Kelan Toimihenkilöt Jäsenlehti 1 2013 4 6 13 Tuore yt-valtuutettu Markus Mähönen Pääluottamusmies Ritva Timonen Yhteistoiminta toimintaa yhdessä Kelan uudet työaikajoustot
Tiesitkö, että koskaan ei synny kahta samanlaista lumihiutaletta. Julkaisija: Kelan toimihenkilöt ry Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Päätoimittaja: Heli Martinmäki 050 568 1079 Toimitussihteeri: Hannele Vartiainen Editoiva toimitussihteeri: Petra Jämsä Ulkoasu: Grapica Oy, Pia Kauppinen Paino: Forssa Print Numero 1 /2013 kth 1 sisältö 3 Pääkirjoitus Muutosten myllerryksessä 4 Tuore yt-valtuutettu Markus Mähönen: Haluan pitää työntekijöiden puolta 6 LUOTTAMUKSELLA Yhteistoiminnasta 7 YT-VALTUUTETUT 2013 8 Yhdistyksen hallitus Pitäjänmäeltä Pakkaspäiville 9 Alueyhdistysten tapahtumat vuonna 2013 10 Vieraskynä esittely Pasi Lankinen 4 11 Vieraskynä Yhteistyötä vai yhteistoimintamenettelyä? 12 TYÖNILOA Työstä iloa 13 KELAN TYÖAIKAJOUSTOT 14 AJANKOHTAISTA TOIMISTOLTA 15 Ledaren Mitt i en villervalla av omändringar - vad förändras? 16 JÄsenhankintakampanja alkaa Osallistu ja voita Kannen kuva: Hannele Vartiainen Seuraava lehti ilmestyy: joulukuussa 2013 16 8 Jäsenhankintakampanja 15.3.-31.12.2013 2 KTH Maaliskuu 2013
Pääkirjoitus Muutosten myllerryksessä mikä muuttuu? Kela on vahvasti ottamassa uutta suuntaa ja pyrkii siirtymään entistä asiakasystävällisempiin palveluihin. Meille työntekijöille se näkyy massiivisena muutoshankkeiden määränä. Jokaisessa muutoshankkeessa pyrimme yhdistyksenä vaikuttamaan asioihin niin, että muutokset tehtäisiin hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Kun vauhti on kova, työnantaja ei aina tule miettineeksi lopullista päämäärää. Myös hankkeiden päällekkäisyydet mietityttävät. Teemmekö kehitystöitä liikaa päällekkäin? Vuoden 2013 alusta aloittaneilla yt-valtuutetuilla riittääkin työnsarkaa tulevaisuudessa, kun neuvotellaan muun muassa työntekijöiden uusia työnkuvia ja työntekemispaikkoja. Työssä jaksamisen tukemiselle on tänä päivänä entistä enemmän tarvetta, ja siihen tulisi kiinnittää huomiota jo työurien pidentämisen näkökulmasta. Tässä me kelalaiset olemme kyllä maan kärkikastia, sillä keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli viime vuonna 62,7 vuotta. Se kertoo siitä, että Kelassa ovat perusasiat pääsääntöisesti kunnossa. Uskon myös, että vasta yhdistyksen neuvottelemilla työaikajoustoilla mahdollistetaan työssä jaksamista pidempään. Tämän kaiken keskellä olen erittäin onnellinen siitä, että meillä ei ole irtisanomisuhkaa tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Uutisia lukiessa se on tämän päivän sana muilla työpaikoilla koko Suomessa. Meidän tulisikin muistaa kaiken myllerryksen keskellä se, mikä saa meidät pysymään Kelassa töissä. Itse voin ainakin sanoa, että niitä tekijöitä ovat muun muassa erittäin mukavat työkaverit, vuosien saatossa saavutetut työsuhde-edut sekä se, että teemme merkittävää yhteiskunnallista työtä suomalaisten hyvinvoinnin tueksi. Aurinkoa keväthangille toivottaen Heli Martinmäki puheenjohtaja Hyvää henkilöstöpolitiikkaa on noudatettava. 3
TEKSTI ja KUVAT Hannele Vartiainen Tuore yt-valtuutettu Markus Mähönen: Haluan pitää työntekijöiden puolta Pardian toimitalon koulutustilassa on keskittynyt tunnelma. Uudet yt-valtuutetut ja varavaltuutetut esittävät kysymyksiä toisen perään niin innokkaasti, että Pardian vastaava lakimies Ari Komulainen ei pääse ensimmäisiä esittelykalvoja pidemmälle, kun hänelle varattu puolitoistatuntinen aika jo päättyy. Onneksi perehdytyspäivät ovat kolmepäiväiset. Niiden tarkoituksena on perehdyttää uudet toimijat tes- ja työsuojeluasioihin. Yksi perehdytyspäiviin osallistuneista uusista yt-valtuutetuista on Markus Mähönen, joka valittiin Keski-Suomen yt-alueelle. Alueeseen kuuluvat Opintotukikeskus sekä Keski- Suomen vakuutuspiiri. Vaikka yt-valtuutetun rooli on Markukselle tuore, yhdistyksen toiminnassa hän on ollut mukana yhteyshenkilönä, valtuuston jäsenenä sekä Keski-Suomen alueyhdistyksen toimikunnassa. Ytvaltuutetuksi Markus lähti, koska hän haluaa pitää työntekijöiden puolta ja vaikuttaa työoloihin ihan yleisesti. Omien puolustaminen tulee jotenkin aivan luonnostaan, Markus toteaa. Onhan hyvin toimiva organisaatio ja tyytyväiset työntekijät aina asiakkaallekin parempi vaihtoehto. Yhtämittaista työuraa Kelassa Markukselle tuli tammikuussa täyteen viisi vuotta. Hän aloitti työharjoittelijana skannaajana Keski-Suomen vakuutuspiirissä, joista sittemmin siirtyi vuonna 2008 Opintotukikeskukseen. Tällä hetkellä Markus tekee perintätöitä Jyväskylän perintäyksikössä. Lisäksi hän toimii