TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Sisällys 1 JOHDANTO... 2 1 2 IHMISOIKEUSTYÖN PAINOPISTEET... 4 Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän vastainen työ... 5 Sukupuolittuneen väkivallan vastainen työ... 5 Siirtolaisten työoikeuksien edistäminen... 7 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS-oikeudet)... 7 3 TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET... 8 4 IHMISOIKEUSKASVATUS JA KOULUTUS... 8 5 VIESTINTÄ... 9 6 ORGANISAATION KEHITTÄMINEN JA HALLINTO... 11 Henkilöstöhallinto... 11 Taloushallinto... 11 Jäsenistö ja varainhankinta... 12

1 JOHDANTO Ihmisoikeusliitto on vuonna 1979 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yleinen ihmisoikeusjärjestö. Järjestön tehtävänä on seurata Suomen ihmisoikeustilannetta, edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja tunnettavuutta Suomessa sekä ennaltaehkäistä valikoituja ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeusliitto seuraa ainoana yleisenä ihmisoikeusjärjestönä kokonaisvaltaisesti Suomen ihmisoikeustilannetta sekä pyrkii edistämään sitä vaikuttamistyön, viestinnän ja ihmisoikeuskasvatuksen, tutkimuksen sekä ennaltaehkäisevän työn kautta. 2 Työn painopisteet perustuvat kartoitukseen Suomen ihmisoikeustilanteesta ja muiden ihmisoikeustoimijoiden työstä. Ihmisoikeusliitto keskittyy ihmisoikeusongelmiin, joissa Suomessa on vain vähän ihmisoikeuksien näkökulmasta työtä tekeviä kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Mikäli mahdollista, keskitymme kysymyksiin, joita olemme itse tutkineet. Lisäksi keskitymme ihmisoikeusongelmiin, joissa on strategisesti ajankohtaista toimia, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden relevanttien toimijoiden kanssa. Temaattisten painopisteiden lisäksi reagoimme tarvittaessa myös esiin nouseviin, ajankohtaisiin kysymyksiin viestinnän ja vaikuttamisen keinoin. Vuonna 2016 Ihmisoikeusliitto toimii aktiivisesti sen puolesta, että Suomen hallituksen valmisteilla olevasta toisesta kansallisesta perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelmasta tulee ensimmäistä ohjelmaa vahvempi ja tavoitteellisempi. Jatkamme vuoden 2015 alussa perustetun kansalaisjärjestöjen yhteisverkoston vetämistä ja yhteistyön koordinoimista mm. kansalliseen ihmisoikeusohjelmaan vaikuttamisen osalta. 1 Temaattisen vaikuttamisen osalta jatkamme strategian mukaisesti työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ihmisoikeusliitto toimii sen puolesta, että viharikokset tunnistettaisiin paremmin ja seuraa, miten puolueet toteuttavat rasismin vastaista peruskirjaa, johon ne sitoutuivat Ihmisoikeusliiton tilaisuudessa 4.11.2015. Pidämme myös esillä romanien ja saamelaisten ihmisoikeuskysymyksiä sekä vaadimme alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen numero 169 ratifioimista. Vaikutamme 1 Ihmisoikeusliiton edustajat toimivat vuosina 2012-13 Suomen ensimmäiseen kansallisen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelmaan liittyneen, oikeusministeriön asettaman kansalaistoimijoiden paneelin puheenjohtajana.

