Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Terveyden edistämisen laatusuositus

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Terveyden edistäminen Kainuussa

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s )

Ilkka Vuori, emeritusprofessori TULE - parlamentti, Eduskunta

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Lapin aluehallintovirasto

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Vuoden 2008 terveyskeskuskyselyn kysymykset

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. joulukuuta 2006 (05.12) (OR. en) 16167/06

TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Sosioekonomiset erot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Lasse Lehtonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Irma Pahlman

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

Transkriptio:

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008

Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet johtaminen 20 t ja tentti, myös essee mahdollinen luennot ja luennoilla jaettu materiaali tentti 21.11.08, uusinta yleisenä tenttipäivänä v.2008 aikana, essee marraskuun aikana.

Mitä hallinto oikein on? tieteenä, koulukuntana, oppiaineena hallinto= tietyn kokonaistilanteen hallintaa, reaktiivista johtamista johtaminen=organisoidun toiminnan tietoista, tehokasta, suunnitelmallista ja päämäärätietoista vaikuttamista johtaminen on perinteisesti ollut strategista tai operatiivista, nykyisin uudet johtamisfunktiot: talouden johtaminen, laadun johtaminen ja ihmisten johtaminen

Terveyspolitiikka Suomen terveyspolitiikan tavoitteena on pidentää ihmisten tervettä ja toimintakykyistä elinaikaa, turvata jokaiselle mahdollisimman hyvä elämänlaatu sekä vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja ja ennenaikaista kuolleisuutta. Tämä edellyttää terveysnäkökohtien ottamista huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa - terveyden on oltava osa yhteiskuntapolitiikkaa. Osa-alueet: ehkäisy, hoito, kuntoutus ja ylläpito

Terveydenhuollon perusta ja painotukset Terveydenhuollon perusta: väestön saatavissa olevat terveyspalvelut. Tavoitteena on psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen - terveydelle on luotava pohja riittävän varhain. Terveyspolitiikka painottaa: toimivaa perusterveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon oikeaa työnjakoa, avo- ja laitoshoidon oikeaa suhdetta sekä ympäristöterveyden parantamista.

TERVEYSPOLITIIKAN HISTORIA 1850 1900 julkisen sosiaalihuollon synty 1900-1939 kurjuuden vähentäminen ja torjuminen 1917 sosiaalihallitus perustettiin 1922 sos.hallitus sosiaaliministeriöön 1939 Kansaneläkelaki ja äitiysavustuslaki 1944 1950 Jälleenrakentamisen aika 1944 Laki äitiys- ja lastenhuollosta, neuvolaverkoston keh. 1947 1948 lapsilisäjärjestelmän kehittäminen

historia jatkuu 1950 1960 Hyvinvointivaltion rakentaminen 1956 Huoltolaki 1956 Kansaneläkeuudistus 1960 1980 hyvinvointivaltion laajeneminen - sosiaalivakuutus, lasten ph:n kehittäminen, kansanterveystyön laajentaminen, alkoholi- ja tupakka-politiikka - SV-laki vuonna 1964-1968 terveydenhuolto sosiaaliministeriön alle

historia jatkuu 1980 1990 Lihavat vuodet 1985 Laki kotihoidon tuesta ja hoitovapaasta 1990 2000 Laman lasku 1992 Stakes NYT: olemassa olevien hyvinvointirakenteiden ylläpitäminen

Suomen terveyspolitiikka Perusta: normatiivinen arvo Runko: Suomen perustuslaki Perustuu WHO:n Terveyttä kaikille vuoteen 2000- ohjelmaan 1. TASOTAVOITTEET 2. JAKAUMATAVOITE Terveyspolitiikan toimintalinjat: terveellisten elintapojen edistäminen ehkäistävissä olevien terveysongelmien vähentäminen terveyspalvelujärjestelmän tark.mukainen kehittäminen terveellisten elintapojen edistäminen

Miten terveyspolitiikka toteutuu? Kotimaisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan Suomen terveyspolitiikka on toteutunut valittujen toimintalinjojen mukaisesti. Väestön terveydentila on parantunut, mutta väestöryhmien välillä on edelleen terveyseroja. Myös palvelujen alueelliset ja sisällölliset erot asettavat haasteita terveyspolitiikalle.

SUOMEN TERVEYSPOLIITTISET OHJELMAT 1960- luvulta lähtien keskeistä terveyteen ja terveyspalveluihin liittyvä tasa-arvo 1970- luvun alussa hyvinvointiyhteiskuntaa suunnitellut talousneuvosto (1972) asetti tavoitteekseen mahdollisimman hyvän terveystason ja sen jakautumisen 1972 Kansanterveyslaki 1986 Terveyttä kaikille vuoteen 2000 (TK- 2000): lisää vuosia elämään lisää terveyttä elämään lisää elämää vuosiin väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen

1990 WHO:n arvio Suomen terveyspolitiikasta 1993 Terveyttä kaikille vuoteen 2000, uudistettu yhteistyöohjelma 1996 Kansanterveyskertomus 1998 Sosiaali- ja terveyskertomus 2001 Terveys 2015 kansanterveysohjelma Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-2011

Terveys 2015- ohjelma Kahdeksan kansanterveyttä koskevaa tavoitetta sekä useita toimintaa linjaavia kannanottoja, jotka sisältävät haasteita eri tahoille: kunnille, elinkeinoelämälle, järjestöille jne. Kaikki tavoitteet koskevat keskeisiä ongelmia, joiden korjaaminen on mahdollista vain eri tahojen yhteistyönä. Useat tavoitteista ovat konkreettisia ja mitattavissa. Tavoitteena on mm. vähentää nuorten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta kolmanneksella sekä nuorten tupakointia siten, että vuonna 2015 enintään 15 % 16-18-vuotiaista tupakoi. Ohjelmassa painotetaan, että myös ikääntyneiden sairauksia voidaan ehkäistä, toimintakykyä edistää ja siten tukea itsenäisen elämän edellytyksiä.

Terveys 2015- ohjelma Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että väestön terveys otetaan tärkeäksi valintoja ja päätöksentekoa ohjaavaksi periaatteeksi kuntien, valtion ja yksityissektorin toimissa sekä ihmisten omassa toiminnassa. Terveysvaikutusten arvioinnin saaminen osaksi päätöksentekoa edellyttää vielä kehittämistyötä. Terveys 2015 -ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa koordinoi valtioneuvoston asettama kansanterveyden neuvottelukunta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tavoitteiden toimeenpanossa muut hallinnonalat ja tahot ovat laajasti mukana. Lisää tietoa: www.stm.fi