mikro- ja OIWAtukihenkilönä Opintotukikeskuksessa. Kela on tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja, ja siinä mielessä koen työskentelyn Kelassa arvokkaaksi, Markus sanoo. Parasta työssä kuitenkin on kelalaisten mainio yhteishenki. Täällä pidämme toistemme puolta. Kaiken kaikkiaan koen Kelan erittäin miellyttäväksi työpaikaksi, jossa on toki vielä paljon kehitettävääkin. Palkkaus tasavertaiseksi Suurimmaksi haasteeksi Markus kokee palkkauksen tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden. Myös työnantajan ja työntekijöiden välinen luottamus ja työn määrälliset vaatimukset tuntuvat olevan puheenaiheena, Markus kertoo ja naurahtaa. Markus Mähönen toimii Keski-Suomen yt-alueella. Haasteita varmasti riittää muitakin, ja niiden kanssahan tässä aletaan kättä vääntää. Mitä asioita Markus muuttaisi työpaikallaan, jos voisi? Koko organisaation tasolla varmasti paljonkin asioita. Ehkä ensimmäisenä palkkausjärjestelmää, joka on omalla tavallaan hyvin kankea. Paikallisella tasolla eli omalla työpaikallani työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista voisi aina parantaa. Esimerkiksi ruokalan viihtyvyys kärsii melun takia aika paljon ja vaikuttaa omalta osaltaan työssä jaksamiseen. Paljon parannettavaa löytyy niin omalta työpaikalta kuin muualtakin. Kelalaisten tukena Koulutuksessa pohdittiin muun muassa yt-valtuutetun yhdistettyä roolia luottamusmiehenä ja työ- 4 KTH Maaliskuu 2013
suojeluvaltuutettuna. Tehtäväkenttä on laaja, mutta Markus kokee, että tehtävät sopivat hyvin yhteen, sillä molemmissa liikutaan toisinaan samoilla alueilla ja molemmat tukevat olennaisesti työyhteisön toimintaa. Monesti työntekijänkin kannalta on helpompaa, jos yksi ihminen hoitaa asiaa kokonaisuutena, eikä mukaan tarvitse välttämättä tuoda enempää osapuolia. Uusilta yt-tehtäviltä Markus odottaa haasteita ja mahdollisuutta auttaa niin yksittäistä työntekijää työelämän haasteissa kuin vaikuttaa myös koko organisaation tasolla ja edistää kaikkien työntekijöiden etuja. Hienoa on myös tutustua uusiin ihmisiin ja muiden työhön ja työpaikkoihin Kelan sisällä. Vastapainoa työlle Harrastukset tuovat tärkeää vastapainoa työelämälle. Pyrin olemaan aktiivinen myös vapaa-ajalla, ja minulle rentoutuminen on usein omien harrastusten parissa viihtymistä. Työn vastapainoksi käyn noin neljä kertaa viikossa salilla. Siihen on hyvä purkaa ylimääräiset aggressiot, pysyy keho ja mieli virkeänä. Lisäksi harrastan maalausta, valokuvausta, rumpujen soittoa sekä toimin tällä hetkellä päätoimittajana musiikkiaiheisessa Miasmawebzinessä, joka pyörii siis täysin vapaaehtoisvoimin. Joskus on toki mukava vain rauhoittua ja lukea hyvää kirjaa teekupillisen kera, Markus hymyilee. Tietoa yt-valtuutetusta haasteita riittää, mutta myös mahdollisuuksia. Kelassa on tämän vuoden alusta lukien 19 yt-aluetta. Jokaiselle alueelle on valittu oma yt-valtuutettu ja hänelle kaksi henkilökohtaista varavaltuutettua. Yt-kausi on kolmivuotinen. Nyt alkava kausi kestää vuoden 2015 loppuun. Yt-valtuutettu hoitaa sekä luottamusmies- että työsuojeluasioita. Yt-valtuutettu on kaikkien Kelan työntekijöiden edustaja työsuojeluasioissa, mutta TES- ja edunvalvonta-asioissa yt-valtuutettu hoitaa vain Kelan toimihenkilöyhdistykseen kuuluvien jäsenten asioita. Uudet yt-valtuutetut seurasivat opetusta keskittyneesti. Jäsenenä voit ottaa yt-valtuutettuun siis yhteyttä aina, kun sinulla on kysyttävää työsuhteeseesi liittyvistä asioista. Yt-valtuutettujen tiedot löytyvät sivulta 7 sekä kotisivuiltamme osoitteesta www.kelantoimihenkilot.fi Yhdistys. 5
LUOTTaMUKSELLA TEKSTI Ritva Timonen, pääluottamusmies KUVA Studio Onni Yhteistoiminta toimintaa yhdessä Hyvät tavat edellyttävät keskustelua. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voimaan 1.7.2007. Lain tarkoituksena on edistää yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, saada riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoja yrityksen tilasta ja suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja toimihenkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työtään, työolojaan ja asemaansa koskeviin päätöksiin. Vaikka yhteistoimintalaki ei aikaisemmin koskenut Kelaa, jo vuonna 1990 luottamusmies-, yhteistoiminta- ja työsuojelujärjestelmät koottiin yhdeksi yhteistoimintaorganisaatioksi ja nimettiin yt-valtuutetut. Järjestelmien yhdistäminen on koettu hyväksi ja yhteistoimintasopimustamme on päivitetty tarpeen mukaan. Tällä hetkellä meillä on 19 varsinaista yt-valtuutettua ja heillä kaksi henkilökohtaista varavaltuutettua. Määrä ei ole riittävä, koska