 86 % 85 % 85 % ***Henkilöstön kehittäminen/ henkilöstön kehittämiseen käytetty rahoituksen prosenttiosuus kaikista henkilöstömenoista (%) 4,20 % 5 % 3,1 % 5 % 3,85 % 5 % 5 % ***Työolobarometrin tulos 3,5/5 ***Opetukseen käytettävän yksikköhinnan osuus rahoituksesta 53,50 % 53,80 % 60,60 % 67,0 % 67 % * Tarkastelu osavuosikatsauksen yhteydessä. **Tarkastelu puolivuosittain. ***Tarkastelu kerran vuodessa Mittareihin tullaan 2016 aikana lisäämään opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä sekä henkilötyövuoden tuottavuutta kuvaavat mittarit. Tavoite 2017

12 Toteutuma 2016 Talousarvio 2016 Toteutuma 3/2016 Toteutuma 3/2015 Johdon ennuste 1-12/2016 308010 Yksikköhintarahoitus peruskoulutus -25 465 462-6 324 416-6 883 111-25 465 462 308011 Yksikköhintarahoitus ammatillinen lisäkoulutus -1 087 000-284 046-234 110-1 087 000 308012 Yksikköhintarahoitus erityisopetus -1 095 539-273 885-254 925-1 095 539 308013 Yksikköhintarahoitus oppisopimuskoulutus -2 672 000-668 000-729 542-2 672 000 306012 Koulutuksen myyntituotot/työvoimapoliittinen k -2 110 000-745 806-563 962-2 110 000 306013-15 Koulutuksen myyntituotot/muu koulutus -287 000-24 136-28 421-287 000 931300 Sis. palv.tuotot -4 119 108-958 426-1 303 757-4 119 108 Yleiset myyntitilit -1 273 000-426 235-593 265-1 273 000 Myyntituotot -38 109 109-9 704 949-10 591 094-38 109 109 LIIKEVAIHTO -38 109 109-9 704 949-10 591 094-38 109 109 360000 Valmisvarastojen muutos -130 000 0 0-130 000 VALM. JA KESKENER.VAR.MUUTOS -130 000 0 0-130 000 934000 Sisäiset vuokrat 0 0-1 849 0 Vuokratuotot -521 500-88 461-119 441-521 500 933000 Sisäiset avustukset, Esko 0 0-83 100 0 339999 Jaksotetut tuotot 0-49 844-103 351 0 Avustukset ja tuet -1 632 488-270 733-333 058-1 632 488 Muut sisäiset tuotot, Esko -20 750 0 0-20 750 Muut tuotot -33 100-42 900-66 905-33 100 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT -2 207 838-451 937-707 705-2 207 838 945009 Sisäiset materiaaliostot, Mpt 0 0 11 966 0 Materiaalit ja palvelut 487 315 114 144 135 084 487 315 MATERIAALIT JA PALVELUT 487 315 114 144 147 050 487 315 406000 Jaksotetut palkat ja palkkiot 0 296 487 286 804 0 Sisäiset palkat ja henkilösivukulut 0 0 0 0 Palkat ja palkkiot 16 189 712 3 947 143 4 097 950 16 189 712 Jaksotetut henkilösivukulut 0 0 0 0 Sisäiset henkilöstökorvaukset 0 0 0 0 Sisäiset eläkevak.maksut 0 0 0 0 Sisäiset sosiaaliturvamaksut 0 0 0 0 Henkilösivukulut 4 814 952 1 263 936 1 304 567 4 814 952 HENKILÖSTÖKULUT 21 004 664 5 507 566 5 689 322 21 004 664 Suunnitelman mukaise 1 499 998 330 534 282 512 1 499 998 POISTOT JA ARVONALENNUKSET 1 499 998 330 534 282 512 1 499 998 943400 Sis.palvelut 4 041 758 928 420 1 274 990 4 041 758 943422 Näytt.tutk.sis. 98 100 30 000 24 900 98 100 946000 Sisäiset materiaaliostot, Esko 0 5 0 0 Sis.käyttövarat 0 0 0 0 947000 Sisäiset avustukset, Esko 0 0 75 000 0 447699 Jaksotetut kulut 0 199 168 275 276 0 Liiketoiminnan muut kulut 5 100 819 966 743 1 018 976 5 100 819 Vapaaehtoiset henkil 478 313 92 446 91 771 478 313 948000 Sis. vuokrat 0 0 1 849 0 Vuokrat ja vastikkee 4 199 700 1 128 113 1 111 682 4 199 700 Toimitilakulut 1 096 100 274 940 267 353 1 096 100 Kone- ja kalustokulut 1 558 218 294 584 398 334 1 558 218 Matkakulut 553 677 122 724 110 396 553 677 Markkinointi-, hallinto ja muut liikekulut 1 224 578 371 435 407 893 1 224 578 Rahoitustuot ja kulut 3 000 443 3 676 3 000 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 18 354 264 4 409 023 5 062 098 18 354 264 TILIZOS1.3 Oyn tuloslaskelma 899 294 204 380-117 817 899 294 Ulkoiset tuotot -36 307 089-9 198 461-9 910 093-36 307 089 Ulkoiset kulut 37 206 382 9 402 841 9 792 276 37 206 382 - henk.kulut 21 004 664 5 507 566 5 689 322 21 004 664 - muut kulut 16 201 719 3 895 275 4 102 954 16 201 719 Ulkoinen tulos 899 294 204 380-117 817 899 294 Sisäiset tuotot -4 139 858-958 426-1 388 706-4 139 858 Sisäiset kulut 4 139 858 958 426 1 388 706 4 139 858 Tuotot yhteensä -40 446 947-10 156 886-11 298 799-40 446 947 Kulut yhteensä 41 346 241 10 361 267 11 180 982 41 346 241 Tulos 899 294 204 380-117 817 899 294

13