PÄÄTÖS Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittää koko maakunnan liikenteen ja logistiikan ratkaisuja.

Tämä on päätöksen verkkoversio, jossa on otettu huomioon henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta siten, että päätöksestä on poistettu valittajina olevien yksityisten henkilöiden nimet. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2013 DNr:o YM3/5222/2012 ASIA Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pirkanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 2.4.2012, joka käsittää 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymisen lisäksi tiettyjen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan merkintöjen kumoamisen. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittää koko maakunnan liikenteen ja logistiikan ratkaisuja. Liikenne- ja viestintäministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäasiainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pirkanmaan ELY-keskus). Maa- ja metsätalousministeriö, sisäasiainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat ilmoittaneet, ettei ministeriöillä ole huomauttamista tai lausuttavaa kaavasta. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että liikennetoimijat ovat osallistuneet valmisteluvaiheen työhön ja antaneet lausuntonsa vaihekaavaluonnoksesta vuosina 2011 ja 2012. On tärkeää, että käynnistyneen Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 koskevan työn yhteydessä tarkastellaan koko liikennejärjestelmää ja siihen liittyviä aluevarauksia yhdessä asutuksen, toimintojen ja ympäristön suunnittelun kanssa. Tavoitteena on löytää toimivat ratkaisut ohjaamaan tulevaisuuden maankäytön suunnittelua. Vahvistettavana olevan liikenne- ja logistiikkavaihemaakuntakaavan rooli on toteutuneiden ja suunniteltujen hankkeiden päivitys. Sille haetaan myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kehittämisperiaatemerkinnöillä osoitetuista liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämistavoitteista ministeriö toteaa muun muassa seuraavaa: PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO www.ymparisto.fi

2 Tampereen läntinen oikorata ja raideyhteys eteläiselle pääradalle Oikoradan liikenteellinen merkitys kohdistuu pitkämatkaiselle tavaraliikenteelle. Se voidaan osoittaa yhteystarvemerkinnällä, vaikka valtakunnallisen tavaraliikenteen ennusteen mukaan tavaraliikenne voidaan hoitaa nykyistä rataverkkoa kehittämällä. On kuitenkin tärkeää, ettei muun maankäytön kehitys heikennä riittävän leveän käytävän varaamisen edellytyksiä. Tällä hetkellä ei ole oikoradan toteuttamiseen tähtääviä suunnitelmia. Radan esisuunnittelu aluevarauksen tarkentamiseksi voidaan käynnistää Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 koskevan työn edettyä siihen vaiheeseen, että radan yhteensovittaminen maankäytön suunnitteluun on tehtävissä. Lentokentän ja pääradan raideliikenneyhteyttä tai liikenneterminaalin tarvetta ei voida perustella raideliikenteen kuljetusten ja lentorahdin yhdistämisellä, koska rautateitse hoidetaan raskaita tavarakuljetuksia ja lentoteitse nopeita tai kooltaan pieniä kuljetuksia, Liikenne- ja viestintäministeriö viittaa Liikennevirastoon, joka ei näe tarpeellisena kauko- tai lähijunaliikenteen toteuttamista lentoaseman ja pääradan välillä tai Tampereen keskustaan. Henkilöliikenteen näkökulmasta lentokentän ja Tampereen keskustan välistä joukkoliikenneyhteyttä tulisi kehittää ensisijaisesti bussiyhteytenä. Myöhemmin voisi kaupunkiraitiotieverkon laajennus Tampereelta olla mahdollinen ratkaisu. Tampere on junaliikenteen valtakunnallinen risteyspaikka ja raideliikenteen ratkaisut Tampereella määrittelevät pitkälti junaliikenteen roolin ja kehittämismahdollisuudet Etelä- ja Länsi-Suomessa. Tampereella esiintyvät häiriöt näkyvät nopeasti lähes koko maassa. Lähijunaliikenteen kehittäminen osana seuturakennetta ja liikennejärjestelmää on Tampereen seudun