varavaltuutettu voi toimia vain varsinaisen yt-valtuutetun ollessa estyneenä. Vuodesta 2016 alkaen onkin sovittu vakuutuspiirikohtaisista yt-valtuutetuista, mikä yhdessä johtoryhmäedustuksen kanssa parantanee käytännön toimintaa. Toimikausi on kolme vuotta. Yt-infojen jälkeen ja saatuaan tiedoksi henkilöstön kannan työnantajan suunnitelmiin yt-val- tuutettu neuvottelee muutoksen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista yksimielisyyden saavuttamiseksi yt-neuvottelukunnassa tai siinä yt-toimikunnassa, jota asia koskee. Mikäli muutos koskee vain yhtä tai enintään viittä toimihenkilöä, käydään yhteistoimintaneuvottelut kunkin toimihenkilön kanssa erikseen. Enintään kymmentä henkilöä koskevat asiat voidaan neuvotella yt-valtuutetun kanssa ja viedä tarvittaessa yt-toimikuntaan. Yt-neuvottelukunnassa käsitellään koko henkilöstöä tai Kelaa yleisesti koskevan yt-menettelyn piiriin kuuluvat asiat ja yt-toimikunnassa vakuutusalueita tai keskushallintoa koskevat asiat. Olennaista on, että neuvotteluita koskevat tiedot tulevat hyvissä ajoin, jotta henkilöstö voi aidosti ilmoittaa kantansa asiaan. Yt-valtuutettu on neuvotteluissa aina tukena, kun toimihenkilö niin haluaa. Palkkauserimielisyysja työehtosopimustulkinnoissa toimihenkilöltä edellytetään Kelan toimihenkilöyhdistyksen jäsenyyttä. Työtehtävämme ja -ympäristömme muuttuvat tiuhaan tahtiin, joten yt-valtuutetun tuki voi olla korvaamaton. Barometritulosten mukaan olemme tyytyväisiä lähiesimiestoimintaan, joten yhteistoiminnan tulisi olla normaalia päivittäistä toimintaa ja johtamista. Hyvät tavat työyhteisössä edellyttävät keskusteluja ennen päätöksentekoa. Yt-sopimuksen tuntemisessa on kuitenkin koettu puutteita, mikä on helposti korjattavissa koulutuksella. Kohti uutta Kelaa -ohjelma edellyttää kulttuurimuutosta. Yhdessä toimiminen yhteisten päämäärien hyväksi on osa sitä. Yhteisymmärryksessä asetetut tavoitteet ja päämäärät mahdollistavat uudet toimintatavat ja huipputyöpaikan. 6 KTH Maaliskuu 2013
Yt-valtuutetut 2013-2015 Keskushallinto Aktuaari- ja tilasto-osaston, henkilöstöosaston ja tutkimusosaston yt-alue Tulokas Maini, Tutkimusosasto Hallinto-osaston, johtajien assistenttien, Kelan ylilääkärin, sisäisen tarkastuksen ja talousosaston yt-alue Pyykkö Katri, Hallinto-osasto Eläke- ja toimeentuloturvaosaston ja kenttäosaston yt-alue Martinmäki Heli, Kenttäosasto IT-osaston yt-alue Köli Pekka, IT-osasto, Helsinki Palveluosaston yt-alue Ropponen Tiina, Palveluosasto, Helsinki Tietohallinto-osaston yt-alue Mäki-Kantti Katja, Tietohallinto-osasto Terveysosaston yt-alue. Penttinen Leena, Terveysosasto, Helsinki Vakuutusalueet LÄNSI-SUOMI Pohjanmaan yt-alue, johon kuuluvat Länsi-Suomen aluekeskuksen Seinäjoen yksikkö sekä seuraavat vakuutuspiirit: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Haapala-Tuuri Kreetta, Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri, Seinäjoki Keski-Suomen yt-alue, johon kuuluvat Opintotukikeskus sekä Keski-Suomen vakuutuspiiri Mähönen Markus, Opintotukikeskus, Jyväskylä Turun yt-alue, johon kuuluvat Länsi-Suomen aluekeskuksen Turun yksikkö, Kela Ahvenanmaa ja Vammaisten tulkkauspalvelukeskus sekä seuraavat vakuutuspiirit: Varsinais-Suomi, Satakunta ja Turku Hällfors Tuula, Turun vakuutuspiiri, Turku Tampereen yt-alue, johon kuuluvat seuraavat vakuutuspiirit: Etelä-Pirkanmaa ja Tampere Sarlin Tuija, Etelä-Pirkanmaan vakuutuspiiri, Hämeenkyrö ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI Savon yt-alue, johon kuuluvat Itä- ja Pohjois-Suomen aluekeskuksen Kuopion yksikkö ja seuraavat vakuutuspiirit: Etelä-Savo ja Pohjois-Savo Louhivuori Liisa, Etelä-Savon vakuutuspiiri, Mikkeli Karjalan yt-alue, johon kuuluvat seuraavat vakuutuspiirit: Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala Muikku Eila, Pohjois-Karjalan vakuutuspiiri, Joensuu Yhteyskeskuksen yt-alue, johon kuuluvat Joensuun, Jyväskylän, Kemijärven, Lieksan ja Pietarsaaren yksiköt Vähäkuopus Anniina, Yhteyskeskus, Kemijärvi Lapin yt-alue, johon kuuluu Lapin vakuutuspiiri Mäkitalo Mirja, Lapin vakuutuspiiri, Sodankylä Oulun yt-alue, johon kuuluvat Itä- ja Pohjois-Suomen aluekeskuksen Oulun yksikkö sekä seuraavat vakuutuspiirit: Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa Tynkkynen Ulla, Oulun vakuutuspiiri, Oulu ETELÄ-SUOMI Uudenmaan yt-alue, johon kuuluvat Ulkomaan yksikkö ja seuraavat vakuutuspiirit: Espoo, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Vantaa-Porvoo Autero Heli, Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri, Vantaa Hämeen ja Kymin yt-alue, johon kuuluvat Etelä-Suomen aluekeskus ja seuraavat vakuutuspiirit: Kanta- Häme, Kymenlaakso ja Päijät-Häme Priha Helena, Kymenlaakson vakuutuspiiri, Kouvola Helsingin yt-alue, johon kuuluu Helsingin vakuutuspiiri Köntti Juho, Helsingin vakuutuspiiri, Helsinki Lisäksi Kuntoutuskeskus Petreassa toimii yt-valtuutettu Satu Stenroos Yt-varavaltuutetut löydät kotisivuiltamme osoitteesta www.kelantoimihenkilot.fi yhdistys yt-valtuutetut 7