myös ulkomaisten metsämarjanpoimijoiden työoikeuksien aikaansaamisen puolesta. Henkilöresurssien sallimissa rajoissa osallistumme julkiseen keskusteluun ja vaikutamme taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kysymyksiin. Työmme sukupuolittuneen väkivallan ennaltaehkäisemiseksi maahanmuuttajayhteisöjen kanssa jatkuu tyttöjen sukuelinten silpomisen sekä niin kutsutun kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi. 3 Ihmisoikeusliitto jatkaa Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen tutkimista EU:n perusoikeusvirasto FRA:n yhteistyökumppanina yhdessä Åbo Akademin kanssa. Lisäksi vuonna 2015 käynnistämämme nk. kunniaan liittyvän väkivallan ilmiön selvitys Suomessa julkaistaan kesäkuussa 2016, jolloin siitä tiedotetaan laajasti. Vaikuttamistyötä tukee aktiivinen viestintä, jonka avulla teemme työtämme tunnetuksi ja tuetaan vaikuttamistyön tavoitteiden saavuttamista. Ihmisoikeuskasvatuksen ja - koulutuksen osalta pitkäaikainen hanke Ihmisoikeudet.net päättyy 2016 alussa ulkoministeriön rahoitusinstrumentin jäädytyksen vuoksi. Haemme uusia mahdollisuuksia työn jatkamiselle. Resurssien sallimissa rajoissa koulutamme pyynnöstä ihmisoikeuksien kannalta oleellisia tahoja kuten nuorisotyöntekijöitä. Vuotta 2016 leimaa taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen. Ihmisoikeusliitto saa valtion yleisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Saimme toimintavuoden alussa OKM:sta huolestuttavia tietoja avustusmomentin tulevaisuudesta. Samaan aikaan RAY on leikannut hanketyön resursseja eikä EU:n perusoikeusvirasto FRA ole tilannut tutkimuksia antamansa suunnitelman mukaisesti. Näin ollen yksityisen varainhankinnan vahvistaminen painottuu vuonna 2016. Ihmisoikeusliiton työtä ohjaa strategia vuosille 2014-17. Strategian tavoitteena on olla vuonna 2017 vaikuttava, asiantunteva ja näkyvä ihmisoikeusjärjestö. Strategiaa päivitettiin nelivuotiskauden puolivälissä vuodenvaihteessa 2015-16 henkilöstön ja johtokunnan voimin. Strategiasta jätetään pois jakson loppupuolelle kaavailtu oikeudellisen neuvonnan käynnistäminen sekä kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin kantelu, joihin ei ole riittäviä henkilöresursseja strategiakaudella. Temaattisia painopisteitä vähennettiin asiantuntijaresurssien ohenemisen takia.

Organisaation kehittämisen painopisteitä v. 2016 ovat sähköiseen taloushallintoon siirtyminen, yksityisen varainhankinnan käynnistäminen sekä jäsen- ja lahjoitusviestinnän kehittäminen. Ihmisoikeusliiton keskeiset arvot ja työn periaatteet eli oikeudenmukaisuus, kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys sekä erilaisuuden kunnioitus ohjaavat sekä työn tavoitteita että toimintaa ja henkilöstön, luottamushenkilöiden ja jäsenistön suhteita. 4 2 IHMISOIKEUSTYÖN PAINOPISTEET Ihmisoikeusliitto vaikuttaa valikoituihin perus- ja ihmisoikeuksien kannalta keskeisiin lainvalmisteluprosesseihin sekä politiikkaohjelma-prosesseihin. Osallistumme jäsenenä ihmisoikeuksien kannalta tärkeisiin foorumeihin kuten etnisten suhteiden neuvottelukuntaan ja vähemmistöasioiden neuvottelukuntaan ja poliisin ja etnisten yhteisöjen yhteistyöfoorumiin. Vuonna 2016 yleisessä vaikuttamistyössä keskeinen on oikeusministeriössä valmisteilla oleva toinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma. Ihmisoikeusliitto vetää ja koordinoi n. 15 järjestön verkostoa, joka vaikuttaa pio-ohjelmaan myös yhdessä ja tekee tarvittaessa yhteiskannanottoja myös muista akuuteista ihmisoikeusasioista. Ihmisoikeusliitto jatkaa KIOSin hallituksessa (edustajat puheenjohtaja Reetta Toivanen ja johtokunnan jäsen Antti Sajantila) sekä Pakolaisneuvonnan hallituksessa (edustaja johtokunnan jäsen Lena Bremer). Ihmisoikeusliitto on sekä KIOSin ja Pakolaisneuvonnan perustajajäsen. Vaikuttamistyön temaattiset painopisteet ovat tammikuussa 2016 päivitetyn strategian mukaisesti: 1) yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän vastainen työ 2) sukupuolittuneen väkivallan ennaltaehkäisy (tyttöjen sukuelinten silpomisen ja nk. kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisy) 3) taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistäminen 4) ulkomaisten metsämarjanpoimijoiden oikeuksien edistäminen

Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän vastainen työ Viharikokset: Ihmisoikeusliitto vaikuttaa siihen, että ihmisoikeudet integroitaisiin systemaattisesti poliisien opetussuunnitelmiin ml. täydennyskoulutuksiin sekä siihen, että viranomaiset tunnistavat viharikokset paremmin. Vaikuttamistyö sisältää mm. säännöllistä yhteydenpitoa poliisijohtoon ja poliisiammattikorkeakouluun. Vuonna 2015 julkaisemamme viharikosesitteen jakelua laajennetaan mm. poliisipiireihin. 5 Rasistisen ja etnisen syrjinnän vastustaminen: Vaikutamme sen puolesta, että puolueet toteuttavat käytännössä sitoutumistaan eurooppalaiseen puolueiden rasismin vastaiseen peruskirjaan. Kaikki eduskuntapuolueet uusivat sitoutumuksensa 4.11.2015 Ihmisoikeusliiton, etnisten suhteiden neuvottelukunnan ja yhdenvertaisuusvaltuutetun tilaisuudessa. Jatkamme yhdessä ETNOn ja yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa seurantamekanismin kehittämistä ja osallistamme vapaaehtoisia seurantaan. Romanien oikeudet ja romanien syrjinnän vähentäminen: Toteutamme romaninuoriin liittyvän valokuvaprojektin yhteistyössä Suomen Romanifoorumin kanssa. Pidämme yllä dialogia romanijärjestöjen kanssa ja tapaamme keskeisiä romanijärjestöjä vähintään kerran vuonna 2016. Saamelaisten oikeudet: Pidämme viestinnän ja puoluetapaamisten keinoin yllä ILOn alkuperäiskansojen sopimuksen numero 169 ratifioinnin vaatimusta. Tuemme saamelaisten järjestöjä toteuttamalla vierailun Inariin sekä järjestämällä Suomen saamelaisjärjestöjen keskusliiton kanssa ihmisoikeusaiheisia koulutuksellisia työpajoja jäsenyhdistysten aktiiveille. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet: Jatkamme vaikuttamistyötä yhteistyössä Trasekin, Setan, Amnestyn ja Sateenkaariperheet ry:n kanssa sen puolesta, että eduskunta hyväksyisi translain, joka poistaisi naimattomuusvaatimuksen, lisääntymättömyysvaatimuksen sekä mahdollistaa sukupuolen vahvistamisen oman ilmoituksen perusteella. Tuemme viestinnän keinoin muiden järjestöjen äitiyslakikansalaisaloitetta, joka turvaisi naisparien lasten oikeudet. Sukupuolittuneen väkivallan vastainen työ

Sukupuolittuneen väkivallan vastainen työ painottuu myös vuonna 2016 tyttöjen sukuelinten silpomisen (FGM) ja ns. kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisyyn. KokoNainen ja Kitke! yhdistyivät vuoden 2016 alussa yhdeksi hankkeeksi, jonka päämäärä on, että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden seksuaali- ja lisääntymisoikeudet sekä itsemääräämisoikeus toteutuvat Suomessa. Työmuotoina ovat vaikuttamis- ja asennemuutostyö, ammattilaisten, opiskelijoiden ja viranomaisten kouluttaminen sekä näitä tukeva vahva viestintä. 