Katsaus ajankohtaisiin valtakunnallisiin kehittämisteemoihin Uudenmaan ELY - Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämispäivä 11.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Esityksen rakenne TPY, sen strategiset kehittämisen kärjet ja valtakunnallinen kehittämistyö Sova-kehittämiskokonaisuus (2012-2014) OKM Tekemällä Oppii hanke (2012-2014) RAY MaMu-paja hanke (2011-2013) RAY Startti parempaan elämään kehittämishanke (2012-2015) RAY Vaikuttamistyö
TPY Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Sääntöjen mukaisena tehtävänä syrjäytymisen ehkäisy Työpajojen toimintaedellytysten vahvistaminen ja ammattilaisten osaamisen vahvistaminen Yksi OKM:n nimeämistä nuorisotyön kehittämis- ja palvelukeskuksista Rahoitus OKM, RAY ja ESR/STM Toiminta valtakunnallista 217 jäsenorganisaatiota (11.11.2013) 16 työntekijää 9-henkinen hallitus, jonka jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia Puheenjohtaja kansanedustaja Sari Palm
Työpajatoiminnan kehittämisen strategiset kärjet: työpajat osana yksilöllistä koulutuspolkua TPY edistää: pajojen asemaa tunnistettuna ja tunnustettuna yksilöllisen koulutuspolun osana työpajoissa tehtyjen suoritusten hyväksilukemista perusasteella ja ammatillisessa koulutuksessa sopimuksellista yhteistyötä työpajojen ja koulutuksenjärjestäjien välillä laadukkaat ja vaikuttavat työpajapalvelut TPY edistää: laadun kehittämistä toiminnan vaikuttavuuden kasvattamista valmentajien ammatillisen osaamisen vahvistamista yritysyhteistyön kehittäminen TPY edistää: työllistymisen rakenteellisten esteiden tunnistamista lainsäädännön ajanmukaistamista yrittäjäjärjestöjen tietoisuutta työpajoista hyvien käytäntöjen ja mallien jakamista jäsenilleen
Kehittäminen Tavoitteena on vastata työpajakentän tuleviin ja ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin laadukkaiden, vaikuttavien ja suuntaa näyttävien kehittämishankkeiden, koulutusten ja julkaisujen avulla. Koulutukset Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet Arviointi valmennuksessa havainnointia ja vuorovaikutusta Toiminnalliset menetelmät ryhmävalmennuksessa Yhteisövalmennus Hankkeet vuonna 2013 Startti parempaan elämään juurruttamishanke (RAY) MaMuPaja (RAY) Tekemällä oppii (RAY) Vaikuttavuutta yhteistyöhön (ESR, hallinnoijana Bovallius) SOVA-kehittämiskokonaisuus (OKM) Julkaisut Tilattavissa TPY:n nettisivuilta www.tpy.fi
Sosiaalisen vahvistamisen kehittämiskokonaisuus 2012-2014 (OKM)
Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 1.1.2013 31.12.2014 OKM erillisrahoitus 4 työntekijää: kehityspäällikkö (Reetta Pietikäinen), asiantuntija (Kristiina Lehmuskoski), tutkija (Tapio Kuure), koordinaattori (Elisa Lipponen) Kehitetään OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta: työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus TPY:llä vetovastuu; yhteistyössä keskeisten toimijoiden ja kentän kanssa Tarve sosiaalisen vahvistamisen kokonaiskehittämiselle Tietopohjan lisääminen Palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen Palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen
Määrittelyprosessi (tutkija) Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta Sosiaalisen vahvistamisen käsitteiden määrittely ja palveluiden yhteiskunnallinen asemointi Sova-palveluiden nuorisotyöllinen erityisyys ja lisäarvo suhteessa muihin palveluihin Miten sosiaalinen vahvistaminen jalkautunut nuorisotyön kentälle ja muille toimialoille; miten käsite muokkautuu päivittäisessä työssä; miten se ymmärretään; mitkä ovat keskeiset työtä ohjaavat käsitteet o Tuotetaan: tutkimusraportti, koulutus- ja seminaaripuheenvuorot Tavoite: yhteisen kielen vahvistuminen, vaikuttamistyön helpottuminen
Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta Vaikuttavuusprosessi (asiantuntija & kehityspäällikkö) Sosiaalisen vahvistamisen palveluiden laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen o Tuotetaan: mittarit, työkirja, koulutukset Tiedontuotannon kehittäminen Dokumentointi, tilastointi: millaista tietoa sova-paveluista tulee kerätä o Tuotetaan: tiedontuotantoon liittyvät kehittämissuositukset Tavoite: vaikuttavuuden osoittamisen helpottuminen
Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta Yhteistyöprosessi (kehityspäällikkö & koordinaattori) Sosiaalisen vahvistamisen palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen Haasteet ja hyvät käytännöt, palvelupuutteet ja kehittämistarpeet o Tuotetaan: koulutukset Sova-palvelukokonaisuuden kehittäminen o Tuotetaan: kehittämissuositukset Tavoite: hyviä yhteistyökäytäntöjä koskevan tietouden leviäminen, suositukset uuden kehittämistyön organisoinnista
