Maatalouslaskenta 2010



Samankaltaiset tiedostot
TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Maatalouslaskenta 2010

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen ruokaketju

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Puun energiakäyttö 2012

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu)

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Maatalouslaskenta 2010 Monialaiset maatalous- ja puutarhayritykset

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Energian hankinta ja kulutus

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Maatalouden energiapotentiaali

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Energian hankinta ja kulutus

Tietoa akavalaisista Kainuussa

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu Mikko Posio

Maatalous Lapualla 2013

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Puun energiakäyttö 2007

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Jyväskylän energiatase 2014

Energiatehokas ja omavarainen maatila

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA

Savon ilmasto-ohjelma

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Energiankulutus ja -tuotanto Ilmajoella

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

PUUTARHATILASTOT

Neuvontatoimenpiteen,arvioin.!

Keski-Suomen energiatase 2014

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? Arto Latukka MTT Taloustutkimus

Energian hankinta ja kulutus

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

VILJAVUOSI Julkaisupäivämäärä

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Maatilojen energiankäyttö

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Jyväskylän energiatase 2014

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Transkriptio:

Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 8.3.2012 Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010 Energiankulutus maatalous- ja puutarhayrityksissä Intensiivinen tuotanto kuluttaa energiaa Maatalous kuluttaa kaksi prosenttia sähköstä Koneet kulkevat öljyllä Uusiutuvaa lämpöenergiaa metsistä www.maataloustilastot.fi

Maailman kuivimmilla maatalousalueilla kasvinviljely on mahdollista vain kastelun avulla. Merkittävä osa maailman ruuantuotannosta on kastelun varassa. Kasteluveden riittävyys onkin erittäin merkittävä tekijä tulevaisuuden ruuantuotannossa. Vuoden 2010 maatalouslaskennassa EU:n jäsenmaiden tuli ensimmäistä kertaa selvittää käytetyn kasteluveden määrää. Suomessa Tike (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) kysyi kaikilta maatalous- ja puutarhayrityksiltä kasteltavissa olevan alan ja vuonna 2010 kastellun alan. Lisäksi osalta tiloista kysyttiin kasteltu ala vuosina 2008 ja 2009 sekä käytetty kastelumenetelmä ja kasteluveden alkuperä. Tiken keräämiä kastelutietoja käyttäen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) puutarhatutkimus laski Suomessa vuonna 2010 käytetyn kasteluveden määrän matemaattisella mallilla, jossa käytettiin kasteltavien kasvien pintaaloja, sääaineistoa sekä kasvien veden tarvetta. Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Suomessa avomaan kastelun merkitys on koko maataloustuotannon kannalta melko vähäinen. Suomen vaihtelevissa sääoloissa viljelykasvit kärsivät joskus kuivuudesta ja toisinaan taas liiasta kosteudesta. Keväällä ja alkukesällä on usein kuivia sääjaksoja, jotka haittaavat erityisesti keväällä kylvettäviä kasveja. Suomessakin kastelulla saataisiin usein isompi ja parempilaatuinen sato. Kastelu on yleensä kannattavaa vain puutarhatuotannossa ja erikoiskasvien viljelyssä. Näiden tuotantosuuntien viljelykasvien taloudellinen tuotto ja kastelulla saavutettava tuoton lisäys ovat hehtaaria kohti laskettuina huomattavasti suuremmat kuin esimerkiksi viljanviljelyssä. Suomessa kastelua käytetäänkin lähinnä vain puutarhakasvien ja perunan viljelyssä. Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kasteltavissa oleva ala on Suomessa noin 68 600 hehtaaria eli 3 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta. Maatalousmaan kastelu on mahdollista 4 600 tilalla, mikä on 7 prosenttia Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä (kartta 1). Taulukko 1. Kasteltavissa oleva ala ELY-keskus Kastelutilat 1) Kasteltavissa oleva ala l Kasteltavissa olevaa alaa on eniten Varsinais-Suomessa. Alueellisesti tarkasteltuna kasteltavissa oleva maatalousmaa-ala on suurin Varsinais-Suomessa, jossa lähes 16 prosenttia alueen tiloista voi kastella viljelyksiään (taulukko 1). Kastelutilojen osuus on korkein Ahvenanmaalla, jossa se on lähes 29 prosenttia. Kasteltavissa olevan alan osuus maatalousmaasta on muita alueita korkeampi Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen ohella myös Uudellamaalla, Satakunnassa ja Hämeessä. Ahvenanmaalla on paljon avomaan vihannesviljelyä ja omenatarhoja. Myös Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kastellaan avomaan vihanneksia. Savossa kastelu liittyy ennen kaikkea mansikan ja muiden marjojen viljelyyn ja Pohjanmaalla perunanviljelyyn. % alueen käytössä olevasta % kastelutilojen 1) käytössä kpl % alueen tiloista ha maatalousmaasta olevasta maatalousmaasta Uudenmaan 463 11,2 9 724 5,3 38,5 Varsinais-Suomen 1 067 15,6 15 406 5,2 30,4 Satakunnan 345 8,5 6 143 4,2 38,2 Hämeen 379 8,4 7 226 3,8 31,9 Pirkanmaan 252 5,4 4 768 2,9 38,9 Kaakkois-Suomen 329 8,1 4 717 3,3 35,9 Etelä-Savon 261 8,5 2 821 3,8 38,5 Pohjois-Savon 319 7,1 3 036 2,0 32,7 Pohjois-Karjalan 105 4,0 922 1,1 34,1 Keski-Suomen 131 3,8 959 1,0 24,4 Etelä-Pohjanmaan 223 3,2 2 819 1,1 31,0 Pohjanmaan 235 3,9 3 766 1,9 40,9 Pohjois-Pohjanmaan 230 4,3 3 755 1,7 32,2 Kainuun 44 4,1 265 0,8 28,5 Lapin 57 3,2 238 0,5 22,5 Ahvenanmaa - Åland 167 28,8 2 017 10,3 35,6 Koko maa 4 607 7,2 68 581 3,0 34,1 1) Tilat, joilla on kasteltavissa olevaa maatalousmaata Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 2 sivu 3 tike / Maatalouslaskenta 2010