6 Vaikuttamistyön tavoitteet: Tavoitteenamme on, että viranomaisten ja ammattilaisten kyky puuttua maahanmuuttajataustaisten henkilöiden seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien sekä itsemääräämisoikeuden loukkauksiin vahvistuu. Erityisesti tavoitteenamme on ehkäistä pakkoavioliittoja ja vaikuttaa siihen, että pakkoavioliitossa elävä voi erota turvallisesti ja saada kaiken tarvittavan tuen. Tavoitteenamme on, että väkivaltaisesta suhteesta lähtenyt henkilö saa lähtökohtaisesti aina itsenäisen oleskeluluvan, vaikka se aiemmin olisi riippunut perhesiteestä. Tavoitteenamme on myös se, että kunniaan liittyvä väkivalta ja FGM huomioidaan järjestelmällisesti turvapaikkaperusteena ja että FGM:n vastainen työ järjestetään pysyvällä tavalla toimintaohjelman mukaisesti. Vuonna 2016 valmistuva selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta voi nostaa esiin myös uusia vaikuttamistyön tarpeita. Vaikuttamistyön toimenpiteet: Tavoitteisiin pyritään viranomaistapaamisilla (esim. Migri, STM, TEM, OM), lausunnoilla, rinnakkaisraporteilla (esim. CEDAW), kouluttamalla viranomaisia ja ammattilaisia, asiantuntijakirjoituksilla sekä kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen verkoston koordinoinnilla. Asennemuutostyön tavoitteet: Asennemuutostyön päätavoitteena on, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt tietävät seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista ja itsemääräämisoikeudesta ja että heidän asenteensa muuttuvat seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia sekä itsemääräämisoikeutta tukeviksi. Asennemuutostyön toimenpiteet: Jatkammme keskusteluryhmiä ainakin somalin- ja amharankielisten parissa. Niissä käsitellään FGM:n lisäksi myös muita nk. kunniakysymyksiä. Reagoimme ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen lisäämällä turvapaikanhakijoiden parissa tehtävää työtä. Turvapaikanhakijoille pidämme sekä tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja kunniakäsityksiä sekä FGM:ää käsitteleviä keskusteluryhmiä että tiedotustilaisuuksia. Keskusteluryhmien pitämisessä teemme

yhteistyötä Ihmisoikeusliiton vuonna 2015 kouluttamien nk. kunniaan liittyvän väkivallan vastaisten lähettiläiden kanssa. Myös vapaaehtoisia on mukana toiminnassa. Kansainvälinen FGM-konferenssi: Järjestämme lokakuussa kansainvälisen FGMkonferenssin ja pohjoismainen Foko-verkoston kokouksen Pohjoismaisen ministerineuvoston tuella. 7 Muuta yhteistyötä: Tärkeiden kumppaneiden, kuten muiden kunniaan liittyvän väkivallan vastaista työtä tekevien järjestöjen (Kalliolan nuoret) ja naisjärjestöjen kuten Monika-Naisten liiton kanssa teemme monipuolista yhteistyötä kuten tiedonvaihtoa sekä tarvittaessa mm. yhteisiä lausuntoja. Sisältöjen lisäksi tavoitteenamme on laajentaa toimintaa valtakunnallisesti ja vahvistaa kansainvälistä verkostoitumista. Tänä vuonna aktivoimme myös enemmän vapaaehtoisia mukaan hankkeen toimintaan. Siirtolaisten työoikeuksien edistäminen Vuoden 2016 aikana vaikuttamme mm. työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan, jotta ulkomaisten metsämarjanpoimijoiden työ saatettaisiin työsopimusten piiriin. Viranomaisvaikuttamisen lisäksi kampanjoimme aiheesta myös julkisesti. Tässä teemassa teemme yhteistyötä mm. SAK:n kanssa. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS-oikeudet) Strategian mukaisesti vaikuamme siihen, että taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat Suomessa samalla, kun sosiaali- ja terveyspalvelut käyvät läpi isoja rakenteellisia muutoksia. Tiedotamme SS-oikeuksista ja pyrimme vaikuttamaan viranomaisiin, jotta Suomi ottaisi vakavasti Euroopan neuvoston huomautuksen perusturvan liian alhaisesta tasosta. Jatketamme yhteistyötä Suomen sosiaalioikeudellisen seuran kanssa. Lisäksi tiivistämme yhteistyötä SOSTEn kanssa, jota Ihmisoikeusliitto myös kouluttaa alkuvuodesta TSSoikeuksista. Kokoamme rinnakkaisraportin Suomen valtion lokakuussa annettavalle raportille Euroopan sosiaalisen peruskirjan terveyttä, sosiaaliturvaa ja sosiaalista suojelua koskevista artikloista, ja keräämme siihen muilta järjestöiltä osuuksia.