näkökulmasta ratkaistava asia. Siihen liittyy osapuolten sitoutuminen mahdollisiin junaliikenteen ostoihin ja osallistuminen rautatieinfrastruktuuri-investointeihin merkittävällä rahoitusosuudella. Tampereen järjestelyratapihan siirto Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksesta valmistui esiselvitys syksyllä 2006 Pirkanmaan liiton toimesta. Vuoteen 2050 tähtääviin toimenpiteisiin sisältyi myös esitys Tampereen järjestelyratapihan siirtämisestä pois nykyiseltä sijainniltaan Viinikasta Pirkkalaan. Liikenne- ja viestintäministeriö viittaa Liikennevirastoon, jonka mielestä ratapihan siirrolle ei ole toiminnallisia tai taloudellisia perusteita, joten se ei ole Liikenneviraston suunnitelmissa. Alueellisen logistiikkakeskuksen sijoittaminen toimivien liikenneyhteyksien ja raideyhteyden tuntumaan on perusteltua. Logistiikkakeskus palvelisi toteutuessaan ensi vaiheessa maantiekuljetuksia. Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet Valtatie 3 Ylöjärvi - Hämeenkyrö-välin uusi moottoritie tai moottoriliikennetie -merkintä vastaa suunnitelmien mukaista ja vaikutusselvityksissä muodostunutta näkemystä uudeksi yhteydeksi. Myös Marjamäki - Kulju - Pirkkala-yhteyden osalta on tarpeen varautua kolmansien kaistojen rakentamiseen välille Marjamäki - Kulju. Lisäksi vaihekaava sisältää runsaasti uusia eritasoliittymävarauksia valta- ja kantateillä. Valtatien 9 eritasoliittymät perustuvat laadittuun yleissuunnitelmaan. Eritasoliittymien esittäminen merkittävästi parannettavalle valtatielle 9 ei ole välttämättä tarpeen, mutta esittämisessä on noudatettu Pirkanmaan 1. maakuntakaavan esittämisperusteita. Suunnittelumääräys tarkentaa eritasoliittymien toteuttamisen olevan mahdollista myös tasoliittymänä ja kytkee niiden toteuttamisen maankäytön toteutumiseen.

3 Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Puolustusministeriö toteaa, että Puolustushallinto on osallistunut kaavan valmisteluun ja pitää sitä asianmukaisena. Vaihemaakuntakaavassa on kehittämisalueita, joista ls2 Maankäytön kehittämisen kohdealue kehitettävässä liikenteellisessä ja logistisessa solmukohdassa ja kk3 kaupunkikehittämisen kohdealue sijaitsevat Satakunnan Lennoston lähialueella. Ministeriö katsoo, että on tärkeätä, että ls2- ja kk3-alueiden jatkokehittämisessä otetaan huomioon maanpuolustuksen tarpeet siten, että puolustusvoimien toimintaedellytykset tulevat turvatuiksi. Puolustusministeriö esittää, että asia kirjataan myös kaava-asioihin ja/tai sitä koskevaan ympäristöministeriön päätökseen. Valtiovarainministeriö ei näe syytä vastustaa kaavan vahvistamista. Vaihemaakuntakaava sisältää kehittämisperiaatemerkintöjä pitkän aikavälin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita sekä muita liikenneverkon sujuvuuteen tähtääviä varauksia. Ministeriö toteaa, että siltä osin kuin kyse on hankkeista, joiden toteuttamiseen tarvitaan valtion rahoitusta ja jotka eivät sisälly hallituksen jo tekemiin linjauksiin, otetaan niiden rahoitustarpeisiin kantaa valtion talousarvio- ja kehysmenettelyn yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriö VALITUKSET Valittajat Valitusten sisältö Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on otettu ihmisiin kohdistuvat vaikutukset huomioon riittävästi eikä ministeriöllä ole huomautettavaa kaavaan. Lausunnon valmisteluun on osallistunut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Maakuntavaltuuston päätöksestä ovat valittaneet: 1) Yhteisellä valituskirjelmällä valittaja A ym. 2) Valittajat B 3) Yhteisellä valituskirjelmällä valittaja C ym. 4) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 1) Valittaja A ym. Valittajat vaativat, että vaihemaakuntakaavan raideliikenteen yhteystarvemerkintä kumotaan, koska tulevan ratayhteyden alle jäävien kiinteistöjen omistajiin ei ole otettu yhteyttä niin kuin asian merkittävyys edellyttäisi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 :n mukaisesti. Valittajat viittaavat maankäyttö- ja rakennuslain 33 :ään, maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 :ään, hallintolain 6, 11 ja 34 :ään, aluekehityslain 25 :ään ja perustuslain 21 ja 22 :ään ja esittävät vaatimuksensa perusteluina muun muassa seuraavaa:

Vaihemaakuntakaavaehdotuksen vaikutusarviointi ja sen täydennys eivät ole tuoneet ymmärrettävästi esille raideliikenteen yhteystarvemerkinnän ja muiden päätösten viranomaistoiminnan kautta tapahtuvaa yhteisvaikutusta maanomistajiin. Taustatietoina valittajat toteavat, että heidän omistamansa kiinteistöt X sijaitsevat Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa varten teetetyn Tampereen läntinen oikorataa koskevan esiselvityksen mukaisen ratalinjauksen alla. Valittajat toteavat olevansa siten hallintolain 11 :n mukaan asianosaisia. Kiinteistöllä X on asuinrakennus, joka on vuokrattuna asuinkäyttöön. Nokian kaupungin voimassa olevassa keskustaajaman osayleiskaavassa kiinteistöt ovat osa pientalovaltaista asuinaluetta. Kiinteistöt kuuluvat Nokian Välimaan kaupunginosan 2. vaiheen valmisteltavaan asemakaavaan. Kaavamääräyksessä, joka liittyy vaihemaakuntakaavan yhteystarvemerkintään Helsingin ja Tampereen väliseltä pääradalta Lempäälästä Tampere - Parkano-radalle Ylöjärvelle, todetaan muun muassa, että maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista ja että suunnittelua eteenpäin vietäessä on tutkittava yhteyden toteuttamistapa, sijainti ja liittyminen ympäröivään maankäyttöön. Vaihemaakuntakaavan selostuksen mukaan rakentamisrajoitus ei koskisi yhteystarvemerkintöjä eikä myöskään muita kehittämisperiaatemerkintöjä. Viitaten Liikenneviraston, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoihin, joissa tuodaan esille oikoratavarauksen huomioon ottaminen kuntakaavoituksessa, valittajat toteavat, että Välimaan itäpään asemakaavoittamisessa on odotettavissa samanlainen viranomaisohjaus, joka toimii kuin maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus olisi tullut voimaan, vaikka tarkkaa ratalinjaa ei ole esitetty julkisuuteen eikä 2. vaihemaakuntakaavan merkintä ole kuin yhteystarpeen osoitus. Vaikka ratavaraus on toistaiseksi ilmaistu yhteystarvemerkintänä, vaikutustenarvioinnissa olisi tullut esittää, mitä ratalinjan alle jäävän maanomistajan kannalta tapahtuu, kun ratalinjaus lyödään lukkoon ja rataa aletaan toteuttaa. Lisäksi kaavan valmisteluaineistossa ei ole tuotu riittävällä tavalla esille, miten yhteystarvemerkintä tulee viranomaistoiminnan vaikutuksen kautta vaikuttamaan alueen tulevaan maankäyttöön ennen ratalinjauksen lopullista paikalleen asettamista. Esillä olevasta valmisteluaineistosta puuttuu ratavaihtoehdon 1 pohjalla ollut dwg-muodossa tehty ratalinjaus joka olisi selventänyt asiaa Tampereen läntisen ohiajotien länsipuolella oleville rivitaloalueen asukkaille. Näin merkittävä asia, vaikkakin alustava, olisi pitänyt tiedottaa kiinteistönomistajien lisäksi asukkaille henkilökohtaisesti. Voimassa olevan yleiskaavan mukaan odotetaan joidenkin uusien rakennuspaikkojen asemakaavoittamista, mikä on jätetty vaikutusten arvioinnissa huomioimatta. Viranomaisen toimet ovat olleet puolueellisia ratahankeen edunsaajia kohtaan eikä niissä ole huomioitu maanomistajien oikeutettuja odotuksia hallintolain 6 :n mukaan. Valittajat viittaavat myös hallintolain mielipiteen ja selityksen antamista koskevaan 34 :ään. Edellä esitetyn perusteella raideliikenteen yhteystarve -merkinnän vaikuttavuus on sitä luokkaa, että kaavaillun ratalinjaa varten varattavan käytävän maanomistajille olisi tullut tiedottaa henkilökohtaisesti eikä piilotella vaikutuksia merkinnän epämääräisyyden taakse. Myöskään Pirkanmaan maakuntaohjelmasta ja Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ei meille ole tiedotettu. Vaikka edellä mainitut päätökset erikseen eivät edellyttäisi suoraa yhteydenottoa, niin niiden yhteysvaikutus on niin merkittävä, että se sitä edellyttää. Tämä yhteysvaikutus olisi tullut esittää ratalinjan alle jääville maanomistajille. Vaihemaakuntakaavan ja viranomaistoiminnan piilossa olevan yhteisvaikutuksen takia lehdessä ollut kuulutus ei ole ollut riittävä keino tiedottaa 2. vaihemaakuntakaavan valmistelusta ja siinä esitetystä oikoratavarauksesta. Lisäksi maallikon on mahdotonta esillä olevasta puutteellisesta ai- 4