kohtaamisia TEKSTI ja kuvat Hannele Vartiainen Yhdistyksen hallitus jalkaantui kentälle Pitäjänmäeltä Pakkaspäiville Yhdistyksen lomaosakkeet Hallituksen jäsenet Ritva Kinnunen, Kirsi Pentinmäki, Heli Autero ja Ulla Karilainen yhdistyksen infopisteessä. Kelan toimihenkilöyhdistyksen hallitus kokoontui Kelan Pitäjänmäen toimitalossa 24.1.2013. Kokouksen lomassa yhdistyksen hallituksen jäsenet olivat kukin vuorollaan yhdistyksen infopisteessä toimitalon aulassa vastailemassa jäsenten ja yhdistyksestä kiinnostuneiden kysymyksiin. Illalla hallitus osallistui pääkaupunkiseudun alueyhdistysten järjestämään Pakkaspäiväjäsentapahtumaan. Pitäjänmäkeen rakennettu yhdistyksen infopiste otettiin iloisen uteliaasti vastaan ja kysymyksiä esitettiin laidasta laitaan. Jäsenet ottivat tilaisuudesta vaarin ja kysyivät palkkauskeskusteluista ja tesasioista. Kiinnostusta herättivät varsinkin vuoden alusta voimaan tulleet työaikajoustot. (Työaikajoustoista on artikkeli sivulla 13.) Myös jäsenedut kiinnostivat, varsinkin yhdistyksen lomaosakkeet, joita vuokrataan jäsenille edullisesti. Alueyhdistykset tempaisivat yhdessä! Etelä-Suomen, Helsingin toimistojen ja Keskushallinnon alueyhdistykset järjestivät yhdessä Pakkaspäivä-jäsentapaamisen. Iltaa vietti lämpimissä tunnelmissa lähes 70 jäsentä pakkasen jäädessä paukkumaan Mestaritalliravintolan ulkopuolelle. Tapahtuman alussa hallituksen jäsenet esittäytyivät ja puheenjohtaja Heli Martinmäki kertoi lyhyesti yhdistyksen ajankohtaisia asioita. Loppuillasta rokattiin yhdessä bilebändin tahdissa. Punkaharjun kaksi lomaosaketta sijaitsevat kauniin Pihlajaveden rannan läheisyydessä Punkaharjun Tuunaansaaressa. Kävelyetäisyydellä ovat muun muassa lumoava Taidekeskus Retretti ja Taidekartano Johanna Oras sekä vesihuvipuisto Kesämaa. Savonlinnaan on noin 30 km. Meri-Teijon lomaosake tarjoaa elämyksellistä vapaa-aikaa ympäri vuoden. Merellinen luonto luo huikeat puitteet aktiivilomalle ja idylliset ruukkikylät vievät kiehtovalle matkalle vuosisatain taakse. Lähietäisyydellä on muun muassa laskettelukeskus, golfkenttä, Teijon retkeilyalue ja Matildajärven virkistyskalastusalue. Vuokatin lomaosake sijaitsee urheiluopiston yhteydessä Chaletskiinteistössä. Alueella on runsaasti liikuntamahdollisuuksia, kuten vaellusreittejä, kuntopolkuja, golfkenttä, hiihtoladut, laskettelurinne sekä Urheiluopiston monipuoliset palvelut. Lisätietoja lomaosakkeista: www.kelantoimihenkilot.fi Jäsenelle Jäsenedut 8 KTH Maaliskuu 2013
Alueyhdistysten tapahtumat vuonna 2013 Alueyhdistysten puheenjohtajat kokoontuivat Helsinkiin 26.-27.1.2013 suunnittelemaan alueyhdistysten tulevaa vuotta sekä kuulemaan ajankohtaisia asioita Kelasta ja yhdistyksestä. Alueyhdistykset muodostavat myös yhdistyksen lakko-organisaation, joten päivien aikana käytiin läpi myös työtaistelutilanteita koskevaa lainsäädäntöä ja sopimusmääräyksiä. Kelan toimihenkilöyhdistyksessä on 17 alueyhdistystä, jotka toimivat yhdistyksen hallituksen antamien toimintaohjeiden puit- teissa. Alueyhdistysten toimikunnat suunnittelevat ja järjestävät erilaisia tiedotus-, koulutus- ja vapaa-ajan tilaisuuksia, joista tiedotetaan alueellisesti sitä mukaa kun suunnitelmat valmistuvat. Vuonna 2012 erilaisiin alueyhdistysten tilaisuuksiin osallistui lähes 2000 jäsentä. Alueyhdistysten puheenjohtajat 2013 ovat: Alueyhdistys Puheenjohtaja Toimipaikka Keskushallinto Tiina Ropponen Kela, Päätalo Pohjois-Pohjanmaa Kaisa Salmivuori-Väänänen Kela, Oulun toimisto Kainuu Sirpa Liimatta Kela, Kuhmon toimisto Etelä-Savo Tarja Pärnänen Kela, Mikkelin toimisto Satakunta Heidi Aula Kela, Rauman toimisto Varsinais-Suomi Annika Vormisto-Äikäs Kela, Turun toimisto Kymi Sari Pelkola Kotkan Vakuutuskassa Helsinki Ulla Karilainen Kela, Vuosaaren toimisto Lappi Marketta Eskelinen Kela, Rovaniemen toimisto Etelä-Pohjanmaa Aila Aho Kela, Seinäjoen toimisto Keski-Suomi Kalle Lahtinen Kela, IT-osasto Jyväskylä Pohjois-Karjala Virpi Smura Kela, Lieksan toimisto Etelä-Karjala Hannele Ruokonen Kela, Lauritsalan toimisto Pohjois-Savo Sirpa Happonen Kela, Iisalmen toimisto Pirkanmaa Kirsi Pentinmäki Kela, Tampere Hervannan toimisto Etelä-Suomi Laura Korjula Kela, Vantaa Hakunilan toimisto Työpaikkakassojen Toimihenkilöt Sari Pelkola Kotkan Vakuutuskassa Alueyhdistysten puheenjohtajat kokoontuivat Helsingissä. 9