Sosiaalisen vahvistamisen määrittelystä Taustaa 2006 nuorisolaki: lainsäädäntöön sosiaalisen vahvistamisen käsite o Nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi o Korvattiin syrjäytymisen ehkäisyn käsite: ei leimaava prosessi, jossa parannetaan asteittain nuoren elämäntilannetta ja -hallintaa 2010 lakiin lisättiin: pykälät monialaisesta yhteistyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä o Vahvistettiin nuorisolain sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvää normistoa 2013 nuorisotakuu: tärkeä osa sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvää keskustelua ja palvelujärjestelmän kehittämistä o Hallituksen kärkihanke, haetaan entistä vahvemmin valtion keskushallinnon tasolla sektorit ylittävää yhteistyötä ja kuntatasolla monialaista yhteistyötä Tapio Kuure
Sosiaalisen vahvistamisen määrittelystä Keskusteluja / käsitteitä Nuorten kansalaisuus ja osallisuus / osallistuminen Nuorisotyön eri ulottuvuudet (esim. kulttuurinen ja sosiaalinen nuorisotyö) Kuntoutukseen ja ohjaukseen liittyvät keskustelut Empowerment-käsite (voimaantuminen, toimintakyvyn lisääntyminen) Elämänhallinta Minäpystyvyys Psykologiset traumateoreettiset keskustelut (erityisesti resilienssi) Kriminologiset, sosiaalityölliset ja sosiaalipedagogiset keskustelut Lifelong Learning (esim. EU key compentencies) Kulttuuriset resurssit ja sosiaalinen pääoma Tapio Kuure
Miksi sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen? (Työpaja)palvelujen vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään riittämätön ja yksipuolinen o Paljon muitakin merkityksiä ja vaikutuksia nuoren elämänkulkuun Hyvän kehityksen näkyväksi tekeminen Mittaaminen vaikeaa, mutta keskeistä o Sosiaalinen vahvistuminen lisää valmiuksia selviytyä jatkossa o Tuottaa tietoa vaikuttamistyöhön Lähdetty liikkeelle työpajatoiminnasta tämän jälkeen omat mittarit etsivälle työlle ja Nuotta-valmennukselle Kristiina Lehmuskoski
Laadullisen vaikuttavuuden arviointi nyt Käytössä esim. VAT, IMBA ja MELBA, jotka toimivat parhaiten kuntoutusselvityksen ja diagnosoinnin apuvälineinä Työpajoilla käytössä erilaisia arviointilomakkeita, joilla pyritään saamaan käsitys elämänhallinnan parantumisesta Ei kuitenkaan systematisoitua mittausta eri osa-alueista ja muutoksesta Kristiina Lehmuskoski
Vaikuttavuus Sova-mittarissa Työpajajakso: palvelu, jonka oletettu vaikutus on sosiaalinen vahvistuminen Alku- ja loppuarvioinnit Väliin tulevia muuttujia ei pystytä eristämään Kysytään asiakkaan kokemus muutokseen vaikuttaneista syistä (itsearviointi) Lisäksi työpajavalmentajan näkemys Pilotointi kentän ammattilaisten ja nuorten kanssa Kristiina Lehmuskoski
Sova-mittari Keskeisiä käsitteitä Elämänhallinta Osallisuus Voimaantuminen Minäpystyvyys Kontrolliodotus tai hallintakäsitys Resilienssi eli pärjäävyys Koherenssin tunne (osa-alueet: ymmärrettävyys, hallittavuus, mielekkyys) Mahdollisuus luoda valtakunnallisesti vertailukelpoista vaikuttavuustietoa Kristiina Lehmuskoski
Tekemällä oppii (2012-2014)
TO - keskeiset tavoitteet Päätavoite: 1) Työpajatoiminnan ja työpajoilla tehtävän valmennustyön erityispiirteiden määritteleminen 2) Työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen Päämäärä: 1) Työpajojen aseman nosto toiminnallisena oppimisympäristönä 2) Työpajatoiminnan kehittäminen entistä vaikuttavammaksi, jotta se pystyy yhä paremmin vastaamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tarpeisiin
Hankkeen aikataulu Kevät 2012 - Hankeprosessien tarkentaminen, määrittelyryhmän ja ohjausryhmän kokoaminen. Toimintaympäristön kartoittaminen, tutkimustiedon kokoaminen ja kokemustiedon kerääminen Syksy 2012 - Määrittely- ja kehittämistyön aloittaminen, pajaprosessit käynnistyvät Kevät 2013 - kevät 2014 - Loputkin prosessipajat mukana kehittymässä Syksy 2013 - Määrittelytyö valmis, julkaisu ja koulutuspaketti Kevät 2014 - Artikkelin julkaiseminen ja määrittelytyön tulosten levittäminen Syksy 2014 - Hankkeen tulosten levittäminen, raportoinnit Jatkuva arviointi
TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa yksilön edellytysten mukaista, tekemällä oppimista korostavaa, yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta.