5 neistosta havaita kiinteistöihinsä kohdistuvaa viranomaistoiminnan yhteisvaikutusta ja arvioida sen merkitystä. Vaikka yhtäällä vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistossa annetaan ymmärtää yhteystarvemerkinnän vaikutusten olevan niin vähäisiä, että laajempi yhteydenotto asianosaisiin ei olisi tarpeen, on kuitenkin ryhdytty toimenpiteisiin ohjaamalla viranomaisia niin, että tosiasiallisesti merkinnän vaikutukset ovat konkreettisia ja merkittäviä. Viranomaistoiminnalla ollaan estämässä lainvoimaisen yleiskaavan mukainen asemakaavoitus vedoten oikoratahankkeeseen, maakuntaohjelmaan ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä viranomaislausuntoihin. Koska näin on tehty Kolmenkulman kaavoituksessa, tullaan samalla tavalla toimimaan myös Välimaan kaupunginosan itäpään kaavoituksessakin. Se vaikuttaa merkittävästi valittajien kiinteistöjen rakentamismahdollisuuksiin ja oikeutettuihin odotuksiin. Esitetyn perusteella viranomaistoiminta tulee perustuslain 21 :n vastaisesti estämään voimassa olevan yleiskaavan mukaisen asemakaavan laatimisen sellaisten päätösten pohjalta, joissa valittajia maanomistajina ei tosiasiallisina asianosaisina ole asian merkittävyyden mukaisesti kuultu. Tämä asia on ratkaistavaa perustuslain 22 :n mukaisesti valittajien kannalta myönteisesti. 2) Valittajat B Valittajat vaativat Pirkanmaan 2.vaihemaakuntakaavan hyväksymistä koskevan päätöksen kumoamista ja asian palauttamista Pirkanmaan liitolle uudelleen valmisteltavaksi. Valittajat katsovat, että vaihemaakuntakaava on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja 28 :ssä säädettyjen oikeusohjeiden kanssa ja että kaava on sen vuoksi lainvastainen. Valittajat ilmoittavat omistavansa kaava-alueella Hämeenkyrön kunnan Sasin kylässä sijaitsevan kiinteistön X. Vaatimuksensa perusteluina valittajat esittävät muun muassa seuraavaa: Maakuntakaavan esitystapa Vaihemaakuntakaavaan valitun valtatien 3 Hämeenkyrö - Ylöjärvi-tielinjauksen (VE 2) pohjoispuolisen katkoviivamerkinnöin merkityn ohjeellisen tielinjauksen merkitys on kaava-asiakirjoissa jäänyt epäselväksi. Sanottua epäselvyyttä on omiaan lisäämään vielä se, että mainittua ohjeellista tielinjausta ei kuitenkaan ole merkitty kaavamateriaalin yhteydessä esillä olevaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan päivitettynä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä. Maakuntavaltuusto on 2.4.2012 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan kumottavat kaavamerkinnät ja niitä koskevat määräykset, myös valtatien 3 välille Ylöjärvi- Hämeenkyrö osoitetun ohjeellisen tielinjauksen merkinnän poistamisen. Vaihemaakuntakaavassa osoitettu ohjeellinen tielinjausmerkintä on ristiriidassa maakuntavaltuuston Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitetun ohjeellisen tielinjauksen merkinnän poistamista koskevan päätöksen kanssa. Valittajat katsovat, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan esitystapa on tältä osin ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain 29 :ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 9 :ssä säädettyjen oikeusohjeiden kanssa ja että kaava on sen vuoksi lainvastainen. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Vaihemaakuntakaavassa on esitetty Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen valtatien 3 ohjeellinen tielinjaus välillä Ylöjärvi - Hämeenkyrö korvattavaksi suunnittelu- ja selvitystilanteen perusteella uudeksi moottoritie- tai moottoriliikennetieksi.