Kartta 1. Kasteltavissa oleva ala Kastelu vuonna 2010 Ala Osuus maatalousmaasta Ala, ha 0 49,9 50 199,9 200 399,9 400 599,9 600 999,9 1 000 3 500 Puolet niistä tiloista, joilla on kastelukalustoa käytettävissään, kasteli viljelyksiään vuonna 2010. Vuonna 2010 kasteltiin 13 000 hehtaaria maatalousmaata, mikä on 19 prosenttia kasteltavissa olevasta alasta (kartta 2, taulukko 2). Pääosin kasteltiin avomaan vihanneksia ja perunaa (kuvio 3). Kasteluun käytetyn veden määrästä selvästi suurin osa kului avomaan vihannesten kasteluun, joilla myös hehtaarikohtainen kasteluvesimäärä oli suurin (kuvio 4). Kastelu on perinteisesti tehty sadettamalla, mutta tihkukasteluakin käytetään yleisesti. Tihkutuksen etuna on sadetusta pienempi haihtuminen, minkä ansiosta tihkutuksessa suurempi osa kasteluvedestä saadaan viljelykasvien käyttöön. Vihannesten ja perunan kastelu tehtiin lähes kokonaan sadettamalla (kuvio 5). Mansikan ja muiden marjojen sekä omenapuiden kastelussa tihkutuksella on merkittävä osuus. Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 4 sivu 5 tike / Maatalouslaskenta 2010

