Lausunto 1 (7) Eduskunta Sivistys- ja tiedejaosto HE 131/2014vp: Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 ja sen puitteissa lukiokoulutuksen tilanne ja rahoituksen riittävyys Suomessa koulutuksesta on leikattu eri arvioiden mukaan tällä hallituskaudella jopa kaksi miljardia euroa. Koulutusmenojen osuus kaikista menoista on OECD-maiden keskiarvon alapuolella, 12,2 prosenttia kaikista julkisista menoista. Tämä kertoo koulutuksen järjestämisen tehokkuudesta. Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu enemmän kuin minkään muun maan järjestelmä julkiseen rahoitukseen ja silti kustannusosuus pysyy OECD-maiden keskiarvon alapuolella (Education at Glace 2014). Opetuksen ja varhaiskasvatuksen resurssileikkaukset ja opettajien lomautukset ovat ylittäneet kriittisen rajan. Lomautusten piirissä on jo yli 4 000 opettajaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja ainakin 60 000 oppilasta. Kunnissa tehdyt leikkaukset polkevat jo koulutuksen tasa-arvoa. Opetuksen määrä vaihtelee asuinpaikasta riippuen satoja tunteja, enimmillään jopa yhden lukukauden verran peruskoulun aikana. Esimerkkejä vuosiviikkotuntimäärien eroista ovat Loviisa 234, Porvoo 230, Rovaniemi 229 ja minimituntimäärä 222 Hämeenlinnassa, Joensuussa ja Turussa. Kaikilla kouluasteilla opetustunteja, lähiopetusta ja jakotunteja on vähennetty, oppimateriaalihankinnat ja opettajien täydennyskoulutus viety minimiin, oppilasryhmien kokoa suurennettu, sijaisten palkkaaminen estetty, tukiopetuksen määrää vähennetty, kerhotoimintaa lopetettu, valinnaisaineita karsittu sekä tieto- ja viestintätekniikkaa vähennetty. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteutuminen nykyresursseilla on kyseenalaista. Hallitus on kohdistanut mittavia leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Samaan aikaan valtio on vetäytynyt vastuusta alentamalla peruspalveluiden valtionosuusprosenttia siten, että kunnat käytännössä vastaavat jo ¾ peruspalveluiden rahoituksesta. Budjettiesitys kiristää kuntataloutta noin 218 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Kuntatalouden tilanne eriytyy tämän johdosta entisestään mikä vaikuttaa kasvatus- ja opetuspalveluiden järjestämiseen. Tilanne on osassa kuntia niin vakava, että OAJ epäilee sen vaarantavan perustuslaillisten sivistyksellisten oikeuksien järjestämisen sekä toteutumisen tason. OAJ edellyttää, että perustuslakivaliokunta tarkastelee valtion talousarvioehdotusta perusoikeuksien näkökulmasta. Tarkastelussa olisi muun muassa arvioitava heikentävätkö toimenpiteet perusoikeuden toteutumisessa saavutettua tasoa enemmän kuin on julkistalouden tilan heikkenemisen vuoksi välttämätöntä ja ettei leikkaus kohdistu yhteiskunnan heikoimpiin ja haavoittuvaisimpiin.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (7) Myös eduskunta on ollut huolissaan erityisesti toisen asteen leikkausten ja lukuisten uudistusten yhteisvaikutuksista. OAJ pitää erittäin tärkeänä, että hallitus arvioi eduskunnan edellyttämällä tavalla koulutusta koskevien uudistusten vaikutukset palvelujen laatuun ja saavutettavuuteen. Varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja siihen osallistumisessa Suomi hännillä Valtion budjetissa on asetettu tavoitteeksi että vuonna 2020 mennessä 95 % 4- vuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen. Tämä EU-tason tavoitteen kirjaaminen budjettiesitykseen on välttämätöntä, sillä tällä hetkellä Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumisaste on pahasti jäljessä mm. muita pohjoismaita. Varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta on sekä kansallista että kansainvälistä