Vuoden 2013 stipendit tulevat hakuun! Opiskeletko kehittyäksesi ammatissasi? Tukeeko harrastustoiminta työtäsi? Jos vastasit kyllä, niin sinulla on mahdollisuus hakea Kelan toimihenkilöyhdistyksen stipendiä! Kelan toimihenkilöyhdistys jakaa vuosittain stipendejä tukeakseen jäsenten ammatillista kehittymistä opiskelun tai harrastustoiminnan kautta. Stipendiä ei voida kuitenkaan myöntää kahtena vuotena peräkkäin, tai sellaisiin opintoihin ja harrastuksiin, joihin on saanut stipendin aikaisempina vuosina. Etusija annetaan hakijoille, joiden oma taloudellinen panos on merkittävä. Etusijalle menevät myös ne hakemukset, joiden kohteena oleva opinto tai harrastus on alkanut, jatkunut tai päättymässä vuonna 2013. Stipendien saajista päättää yhdistyksen hallitus huhtikuun kokouksessaan. Täytä sähköinen hakemus 4.4.2013 mennessä kotisivuillamme osoitteessa www.kelantoimihenkilot.fi Jäsenelle Lisätietoja stipendistä antaa Hannele Vartiainen p.075 324 7523 hannele.vartiainen@pardia.fi Koonnut: Hannele Vartiainen KUVA Kela Vieraskynässä: KTH-lehteen kirjoittavat artikkeleita ja kolumneja pääasiassa Kelan toimihenkilöyhdistyksen omat toimijat. Vieraskynässä palstaan pyydämme kolumneja vierailevilta kirjoittajilta. Ensimmäiseksi kirjoittajaksi lupautui Kelan henkilöstöjohtaja Pasi Lankinen. Kelan henkilöstöjohtaja Pasi Lankinen Kuka olet ja mistä tulet? Pasi Riihimäeltä. Hämäläistynyt karjalaisevakon jälkeläinen. Miten Kelan toimihenkilöyhdistyksen toimijat näkyvät työssäsi? Yhteistyö on arkipäiväistä, ovathan Ritva ja Tiina (pääluottamusmies Ritva Timonen ja työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa) henkilöstöosastolaisia. Lisäksi tapaamiset Helin (puheenjohtaja Heli Martinmäki) ja muiden Toimihenkilöyhdistyksen edustajien kanssa ovat säännöllisiä työryhmätyön ynnä muun yhteydenpidon kautta. Mitkä asiat sinua työllistävät tällä hetkellä eniten? Toivoisin voivani vastata tähän, että Kelasta huipputyöpaikka -hankkeen mukaiset projektit. Merkittävän loven ajankäyttöön ottavat kuitenkin myös HR-esimiestuki ja työnantajatoiminta. Eli tasapainoa kehittämistyön sekä muun hallinto- ja esimiestyön välillä aika ajoin haetaan. Mistä syntyy onnistunut työpäivä? Siinä on sopivasti onnistumisen elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Byrokraatillekin ripaus luovuutta ja kehittämisen mahdollisuuksia tekee hyvää. Sille pakkotahtisuus ja kokoustunnelit ovat usein myrkkyä. Miten rentoudut vapaa-ajallasi? Pikapalautus työstä alkaa junassa kirjoja lukemalla ja jatkuu kotona lenkkeilemällä. Ylipäätään kaikki arkipäivän puuhastelu ystävien ja sukulaisten kanssa on sopivaa rentoutusta vapaa-ajalla. Mottosi? Asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella, eikä onni tule etsien, vaan eläen. 10 KTH Maaliskuu 2013
Vieraskynä TEKSTI Pasi Lankinen KUVA Grapica Oy YHTEISTYÖTÄ VAI YHTEISTOIMINTAMENETTELYÄ? Aloitin HR-urani 1980-luvun loppupuolella valtiovarainministeriössä. Ministeriön henkilökuntalehden nimi oli ja on edelleen Tiukka linja. Meillä Kelassa lehtemme nimi on Yhteispeli. Olen aika ajoin pohtinut, kuvastavatko henkilökuntalehtien nimet niitä todellisia arvoja, joita organisaatiossa edellytetään tai henkilökunnan keskuudessa kaivataan. Valtiovarainministeriön toimihenkilöiden ymmärrys niukkuuden jakamisesta 1990-luvun alkupuolella oli vahva. Kelassa puolestaan yhteispelin tarve ja välttämättömyys on toimihenkilöiden piirissä hyvin sisäistetty. Kelassa usein kuulee todettavan, ettei yhteistyökyky ole arvoistamme parhaiten käytännössä toteutunut. Luottamus on peruselementti, jonka varassa yhteistyö joko onnistuu tai epäonnistuu. Yritysten välistä yhteistoimintaa rakennettaessa on voitu painottaa luottamusta toisen kompetenssiin. Lisäksi yritykset ovat pyrkineet vakuuttumaan toistensa samankaltaisesta arvopohjasta ja siitä, että molempien aikomukset toista kohtaan ovat hyvät. Yritysten välistä yhteistyötä on voitu jakaa kolmeen luokkaan, joita ovat operatiivinen, taktinen ja strateginen yhteistyö. Operatiivinen yhteistyö perustuu tavaran ja palveluiden vaihtoon. Taktisessa yhteistyössä on voitu yhdistää yritysten prosesseja ja poistaa päällekkäisyyksiä. Strategisessa yhteistyössä kumppanit ovat riippuvaisia toisistaan, sillä yhteistyö edellyttää syvällistä oman tietopääoman paljastamista ja luovuttamista yhteiseen käyttöön. Myös Kelan organisaatioiden voisi olla hyvä aika ajoin pohtia yhteistyön peruselementtien rakentamista. Meillä kuitenkin on yhteinen arvopohja ja hyvät edellytykset todelliseen strategiseen yhteistyöhön. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, sillä kaverillakin on osaamista, joka tukee omaa tekemistä. Kelassa yleinen arvio on, että yhteistoiminta henkilöstön ja työnantajan edustajien välillä on hyvällä tasolla. Myös henkilöstön ja työnantajien edustajien välisessä yhteistoiminnassa menestyminen perustuu luottamukseen ja toisen arvostamiseen. Hyvän tason ylläpitäminen Kelassa vaatii näiden tekijöiden vaalimista. Tämä edellyttää toimivaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä sekä oikea-aikaista tiedottamista ja linjakkaita johtamis- ja organisaatiokäytäntöjä. Yhteistoimintamenettely elää ajassa, ja yhteistoimintajärjestelmän tulee vastata johtamis- ja hallintojärjestelmää. Kelassa siirtyminen kaksiportaiseen hallintomalliin edellyttää yhteistoimintamenettelyn painopisteen siirtämistä paremmin vakuutuspiiritasolle. Yhteistoimintatoimikuntien muodostamisessa on hyvä muistaa, ettei niitä ole järkevää perustaa liian korkealle tai liian matalalle tasolle henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien vuoksi. Siksi johtamisjärjestelmän mukainen yhteistoimintamalli toimii yleensä parhaiten. Linjakkaisiin johtamiskäytäntöihin kuuluu yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa. Tätä menettelyä ei ole syytä ulkoistaa vain HR:n vastuulla olevaksi asiaksi. Aivan liian usein yhteistoimintamenettely saatetaan nähdä byrokraattisena vaiheena päätöksenteon lopussa. Tällöin henkilöstön kuuleminen, ei niinkään kuunteleminen ja vuorovaikutus, nähdään prosessin tärkeimpänä lisäarvona. Teknologiateollisuudessa osapuolet ovat laatineet yhteistoiminnan tasomittarin, jolla mitataan seuraavia kuutta tekijää: liiketaloudellisia tavoitteita, tuottavuuden kehittämistä yhteistoiminnassa, tavoitteiden toteuttamista, luottamusta ja vuorovaikutusta, johtamis- ja organisaatiokäytäntöjä sekä paikallista sopimista. Myös Kelassa voisi olla mielenkiintoista selvittää, miten työnantajan ja henkilöstön edustajat suhtautuvat muun muassa taloudellisiin ja tuottavuuden kehittämistavoitteisiin ja miten näitä käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Selvää kuitenkin on, että avain Kelan menestykseen on toiminnan kehittäminen työnantajan ja henkilöstön yhteisvoimin. Pidetään siis yhdessä huolta yhteistoimintajärjestelmämme toimivuudesta edetessämme kohti uutta Kelaa. 11
työniloa TEKSTI Tiina Norppa KUVA Studio Onni Työstä iloa! Saadessani pyynnön kirjoittaa juttu upouuteen KTH-lehteen tunsin ylpeyttä, että olemme saaneet oman lehden aikaiseksi. Ensimmäisenä tuli mieleeni kirjoittaa työnilosta. Onko edes sallittua kokea työniloa näinä aikoina, jolloin työmarkkinat ovat rakennemuutoksen kourissa, irtisanomiset ja lomautukset ovat tiedotusvälineiden otsikoissa ja meillä Kelassa vain mennään kohti uutta? Voiko tässä mitenkään olla hyvissä fiiliksissä? Pohdiskelen, mitkä asiat minua eniten ilahduttavat työssäni tällä hetkellä. Kirjoittaessani valitsen tietoisesti positiivisen ajattelun enkä salli itselleni helposti mukaan tulevia mutta kun -ajatuksia. Tutkijat kertovat, että myönteisillä ihmisillä on paremmat valmiudet käsitellä vastoinkäymisiä ja myös keinoja päästä eroon huonosta fiiliksestä. Paha mieli kuormittaa elimistöä, ja myönteisyys puolestaan vaikuttaa positiivisesti terveyteemme. Jotkut sanovat, että ajattelu johtaa tunteisiin, katsotaanpa siis, miten käy. Ensinnäkin Kela-työ ja luottamustehtävässä toimiminen on merkityksellistä. Filosofi Pekka Himanen sanoi Kela-päivillä Kelan olevan hyvinvointiyhteiskunnan viimeinen puolustuslinja. Jos linja murtuu, lopputulos on ennalta arvaamaton. Ihmiset taasen ovat kaikkein motivoituneimpia silloin, kun tekevät jotain yhdessä toisten kanssa ja joidenkuiden hyväksi. Kela-työ on juuri yhdessä tekemistä, teemme sitten työtämme paikallis-, alue- tai keskushallinnossa. Samoin luottamustehtävän hoitaminen on nimenomaan yhdessä tekemistä eri osapuolten kanssa. Arjen kiireessä saattaa joskus hämärtyä oman työn merkityksellisyys. Lähetin tammikuussa palkkalaskentaan verokortin. Itse asiassa on aika mukavaa, että minulla on jo useita vuosia ollut työnantaja, joka pyytää verokorttiani. Tuttavapiiristäni olen huomannut, että kaikkien työikäisten kohdalla näin ei tällä hetkellä ole. Melko varmasti voin luottaa siihen, että työt edelleen jatkuvat. Toimihenkilöyhdistyksemme tekee jatkossakin kaikkensa, että työpaikat Kelassa säilyvät. Tärkeimmän työniloa minulle tuottavan asian olen säästänyt viimeiseksi. He ovat työkaverini. Minulla on tällä hetkellä työntekopaikka sekä