Kartta 2. Kasteltu ala 2010 Kastelussa käytetään yleensä pintavettä, joka on peräisin tilan alueella sijaitsevasta lammesta tai muusta suuremmasta tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä (kuvio 6). Joillain alueilla myös pohjaveden käyttö on merkittävää. % kasteltavissa olevasta alasta *) 0 9,9 10 19,9 20 29,9 30 39,9 40 90 Kun kasvukauden aikana lämpötila laskee nollan alapuolelle, viljelykasvien pakkasvaurioita voidaan estää sadettamalla. Hallantorjuntasadetus on yleisintä hallanarkojen puutarhakasvien viljelyssä. Puutarhakasvien viljelyä päätuotantosuuntanaan harjoittavat tilat käyttivät hallantorjuntasadetusta kolmella prosentilla maatalousmaa-alastaan. Hallantorjuntaa tehtiin eniten Varsinais- Suomessa, jossa hallasadetuksen saaneen alan osuus alueen maatalousmaasta oli 0,3 prosenttia. Ahvenanmaalla on runsaasti puutarhatuotantoa, mutta lauhan ilmaston vuoksi hallantorjuntaa ei tarvittu. Taulukko 2. Kasteltu ala vuonna 2010 l Vuonna 2010 kasteltavissa olevasta alasta kasteltiin 19 prosenttia. l Marjaviljelyksiä tihkukastellaan. *)Tietoa ei esitetä, koska kunnan kasteluala on vähäinen (kasteltavissa oleva ala on alle 2 % käytössä olevasta maatalousmaasta). ELY-keskus Vuonna 2010 kastelleet tilat Kuivuuden vuoksi kasteltu ala vuonna 2010 / ha % alueen käytössä olevasta % kastelutilojen 1) käytössä % kasteltavissa kpl % alueen tiloista ha maatalousmaasta olevasta maatalousmaasta olevasta alasta Uudenmaan 183 4,4 958 0,5 3,8 9,8 Varsinais-Suomen 645 9,4 2 741 0,9 5,4 17,8 Satakunnan 170 4,2 1 340 0,9 8,3 21,8 Hämeen 162 3,6 1 121 0,6 4,9 15,5 Pirkanmaan 81 1,7 392 0,2 3,2 8,2 Kaakkois-Suomen 143 3,5 655 0,5 5,0 13,9 Etelä-Savon 163 5,3 977 1,3 13,4 34,8 Pohjois-Savon 178 4,0 861 0,6 9,3 28,4 Pohjois-Karjalan 66 2,5 293 0,3 10,8 31,7 Keski-Suomen 68 2,0 131 0,1 3,3 13,7 Etelä-Pohjanmaan 93 1,3 524 0,2 5,8 18,6 Pohjanmaan 125 2,1 1 166 0,6 12,7 31,0 Pohjois-Pohjanmaan 106 2,0 746 0,3 6,4 19,9 Kainuun 16 1,5 24 0,1 2,6 9,1 Lapin 32 1,8 53 0,1 5,0 22,1 Ahvenanmaa - Åland 108 18,7 859 4,4 15,2 42,6 Koko maa 2 339 3,7 12 840 0,6 6,4 18,7 1) Tilat, joilla on kasteltavissa olevaa maatalousmaata Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 6 sivu 7 tike / Maatalouslaskenta 2010

Kuvio 4. Kasteluun käytetyn veden määrä 2010 Kasteluveden kokonaismäärä Avomaan vihannekset Kokonaismäärä Kastelu m 3 /ha Muut kasvit Kastelu mm Peruna Mansikka Omena Marjat (ei mansikka) 0 300 600 900 1 200 1 500 1 800 Sisältää vain kuivuuden vuoksi tehdyn kastelun, ei hallantorjuntasadetusta. 1 000 m3 Kuvio 3. Kastelu vuonna 2010 Kuvio 5. Kastelumenetelmät 2010 Kasteltu ala Kastellun alan jakautuminen kasvilajeittain Kasteltu ala kastelumenetelmittäin Osuus viljelyalasta Peruna Muut kasvit Kasteltu ala Jakautuminen kasvilajeittain Avomaan vihannekset Avomaan vihannekset Kasteluvesi Muut kasvit Peruna Mansikka Mansikka Omena Marjat (ei mansikka) Marjat (ei mansikka) Omena 0 5 10 15 20 25 30 35 % kastellusta kokonaisalasta Sisältää vain kuivuuden vuoksi tehdyn kastelun, ei hallantorjuntasadetusta. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Sadetus Tihkukastelu % kastellusta alasta Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 8 sivu 9 tike / Maatalouslaskenta 2010