3 TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET Ihmisoikeusliitto jatkaa nk. kunniaan liittyvää väkivaltaa ja pakkoavioliittoja käsittelevän selvityksen toteutusta. Alkuvuodesta selvitystä varten laaditaan sähköinen kysely koulujen henkilökunnalle ja kootaan pohjoismaisia hyviä käytäntöjä sekä analysoidaan kesällä ja syksyllä tuotettua laajaa haastatteluaineistoa sekä yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa tutkimuskäyttöön saatua poliisi-ilmoitus- ja esitutkintaasiakirja-aineistoa. Selvitysraportti julkaistaan kesäkuun puolivälissä julkaisutilaisuudessa, jonka jälkeen tulosten disseminaatiota jatketaan mm. lehtikirjoitusten muodossa. Tutkimustuloksia käytetään aktiivisesti muussa vaikuttamistyössä. Yhdessä Nuorisotutkimusverkoston Geneso-hankkeen kanssa tuotetaan toimittajille ohjeet kunniaan liittyvän väkivallan käsittelystä mediassa ja siihen liittyvistä riskeistä (mm. rasistiset reaktiot). 8 Vuoden 2016 alkupuolella toteutamme kolme pienehköä selvitystä yhteistyössä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) kanssa. Selvitykset koskevat tiedustelu- ja massavalvontalainsäädännön kehitystä, alaikäisten säilöönottoa ja sen vaihtoehtoja sekä lainsäädännöllisiä minimi-ikävaatimuksia (esim. avioituminen, äänioikeus, rikosoikeudellinen vastuu). Keväällä käynnistyy laajempi vammaisten asumista koskeva tutkimus. Syksyllä 2016 toteutetaan FRA:n vuosiraportin Suomen-osuus. FRA julkaisee maaliskuussa LGBT-vähemmistöjen asemaa käsittelevän viranomaistutkimuksen, jonka Ihmisoikeusliitto on toteuttanut Suomessa. Tutkimuksen tuloksista ja kesäkuussa julkaistavasta FRA:n vuosiraportista viestimme aktiivisesti. FRA:n tutkimustoimeksiantojen vaihtelevan määrän ja vaikean ennakoitavuuden vuoksi haemme mahdollisuuksien mukaan tutkimusrahoitusta muista kanavista, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden tutkimustahojen kanssa. 4 IHMISOIKEUSKASVATUS JA KOULUTUS Ihmisoikeuskasvatus on kiinteä osa Ihmisoikeusliiton työtä ja ihmisoikeuskasvatuksellisia sisältöjä on läpileikkaavasti mukana työn eri alueissa. Ihmisoikeudet.net -hankkeen uusi sivusto julkaistiin Educa-messuilla tammikuussa 2016. Tammikuussa 2016 hanke myös päättyi. Usean järjestön yhteistyöhanketta on saanut tukea ulkoasiainministeriön viestintä- ja globaalikasvatusavustuksista.

