SAIRAANKULJETUS HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014
2 (6) SAIRAANKULJETUS Tässä kirjoituksessa kuvataan Harmaan talouden selvitysyksikön sairaankuljetusalaa koskeva selvityksen tuloksia. Selvityksessä on kartoitettu luvanvaraisen sairaankuljetusalan toimijoiden taloudellista luotettavuutta, velvoitteiden hoidon tasoa ja mahdollisia häiriöitä. Kirjoituksessa pohditaan toimialaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita harmaan talouden torjunnan näkökulmasta ja selvitetään toimialan harmaan talouden riskitekijöitä. SELVITYKSEN TARKOITUS Selvityksessä on kartoitettu luvanvaraisessa sairaankuljetuksessa Suomessa toimivien luvanhaltijoiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamista kulurakennetta lainsäädännön kehitystarpeita harmaan talouden torjuntaedellytysten parantamiseksi. Selvityksessä on paneuduttu erityisesti yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990), sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain ja aluehallintovirastolain mahdollisiin kehitystarpeisiin. Kehitystoimilla tähdättäisiin luvanvaraisen sairaankuljetustoimialan toimijoiden taloudellisten ja luotettavuusedellytysten parempaan valvontaan, harmaan talouden ilmiöiden torjumiseen ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon helpottamiseen. LUPAMENETTELY Sairaankuljetuksesta säädetään laissa yksityisistä terveydenhuoltopalveluista (152/1990). Tämän lain nojalla toimiala on säädetty luvanvaraiseksi. Lupaviranomaisina toimivat sekä aluehallintovirastot sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Yhden aluehallintoviraston alueella toimiville yrityksille luvan myöntää toimialueen aluehallintovirasto ja useamman aluehallintoviraston alueella toimiville yrityksille Valvira. Aiemmin sovellettu lupien tarveharkinta on poistunut. Viimeiset määräaikaiset luvat umpeutuvat vuonna 2014. Lupa sairaankuljetuspalvelujen tuottamiseen oikeuttaa harjoittamaan sairaankuljetusta koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta ja on voimassa toistaiseksi. Sairaankuljetusta harjoittavien palveluntuottajien tulee täyttää yksityistä terveydenhuoltoa säätelevän lain 3 :n toimintaedellytykset tilojen, laitteiden, ajoneuvojen ja henkilöstön osalta ja 4 :n lupaedellytykset. Lain 3 säädetään, että palveluja annettaessa on oltava asianmukaiset laitteet, tilat ja sairaankuljetusajoneuvo varusteineen. Lisäksi palvelun tuottajalla on oltava toiminnan edellyttämä, asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Lisäksi toiminnan on oltava asianmukaista ja potilasturvallisuuden huomioivaa. VALVONTA JA TIEDONSAANTIOIKEUS Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 13 :ssä määritetään lain yleinen ohjaus ja valvonta kuuluvaksi sosiaali- ja terveysministeriölle. Lain 13 2 momentin mukaan palvelujen ohjaus ja valvonta kuuluvat aluehallintovirastoille. Lain 13 3 momentissa säädetään, että Valvira ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja
3 (6) ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi yksityisen terveydenhuollon ohjauksessa ja valvonnassa sekä lupamenettelyissä. Sairaankuljetusalaa valvovan viranomaisen tiedonsaantioikeudesta säädetään lain 16. Valvovan viranomaisen tiedonsaantioikeus koskee vain palvelun tuottajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Oikeudesta saada viranomaistietoja valvontaa varten ei ole laissa säädetty. Valvovan viranomaisen tarkastusoikeudesta säädetään lain 17. Tarkastusoikeus koskee vain toimintaa, toiminnan järjestämisessä käytettäviä toimintayksiköitä ja tiloja silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Laissa ei ole otettu kantaa perustellun syyn sisältöön. Hallitusohjelman 2011 1 tavoitteina todettiin, että sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan keinoja ja resursseja kehitetään ja vahvistetaan. Valvontaa yhtenäistetään julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatehtäviä keskitetään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira). Valviran koordinoivaa ja ohjaavaa roolia vahvistetaan. SAIRAANKULJETUSALAN YRITYKSET SELVITYKSEN AINEISTO REKISTERÖINTI Selvitystä varten muodostettiin kaksi joukkoa. Selvityksen kohdejoukko muodostettiin voimassa olevien luvanhaltijoiden muodostamasta yritysjoukosta. Valviralta ja aluehallintovirastoilta pyydettiin voimassa olevien luvanhaltijoiden tiedot. Vertailujoukoksi poimittiin Verohallinnon rekistereistä sairaankuljetustoimialan yritykset toimialakoodilla riippumatta siitä oliko yrityksillä voimassa olevaa lupaa. Kohde- ja toimialajoukon yrityksiä on tässä selvityksessä tarkasteltu rekisteritietojen ja toimintatietojen perusteella. Lisäksi on tarkasteltu verovelkaisten yritysten määriä sekä verotarkastusten määriä ja tuloksia. Yhteensä luvanhaltijoita oli eri lupaviranomaisten rekistereissä 126. Luvanhaltijoiden muodostaman kohdejoukon vertailua varten muodostettiin toimialajoukko, jota varten poimittiin sairaankuljetuspalvelut -toimialan 86904 (TOL2008) ja sairaankuljetus -toimialan 85144 (TOL2002) yritykset riippumatta siitä ovatko ne luparekisterissä ja kuuluivatko ne siten kohdejoukkoon. Toimialatietojen ja Verohallinnon rekisteritietojen perusteella sairaankuljetusalalla oli 180 yritystä. Luvanhaltijoista 114 oli toimivia. Toimimattomia yrityksiä oli 10 ja kahden luvanhaltijan tunnuksilla ei löytynyt tietoja. Luvan voimassaolon pitäminen toimimattomilla yrityksillä on huomionarvoinen seikka, vaikka yrityksen toimivuus ei suoraan olekaan luvan voimassaolon edellytys. Lupaehtojen edellyttämään työnantajarekisteriin kuului 108 luvanhaltijaa ja kuudelta rekisterimerkintä puuttui. Liiketoiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi oli ilmoittautunut 24 luvanhaltijaa. Vähäistä hakeutumista arvonlisäverovelvolliseksi selittää sairaankuljetuksen arvonlisäverottomuus. Rekisterimerkintöjen perusteella kuusi luvanhaltijaa ei täyttänyt lupaehtoja. 1 Hallitusohjelma 2011, s. 59
4 (6) YRITYSTEN IKÄ Sairaankuljetusalan luvanhaltijoiden yritykset ovat melko pitkäikäisiä. Toimivista yrityksistä jopa 72 prosenttia on perustettu ennen 2000 -luvun alkua. 2000 -luvulla on perustettu 26 prosenttia yrityksistä. TOIMINNAN LAAJUUS VEROVELAT Luvanhaltijoiden liikevaihdon määrä vuonna 2011 oli hieman yli 128,5 miljoonaa euroa, joista maksettiin palkkoja 68,3 miljoonaa euroa. Elinkeinotoiminnasta kertyi voittoa 3,2 miljoonaa euroa. Yritystoimintaa harjoitetaan pääosin mikro- tai minikokoisissa yrityksissä. Toimivista luvanhaltijoista 10 prosenttia (11 kpl) oli verovelkaisia ja verovelkaisten yritysten keskimääräinen verovelan määrä oli 89 825 euroa. Verovelan kokonaismäärä oli 988 071 euroa ja viivästysseuraamusten määrä 37 855 euroa. Toimialajoukon toimivista yrityksistä neljällä oli verovelkaa ja keskimääräinen verovelan määrä oli 2 314 euroa, joka on huomattavasti pienempi kuin verovelkaisilla luvanhaltijoilla keskimääräin. Joulukuussa 2011 terveys- ja sosiaalialan yritysten keskimääräinen verovelka on ollut 9 239 euroa ja koko maan kaikkien yritysten keskimääräinen verovelka 26 939 euroa. Näihin lukuihin verrattuna sairaankuljetusalan toimivien yritysten keskimääräiset verovelat ovat erittäin suuret. Koko maan kaikkien yritysten verovelkaisuusasteen mukaan keskimäärin 13 prosentilla toimivista yrityksistä on verovelkaa, joten sairaankuljetusalan luvanhaltijoiden verovelkaisuusaste on siihen verrattuna pienempi 2. VEROTARKASTUKSET Luvanhaltijoihin on kohdistunut yhdeksän verotarkastusta yhdeksään yritykseen vuosina 2003 2011. Verohallinnon