Kuvio 6. Kasteluveden alkuperä ELY-keskus Keski-Suomen Kainuun Etelä-Savon Varsinais-Suomen Ahvenanmaa - Åland Pohjois-Savon Hämeen Pohjois-Karjalan Pirkanmaan Uudenmaan Lapin Kaakkois-Suomen Satakunnan Etelä-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % tiloista, joilla kasteltavissa olevaa alaa Energiankulutus maatalous- ja puutarhayrityksissä Pintavesi omalta tilalta Pohjavesi omalta tilalta Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä Tilan ulkopuolelta tuleva vesijohtovesi Muu Maatalouden energiankulutusta ei ole Suomessa aikaisemmin tilastoitu. Maatalouslaskennan yhteydessä tehty tuotantomenetelmätutkimus selvitti energiankulutuksen noin 14 000 otokseen kuuluneelta maatalous- ja puutarhayritykseltä. Saatujen vastausten perusteella laskettiin maaja puutarhatalouden suora energiankulutus, johon sisältyy tuotantotilojen lämmitys ja sähkölaitteet, viljan kuivaus ja koneiden polttoaineet. Mukana ei ole kotitalouden, metsätalouden tai muun yritystoiminnan energiankulutusta. Energiankulutukseen ei myöskään laskettu välillistä energiankulutusta esimerkiksi lannoitteiden kautta. Tulosten perusteella energiaa kului maatalousja puutarhayrityksissä vuonna 2010 noin 10 terawattituntia eli 10 miljardia kilowattituntia (kuvio 7). Tutkimuksessa olivat mukana myös pelkästään kasvihuonetuotantoa harjoittavat yritykset, joiden energiankulutus on merkittävää varsinkin sähkön kulutuksen osalta. Maatalous- ja puutarhatuotannon kuluttama energia oli kolme prosenttia koko Suomen energiankulutuksesta vuonna 2010. Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 10 sivu 11 tike / Maatalouslaskenta 2010

Kuvio 7. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksen jakautuminen 2010 Energian kokonaiskulutus 10 TWh Puu- ja peltoenergia 6 % 2 % Kevyt ja raskas polttoöljy Sähkö 16 % 41 % Turve Muu Kuvio 8. Energian kokonaiskulutus maa- ja puutarhataloudessa 2010 Tuotantosuunta Lypsykarjatalous Viljanviljely Puutarhatuotanto Sikatalous Muu nautakarjatalous Tuotantosuunnittain Alueittain l Maatalous kuluttaa kolme prosenttia Suomen kokonaisenergiasta. 35 % Siipikarjatalous Erikoiskasvintuotanto Muu kasvintuotanto Hevostalous Intensiivinen tuotanto kuluttaa energiaa Lammas- ja vuohitalous Muu tuotanto 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 GWh Tuotantosuunnittain tarkasteltaessa eniten energiaa kuluu lypsykarjataloudessa, viljanviljelyssä ja puutarhatuotannossa (kuvio 8). Lypsykarjataloudessa energiaa kuluu rehun tuotannossa, esimerkiksi nurmirehun korjuussa sekä rehuviljan viljelyssä ja kuivauksessa. Lisäksi energiaa tarvitaan lypsämiseen, maidon jäähdytykseen ja pesuvesien lämmitykseen. Viljanviljelyn suuri kokonaisenergiankulutus johtuu tilojen suuresta lukumäärästä ja tuotantoalasta. Peltojen muokkaus ja viljankuivaus ovat suuria energiankuluttajia. Puutarhatuotannon suurin energiankuluttaja on kasvihuonetuotanto. Kasvihuoneissa energiaa kuluu lämmitykseen ja valotukseen. Alueittain tarkasteltaessa suurinta energiankulutus on alueilla, joilla maataloutta harjoitetaan tehokkaasti (kuvio 8). Eniten energiaa kuluu Varsinais-Suomessa, jossa on paljon sekä perinteistä maataloutta että kasvihuonetuotantoa. Myös Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla energiaa kuluu paljon. Maatalous kuluttaa kaksi prosenttia sähköstä Maatalouden sähkönkulutus vuonna 2010 oli 1,7 terawattituntia (kuvio 9). Koko Suomen sähkön käyttö oli 87,7 terawattituntia, joten maa- ja puutarhatalouden osuus koko sähkönkulutuksesta oli vajaa kaksi prosenttia. Koko maan sähkönkulutuksesta oli Tilastokeskuksen mukaan 88 prosenttia kotimaista tuotantoa. Osa kotimaisesta sähköntuotannosta on tuotettu uusiutuvista energialähteistä, esimerkiksi vesivoima. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta oli vuonna 2010 sähköä 16 prosenttia. Suurin yksittäinen sähkönkäyttäjäryhmä oli kasvihuoneyritykset, jotka käyttävät sähköä kasvien valotukseen. Myös kotieläintuotanto käytti paljon sähköä. l Suomen sähkönkulutuksesta maatalouden osuus on kaksi prosenttia. l Puu ja öljy ovat tärkeimmät energiamuodot. Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 8 sivu 12 sivu 13 9 tike / Maatalouslaskenta 2010

