TTK Toimintaa 2015
Sisällys Johdon katsaus Työpaikkojen tarpeet lähtökohtana - Rakenneuudistuksella kehitystä Johdon katsaus................................................ 3 Vt. toimitusjohtaja, kehittämispäällikkö Ville Saarikoski: Työpaikkojen tarpeet lähtökohtana - Rakenneuudistukselle kehitystä................................................ 3 Verkostoyhteistyö............................................. 4 TTK aktiivisena kehittämisverkostoissa........................ 4 Toimiala- ja asiantuntijaryhmät.................................. 5 Teollisuusryhmä ja työalatoimikunnat: Työsuojelun peruskoulutus arvostettua.................................. 5 Kuljetus- ja logistiikkaryhmä ja työalatoimikunnat: Yhteistyönä kohti turvallisia kuljetuksia................................. 7 Palveluryhmä: Koulutuspalaute kiitettävää..................... 8 Kuntaryhmä: Tukea perusasioissa ja yhteistoiminnassa........... 9 Työelämän päihdeasiantuntijat: Uusi päihdesuositus vauhditti toimintaa....................................... 10 Työelämän kehittämispalvelut: Uusi ryhmä työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen............................. 11 Toiminnot................................................... 12 Työhyvinvointipalvelut: Työturvallisuuskortin suoritti 153 000 henkilöä............... 12 Työhyvinvointikortti 17 400 henkilöllä...................... 12 Sykettätyöhön.fi-palvelusta asiakaskysely................... 13 Tutka-työkalut TTK:n hallintaan........................... 13 Koulutus: Vakaa taso säilyy............................... 14 Viestintä: Viestintää verkossa ja verkostoissa................... 16 Julkaisutuotanto: 25 uutta aineistoa.......................... 18 Työsuojeluhenkilörekisteri: Noin 58 300 työsuojeluhenkilöä...... 19 Sisäinen yhteistoiminta........................................ 20 Henkilöstöraportti: Uusiin toimitiloihin....................... 20 Työsuojelutoimikunta: Riskienarvioinnin päivitys.............. 20 Yhteistoimintaneuvotteluryhmä: Neljä kokousta................ 20 Virkistystoimikunta: Yhteistä virkistystä...................... 20 Talous....................................................... 21 Taloustilanne tyydyttävä................................. 21 Liitteet...................................................... 22 Liite 1: Hallinto 2015..................................... 22 Liite 2: Työturvallisuuskeskuksen henkilöstö 31.12.2015......... 23 Työturvallisuuskeskuksen mission mukaisesti tarkoituksenamme on parantaa työhyvinvointia kehittämällä työyhteisöjen toimintaa ja osapuolten yhteistyötä, edistämällä työn terveellisyyttä, turvallisuutta ja tuloksellisuutta sekä parantamalla esimiestyötä. Näiden sanojen takana on suuri määrä periaatteita ja toimintaa. Työturvallisuuskeskus tuottaa eri toimialoille niiden tarpeiden mukaista alakohtaista, ajankohtaistietoon perustuvaa koulutusta, viestintää, julkaisuja ja kehittämispalveluita. Keskeisiä palveluitamme, joiden kysyntä suomalaisessa työelämässä on suurta ja vakaata, ovat työsuojelun peruskoulutus ja alakohtainen koulutus. Nyt useilla aloilla vuonna 2015 toteutettujen työsuojeluvaalien jälkeen kurssit täyttyvät ja kysyntään vastataan tarvittaessa ylimääräisillä koulutuksilla. Muita tärkeitä koulutuksiamme ovat Työhyvinvointikortti- ja Työturvallisuuskortti-koulutukset. Yhä merkittävämpään asemaan nousevat työelämän kehittämispalvelut, jotka organisoitiin uudestaan alkuvuodesta 2015. Yhä tärkeämmiksi nousevat koulutuksen ja kehittämispalveluiden soveltuminen eri aloille ja yhteistyö niiden välillä. Tämä toteutuu toimiston sisäisellä sekä tärkeimpien sidosryhmiemme, toimialaryhmien ja työalatoimikuntien välisellä yhteistyöllä. Ville Saarikoski vt.toimitusjohtaja, kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus TTK TTK:n rakenteellisen uudistustyön tueksi tehtiin rakenneselvitys. Sillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia koulutuksen ja hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Ne tulevat palvelemaan entistä paremmin työpaikkojen tarpeita. TTK on aina ollut aktiivinen verkostotoimija ja on sitä jatkossakin. Merkittävimpänä hankkeena on osallistuminen aktiivisena toimijana Työelämä 2020 -hankkeeseen ja siinä luotavien yhteistoiminnallisen kehittämisen mallien ja käytännön työkalujen luomisessa. Toimitusjohtajana toimi 1.1.- 6.11.2015 Tiina-Mari Monni. Loppuvuoden ajan 7.11.-31.12.2015 toimitusjohtajan tehtävää hoiti kehittämispäällikkö Ville Saarikoski. 2 Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus 3
Verkostoyhteistyö TTK aktiivisena kehittämisverkostoissa Toimialaryhmät: Teollisuusryhmä ja työalatoimikunnat Työsuojelun peruskoulutus arvostettua TTK toimii aktiivisesti erilaissa työelämän kehittämisverkostoissa. Verkostoissa toimimista korostetaan myös TTK:n strategiassa 2013 2017. Työelämä 2020: Yhdessä kehittämisen konsepti TTK on Työelämä 2020 -hankkeen yksi ydintoimija ja erityisesti vastuussa Yhdessä kehittäminen työpaikalla -teemaryhmästä 2015-2016. Siinä kehitetään yhtäaikaisesti tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia johdon ja esimiesten sekä henkilöstön ja henkilöstön edustajien yhteistyönä. Laadukkaan yhteistyön edellytyksenä on osapuolten keskinäisen luottamuksen rakentaminen. Kehittämisen sisällöt räätälöidään aina työpaikan lähtökohdista ja TTK:n asiantuntijat jalkautuvat työpaikalle kehittämisen tueksi. Yhdessä kehittämisen konseptin avulla on tarkoitus nostaa esiin työpaikan omista tarpeista muutama kehittämisen