Kaavaselostuksen mukaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen valtatien 3 yhteysvälistä Ylöjärvi - Hämeenkyrö on laadittu YVA-selvitys, jossa on tarkasteltu maakuntakaavassa esitetyn ohjeellisen linjauksen lisäksi kolmea muuta vaihtoehtoa. Lisäksi sanotussa kohdassa on todettu, että Pirkanmaan ELY-keskus on YVA-arviointiselostuksen ja teknisen raportin perusteella esittänyt, että Ylöjärven ja Hämeenkyrön välinen valtatien 3 tielinjaus merkitään maakuntakaavaan lyhyen vaihtoehdon mukaisesti. Tähän viitaten valittajat katsovat, että Pirkanmaan liitto on maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja 28 :n mukaisten oikeusohjeiden vastaisesti merkinnyt vaihemaakuntakaavaan Ylöjärven ja Hämeenkyrön välisen valtatien 3 tielinjauksen lyhyen vaihtoehdon (VE2) mukaisesti nojautuen yksinomaan Pirkanmaan ELY-keskuksen esittämiin valintaperusteisiin. Valittajat viittaavat ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa ja -selostusta koskeviin esittämiinsä mielipiteisiin ja katsovat edelleen, että valtatien 3 parantamista välillä Ylöjärvi - Hämeenkyrö koskeva ympäristövaikutusten arvioinnin suorittaminen on jäänyt olennaisilta osin puutteelliseksi. Sanottua puutteellisuutta eivät ole riittävässä määrin poistaneet hankevastaavan arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen tekemät lisäselvitykset. Välin Elovainio (Uusi-Kuruntie) - Vääräjärvi/Mäyräjärvi/kunnanraja osalta ei YVA-selvityksessä ole tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa kuten kaavaselostuksessa todetaan. Sanotulla välillä tarkastelu on jäänyt vain yhden "vaihtoehtoisen" maastokäytävän varaan. Ainakin yksi hankkeen tavoitteet täyttävä vaihtoehtoinen kyseisen välin maastokäytävävaihtoehto olisi ollut mahdollista sijoittaa siten, että se olisi kulkenut Elovainion teollisuusalueen, Metsäkylän asuntoalueen sekä Iso- Työläjärven pohjoispuolisen loma-asuntoalueen kohdalla Tunturavuoren ja Tornivuoren pohjoispuolella. Sanotun maastokäytävävaihtoehdon valitsemisella olisi myös voitu oleellisesti tehokkaammin väistää Elovainion pohjoispuoliset liito-oravien ja lepakkojen elinympäristöt, joista useat tulevat nyt valitun lyhyen vaihtoehdon (VE2) mukaisessa kaavaratkaisussa käytännössä tuhoutumaan. Hankevastaava on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA- laki) 10.1 :n vastaisesti jättänyt merkittävin osin selvittämättä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta. Merkittäviä puutteita on jäänyt sellaisiin asiakokonaisuuksiin kuin "ihmisten elinolot ja viihtyvyys", "ilmanlaatu" ja "kasvillisuus ja eläimistö". Huolimatta siitä, että yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa edellä mainittua hanketta koskevasta arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä, valittajat katsovat, että valtatien 3 parantamista välillä Ylöjärvi - Hämeenkyrö koskeva ympäristövaikutusten arvioinnin suorittaminen sekä edellä mainittu Pirkanmaan liiton teettämä linjausvaihtoehtojen vertailu ovat jääneet olennaisilta osin niin puutteellisiksi, että hyväksytty kaavaratkaisu ei ole voinut perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. 