Ihmisoikeusliitto johti ja koordinoi hanketta yli 10 vuoden ajan. UM:n viestintäavustukset ovat tulossa seuraavan kerran hakuun keväällä 2016. Ihmisoikeudet.net -portaalin ja siihen linkittyvän ihmisoikeuskasvatustyön tulevaisuutta ja rahoitusvaihtoehtoja pohditaan yhdessä Amnesty Internationalin Suomen osaston kanssa. Vuonna 2016 voimaan tulevat koulujen opetussuunnitelmien perusteet ovat ihmisoikeuskasvatuksen näkökulmasta historiallisen hyvät. Myös Ihmisoikeusliitto vaikutti vuosia tämän toteutumiseen. Valitettavasti opetushallituksella ja kouluilla on varattuna resursseja opettajien tukemiseen ihmisoikeuskasvatuksen toteuttamiseksi vain vähän. Alkuvuoden painopisteenä on ihmisoikeuskasvatustyön jatkuvuuden turvaaminen ja haemmekin rahoitusta ihmisoikeuskasvatuksen jatkamiseen eri tahoilta. 9 Ihmisoikeuskoulutuksen osalta yhtenäistetään asiantuntijoiden koulutusmateriaaleja ja luodaan yhteiset pohjapaketit. Ihmisoikeusliitton kohdistunee enenevästi toiveita järjestää koulutusta perus- ja ihmisoikeuksista, ja niitä harkitaan ja toteutetaan resursseista riippuen. 5 VIESTINTÄ Ihmisoikeusliiton viestinnän tavoitteita vuonna 2016 ovat i) sosiaalisen median näkyvyyden ja keskusteluihin osallistumisen vahvistaminen, ii) toimittajakontaktien luominen ja vahvistaminen sekä iii) varainhankinnan elementin ottaminen luontevaksi ja kiinteäksi osaksi järjestön viestintää. Viestinnän tehtävänä on viestiä järjestön strategisten painopistealueiden teemoista sekä tukea vaikuttamistyötä ja varainhankintaa. Jäsenistön kasvattaminen ja sitouttaminen sekä lahjoittajavarainhankinnan käynnistäminen ovat viestinnän keskeisiä toimintoja vuonna 2016. Jäsenistöä ja muita kiinnostuneita palvellaan sähköisellä uutiskirjeellä. Temaattisesti vuoden keskeisiä viestinnällisiä ponnistuksia ovat nk. kunniaan liittyvää väkivaltaa ja pakkoavioliittoja käsittelevän tutkimusen julkaisu, josta tiedotamme laajasti, sekä syksyllä järjestettävän FGM-konferenssin näkyvä viestintä. Lisäksi nostamme esiin säännöllisesti muita temaattisia prioriteettiteemoja kuten yhdenvertaisuusasioita ja rasismin vastaista työtä sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kysymyksiä. Sosiaalisen median osalta tavoitteena on kasvattaa sitoutuneiden seuraajien määrää (Facebook 10 000 tykkääjää ja Twitter 7500 seuraajaa) ja jalkauttaa osa seuraajista

jäseniksi ja lahjoittajiksi sekä vapaaehtoisiksi. Lisäksi perustetaan Ihmisoikeusliitolle Instagram-tili. Blogia päivitään vähintään kerran kuussa vuoden aikana. Nettisivuja päivitetään teknisesti alkuvuonna 2016 paremmin vastaamaan tarpeitamme erityisesti varainhankintaa silmällä pitäen. Vuoden 2016 alkupuoliskolla viestintää varten kokoamme kuvapankin, jota hyödynnetään nettisivuilla, sosiaalisen median päivityksissä sekä muissa julkaisuissa. 