aihealue toteuttaa konkreettinen kehittämisprosessi aiheista oppia viemään läpi vaiheittain kehittämisprosesseja kehittää työpaikalle systemaattisia, säännöllisiä kehittämisen toimintamalleja oppia osallistavan johtamisen sekä vastuullisen vaikuttamisen taitoja. Konseptia rakennetaan edelleen vuonna 2016, jalkautusvaihe ja tulosten hyödyntäminen tapahtuvat 2016 2017. Tapaturmayhteistyö: Hopulle loppu Työturvallisuuskeskuksella oli edustus valtakunnallisessa tapaturmayhteistyöryhmässä ja sen viestintäryhmässä, jonka organisoimana järjestettiin 21. kerran valtakunnallinen tapaturmapäivä perjantaina 13. marraskuuta, teemana kiire Hopulle loppu -sloganilla. Teemasta tuotettiin kolme videota, tavoitteena kiinnittää huomiota kiireen aiheuttamiin tapaturmiin ja niiden ennakointiin koti- ja vapaa-ajalla, liikenteessä ja työpaikalla. TEM-yhteistyöhanke: Oppimismoduuli yritysneuvojille TTK osallistui TEMin hankkeeseen, jossa kehitettiin työelämän laadun sähköinen oppimismoduuli yritysneuvojille ja yrityksille. Kehittämistyöhön osallistuivat yhteistyökumppaneina myös Tekes, Työterveyslaitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Teollisuuden aloille järjestettiin yhteisiä ja alakohtaisia työsuojelun perus- ja täydennyskursseja sekä alakohtaisia ajankohtaispäiviä. Täydennyskoulutus käsitteli kone- ja kemikaaliturvallisuutta, teollisuuden koneellisia nostoja ja siirtoja, turvallisuustyötä yhteisellä työpaikalla, vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia, perehdyttämistä ja UPAa. Koulutuspäiviä toteutui yhteensä 238, joista avoimia oli 223. Koulutukseen osallistui 2150 henkilöä. Myös yrityskohtaisen koulutuksen kysyntä oli vilkasta ja yrityskohtaisia peruskursseja toteutettiin mahdollisuuksien mukaan. Palaute koulutuksen kehittämiseksi oli erittäin hyvää. Verkkokursseja eri kielillä rakennusalalle Rakennusalalla painopiste oli yhteisen työpaikan työturvallisuus ja ulkomaisen työvoiman työnopastus. Tueksi laadittiin verkkokursseja, joita voi käyttää myös itseopiskeluun tai ennakkotehtävänä kurssilla. Aineistot käännettiin ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja viroksi. UPA teollisuuden ja palvelujen tarjoajien tietoon Teollisuusryhmän ja rakennusalan työalatoimikunnan päätavoite oli kehittää ulkopuolisten palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointijärjestelmä UPAa edelleen ja saattaa se teollisuuden ja palvelujen tarjoajien tietoisuuteen. Työturvallisuuskorttikoulutukseen alakohtaista lisäaineistoa Työturvallisuuskortti-koulutukseen tuotettiin alakohtaista lisäaineistoa kumiteollisuuteen sekä kaivosalalle, jolle järjestettiin myös alakohtainen kouluttajakoulutus. Kumiteollisuudessa arvioitiin Työturvallisuuskorttikoulutuksen vaikuttavuutta päivittäiseen toimintaan sekä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tilaa. Rengasturvallisuuskorttikoulutus vakiinnutti asemaansa ja sitä kehitettiin edelleen. Kehittämisyhteistyö Työhyvinvoinnin johtamisjärjestelmien kehitystyötä ja vaikuttavuutta selvitettiin verkkokyselyllä elintarvikealojen työalatoimkunnan hankkeeseen 2012 2013 osallistuneissa viidessä yrityksessä. Se osoitti myönteistä kehitystä tapahtuneen näissä yrityksissä turvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Kemianteollisuuden tavoitteena on olla Suomen paras toimiala vuonna 2020. Työhyvinvointia kehitetään alan työmarkkinaosapuolten Hyvää huomenta Hyvää huomista -hankkeella sekä kestävän kehityksen Responsible Care -ohjelmalla. Prosessiteollisuuden oppilaitosten kanssa kemianteollisuuden työalatoimikunta käynnisti kaksivuotinen hankkeen työturvallisuusopetuksen kehittämiseksi vastaamaan teollisuuden toimintoja ja vaatimuksia. 4 Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus 5
Toimialaryhmät: Teollisuusryhmä ja työalatoimikunnat Toimialaryhmät: Kuljetus- ja logistiikkaryhmä ja työalatoimikunnat Työsuojelun peruskoulutus arvostettua Yhteistyönä kohti turvallisia kuljetuksia Työturvallisuuden kummiverkostotoiminta käynnistettiin kaikille kumiteollisuuden yrityksille. Kuljetus- ja logistiikkaryhmä ja työalatoimikunnat ovat jo useana vuonna työskennelleet yhteisen turvallisen kuljetusketjun aikaansaamiseksi. Kuluneena vuonna määriteltiin konkreettisia, kriittisiä työturvallisuuskohteita tai työolosuhteita, joiden käsittelyä jatketaan vuonna 2016 kutsumalla keskusteluun myös TTK:n muiden toimialaryhmien edustajia. Kuljetus- ja logistiikka-aloilla järjestettiin työsuojelun peruskursseja avoimena alakohtaisesti autoliikenne-, ilmailu- ja merenkulkualoille. Kurssipäiviä kertyi 13 ja osallistujia oli 50. Lisäksi näillä aloilla toteutettiin yrityskohtaisia koulutuksia. Työalatoimikunnat olivat aktiivisesti mukana alakohtaisten koulutusten markkinoinnissa. Satamaoperointialalla järjestettiin vuosittainen yhteistyöseminaari, johon osallistui työsuojeluorganisaatioiden edustajia lähes kaikista satamaoperaattoriyrityksistä. Kuluneena vuonna päivitettiin satamaoperointi- ja autoliikennealojen työsuojeluoppaita. Autoliikenteen työalatoiminnan UPA- ja turvallisuushavaintotyökalujen pilotoinnissa hyödynnettiin teollisuuden alojen hyviä kokemuksia. Pilotoinnit jatkuvat vuonna 2016. Satamaoperointialalla toteutetun Kemikaalien tiedostavan koulutuksen kouluttajakoulutuksen erinomaisen palautteen perusteella käytäntöä voidaan laajentaa myös muille toimialoille tarvittaessa. Aineistoa kehittämiseen Kemianteollisuuden työalatoimikunta julkaisi kaikille aloille soveltuvan Työhyvinvoinnin itsearviointityökalun työpaikoille