tilastoinnin mukaan harmaata taloutta on havaittu kolmessa yrityksessä. Vain yhdessä tarkastuksessa ei ole esitetty toimenpiteitä. LUPAREKISTERI Selvityksessä havaittiin, että lupaviranomaisen ylläpitämässä luparekisterissä luvanhaltijoina on toimimattomia yrityksiä. Valviralta ja aluehallintovirastoilta saaduissa tiedoissa oli yhteensä 124 luvanhaltijaa, joista Verohallinnon rekisterien mukaan 114 luvanhaltijaa oli toimivia. Viittä yritystä ei löytynyt toimintaa ilmaisevista alv-, ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä ja viisi yritystä oli lakannut. Lupien voimassaoloa ei ole päätetty tilanteessa, jossa yritystoiminta on loppunut. Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 10 mukaan luvanhaltijan on annettava vuosittain toimintakertomus lupaviranomaiselle. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava terveyden- ja sairaanhoidon palveluja koskevat toimintatiedot sekä henkilökunnan, toimitilojen ja toiminnan muutokset. Toimintakertomus on annettava lupa- ja toimintaedellytysten olemassaolon arviointia varten. Valvovien viranomaisten luvanhaltijarekisterin tietoja tulisi ajantasaistaa ja lisäksi lain yksityisistä terveydenhuoltopalveluista (152/1990) valvontaa ja tiedonsaantioikeuksia koskevia säännöksiä tulisi kehittää myös harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan näkökulmasta. 2 Ilmiöselvitys Verovelat 17/2012 Harmaan talouden selvitysyksikkö
5 (6) Rekisterien ajantasaisuuden valvonta helpottuisi esitetyn tietojensaantioikeuden laajentamisen ja tarkentamisen myötä. Valvova viranomainen saisi tiedot lopettaneista yrityksistä ja rekisteriaseman muutoksista, joiden avulla voitaisiin harkita luvan voimassaolon edellytyksiä. JOHTOPÄÄTÖKSET Sairaankuljetuspalvelujen tuottaminen on luvanvarainen elinkeino. Sairaankuljetusluvan saamiseksi edellytetään, että luvanhakija on järjestänyt asianmukaiset toimitilat, laitteet, ajoneuvot ja asianmukaisella tavalla koulutetun henkilöstön. Sairaankuljetuspalvelujen tuottamiseen vaaditun luvan myöntämisperusteissa ei ole edellytetty palveluntuottajalta taloudellista luotettavuutta tai julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitamista. Selvityksessä ilmeni luvanhaltijoiden taloudelliseen luotettavuuteen ja julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitamiseen vaikuttavia seikkoja. Verrattuna Terveys- ja sosiaalialan (TOL2008, toimiala 86 88) keskimääräiseen verovelkaan, on sairaankuljetusalan toimivan yrityksen keskimääräinen verovelka yhdeksän kertaa suurempi. Selvityksessä vertailujoukkona toimivan toimialajoukon yritysten verovelkaisuusaste, yhteenlasketun verovelan määrä ja keskimääräinen verovelka olivat pienempiä kuin selvityksen kohdejoukolla. Oman pääoman oli kohdejoukon osakeyhtiöistä menettänyt hieman yli 12 prosenttia. Toimialajoukon osakeyhtiöistä oman pääoman oli menettänyt kaksi yhtiötä 94:stä (n. 2 %). Oman pääoman menettäminen johtuu yleensä pitkittyneestä tappiollisesta toiminnasta. Tappiollinen toiminta ja pääoman menettäminen voi johtaa maksukyvyn alentuessa julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitamatta jättämiseen ja se saattaa vaarantaa toimiluvan ehtona olevan potilasturvallisuuden. Lupaehdoissa edellytetään luvanhaltijan kuuluvan ennakkoperintälaissa 3 säädettyyn Verohallinnon ylläpitämään työnantajarekisteriin. Kohdejoukon toimivista yrityksistä kuusi ei kuulunut työnantajarekisteriin eikä ennakkoperintärekisteriin. KEHITTÄMISEHDOTUKSIA TIEDONSAANTI- JA TARKASTUSOIKEUDEN LAAJENTAMINEN Harmaan talouden torjunnan kannalta olisi tehokasta, jos luvanvaraisessa elinkeinossa luvanhaltijalta edellytettäisiin taloudellista luotettavuutta ja julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitamista. Sairaankuljetuspalvelujen