tukimusta mm. syrjäytymisen ehkäisyyn. Esityksessä ei ole lainkaan rahoitusta uuden varhaiskasvatuslain säätämiselle ja kustannusvaikutuksille, vaikka hallitusohjelman mukaisesti tällä hallituskaudella säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Päivähoidon muuttaminen tavoitteelliseksi pedagogiseksi varhaiskasvatukseksi voidaan OAJ:n mielestä aloittaa myös kustannusneutraalisti. Tämän lisäksi tarvitaan muutoksia, joista aiheutuu kustannuksia, kuten pedagogisen koulutuksen saaneiden opettajien määrän lisääminen lapsiryhmiin. Budjetin yhteydessä eduskunnan tulisi edellyttää, että tavoitteellisen varhaiskasvatuksen muuttaminen yli 3 -vuotiaiden lasten osalta maksuttomaksi ja sen kustannusvaikutukset selvitetään. Tämä mahdollistaisi varaiskasvatuslakiuudistuksen saumattoman jatkumisen myös seuraavalla vaalikaudella. Budjetissa asetetaan opetushallituksen tehtäväksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden valmistelu. Tämä on erittäin tärkeä tavoite, mutta samanaikaisesti opetushallituksen resurssit on leikattu ja väkeä irtisanotaan, joten tehtävän toteuttaminen on haasteellista. OAJ ei hyväksy opetushallituksen toimintaan kohdistettuja suuria leikkauksia, jotka vahingoittavat jo tällä hetkellä koulutuksen kehittämistä Suomessa. Esiopetuksen osallistumistavoitteeksi on asetettu 100 %. Esiopetukseen ei tällä hetkellä osallistu 1200 lasta. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26 ja 35 :n muuttamisesta on arvioitu että lain myötä viralliseen esiopetukseen osallistuisi vain 500 lasta nykyistä enemmän. Tämä antaa hieman ristiriitaisen viestin budjetin tavoitteisiin. Perusopetuksen tasa-arvo on turvattava OAJ kartoitti kuntien opetusalan leikkauksia vuodelta 2012. Kyselyn perusteella leikkauksia oli lähes kaikissa kouluissa. Eniten leikattiin oppimateriaaleista. Yleisiä leikkauskeinoja olivat opetusryhmien koon kasvattaminen sekä sijaisten käytön ja opetustuntien määrän vähentäminen. Myös tukiopetusta leikattiin, vaikka kyse on
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (7) opinnoissa tilapäisesti jälkeenjääneiden oppilaiden lainmukaisesta oikeudesta. Muita leikkauskohteita olivat mm. opettajien täydennyskoulutus, retket, kerhotunnit, valinnaisaineiden määrä sekä tieto- ja viestintätekniikka. OAJ on huolissaan perusopetuksen tasa-arvoisuuden murentumisesta kuntien leikatessa opetuksen määrästä, oppimisen tuesta, opetusryhmistä ja jopa opettajista lomautusten ja sijaiskieltojen aikana. On tärkeää, että talousarviossa korostetaan tasa-arvoisen perusopetuksen turvaamista ja ohjataan 30 miljoonaa euroa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen sekä 12 miljoonaa euroja muihin koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. OAJ on tyytyväinen, että hallitus ei toteuttanut rakennepoliittisen ohjelman mukaista koulunkäyntiavustajien lukemista osaksi opettaja-oppilassuhdetta. Toimenpide olisi vaarantanut tukea tarvitsevien oppilaiden erityisopetuksen laadun. Talousarviossa on aivan oikein kiinnitetty huomiota tehostetun ja erityisen tuen kehittämiseen. Kuitenkaan OAJ ei pidä järkevänä kohteeseen varatun avustuksen sitomista ainoastaan koulunkäyntiavustajiin. Mikäli määrärahaa olisi mahdollista käyttää ylipäänsä erityisopetukseen, mahdollistaisi se paikallisesti tarkoituksenmukaiset ratkaisut, esimerkiksi opetusryhmän joustavat ryhmittelyt ja toisen opettajan palkkaamisen avustajan sijaan. Taiteen perusopetuksen opetustuntien määrä ei lisäänny ja siksi OAJ kummeksuukin tavoitetta, että taiteen perusopetuksen maanlaajuista saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua pystyttäisiin