jatkuvaan kehittämiseen maksuttomana pdf-verkkojulkaisuna. Lisäksi teollisuusryhmän ja työalatoimikuntien toimesta julkaistiin seuraavaa aineistoa Hevoset ja työsuojelu-opas Maatilan työturvallisuus -opas, yhteistyössä Melan kanssa Terveenä metsästä -vihkonen Tiedä oikeat työtavat ennen kuin toimit -myrskytuhovideosarjan 2. osa Paperiteollisuuden turvallisuusopas Kaivosalan työturvallisuusopas Työhygienia - Kemialliset, biologiset ja fysikaaliset haittatekijät -pdf-verkkojulkaisu Työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta -opas, päivitys Oppia työpaikoilta Teollisuusryhmä vieraili Skanska UK:n rakennustyömaalla Paddingtonin asemalla, paperiteollisuuden työalatoimikunta Stora Enson Barcelonan tehtaalla ja metallialan työalatoimikunta Boliden Garpenbergin kaivoksella. Maatalousalan työalatoimikunta kävi tutustumassa robotti- ja maatalousmatkailutiloihin Hauholla. 6 Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus 7
Toimialaryhmät: Palveluryhmä Toimialaryhmät: Kuntaryhmä Koulutuspalaute kiitettävää Tukea perusasioissa ja yhteistoiminnassa Palveluryhmän toimesta toteutui yhteensä 127 koulutuspäivää, joista avoimia oli sata. Koulutukseen osallistui yhteensä noin 1500 henkilöä. Koulutuspalaute oli kiitettävää. Yksityisten palvelualojen peruskoulutus muutettiin kahdesta kolmipäiväiseksi. Avoimena koulutuksena toteutettiin yksityisille palvelualoille sekä asiantuntija- ja toimistotyöhön työsuojelun perusteet -kursseja ja täydennyskursseja, myös koulutusta aiheina Riskien arviointi, Työsuojelu ja työhyvinvointi mobiilissa ja etätyössä, Sosiaalisen median työkäyttö - työsuojelunäkökulma, Työhyvinvoinnin portaat, lisäksi Työhyvinvointikortti-koulutusta, kiinteistöalan ajankohtaispäivä sekä Mobiilin työn verkkoluento. Yksityisten palvelualojen työsuojelun perusteet -kursseja peruuntui yhdeksän. Englannin kieliset Työhyvinvointikortti-koulutukset eivät myöskään toteutuneet. Kuntaryhmä tarkensi ja uudisti toimintaansa osana TTK:n rakenneselvitystä. Kuntaryhmän toiminnassa korostui työturvallisuus- ja työhyvinvointitoiminnan perusasioiden sekä työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön työn tukeminen. Teemasivustoilla noin 23 200 kävijää Yhteistyössä aineistoja TTK:n verkkopalvelussa Asiantuntija- ja toimistotyö sekä Terveellinen sisäilmasto -teemasivustoilla oli molemmilla noin 23 200 ja yksityisten palvelualojen toimialasivuilla 7000 kävijää. Painotuotteita myös englanniksi Toimintavuonna julkaistiin painotuotteina Hiihtokeskusten turvallisuusopas, Preventing and Handling Inappropriate Behavior in the Workplace sekä Work Safety in a Warehouse. Lisäksi uudistettiin julkaisut Henkilövuokraus ja työturvallisuus sekä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (ent. Varhainen tuki työkyvyn edistämisessä), myös Työturvallisuuskortin kiinteistöpalvelualan alakohtainen aineisto. 8 Työturvallisuuskeskus Tilauskoulutus kysyttyä Työsuojelukoulutustilaisuuksia järjestettiin avoimena kuusi kunta-alalle ja seitsemän kirkon alalle, lisäksi 38 tilauskoulutusta. Osanottajia niissä oli yhteensä 1503 henkilöä ja koulutuspäiviä muodostui yhteensä 77. Kuntaalalla peruuntui yksi peruskurssi ja neljä ajankohtaispäivää sekä kirkon alalla yksi täydennyskurssi. Tilauskoulutusten aiheina olivat Työhyvinvointikortti, Riskien arviointi, Turvallisuus hallinta, Työyhteisön toiminnan pelisäännöt sekä Henkisen työsuojelun perusasiat. Palveluryhmän julkaisuista myydyimmät olivat jälleen Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla, Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki sekä Perehdyttämisen tarkistuslista, uusista julkaisuista Hiihtokeskusten turvallisuusopas sekä Apteekin työympäristö ja ergonomia. Kuntaryhmän kanssa yhteistyössä terveydenhuolto- ja sosiaalialan potilassiirtoergonomian tiedonvälitysverkoston kaksipäiväinen seminaari toteutettiin Tampereella ja verkoston nettisivustoa www.sotergo.fi kehitettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella. Palveluryhmän vuotuisessa arviointi- ja suunnitteluseminaarissa Mäntsälässä ideoitiin TTK:n rakenneuudistusta. Palveluryhmän aloitteesta uudistettiin teollisuuden ja palvelualojen vaaliohje. Kevan ja TTK:n vuodenvaihteessa 2014 2015 julkistettua Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimusta tehtiin tunnetuksi työpaikoilla ja hyödynnettiin koulutuksessa kuten myös Kevan palvelimelle sijoitettua esimiesten kehittämisen tueksi tehtyä yhteisaineistoa www.esimiehenopasmuutokseen. fi. Työsuojelutoiminta kuntaalalla - kohti turvallisuutta, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta -perusopas päivitettiin erityisesti säädösten osalta sekä julkaistiin Kuntekon kanssa Hyvästä parempi Kunta-alan työelämän kehittämisopas. Sosiaalialan työsuojelu- ja kehittämisoppaan uudistustyö käynnistettiin palveluryhmän kanssa. Verkostoissa aktiivisena Kevan Kaari-palvelujen asiantuntijoiden kanssa toteutettiin Kaari-työurapalveluihin liittyvä ajankohtaisseminaari. Kirkon työelämätoimijoiden verkostoa aktivoitiin osana Kirtekon toimintaohjelman käynnistämistä järjestämällä päivän seminaari, myös webinaarina, sekä kolme alueellista verkostotapaamista yhteistyössä hiippakuntien ja seurakuntien kanssa. Turvallisuus hallintaan -oppimisverkoston valtakunnallinen seminaari, myös webinaarina, järjestettiin 21.5.2015 Helsingissä sekä syksyllä kuusi alueellista työpajaa työtapaturman jälkeisistä käytännön toimista työpaikalla. Hankkeen ohjausryhmän tueksi kutsuttiin kunta- ja kirkon alojen työpaikkojen edustajia sparrausryhmään. Kahden pilottityöpaikan, Lohjan kaupungin ja seurakuntayhtymän, kanssa haettiin keinoja turvallisuuden hallinnan parantamiseen käytännössä, myös muille työpaikoille esimerkiksi. Teemoista koottiin kaksi sähköistä uutiskirjettä kuntien ja seurakuntien työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille. Työturvallisuuskeskus 9