MaMuPaja hanke (2011-2013)
Päämäärä ja päätavoite Päämääränä on kehittää työpajoilla tehtävää maahanmuuttajatyötä. Päätavoitteena on kerätä työpajoilta parhaat käytännöt maahanmuuttaja-asiakkaiden valmennuksesta, tuottaa ja mallintaa niitä yhdessä mamu-työryhmän ja pajakentän kanssa sekä levittää ne takaisin työpajojen käyttöön opaskirjan, verkoston sekä valtakunnallisen ja alueellisten koulutusten kautta.
Osatavoitteet vahvistaa valmentajien ammatillista osaamista, lisätä monikulttuurista tietoisuutta valmennustyössä sekä lisätä työpajojen sidosryhmien tietoisuutta työpajoilla tehtävästä maahanmuuttajavalmennuksesta.
Kesä / syksy 2011 Kesä / syksy 2011 Syksy 2011 Työpajakentän yhteistyökumppanien kontaktointi. Olemassa olevien maahanmuuttajavalmennuskäytäntöjen kartoittaminen. Verkoston kokoaminen, työryhmän käynnistys ja opaskirjan työstön aloitus. Yhteistyökumppaneita on n. 70 pajaorganisaatiota. Kaikki Suomen maakunnat ovat edustettuina. Verkostotapaamiset. Opaskirja levitykseen. Alueelliset koulutukset. Sidosryhmien tietoisuuden lisääminen maahanmuuttajatyöstä pajoilla. Tulosten arviointi ja levittäminen takaisin työpajakentälle. Opaskirja ja siihen liittyvä valtakunnallinen koulutuspäivä. Koulutuskoordinaattori aloittaa. Verkostotapaamiset. Työryhmä mallintaa maahanmuuttajavalmennusta ja opaskirjan sisältöä. 2013 Syksy 2012 2011-2012 Yhteenveto: Prosessi alkaa pajakentältä ja palaa takaisin kentälle.
Startti parempaan elämään juurruttamishanke 2012-2015
Tavoitteet päämääränä on syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalinen voimaannuttaminen, hyvinvoinnin lisääminen ja tukeminen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Päätavoitteena on levittää matalankynnyksen starttivalmennusmallia, sekä työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamallia valtakunnallisesti. Tavoitteena on kehittää ja juurruttaa valtakunnalliset toimintamallit paikallisiksi ja alueellisiksi käytännöiksi.
Päätehtävät Matalan kynnyksen työpajapalveluiden käynnistämistä tuetaan valtakunnallisesti - 16 prosessia Työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamallin käyttöönottoa tuetaan valtakunnallisesti Kehitetään työpajavalmentajien ammatillisia valmiuksia starttivalmennukseen Työpajojen monialaisen verkostotyön vahvistaminen alueelliset ja paikalliset kumppanuusfoorumit Pyrkimys löytää ratkaisu starttivalmennuksen rahoitukseen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti
Vaikuttamistyö
Vaikuttamistyön erityiset painopisteet vuosina 2013-2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (1.1. 2013) Nuorisotakuun toteutumisen seuranta ja kehittämistyö Strategisten kehittämisen kärkien vahvistaminen: työpajatoiminta osana yksilöllistä koulutuspolkua, työpajatoiminnan laatu ja saatavuus sekä yritysyhteistyön kehittäminen Matalan kynnyksen pajapalveluiden eli starttivalmennuksen juurruttaminen ja rahoituskanavien löytäminen Verkostotyön ja vertaiskehittämisen vahvistaminen