Kuvio 9. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus energialähteittäin 2010 ELY-keskus Turve Uusiutuvaa lämpöenergiaa metsistä Pohjanmaan Puu- ja peltoenergia Öljy Sähkö Turve Etelä-Pohjanmaan Satakunnan Pirkanmaan Varsinais-Suomen Kaakkois-Suomen Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Pohjanmaan Keski-Suomen Uudenmaan Lapin Hämeen Puuhakkeen merkitys on suuri maatalous- ja puutarhayritysten energiankäytössä (kuvio 10). Haketta käytetään yleisesti tilojen lämmityskattiloissa. Puuhakepohjaista energiaa käytettiin tiloilla 3,1 terawattituntia ja puun ja puupelletin määrä oli yksi terawattitunti. Uusiutuvan puupohjaisen energian osuus kulutuksesta on 41 prosenttia. Osuus on suurin Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla, missä kulutetusta energiasta yli puolet oli puuperäistä eli uusiutuvaa. Pellosta saatavan energian merkitys (oljet, jyvät, siemenet, ruokohelpi, lajittelujäte ja muu vastaava) jäi vajaaseen prosenttiin kaikesta energiankäytöstä. Pohjois-Karjalan Kainuun Ahvenanmaa - Åland 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 GWh Turpeen merkitys on suurin Pohjanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla, missä on voimakasta turvetuotantoa. Myös Pirkanmaalla ja Satakunnassa turpeen osuus alueen energiankulutuksesta nousee yli kymmeneen prosenttiin. Yhteenlaskettuina kotimaiset energian lähteet puu, peltoenergia ja turve tuottavat vajaa 47 prosenttia maatalouden käyttämästä energiasta. Uusiutuvan energian osuus on vajaa 41 prosenttia, sillä turvetta ei lasketa uusiutuvaksi energiamuodoksi. l Puuhake lämmittää maatiloja. Koneet kulkevat öljyllä Maatalouden öljyn kulutuksesta suurin osa kuluu maatalouskoneisiin kuten traktoreihin. Maatalouslaskennan mukaan raskaan ja kevyen polttoöljyn kokonaiskulutus oli 3,7 terawattituntia, josta moottoripolttoöljyn osuus oli 2,3 terawattituntia. Seuraavaksi eniten energiaa (yksi terawattitunti) kului lämmityspolttoöljynä, jota käytetään sekä lämmityksessä että viljan kuivauksessa. Raskaalla polttoöljyllä tuotettiin energiaa 0,4 terawattituntia. Sen käyttö rajoittuu lähinnä kasvihuoneyrityksiin. l Öljyn kulutuksesta yli puolet on moottoripolttoöljyä. Kuvio 10. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus 2010 Puu- ja peltoenergia Kevyt ja raskas polttoöljy Sähkö Turve Muu 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 TWh Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 10 sivu 14 sivu 15 11 tike / Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta on kymmenen vuoden välein tehtävä tilastotutkimus, jossa kaikilta maatiloilta kerätään tietoa tilojen työvoimasta, tuotantovälineistä ja toimintatavoista. Sisältö: Anna-Kaisa Jaakkonen, Tike Pasi Mattila, Tike Ulkoasu: Viestintätoimisto Tulus Oy Lähde: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus PL 310 00023 Valtioneuvosto www.mmmtike.fi www.maataloustilastot.fi Lisätietoja: Tiken tietopalvelu tietopalvelu@mmmtike.fi puh. 020 77 21 208. ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN 1799-7364 (verkkojulkaisu) www.maataloustilastot.fi