Helsingissä että Tampereella, joissa molemmissa lähimmät työkaverit menevät heittämällä yli arviointiasteikon, jos heitä yrittää arvioida kouluarvosanoin. Työyhteisö, joka on enemmän kuin lähimmät työkaverit, niin Helsingissä kuin Tampereella tukee minua tarvitessani, saan apua, ohjeita ja neuvoja. Kokeneet yt-valtuutetut hoitavat omaa luottamustehtäväänsä rautaisella ammattitaidolla, ja uusien yt-valtuutettujen koulutuksessa esiin nousivat innostus, aktiivisuus sekä valtava halu oppia. Tämän mahtavan porukan kanssa on hyvä tehdä töitä yhdessä. Pardiasta saan tukea tekemiseeni ystävällisesti, ammattitaitoisesti Siis voi hitsit, mikä fiilis! ja nopeasti. Unohtaa ei sovi esimiehiäni, jotka haluavat aidosti tehdä Kelasta huipputyöpaikan. 12 KTH Maaliskuu 2013
TEKSTI Heli Martinmäki KUVA Istockphoto / Grapica Oy Kelassa 1.1.2013 voimaan astuneet työaikajoustot Yhdistys neuvotteli Kela-työnantajan kanssa kesällä 2012 uudet työaikajoustomuodot Kelaan. Näitä ovat keskimääräinen työaika, tiivistetty työaika ja työaikapankki. Kaikki sovitut työaikajoustot edellyttävät aina kirjallista sopimista työnantajan edustajan ja toimihenkilön välillä. Pääsääntöisesti kaikissa työaikajoustojen muodoissa sopimus tehdään vuodeksi kerrallaan. Sopimuksen voi tehdä myös lyhyemmäksi ajaksi tai tiettyä työtehtävää varten. Sovitun työaikajouston voi irtisanoa niin työnantaja kuin toimihenkilö. Irtisanominen tapahtuu kirjallisesti. Sovittua työaikaa noudatetaan irtisanomisen jälkeen kahden viikon jakson päättymiseen saakka. Keskimääräinen työaika Tässä työaikamuodossa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 36 tunniksi ja 15 minuutiksi kahden viikon ajanjakson aikana. Päivittäinen työaika sijoittuu 5-10 tunnin välille. Esimies ja toimihenkilö sopivat yhdessä työvuorosuunnitelmaan jakson työpäivät ja varmistavat sen, että päivittäinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään kahden viikon aikana. Liukuvaa työaikaa ei tässä mallissa noudateta, joten mahdollisesti syntyneet miinus- tai plussasaldot eivät siirry seuraavalle jaksolle. Keskimääräisessä työajassa koulutuspäivän, arkipyhän ja matkapäivän pituus on 7 h 15 min. Tiivistetty työaika Tiivistetyssä työajassa kymmenen päivän työt tehdään yhdeksässä päivässä. Tällöin työpäivän pituus on pääsääntöisesti 8 tuntia ja 3 minuuttia. Ns. vapaapäivä pidetään jakson jälkimmäisellä viikolla. Liukumamahdollisuus on käytössä. Tiivistetyssä työajassa koulutuspäivän pituus on 8 h 3 min, mutta arkipyhän, vuosiloman tai muun palkallisen vapaan pituus on tällä jaksolla 7 h 15 min. Työaikapankki Työaikapankkiin voi siirtää ylityökorvaukset (TESin 13 :n mukaiset). Ylityöt tallennetaan pankkiin korotettuina tunteina, ja niiden enimmäismäärä voi olla 108 tuntia ja 45 minuuttia (kolme viikkoa). Esimerkiksi lauantaina tehty 6 tunnin ylityö tarkoittaa 12 tunnin viemistä työaikapankkiin. Vapaat pyritään aina pitämään sen kalenterivuoden aikana, jolloin ne ovat syntyneet. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee ylityötunnit pitää vapaina seuraavien kahden vuoden aikana. Pankkivapaat annetaan kokonaisina työpäivinä (7 tuntia ja 15 minuuttia), ellei toisin sovita. Työaikapankkivapaiden tarkempi pitoajankohta sovitaan samassa yhteydessä, kun vuosilomien ajankohtia suunnitellaan, tai muuna sovittuna ajankohtana. Toimihenkilöllä on oikeus pitää vapaat sovittuna aikana. Toimihenkilön pyynnöstä tai milloin painavat toiminnalliset syyt sitä edellyttävät, voidaan vahvistetusta suunnitelmasta poiketa. Tällainen painava toiminnallinen syy ei ole esimerkiksi ruuhkainen etuustilanne. Mikäli uudesta ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työnantajan on tällöin ilmoitettava vapaan uudesta ajankohdasta toimihenkilölle vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. 13
Ajankohtaista toimistolta Tule mukaan jäsenristeilylle! Kelan toimihenkilöyhdistys järjestää jäsenristeilyn 31.8.-1.9.2013 M/S Tallink Europalla. 