Toimialaryhmät: Kuntaryhmä Tukea perusasioissa ja yhteistoiminnassa Asiantuntijaryhmä: Työelämän kehittämispalvelut Uusi ryhmä työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston organisoinnissa olivat edelleen keskeisessä roolissa kunta- ja palveluryhmät. Verkoston 65 asiantuntijaa osallistui 10. vuosittaiseen työseminaariin 11. 12.6.2015 Tampereella. Sähköisessä tiedonvälitysverkostossa on noin 800 jäsentä: työpaikkojen ergonomiavaikuttajia, alan tutkijoita, ammatillisten oppilaitosten ja työsuojeluviranomaisten edustajia. TTK ylläpitää verkoston kotisivustoa: www.sotergo.fi, mutta sisällöstä huolehtii ulkopuoliset asiantuntijat. Yhdessä viestimistä Kunta-alan henkilöstöhallinnon vaikuttajille esiteltiin ajankohtaisia kunta-alan koulutus- ja tiedotusaineistoja TTK:n ja TSR:n yhteisosastolla Lappeenrantaseminaarissa 19. 20.8.2015. Kuntaryhmä järjesti yhdessä Turun yliopiston Rauman yksikön kanssa käsityön opettajaopiskelijoiden työturvallisuuspainotteisen koulutustapahtuman. Kuntaryhmä jatkoi yhteistyötä työsuojeluhallinnon kanssa kunta-alan valvontahankkeen 2012 2015 tiedotuksen osalta, ja osallistui sen vaikuttavuustutkimuksen ohjausryhmän toimintaan. Valmistunut tutkimusraportti esiteltiin kuntaryhmälle. Toimialaryhmät: Työelämän päihdeasiantuntijat Uusi päihdesuositus vauhditti toimintaa Työpaikan päihdetyön kysyntä oli alkuvuodesta niukkaa. Kevään avoin koulutus peruuntui. Työmarkkinajärjestöjen kesäkuussa 2015 antama uusi suositus Päihdehaitat hallintaan! vauhditti toimintaa. Syksyn avoin koulutus toteutui ja lisäksi oli tilauskoulutusta. Vuodenlopulla järjestettiin suosituksesta tietoisku, johon osallistui yli 90 henkilöä, lisäksi webinaaria seurasi noin 100 henkilöä. Työelämän päihdeasiantuntijat -ryhmä liitettiin osaksi Työelämän kehittämisryhmää. Ryhmään saatiin myös uusia päihdeasiantuntijoita. Kuntaryhmän osapuolet ja Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 11 mukainen TYRY-työryhmä yhteistyössä TTK:n kunta-alan asiantuntijoiden kanssa antoivat pyydettäessä ohjeita ja neuvoja työpaikkojen työsuojelun yhteistoiminta-asioiden järjestämisestä ja hoidosta. TTK:n työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisen asiantuntijat organisoitiin vuoden alussa Työelämän kehittämispalvelut -ryhmäksi. Ryhmän tehtävänä on auttaa työyhteisöjä ja esimiehiä kehittämään työpaikkaa yhteistoiminnallisesti tuottaa asiantuntija- ja kehittämispalveluja työhyvinvoinnin, työterveys- ja tuottavuusyhteistyön alueella yli toimialarajojen seurata ja hyödyntää työelämän kehittämisen tutkimusta palvelujen kehittämisessä rakentaa uusia avauksia paremman työelämän mahdollistamiseksi toimia yhteistyössä toimialaryhmien ja työalatoimikuntien, asiantuntijatahojen ja verkostojen kanssa. Ryhmän vastuulla olivat Työhyvinvointikortti-järjestelmä, Sykettätyöhön.fi-palvelu ja Yksilö- ja Työpaikka-tutkatyökalut. Ryhmä osallistui tiiviisti myös Työelämä 2020 -hankkeeseen. Ryhmä vastasi avoimista esimies- sekä työelämän kehittäminen ja työhyvinvointi -koulutuksista Työhyvinvointikortti-koulutukset Esimiehen vastuu ja rooli työkyvyn johtamisessa Esimies työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtajana Esimiesten sparraustunnit -verkkoluentosarja Ristiriidoista ratkaisuihin Psykososiaalinen työkuormitus hallintaan välineitä arkeen Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia -työseminaarit Työurat pidemmiksi työkaariajattelulla -valmennus Päihderiskien hallinta - työpaikan päihdeohjelma Toimintavuonna ilmestyi kaksi sähköistä opasta Kehittämisprojekti - Johdon ja henkilöstön yhteistyön foorumi Työhyvinvointia apteekkeihin Ryhmä aloitti aktiivisen vuoropuhelun TTK:n toimiala- ja työalatoimikuntien toiveista palvelujen suhteen ja markkinoi niille jo olemassaolevia palveluja. Ryhmä aloitti TTK:n kehittämispalvelujen suuntaviivojen Yhdessä kehittäminen työpaikalla -konseptointityön ja psykososiaalisen kuormituksen hallinnan palvelujen kehitystyön. Työhyvinvointikortti-koulutuksen kehittämishanke oli myös vuoden painopiste, ja se toteutettiin verkostoyhteistyönä koulutusorganisaatioista kootun työryhmän kanssa. 10 Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus 11
Toiminnot: Työhyvinvointipalvelut Työturvallisuuskortin suoritti 153 000 henkilöä Toiminnot: Työhyvinvointipalvelut Sykettätyöhön.fi-palvelusta asiakaskysely Työturvallisuuskortin suoritti vuoden aikana 152 800 henkilöä. Uusia Työturvallisuuskortin haltijoita rekisteröitiin yli 80 000. Peruskouluttajan kouluttajakoulutuksen suoritti 219 ja täydennyskoulutuksen 224 henkilöä. Kursseja oli keskimäärin 200 viikoittain. Toiminnot: Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointikortti 17 400 henkilöä Työhyvinvointikortti-koulutuksia järjestettiin kaikkiaan 307, joista TTK toteutti 62, neljä ruotsinkielisenä. Työhyvinvointikortti-koulutuksen käyneitä oli vuoden lopussa kaikkiaan 17 379 ja kouluttajia oli 172. TTK laajensi kouluttajayhteistyötä kahdeksan aikuiskoulutusyksikön kanssa, jotka kouluttavat Työhyvinvointikorttia osana esimiesten ja työnjohdon erikoisammattitutkintoja. Kouluttajaoikeuksia myönnettiin myös neljälle suurelle työpaikalle