tuottamiseen myönnetyn luvan voimassaoloa tulisi edelleen harkita yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa säädettyjen lupaedellytysten lisäksi myös veroihin ja muihin julkisoikeudellisiin maksuihin liittyvien rekisteröitymis-, ilmoittamis- ja maksuvelvoitteiden hoitamisen sekä yhtiön oman pääoman pysyvyyden kautta. Lain mukaiset velvoitteet hoitavien yritysten kilpailuasema toimialalla paranisi, velvoitteiden hoidon taso paranisi ja riski potilasturvallisuuden vaarantumiselle huonon yritystalouden vuoksi vähenisi, mikäli lupa voitaisiin tarpeen tullen evätä. Taloudellisen luotettavuuden edellytysten täyttymisen ja julkisoikeudellisten velvoitteiden hoidon tason valvonta edellyttäisi valvovan viranomaisen tiedonsaantioikeuden laajentamista. Nykymuodossa Valviran tiedonsaantioikeus perustuu Valviralain 6 :ään: 3 Ennakkoperintälaki, 20.12.1996/1118
6 (6) Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, potilasvahinkolautakunta, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, huoltotoimintaa tai sairaanhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai laitos sekä apteekki ovat velvollisia pyynnöstä antamaan virastolle 2 :ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään. Aluehallintovirastoilla ei ole yleistä tiedonsaantioikeutta muilta viranomaisilta vaan ne joutuvat tukeutumaan erityislakien antamiin tiedonsaantioikeuksiin niillä rajoituksilla, joita kunkin lain valvontavelvollisuus tai lupaedellytykset antavat tiedonsaantiin. Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 16 :n tiedonsaantioikeus oikeuttaa saamaan maksutta ja salassapitosäännösten estämättä lakisääteisten tehtäviensä suorittamista varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset palvelujen tuottajilta ja itsenäisiltä ammatinharjoittajilta. Harmaan talouden torjunnan näkökulmasta sairaankuljetusalan valvontaa suorittavien viranomaisten, Valviran ja aluehallintovirastojen, tietojensaantioikeuden rajoittuminen ainoastaan palveluntuottajalta saataviin tietoihin on valvonnan tehokkuutta rajoittava seikka. Luvanhaltijoiden taloudellisen luotettavuuden arvioinnissa sekä valvonnassa erityisen tärkeään asemaan nousevat muilta viranomaisilta saatavat rekisteri- ja valvontatiedot. Tietojen saanti edellyttää, että tietojen vaihtoa koskeva lainsäädäntö on ajan tasalla palvelemaan tätä tehtävää niin tietoja pyytävässä viranomaisessa, kuin tietoja luovuttavassa viranomaisessa. Jos toimialan lupaedellytyksiin lisättäisiin vaatimuksia taloudellisesta luotettavuudesta ja velvoitteiden hoidosta, tämä edellyttäisi toimialaa valvovan viranomaisen tiedonsaantioikeuksien tarkentamista ja tarkastusoikeuden laajentamista. Yritystoimintaa koskevan salassa pidettävän tiedon saantioikeus muilta viranomaisilta tulisi lisätä toimialaa säätelevään yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 16 :ään. Samalla lain 17 :n tarkastusoikeus tulisi laajentaa koskemaan taloudellisia edellytyksiä ja velvoitteiden hoitamista. Mikäli luvan ehtoja kehitetään edellä todettuun suuntaan ja lupaviranomaisten tehtävää ja tiedonsaantioikeutta laajennetaan koskemaan myös julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitamista, olisi sairaankuljetusalan lupaviranomaiset mahdollista oikeuttaa saamaan tietoja tehtäviään varten myös Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetussa laissa (1207/2010) tarkoitetun velvoitteidenhoitoselvityksen avulla 4. Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen. Lisätiedot ja selvitystilaukset htsy@vero.fi. Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh. 020 612 6066 Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 020 612 6070 4 Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä, 21.12.2010/1207