22 tunnin risteilyllä Tallinnaan herkuttelemme buffetravintolassa, viihdymme hyvän ohjelman parissa ja shoppailemme moderneissa myymälöissä. Sunnuntaina on neljä tuntia aikaa käydä Tallinnassa. Varaa päivät jo kalenteriisi! Ilmoittautumisen alkamisesta tiedotetaan jäsentiedotteella. Vaikuta tes-tavoitteisiin! Mikä harmittaa työelämässä? Mihin haluat parannusta? Nykyinen yhdistyksen ja Kelan neuvottelema työehtosopimus on voimassa 31.1.2014 asti. Yhdistys aloittaa valmistautumisen neuvottelukierrokseen hyvissä ajoin perinteisellä tes-tavoitekyselyllä jäsenilleen. Vastaa ja vaikuta osoitteessa www.kelantoimihenkilot.fi Tes-kysely. Vastausaikaa on 30.4.2013 saakka. Tarkista yhteystietosi Yhdistyksen tiedotteet lähetetään vuoden 2014 alusta suoraan jäsenen antamaan sähköpostiosoitteeseen. Tarkista siis, että yhteystietosi ja varsinkin sähköpostiosoitteesi ovat Pardian sähköisessä asioinnissa ajan tasalla. Sähköisen asioinnin kautta tietonsa päivittäneiden kesken arvotaan kuukausittain tuotepalkintoja. Kampanja on voimassa 31.12.2013 asti. Ohjeet sähköiseen asiointiin löytyvät osoitteesta www.pardia.fi. Työhyvinvointikoulutusta jäsenille TJS Opintokeskus järjestää koulutuksia eri paikkakunnilla otsikolla Työhyvinvointi muutoksessa. Osallistujat saavat käytännön työvälineitä työelämän muutostilanteiden kohtaamiseen työyhteisötasolla. Lue lisää osoitteesta www.kelantoimihenkilot.fi Jäsenelle -> Tiedotteet 2012 Jäsentiedote 16/2012. Seuraavat koulutukset: Turku 18.4.2013 klo 17-20, ilmoittautuminen 18.3.2013 mennessä. Oulu 17.9.2013 klo 17-20, ilmoittautuminen 17.8.2013 mennessä. Tampere 17.10.2013 klo 17-20, ilmoittautuminen 17.9.2013 mennessä. Helsinki 14.11.2013 klo 17-20, ilmoittautuminen 14.10.2013 mennessä. Jäsenhankintakampanja starttaa Kelan toimihenkilöyhdistys aloittaa 15.3.2013 jäsenhankintakampanjan. Uusi jäsen saa 25 euron tervetuliaisedun. Uuden jäsenen hankkinut palkitaan laadukkaalla 40 euron arvoisella Fiskarsin aamiaisveitsisetillä. Kaikkien kampanjan aikana uusia jäseniä hankkineiden kesken arvotaan viikonloppulomia yhdistyksen lomaosakkeisiin. Lue lisää osoitteesta www.kelantoimihenkilot.fi. 14 KTH Maaliskuu 2013
Ledaren Mitt i en villervalla av omändringar - vad förändras? FPA är starkt på väg i en ny riktning, och strävar till att ta i bruk allt mera kundvänliga tjänster. För oss anställda ter detta sig som en stor mängd massiva reformeringsprojekt. Vi strävar som förening till att i varje projekt påverka reformerna så att de genomförs på det sätt en god personalpolitik förutsätter. När farten är hög, är det slutliga resultatet inte alltid färdigt uttänkt av arbetsgivaren. Även de på varandra belägda projekten ger envar en tankeställare. Belägger sig vårt utvecklingsarbete alltför mycket på varandra? För samarbetsfullmäktigen som påbörjade sitt uppdrag i början av år 2013 ser framtiden arbetsfull ut, då man bl.a. förhandlar om de anställdas nya arbetsbeskrivningar och arbetsplatser. I dagens läge har man ett allt större behov att stöda orkandet i arbete, och med tanke på förlängningen av arbetskarriärerna fordrar saken uppmärksamhet. Vi fpa-anställda är nog de som toppar i denna fråga, för i förra året var vår ålder vid övergången i pension i medeltal 62,7 år. Så det ser ut som om vi inom FPA hade i regel grundsakerna i ordning. Jag tror även att först med föreningens framförhandlade flexibla arbetstider möjliggörs att mänskorna orkar längre i sina arbeten. I mitten av allt detta är jag väldigt lycklig över att vi inte har uppsägningshot på grund av produktiva och ekonomiska skäl. Av nyheterna framgår att detta är dagens läge på andra arbetsplatser i Finland. I mitten av all villervalla är det skäl att minnas varför vi stannar i våra jobb på FPA. Själv ser jag som orsaker till det bl.a. alla de trevliga arbetskamraterna, de många under årens lopp tillkomna arbetsförmånerna samt det att vi tillsammans utför ett betydande samhälleligt arbete som syftar på att stöda det finska folkets välbefinnande. Med en önskan om sol på vårskaren Heli Martinmäki ordförande En god personalpolitik i fokusen. 15
Jäsenhankintakampanja 15.3.-31.12.2013 Kelan toimihenkilöyhdistyksen jäsenhankintakampanja alkaa 15.3.2013 Uusi jäsen saa Pardian ja Kelan toimihenkilöyhdistyksen jäsenetujen lisäksi liittymislahjana 25 euron tervetuliaisedun! Uuden jäsenen hankkinut palkitaan laadukkaalla 40 euron arvoisella Fiskars Aamiaisveitsisetillä. Kaikkien jäsenhankintakampanjan aikana uusia jäseniä hankkineiden kesken arvotaan lisäksi viikonloppulomia yhdistyksen lomaosakkeisiin. Lue lisää Kelan toimihenkilöt ry:n kotisivuilta osoitteesta www.kelantoimihenkilot.fi Kelan toimihenkilöt ry Puheenjohtaja Heli Martinmäki 050 568 1079 heli.martinmaki@kela.fi Pääluottamusmies Ritva Timonen 040 539 2309 ritva.timonen@kela.fi Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa 040 751 0992 tiina.norppa@kela.fi Asiamies Hannele Vartiainen, 040 451 5009 hannele.vartiainen@pardia.fi Jäsenrekisterisihteeri Ulla Noponen, 075 324 7548 (ma-pe klo 9-12), info@pardia.fi Lomamökkivaraukset ja peruutukset tehdään sähköisesti jäsensivuilla olevan sähköisen lomakkeen kautta. Lisätietoja tarvittaessa Päivi Virta 075 324 7583, (ma-pe klo 12-15), paivi.virta@pardia.fi