sisäisiin koulutuksiin. Kouluttajakoulutuksia järjestettiin kolme ja koulutusorganisaatiota oli vuodenlopussa 57. Työhyvinvointikortin kehittämishanke toteutettiin yhdessä viiden kumppaniorganisaation kanssa. Työpajamuotoinen hanke alkoi kouluttajakyselyllä. Siinä selvitettiin koulutuksen rakenteen ja aineiston muutostarpeet sekä sovittiin kouluttajien täydennyskoulutusmallista. Muutokset toteutetaan vuonna 2016. Kouluttajien verkostotapaamisen teemana oli Työhyvinvointikortin vaikuttavuus. Eri toimialojen työpaikoilla havaittiin tapahtuneen monia muutoksia koulutuksen jälkeen. Palautekyselyssä neljä viidestä vastaajasta piti koulutusta hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä ja kertoi osallistuneensa työhyvinvoinnin kehittämiseen koulutuksen jälkeen. TTK:n toteutti kuljetus- ja logistiikka-alalla nk. Tyhy-startin, jossa yritykset työstivät Työhyvinvointikortti-koulutuksessa nousseita kehittämistarpeita toisiaan sparraten. Työturvallisuuskortin kokonaisuudistus jatkui. Vuodenlopussa käynnistetyn uuden materiaalin tuotanto jatkuu vuonna 2016. Työturvallisuuskortti-koulutuksen uudet oppimistavoitteet vastaanotettiin hyvin kouluttajien keskuudessa. Osa työalatoimikunnista ja toimialaryhmistä käynnistivät uuden lisämateriaalin kehittämissuunnittelun, myös useat edelläkävijäyritykset uuden koulutuskokonaisuuden suunnittelun. Työhyvinvointikortti-koulutuksissa hyödynnettiin Sykettätyöhön.fi-palvelun Työhyvinvointityökalua ennakkotehtävänä sekä teema-aineistoja. TTK:n Työhyvinvointikortin vastuuhenkilöt jatkoivat kumppaniorganisaatioiden koulutusten seuraamista koulutusmenetelmien kehittämiseksi ja kouluttajien täydennyskoulutustarpeiden kartoittamiseksi. Sykettätyöhön.fi-palvelussa rekisteröityneitä asiakkaita oli vuodenlopussa 5832, käyttäjien perustamia työhyvinvointitiloja yhteensä 1505 ja työkaaritiloja 233. Kuukausittaiset teemakirjeet ja -videot sekä verkkoluennot vakiinnuttivat asemansa. Verkkoluennot toteutettiin verkostoyhteistyössä, kumppaneina Työterveyslaitos, KKI-ohjelma, STM, SPR ja Oulun yliopisto. Palveluun tuotettiin Esimies ja työsuojelu -video. Työkaarityökaluja markkinoitiin järjestöjen tilaisuuksissa ja messuilla. Työkaluja integroitiin myös TTK:n koulutustarjontaan. Sykettätyöhön.fi-palvelusta tehtiin marraskuussa opinnäytetyönä asiakaskysely, johon vastasi 329 henkilöä. Kokonaisarvio palvelusta oli 3.9 asteikolla 1-5 ja palvelun suosittelun keskiarvo 4.4. Hyvän arvion saivat myös Tietopankki 4.2 ja Teemat 4.0. Palvelun käytettävyys ja työkalujen hyödyntäminen saivat heikoimmat arviot Toiminnot: Työhyvinvointipalvelut Tutka-työkalut TTK:n hallintaan Teknologiateollisuuden Hyvä Työ - Pidempi Työura -hankkeen 2010 2015 Tutka-työkalut siirtyivät TTK:n hallintaan. Ne koostuvat Yksilö-Tutka -kyselytyökalusta sekä Yritys-Tutka -fasilitointimallista. Työhyvinvointia yhdessä sykettätyöhön.fi tyohyvinvointikortti.fi Yksilö-Tutka tarjoaa pienille ja suurille yrityksille maksuttoman, ns. Työkykytalo-malliin perustuvan, laajasti tutkitun työkalun työhyvinvoinnin arviointiin ja kehittämiseen. Yksilö-Tutka otettiin käyttöön osana työelämän kehittämispalveluja sekä erilaisissa verkostohankkeissa. Tutka-työkaluista tehtiin lyhytohjeita helpottamaan työkalujen käyttöönottoa työpaikoilla. 12 Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus 13
Toiminnot: Koulutus Vakaa taso säilyi Koulutustilaisuudet vuosina 2011-2015 Koulutustoiminta oli edelleen Työturvallisuuskeskuksen yksi kivijalka. Se jakaantui TTK:n strategian mukaisesti avoimeen ja tilauskoulutukseen. Teemat kattoivat työelämän kehittämisen kirjon työsuojelun perus- ja täydennyskoulutuksesta moninaisiin työhyvinvoinnin aiheisiin. Koulutustilaisuuksien toteutusmäärät säilyivät useimpien alojen työsuojeluvaalien "välivuonna" hyvällä tasolla. Avoimia koulutuksia toteutettiin 174 ja tilauskoulutuksia 194. Avoimessa koulutuksessa osallistujamäärä nousi hiukan ja tilauskoulutuksessa laski. Avoimesta koulutuksesta reilu kolmasosa oli kolmen ja viiden päivän työsuojelun peruskoulutusta Työsuojelun täydennyskoulutusta toteutettiin perinteisesti kaikilla päätoimialoilla: kunta- ja kirkon alat, asiantuntija- ja toimistotyö ja yksityiset palvelualat sekä teollisuuden alat. Työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisen merkittävimmät palvelut olivat Työhyvinvointikorttikoulutukset, joita järjestettiin avoimena aiempaa enemmän, 17 tilaisuutta. Työhyvinvoinnin sparraustunnit verkossa, 10 tilaisuutta, vakiinnuttivat osansa verkkokoulutuksessa. Tulevaisuudessa verkkokoulutus nousee yhä merkittävämpään rooliin. Tilauskoulutuksena kysyttiin eniten Työhyvinvointikorttikoulutusta, 42 tilaisuutta. Työpaikkojen tilaamien työsuojelun perus- ja täydennyskoulutusten ja luentojen määrä oli edellisvuoden tasolla. ILOn koodinoimaa Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietettiin 20. kerran 28.4.2015 maailmanlaajuisesti. TTK huomioi päivän järjestämällä Perehdyttämisen uudet haasteet Parempi työ -seminaarin Kemissä, Kouvolassa, Turussa, Varkaudessa ja Vaasassa yhteistyössä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden kanssa. Osanottajat vuosina 2011-2015 14 Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus 15