10 KokoNainen-hankkeelle luodaan ja päivitetään tarvittavat viestintämateriaalit ja toteutetaan hankkeiden viestintäsuunnitelmia. Tavoitteena on, että hankkeiden työntekijät ja teemat ovat esillä kohderyhmiä kiinnostavissa medioissa. Lisäksi järjestämme vuoden aikana toimittaja-aamiainen sekä taustatapaamisia kiinnostuneiden toimittajien kanssa. Sähköinen uutiskirje ilmestyy noin kahdeksan kertaa vuodessa ja tilaajamäärä pyritään kasvattamaan 800 tilaajaan. Uutiskirje sisältää ajankohtaista asiaa toiminnastamme, linkin uusimpaan blogiin, tietoa FIDHin toiminnasta sekä jonkin ajankohtaisen tapahtumavinkin. Oman julkaisu- ja tiedotustoiminnan lisäksi osallistutaan yhteisiin julkilausumiin muiden järjestöjen kanssa, erityisesti järjestöjen ihmisoikeusverkoston kautta. Suurta yleisöä palvelemme aktiivisella läsnäololla sosiaalisessa mediassa, kansantajuisilla blogikirjoituksilla sekä omilla yleisön osastokirjoituksilla. Seuraajia ja jäsenistöä aktivoimme mm. helposti jaettavilla kuvapäivityksillä. Jäsenviestintää kehitetään yhdessä varainhankintaviestinnän kanssa. Tavoitteena on aktivoida ja osallistaa osa jäsenistä mukaan Ihmisoikeusliiton toimintaan. Lisäksi rakennamme viestinnän vapaaehtoisuuden muotoja. Vuonna 2016 viestinnässä panostamme myös englanninkielisen tiedon tarjoamiseen pääteemoista www-sivuilla. Lisäksi tyttöjen sukuelinten silpomisesta ja nk. kunniaan liittyvästä väkivallasta luodaan tietopaketit mm. mediaa varten.

6 ORGANISAATION KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Henkilöstöhallinto Ihmisoikeusliiton tärkein voimavara on hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Henkilöstöä tukee osaava ja järjestön strategiseen kehittämiseen paneutuva johtokunta. Henkilöstölinjauksen mukaisesti kaikilla työntekijöillä on selkeät työnkuvat, mahdollisuus kouluttautumiseen sekä lähiesinaisen tai -miehen kanssa käytävät vuotuiset 1-2 kehityskeskustelua. Kouluttautumistarpeita kartoitetaan ja kouluttautumisen toteutumista tuetaan aktiivisesti. Toimistokokous, tiimikokoukset, viestintäryhmän viikkokokous ja johtoryhmän viikkokokous pidetään säännöllisesti ja niistä tehdään koko toimistolle muistiot. Tämä lisää ja ylläpitää hyvää sisäistä viestintää. Lisäksi järjestetään kaksi virkistäytymispäivää, yksi henkilöstöpäivä, 1-2 yhteistä suunnittelupäivää sekä tiimien omia suunnittelupäiviä. Pääsihteeri tapaa puheenjohtajistoa kerran kuukaudessa. 11 Toimitilan turvallisuusriskit on kartoitettu, ja turvallisuustaitoja ylläpidetään ja niitä kerrataan kahdesti vuodessa. Henkilöstössä on tällä hetkellä vain yksi ensiaputaitoinen työntekijä, minkä vuoksi 2016 tarjotaan ensiapukoulutusmahdollisuutta halukkaille. Kaikille uusille työntekijöille järjestetään kahden viikon suunnitelmallinen perehdytys. Henkilöstöhallinnon osalta vuosina 2014-15 toteutettiin merkittäviä uudistuksia (uusi palkkamalli, työsuojelun toimintaohjelma, koulutussuunnitelma ja henkilöstölinjaus). Vuonna 2016 keskitytään näiden linjausten ja ohjelmien systemaattiseen toimeenpanoon ja sen varmistamiseen, että henkilöstö tuntee hyvin nämä linjaukset. Niiden avaamista osana perehdyttämistä vahvistetaan. Vaikuttamisen ja kampanjoinnin tueksi toimintaan otetaan mukaan 5-10 vapaaehtoista. Taloushallinto Oman pääoman vahvistaminen on vuoden 2016 taloudenpidon keskeisin tavoite. Tavoitteena on, että vuoden 2016 tulos on vähintään 5000 10000. Tämä on tavoite siitä huolimatta, että samanaikaisesti Ihmisoikeusliiton tähänastisista rahoitusmuodoista UM:n avustus ihmisoikeuskasvatushankkeelle on loppunut ja RAY:n avustukset Kitke!- ja romanihankkeelle ovat päättyneet.