lisäämään. Toisen asteen koulutus myllerrys jatkuu Toisen asteen rakenteita ja rahoitusta uudistamalla tavoitellaan 195 miljoonan euron resurssileikkauksia 2015-2017. Vuodelle 2015 tästä on arvioitu kohdistuvan noin 7 miljoonan euron valtionapujen väheneminen. Vuoden 2015 aikana jokaisen toisen asteen koulutuksen järjestäjän on haettava uutta järjestämislupaa ja kyettävä tässä prosessissa arvioimaan taloudelliset edellytyksensä järjestää koulutusta tulevaisuudessa. Tehtävä on haastava, koska koulutuksen järjestäjillä ei ole vielä varmuutta, millaiseksi rahoituksen kokonaisuus muodostuu, kun rakenteellisen kehittämisen ratkaisut ovat kesken. Koulutuksen järjestäjillä ei ole tiedossa, miten lähes 200 miljoonan euron leikkaus toteutetaan tai miten se jakautuu lukion ja ammatillisen koulutuksen kesken. Järjestäjille asetetaan myös tavoite, että koulutus pitäisi pystyä järjestämään kokonaisuudessaan valtion osuuden turvin, vaikka yleisesti on tiedossa valtionosuuden jälkeen jääneisyys todellisista kustannuksista. Lisäksi valtionosuutta leikataan ja kasvatetaan kuntien rahoitusosuutta niiden heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (7) Lukiokoulutus on halvinta mahdollista koulutusta ja rahoitustaso on ollut heikko jo ennen päätettyjä leikkauksia. Lukion oppilaskohtaisen yksikköhinnan pudotus on ollut raju: vuosi 2013: 6704,40 euroa/opiskelija vuosi 2014: 6425,98 euroa/opiskelija vuosi 2015: 6004,52 euroa/opiskelija Tämä merkitsee kahden vuoden aikana yli 10 prosentin leikkausta jo ennestään niukkaan rahoitukseen. Lukiossa ei voida kuluja säästää esim. oppimateriaalista, koska opiskelijat ostavat sen itse. Käytännössä ainoa tapa säästää on kasvattaa opetusryhmien kokoa ja vähentää valinnaisuutta. OAJ:n lukion opettajille syksyllä 2011 tekemän kyselyn mukaan lukion opetusryhmät olivat jo tuolloin suuria, jopa yli 50 opiskelijan ryhmiä, joista nyt on tullut lukioiden arkipäivää. Lukion tilanteesta on liitteenä SiV:lle 23.9.2014 annettu lausunto. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoja leikataan 9,6 milj. eurolla. Ammatillisen peruskoulutuksen oppilaskohtainen yksikköhinnan pudotus on ollut seuraava: vuosi 2013: 11 137,20 euroa/opiskelija vuosi 2014: 10 970,06 euroa/opiskelija vuosi 2015: 10 822,22 euroa/opiskelija Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta ei kuitenkaan kerro koko totuutta, koska rahoitusta on leikattu lisäksi opiskelijamäärän vähentämisen kautta. Vuoden 2015 osalta opiskelijamäärän vähentäminen leikkaa kokonaisrahoitusta 6,5 milj. eurolla. Varautuminen tuleviin leikkauksiin näkyy toisella asteella jo nyt koulutuksen arjessa ryhmäkokojen kasvuna, valinnaisuuden vähenemisenä ja edelleen vähenevänä lähiopetuksena. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa lähiopetuksen määrä on romahtanut 1990-luvun 38 tunnista 28 tuntiin viikossa tai jopa sen alle. Lisäksi on syytä mainita henkilökohtaisten opiskelumahdollisuuksien kaventuminen, opiskelijoiden itsenäisen työn lisääntyminen ja ohjaamattoman työssäoppimisen kasvu. Resurssien supistaminen ajoittuu samaan aikaan suurten muutosten kanssa. Järjestämisluvat, rahoitusperusteet, tutkintojen rakenteellinen kehittäminen, mahdollinen uusi lukion tuntijako, ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen, uusi opiskelijahuoltolaki ja valmistavien koulutusten uudistaminen ovat vain osa muutosten listaa. Tilanne on viemässä oppilaitokset kaaokseen ja johtamassa toimijoiden uupumiseen. Työelämässä menestyminen edellyttää Suomessa vähintään toisen asteen koulutusta. Koulutus on myös parasta syrjäytymisen ehkäisyä. OAJ:n mielestä on hyvä, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori velvoitetaan osana nuorisotakuuta hakemaan toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen. Jos nuori ei koulutukseen pääse, on hänellä oikeus halutessaan perusopetuksen lisäopetukseen, lukion tai