Toiminnot: Viestintä Viestintää verkossa ja verkostoissa TTK:n strategian 2013 2017 mukaisesti viestinnässä korostuivat asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomiointi ja toiminta verkostoissa. Viestintäratkaisuissa painetun viestinnän määrä vähenee ja verkkoviestintä kasvaa. Sosiaalista mediaa hyödynnetään entistä enemmän viestinnän kanavana ja verkostoitumisessa yhteistyökumppaneiden, median ja asiakkaiden kanssa. Telmassa esiin työelämän uudet haasteet Työelämän kehittämisen erikoislehti Telmaa julkaistiin edelleen yhteistyössä TSR:n ja Alma 360:n kanssa. Teemoina olivat hyvä työkaari, uusi teknologia, johtaminen sekä riskialtis työ. Tavoitteena on edistää suomalaisen työn kehittämistä. Telman verkkosivusto uudistettiin ja kehitettiin neljästi vuodessa ilmestyvän printtilehden rinnalle verkkolehti, jonka juttuja voi yksittäin jakaa sosiaalisen median kanaviin, myös sähköpostilla tai linkittää työpaikan intraan. Uudistetulla verkkolehtisivustolla kävi helmikuun lopusta 23 111 henkilöä, sivulatauksia oli 43 216. Verkkolehden kehittämistyö jatkuu vuonna 2016 ja tavoitteena on tuottaa lisämateriaalia printtilehden sisällön lisäksi. Telma ilmestyi myös näkövammaisille elektronisena versiona. Lehden keskeinen sisältö käännettiin ruotsiksi ja englanniksi www.telma-lehti.fi-sivustolle. Telman numerokohtainen painosmäärä oli noin 117 500 kappaletta. Keskeisiä lukijoita ovat työsuojelu-, luottamus- ja työterveyshenkilöstö, esimiehet sekä työelämätutkijat. Printtilehden jakelussa tehtiin edelleen yhteistyötä työnantajaja palkansaajajärjestöjen kanssa. 16 Työturvallisuuskeskus ttk.fi-sivustolla lähes 500 000 vierailua TTK:n verkkosivustolla ttk.fi oli toimintavuoden aikana yhteensä 499 999 vierailua ja yhteensä 1 275 303 sivulatausta. Suosituimmat sisältösivut olivat toimialasivut, työsuojelun yhteistoiminta, työelämän kehittäminen ja työsuojelu. Vuonna 2015 käynnistettiin verkkopalvelujen uudistusprojekti, jonka tavoitteena on koota vuosien varrella perustetut erilliset aihe- ja palvelusivustot yhtenäiseksi TTK:n verkkopalveluksi. Uudistustyön aluksi teetettiin ttk.fi-sivuston kävijätutkimus tammi-helmikuussa. Käyttäjät pitivät sivuston sisältöä ammattimaisena ja luotettavana, kun sivuston ulkoasu ja navigointi saivat heikomman arvosanan. Verkkopalveluprojekti jatkuu vuoden 2016 alkupuoliskolle. Moninaiset viestinnän paikat Printtimediassa julkaistiin vuoden aikana M-Brain Insight Oy:n julkisuusraportin mukaan 198 TTK:n toimintaan liittyvää juttua, mainosarvo yhteensä 497 536 euroa. Saman verran juttuja oli myös verkkolehdissä ja -sivustoilla. Medialle lähetettiin 20 juttua, osa blogikirjoituksia. Mediaa kutsuttiin seuraamaan yhdeksää tilaisuutta. Toimittajia palveltiin lisäksi puhelimitse ja verkossa. Lehtiryhmittäin suurimman julkisuuden TTK sai aikakaus- ja ammattilehdissä. Parhaimmillaan osumien levikki painetussa mediassa oli yli kaksi miljoonaa helmi-maaliskuussa 2015. TTK Uutisissa verkossa julkaistiin 43 uutista TTK:n omaan toimintaan ja yleisesti työelämän kehittämiseen liittyen, myös 19 uutispätkää TTK Ajankohtaistaverkkopalstalla. TTK Uutiset olivat kymmenen katsotuimman Vierailut TTK:n verkkopalveluissa turvallisuusohje.fi nolla.fi sotergo.fi arkiarvi.fi työhyvinvointikortti tuottavuustyo.fi sykettätyöhön.fi tyoturvallisuuskortti.fi ttk.fi 2014 2 676 4 147 5 973 6 107 14 227 14 891 37 959 200 688 487 744 verkkosisällön joukossa, ja niitä ladattiin vuoden aikana yhteensä 33 059 kertaa. Parempi työ -blogissa julkaistiin TTK:n asiantuntijoiden näkemyksiä 16 kertaa, ja niitä ladattiin yhteensä 10 104 kertaa. TTK Uutiskirje TTK:n ajankohtaisasioista lähetettiin sähköisesti kolme kertaa TTK:n rekisterin perusteella työsuojelu- ja työterveyshenkilöstölle, jakelumäärä kerrallaan yli 30 000 henkilöä. TTK:n viestintä päivitti somekanaviansa lähes päivittäin TTK:n toimintaan ja työelämän kehittämiseen liittyvillä postauksilla. TTK Työhyvinvointi Facebookissa oli vuodenlopussa 3 523 tykkääjää ja Linkedinissä noin 400 seu- 2015 2 779 3 017 6 868 6 824 13 405 17 203 41 644 220 562 499 999 raajaa, molemmissa päivitysten katsojia parhaimmillaan moninkertaisesti enemmän. Google+ -profiilia oli vuoden aikana katsottu yli 7000 kertaa. TTK osallistui esityksillä ja näyttelyillä Work goes happy -työhyvinvointitapahtumaan 11.3.2015 Helsingissä Farmari 2015 -maatalousnäyttelyyn 2.-4.7.2015 Joensuussa Esimies & Henkilöstö -messuille 23. 24.9.2015 Helsingissä SAK:n työympäristöseminaariin 17.10.2015 Kiljavalla FinnSec -messuille 18. 20.11.2015 Helsingissä Mediapäivä 25.11.2015 Helsingissä Työturvallisuuskeskus 17
Toiminnot: Julkaisutoiminta 25 uutta aineistoa Toiminnot: Työsuojeluhenkilörekisteri Noin 58 300 työsuojeluhenkilöä Yleiset ja alakohtaiset julkaisut olivat TTK:n toiminnan yksi peruskivi. Ne tarjoavat eri alojen työpaikoille täsmällistä, objektiivista, helposti omaksuttavaa tietoa kehittämiseen. Julkaisuja valmistui kolmanneksen vähemmän edellisvuodesta, kaikkiaan 23, joista kolme oli verkkojulkaisuja ja kuusi uusittua opasta. Lisäksi tuotettiin pari uutta videota. Myydyimpiä tuotteita olivat Työturvallisuus- ja Työhyvinvointikorttien koulutusaineistot kieliversioineen. Uudet julkaisut 2015 Hiihtokeskusalan työturvallisuus Hyvästä parempi - Kunta-alan työelämän kehittämisopas, myös pdf-verkkojulkaisu Kaivosalan työturvallisuusopas Käsin tehtävä nostaminen turvalliseksi ja terveelliseksi Maatilan työturvallisuus Nostotöiden turvallisuus Paperiteollisuuden turvallisuusopas Preventing and Handling Inappropriate Behaviour in the Workplace, myös pdf-verkkojulkaisu Siirrot ja nostot työssä autoalalla Terveenä metsästä Työhyvinvointia apteekkeihin, myös digijulkaisuna Työturvallisuuspakka Tehdasteollisuus Viestintäalan työhyvinvointi puntarissa Work Safety in a Warehouse, myös pdf-verkkojulkaisu Uusittuja julkaisuja 2015 Henkilöstövuokraus ja työturvallisuus, myös pdf-verkkojulkaisuna Hevoset ja työturvallisuus Työsuojelutoiminta kunta-alalla kohti turvallisuutta, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta Satamaoperointialan työturvallisuus Uusia verkkojulkaisuja 2015 Kehittämisprojekti - Johdon ja henkilöstön yhteistyön foorumi Työhygienia. Kemialliset, biologiset ja fysikaaliset haittatekijät Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille Uusia videoita 2015 Esimies ja työsuojelu Tiedä oikeat työtavat ennen kuin toimit -myrskytuhovideosarjan 2. osa Myynti- ja jakelulistan TOP 10 Työturvallisuuskortti. Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla (+ kieliversiot) Työhyvinvointikortti koulutuksesta suuntaa kehittämiseen (+ kieliversiot) Läheltä piti - tilanteet, vaarat ja poikkeamat Perehdyttämisen tarkistuslista Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Terveenä metsästä Nostotöiden turvallisuus Työturvallisuus ja työterveys työpaikalla Työturvallisuuspakka Rakennustyömaan säännöt Työsuojeluhenkilörekisterissä oli vuodenlopussa 15 569 työpaikkaa: 13 880 yksityisen sektorin, 598 kunta-alan, 274 seurakuntien ja 406 valtion työpaikkaa sekä 411 tilapäistä rakennustyömaata. Työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimivia henkilöitä oli vuodenlopussa rekisteröity 58 271. Ruotsinkielisiä työpaikkoja oli 966 ja henkilöitä 2 212. Yhteistoimintatehtäviä oli rekisteröity kaikkiaan 68 811. Työsuojelun peruskoulutuksen oli suorittanut työsuojelupäälliköistä 34, työsuojeluvaltuutetuista 42 ja työsuojeluvaravaltuutetuista 22 prosenttia. Työpaikkoja, joilla yhteistoimintakausi päättyi vuoden 2015 lopussa, oli rekisterissä 5 922. Näiden työpaikkojen työsuojelupäälliköille lähetettiin lokakuun lopussa muistutuskirje työsuojeluvaalien järjestämisestä. Rekisterijärjestelmään toteutettiin ruotsinkielinen käyttöliittymä ja näin asiakkaita voidaan ohjata rekisteritietojen ilmoittamisessa ja päivittämisessä käyttämään ensisijaisesti sähköistä ilmoitusmenettelyä. Työsuojeluhenkilöiden osoitetietoja käytettiin aiempien vuosien tapaan Telma-lehden jakeluun, työsuojelukoulutuksen markkinointiin ja sähköisen TTK Uutiskirjeen postitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilörekisteriä koskeva sopimus uudistettiin. Työsuojelutehtävät työsuojeluhenkilörekisterissä 31.12.2014 31.12.2015 Työpaikat 15 193 15 569 Työsuojelutehtävät Työsuojelupäällikkö 13 644 14 277 Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu 9 160 10 099 Työntekijöiden työsuojeluvaravaltuutettu 11 620 12 968 Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu 3 298 3 446 Toimihenkilöiden työsuojeluvaravaltuutettu 4 146 4 346 Työsuojelutoimikunnan jäsen, työnantaja 3 431 3 597 Työsuojelutoimikunnan jäsen, työntekijä 6 362 6 866 Työsuojelutoimikunnan jäsen, toimihenkilö 2 941 3 010 Työsuojelutoimikunnan sihteeri 454 483 Työsuojeluasiamies 5 915 6 186 Työsuojelupari 1 473 1 359 Työsuojeluasiantuntija 629 646 Työterveyslääkäri 450 442 Työterveyshoitaja 916 900 Muu työterveyshuollon asiantuntija 190 186 Yhteensä työsuojelutehtäviä 64 629 68 811 Työsuojelupaneeli Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä toteutettiin kaksi työsuojelupaneelikyselyä. Toukokuussa viidennessä työsuojelupaneelissa kartoitettiin työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyön toteutumista työpaikoilla. Marraskuussa kuudes työsuojelupaneeli käsitteli kiirettä ja työtehtävien aikataulutusta työpaikoilla. Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita käsittelevä kysely. 18 Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus 19
Sisäinen yhteistoiminta: Henkilöstöraportti Uusiin toimitiloihin Talous Taloustilanne tyydyttävä TTK:n palveluksessa oli vuodenlopussa 36 henkilöä. Henkilöstö jakautui johtoon, asiantuntijoihin ja toimistohenkilöstöön. Henkilöstöstä 64 prosenttia oli naisia, asiantuntijoista ja johdosta naisia 43 ja miehiä 57 prosenttia, toimistohenkilöstöstä yli 90 prosenttia naisia. Henkilöstön keski-ikä oli 52 vuotta ja keskimääräinen palveluksessa oloaika 14 vuotta. Henkilöstön kehittymistä ja työssä jaksamista tuettiin järjestelmällisesti. Kehittämiskulujen osuus palkkakustannuksista oli 3,6 prosenttia. Koulutustukea annettiin työhön liittyvään täydennyskoulutukseen, esimerkiksi ammatillisen kehittymisen ohjelmiin ja kielikoulutukseen. Yksilön toimintakyvyn ylläpitoa edistettiin muun muassa liikunta- ja kulttuuriseteleillä sekä järjestämällä henkilöstölle talviliikuntapäivä. Osa henkilöstöstä osallistui Yritysmaratonviestiin. Lisäksi järjestettiin yhdessä henkilöstön kanssa käyntejä erilaisiin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Osa henkilökunnasta osallistui Askeleet-kampanjaan keväällä. Koko henkilöstö kokoontui henkilöstökokoukseen kuukausittain. Menneen ja tulevan vuoden toimintoja käytiin läpi ja suunniteltiin maalis- ja lokakuun henkilöstökokouksissa. Tammikuun koulutuspäivillä vierailtiin Ylellä tutustumassa sen työsuojelu- ja työhyvinvointitoimintaan ja monityötiloihin. Elokuussa järjestettiin henkilöstöpäivät Kouvolassa ja vierailtiin UPM:n Kymin tehtaalla. TTK:n toimisto muutti uusiin toimitiloihin joulukuussa. Yhteistoimintaneuvotteluryhmä Neljä kokousta Yhteistoimintaneuvotteluryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa keskustelemaan TTK yhteisistä asioista sekä tulospalkkiokriteereiden uudistamisesta. Yhteistoimintaneuvotteluryhmään kuuluivat työnantajan edustajina