Taloushallinto siirtyy 1.1.2016 alkaen sähköiseen muotoon ja tämän siirtymän läpivieminen on taloushallinnon alkuvuoden keskeisin kehitysprosessi. Tarkoituksena on, että sähköinen taloushallinto tehostaa taloushallintoa ja helpottaa budjettiseurantaa. Yhteistyötä Tilitoimisto Mansikan kanssa jatketaan ja siirrytään käyttämään Netvisorin sähköistä taloushallintoa. Jatketaan yhden työhuoneen vuokraamista Uskontojen Uhrien Tuki ry:lle sekä toisen vuokraamista Demla ry:lle ja Heidi Korvan Communikélle 12 Jäsenistö ja varainhankinta Ihmisoikeusliiton yleisavustuksen turvaaminen on vuoden 2016 varainhankinnan prioriteetti. Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee lähivuosina Eräät avustukset - momentin lakkauttamista, mikä tarkoittaisi Ihmisoikeusliiton ammattimaisen toiminnan lakkauttamista. Yleisavustus turvaa perustyön lisäksi myös kaikki hankkeet ja tutkimuksen. Yleisavustuksen turvaaminen edellyttää erityisesti operatiiviselta johdolta koko vuoden aktiivista vaikuttamista OKM:n ja muiden viranomaisten suuntaan tarpeen mukaan myös julkisia kanavia hyödyntäen. Vuonna 2016 Ihmisoikeusliitto aloittaa aktiivisemman yksityisvarainhankinnan. Syksyllä 2015 perustetun varainhankinnan työryhmän työ jatkuu alkuvuonna ja ryhmä valmistelee yksityisvarainhankinnan kampanjan. Kampanjan ydinviesti otetaan kevään aikana käyttöön kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja yleisesitteissä. Em. mainitun viestinnän lisäksi käynnistetään yksi varainhankinnan kokeilun keväällä ja toisen syksyllä. Jäsenmaksukirje lähetetään alkuvuodesta ja maksumuistutukset keväällä. Lahjoittajakirjeitä lähetetään yksi keväällä ja kaksi syksyllä. Varainhankinnan keinoja laajennetaan ja seurantaa parannetaan. Alkuvuodesta otetaan käyttöön tekstiviestilahjoitus, verkko- ja luottokorttimaksaminen ja uusi jäsenrekisteri. Ihmisoikeusliitto osallistuu vuoden aikana useampaan näkyvään yleisötapahtumaan (mm. Maailma kylässä -festivaali), joissa esitellään toimintaa sekä kerrotaan myös lahjoitusmahdollisuuksista. Näiden toimenpiteiden ja kokeilujen tavoitteena on kasvattaa Ihmisoikeusliiton vuosilahjoitukset yksityisiltä 4130 eurosta (v. 2015 kertymä) 10 000 euroon ja jäsenmaksut 9050 eurosta (v.2015 kertymä) 10 000 euroon. Säätiövarainhankintaa jatketaan vuoden 2015 tapaan ja tehdään vuoden aikana 8-10 avustushakemusta suomalaisille säätiöille ja rahastoille. Avustuksia haetaan strategiassa sovittuihin teemoihin ja perusrahoituksen vahvistamiseksi.