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (7) ammatillisen koulutuksen valmistavaan koulutukseen, paikkaan työpajassa tai vastaavassa koulutuksessa. OAJ:n mielestä on erittäin tärkeää, että tällaisissa tapauksissa nuoren ohjaukselle on normein osoitettu selkeä vastuutaho ja varattu opiskelulle ja ohjaukselle riittävät resurssit. OAJ pitää hyvänä, että aiemmin oppivelvollisuusiän nostamiseen varatut rahat osoitetaan talousarvioesityksessä koulupudokkuuden estoon sekä perusopetuksen kehittämiseen, sillä varhainen puuttuminen on paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti kaikkein kannattavinta. Varhaisen puuttumisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn näkökulmaa on painotettava jatkossa nykyistä enemmän nuorisotakuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Korkea-asteen koulutuksessa leikkaukset nousevat 500 miljoonaan euroon On hyvä, että indeksikorotuksen puolittamisen kompensointi korkeakouluille (amk 5,4 M, yliopisto 11,2 M ) vuodelle 2015 tehtiin edes kertaluontoisena määrärahalisäyksenä, sillä säästövelvoitteiden toteuttaminen on edellyttänyt rakenteellisia uudistuksia ja toiminnan tehostamista erityisesti ammattikorkeakoulutuksen puolella. Tämä antaa korkeakouluille hetkellisen avun. Indeksit olisi tosin voitu myöntää täydellisinä, jolloin indeksikorotuksen määrä olisi jäänyt korkeakoulujen rahoituspohjaan seuraaviksi vuosiksi. Koko hallituskaudella korkeakoulutuksen rahoitusta on kaiken kaikkiaan vähennetty lähes 500 miljoonalla eurolla. Rahoituksen epävarmuus yhdistettynä koulutusmäärien kasvuun vaikuttaa siihen, että korkeakouluilla ei ole edellytyksiä parantaa opetuksen laatua tai vetovoimaansa kilpailukykyisenä, tasa-arvoisena, esteettömänä ja kiinnostavana työ- ja oppimisympäristönä. OAJ muistuttaa, että tulevina vuosina korkeakoulut kouluttavat enemmän opiskelijoita vähemmällä rahoituksella huolimatta siitä, että korkeakoulutuksen (AMK, YO) aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäyksestä aiheutuviin kustannuksiin on varattu rahoitusta eri vuosille yhteensä 123,5 milj. euroa. Ensi vuoden osalta se tarkoittaa, että hakijasuman purkamiseksi yhtä opiskelupaikkaa kohden osoitetaan 6000 euroa. Kuitenkin keskimääräinen korkeakoulutuksen vuosittainen toteuttamishinta on n. 8000 euroa/opiskelija. Ammattikorkeakoulut OAJ kiittää, että alv-kompensaatio (n. 45 M ) on ratkaistu ja että uudistuksen tueksi valtio on varautunut pääomittamaan ammattikorkeakouluja 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle toteutuu vuoden 2015 alusta.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 6 (7) Talousarviossa ei korjata ammattikorkeakoulutuksen toiminnallista ja taloudellista ahdinkoa. Vuonna 2015 tehtävä rahoitusleikkaus on valtionosuudesta 51 milj. euroa. Ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset ovat heikentyneet olennaisesti hallituskaudella, sillä perusrahoitukseen on kohdistunut kokonaisuutena 20 % bruttomääräiset menosäästöt. Lisäksi ammattikorkeakoulujen tuloksiin sidottu rahoitusmalli tuottaa ammattikorkeakoulukohtaisia ja osittain ennakoimattomia muutoksia rahoitukseen vuosille 2015 2017. Budjettiesityksen kuvaus siitä, kuinka ammattikorkeakouluissa säästöt on toteutettu, on puutteellinen. Ammattikorkeakoulut ovat suurimmalta osalta täyttäneet säästövelvoitteet henkilöstövähennyksien kautta, sillä vuosien 2011 