kehittämispäällikkö, vt. toimitusjohtaja Ville Saarikoski ja toimistopäällikkö Päivi Nevasalmi sekä henkilöstöryhmien edustajana luottamushenkilö Vesa Kotaviita. Virkistystoimikunta Yhteistä virkistystä Koulutuksen bruttotuotot olivat noin 935 000 euroa (1 277 000 euroa v. 2014) ja nettotuotot 240 000 euroa (476 000 euroa v. 2014). Tulos oli työsuojeluvaalien välivuoden ja yleisen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen tyydyttävä. Erilaisiin hankkeisiin (julkaisut, kampanjat, seminaarit yms.) käytettiin noin 545 000 euroa (593 000 euroa v. 2014). Julkaisuja tehtiin entistä enemmän verkkojulkaisuina. Muun muassa tästä syystä julkaisumyynnin tuotot putosivat hieman edellisvuosista ja olivat noin 160 000 euroa. Työturvallisuuskortin ja korttiaineiston myynnin kasvu tasaantui, mutta kortilla on edelleen merkittävä vaikutus TTK:n talouteen. Työhyvinvointikorttikoulutuksen kysyntä pysyi edellisvuoden tasolla. Viestinnän suurin kuluerä oli yhdessä Työsuojelurahaston kanssa julkaistava Telma-lehti, jonka kustannukset olivat 313 000 euroa. Henkilöstökulut olivat edellisvuoden tasolla. Muita hallintokuluja nostivat toimiston loppuvuodesta tapahtunut muutto ja siihen liittyneet remonttikulut ja kalustohankinnat. Työsuojelurahaston myöntämä toiminta-avustus pysyi ennallaan ja oli 3,1 miljoonaa euroa. Tulos muodostui noin 300 000 euroa alijäämäiseksi. Taseen mukainen oma pääoma oli 1 296 867 euroa. Työsuojelutoimikunta Riskienarvioinnin päivitys Työsuojelutoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Työterveyshuollon edustajat tavattiin keväällä, jolloin käytiin läpi työterveyshuolto- ja henkilöstöraportit. Tilanteen todettiin olevan kokonaisuudessaan hyvä. Riskienarvioinnin päivitys toteutettiin keväällä ja todettiin lisäpäivitystarve toimiston muutettua uusiin toimitiloihin. Myös työpaikkaselvitys tehdään uusissa toimitiloissa. TTK:n perehdytysaineisto päivitettiin. Työsuojeluvaalit järjestettiin marraskuussa. Työsuojelutoimikunnan kokoonpano Helin Mika, 2. työsuojeluvaravaltuutettu Koivikko Asta, työsuojeluvaltuutettu, sihteeri Monni Tiina-Mari, jäsen Mäkeläinen Jukka, 1. työsuojeluvaravaltuutettu Nevasalmi Päivi, työsuojelupäällikkö, puheenjohtaja Virkistystoimikunta järjesti kesälounastilaisuuden iltapäiväristeilyllä Helsingin saaristossa. Kesäkuussa käytiin Suomen Huuhkajien jalkapallo-ottelussa sekä syyskuussa katsomassa James Bondin uusimman elokuvan. Lisäksi toimikunta organisoi Tammijuhlat 2016 ravintola Brondaan sekä teatteriliput Mielipuolen päiväkirja -esitykseen helmikuussa 2016. Virkistystoimikuntaan kuuluivat Kirsi Kataja, Vesa Kotaviita ja Markku Toropainen. 20 Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus 21
Liite 1 Hallinto vuonna 2015 Liite 2 Työturvallisuuskeskuksen henkilöstö 31.12.2015 Työturvallisuuskeskus ry Työturvallisuuskeskus ry ylläpitää Työturvallisuuskeskuksen toimistoa. Yhdistyksen jäsenet olivat AKAVA ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 25.3.2015. Työturvallisuuskeskuksen hallitus vuonna 2015 Järjestö Jäsen Varajäsen AKAVA johtaja Maria Löfgren johtaja Hannu Saarikangas EK asiantuntija Mika Susi asiantuntija Miia Kannisto johtava asiantuntija Riitta Wärn asiantuntija Katja Leppänen KiT neuvottelupäällikkö Oili Marttila työmarkkina-asiamies Katariina Kietäväinen KT työmarkkina-asiamies työelämän kehittämisen asiantuntija Taija Hämäläinen, vpj. Merja Rusanen SAK työelämäasioiden johtaja, työympäristöasiantuntija Erika Kähärä Saana Siekkinen, pj. työympäristösihteeri Kari Mäkelä työympäristöpäällikkö Juha Pesola STTK sosiaali- ja terveyspoliittinen työympäristöasiantuntija Tarja Korkalainen asiantuntija Riitta Työläjärvi Hallitus kokoontui kertomusvuonna kymmenen kertaa. Tilintarkastajat Varsinainen KHT, JHTT Ari Lehto Varalla KHT, JHTT Eeva Koivula Anttila Aila, rekisterinhoitaja Cousley Mariann, toimistosihteeri Eskola-Tapiovaara Anitta, kurssisihteeri Harjanne Kerttuli, asiantuntija Heinonen Erkki, asiantuntija Helin Mika, varastonhoitaja Hälikkä Susanna, asiantuntija Jämsén Tarja, reskontranhoitaja Kaarnalehto Anssi, asiantuntija Kammonen Lasse, asiantuntija Kataja Kirsi, kurssisihteeri Koivikko Asta, asiantuntija Kotaviita Vesa, asiantuntija Laine Kari, asiantuntija Lehtola Hannele, sihteeri Lipiäinen Veikko, asiantuntija Maamela Kaarina, kurssisihteeri Mäkeläinen Jukka, asiantuntija Mäkinen Pirkko, asiantuntija Nevasalmi Päivi, toimistopäällikkö Nikitin Marina, toimistosihteeri Pakkanen Petri, asiantuntija Peltonen Ann-Charlotte, sihteeri Pratsch Hanna, asiantuntija Purje Jonna, rekisterinhoitaja Rauramo Päivi, asiantuntija Räty Tarja, asiantuntija Saarikoski Ville, kehittämispäällikkö, vt. toimitusjohtaja Savolainen Jarna, asiantuntija Seppänen Mira, asiantuntija Suurnäkki Timo, asiantuntija Tamminen Hannu, asiantuntija Tolvanen Markku, asiantuntija Tuomola Marjo, sihteeri Wallstén Lisbet, sihteeri Åback Eija, asiantuntija 22 Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus 23
Työturvallisuuskeskus, p. (09) 616 261, www.ttk.fi TTK Visio 2013 2017: Parempi työ Olemme asiakkaille paremman työn rakentaja ja siitä viestimisen aktiivinen kumppani. Puhumme, koulutamme ja verkostoidumme paremman työn puolesta, joka edistää työhyvinvointia ja tuottavuutta. Tuotteistamme työelämän hyviä käytäntöjä ja tarjoamme niitä työyhteisöjen käyttöön. Parempi työ työpaikoilla ja työyhteisöissä kehittyy turvallisuutta, terveellisyyttä, yhteistyötä ja hyvää esimiestyötä parantamalla. Kuvat: Sami Kulju Taitto: Eija Åback 2016