2013 aikana on irtisanottu yhteensä 800 henkilöä ja tämän lisäksi määräaikaisia sopimuksia ei ole jatkettu. Tätä ei talousarviossa huomioida lainkaan. Yliopistot On myönteistä, että yliopistoja on varauduttu pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. euroa. Tämän hankkeen suuruus realisoituu vuoden 2016 aikana. Aalto-yliopiston lisärahoituksen siirtäminen asteittain (11,7 M /v) kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi vuosien 2015 2020 aikana selkeyttää yliopistojen välistä tilannetta. Yliopistoilta tehtävä 50 miljoonan euron rahoituksen siirto vuosien 2015 19 aikana Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoitukseen, joka kohdennetaan yliopistojen välisen profiloitumisen vahvistamiseen, vähentää perusrahoitusta yliopistoilta. Yliopistoilta siirretään rahoitusta opetuksesta ja tutkimuksesta kilpailtuihin tutkimusmäärärahoihin. Tällöin säästöt kohdistuvat ensisijaisesti opetukseen. Ensi vuoden osalta kyse on 5 miljoonasta eurosta. Kilpaillun rahoituksen osuuden kasvattaminen edelleen tulee lisäämään epävarmuutta yliopistoilla, sillä jo nykyinen yliopistojen perusrahoituksen pohjana oleva rahoitusmalli ohjaa yliopistojen väliseen kilpailuun. OAJ:n mielestä tuloksia pitäisi hakea ennemmin vakaalla rahoituksella ja luomalla työrauha keskittyä ydintehtäviin -opetukseen ja tutkimukseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta on vahvistettava T&K-menojen BKT-osuus (%) on alentunut vuoden 2009 tasosta (3,94) siten, että vuonna 2015 sen ennustetaan olevan enää 3,30. OAJ on erittäin huolissaan kehityksen suunnasta, koska tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta on leikkausten sijaan päinvastoin vahvistettava, jos Suomi aikoo nousta lamasta.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 7 (7) Aikuiskoulutuksen alasajo jyrkkää Kansainväliset (esim. Cedefop ja OECD) ja kotimaiset (esim. VATT) tutkimukset kertovat meneillään olevasta ammattirakenteen voimakkaasta muutoksesta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä työelämässä toimivat että työelämän ulkopuolella olevat aikuiset joutuvat kouluttautumaan uusiin työtehtäviin ainakin osittain uudelle alalle. Sellaisia työtehtäviä, joihin ei edellytetä vähintään toisen asteen koulutuksen tasoista ammatillista osaamista, on yhä vähemmän. Vailla toisen asteen tutkintoa olevilla aikuisilla on yhä suurempi vaara syrjäytyä työmarkkinoilta. Aikuiskoulutuksen momentilta leikataan ensi vuonna lähes 21 milj. euroa ja ammatillisen lisäkoulutuksen leikkaukset ovat yli 5 milj. euroa. Vapaasta sivistystyöstä karsitaan lähes 8,5 milj. euroa. Vuoden 2015 leikkaukset ovat kutenkin vasta alkua. Aikuiskoulutukseen on suunnitteilla suuria leikkauksia rakennepoliittisen ohjelman myötä. Tavoitteeksi budjettiesityksessä asetetaan, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin. Tavoitteena on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle. Päättyvällä hallituskaudella on kuitenkin päätetty leikata ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta 38 prosentilla vuoteen 2017 mennessä. Ristiriita on melkoinen. Näiden leikkausten myötä ei aikuiskoulutuksen avulla pidennetä työuria, nosteta työllisyysastetta eikä paranneta tuottavuutta. Vapaan sivistystyön kyky vahvistaa yhteiskunnan eheyttä ja aktiivista kansalaisuutta murenee. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen budjetoidaan 10 prosenttia enemmän tähän vuoteen verrattuna, yhteensä lähes 57,5 miljoonaa euroa. Tämä on hyvä lisä, mutta ei kuitenkaan pelasta aikuiskoulutuksen alasajoa. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Nina Lahtinen kehittämispäällikkö