3) Valittaja C ym. Valittajat vaativat maakuntavaltuuston päätöksen kumoamista valtatien 3 moottoriväylälinjauksen (VE2, lyhyt) osalta siltä osin kuin linjaus kulkee Hämeenkyrön kunnan alueella Sasin, Palkon ja Sarkkilan kylätaajamien kohdalla. Valittajat vaativat, että ympäristöministeriö vahvistaisi vaihemaakuntakaavaan linjausvaihtoehdon VE3 A, joka vastaa pääosiltaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukaista linjausta. Vaatimuksensa perusteluina valittajat esittävät muun muassa seuraavaa: VE2-linjauspäätös tarkoittaa toteutuessaan, että "uusi" moottoriväylä rakennetaan Sasin, Palkon ja Sarkkilan kylätaajamien kohdalla nykyiseen valtatien 3 tiekäytävään noin 5 km matkalla. Tämä ratkaisu ei ole millään tavoin perusteltu. 6

7 Toteutuessaan VE2 tarkoittaa sitä, että moottoriväylä (moottoritie 2+2 kaistaa) ja eritasoliittymä rakennetaan valtakunnallisesti tärkeän 1. luokan pohjavesialueen päälle. Pohjavesialue on laaja, ulottuen Palkon kylästä Ylöjärvelle valtatien 3 molemmin puolin sekä Sasi - Mahnalan suuntaan Miharin pohjavedenottamoille. Palkon kylän Vesiosuuskunnan pohjavedenottamo jää eritasoliittymän alle. Käytännössä eritasoliittymä tarkoittaa myös sitä, että sen alueelle on suunnitteilla runsaasti teollisuuskiinteistöjä ja muuta rakentamista. Tämä pohjavesialue oli 1994 tärkein ja painavin syy, kun silloin valittiin reitti nykyisen valtatien 3 pohjoispuolelle, joka pääosin vastaa nykyistä linjausvaihtoehtoa VE3A. Valittajat pitävät erityisenä puutteena sitä, että kaavaselostuksessa ei mainita mitään Sasin seudun pohjavesialueista eikä vedenottamoista. Moottoriväylä VE2 seurannaisvaikutuksineen saastuttaa toteutuessaan aikaa myöten pohjavedet käyttökelvottomiksi. Linjauksen VE2 toteutus tarkoittaa myös sitä, että kaikki nykyiset liittymät ja ylikulut suljetaan edellä mainittujen kylätaajamien kohdalla. Tästä aiheutuu kohtuutonta haittaa kylien asukkaille sekä maataloudelle ja muulle yritystoiminnalle. VE2-moottoriväylä halkaisee Palkon kylätaajaman keskeltä kahtia. Nykyinen valtatie 3 tarvitaan nyt ja tulevaisuudessakin rinnakkaistienä (seututie), jotta liittymät, ylikulut ja linja-autoilla tapahtuva seutuliikenne säilyvät. Moottoriväylän välittömään läheisyyteen noin 40-50 metrin etäisyydelle jää useita asuintaloja. Tätä asiaa ei ole tuotu esiin missään ympäristöselvityksessä. Sasin mäki/laakso on valtakunnallisesti tärkeää kulttuurimaisemaa sekä Natura-aluetta, mikä asia puuttuu selostuksesta. Kulttuurimaisemaan ei sovi moottoriväylä eikä eritasoliittymä. Valittajat viittaavat viranomaisten lausuntoihin ja toteavat muun muassa, että Hämeenkyrön kunnan lausunnossa tuodaan virheellisesti esiin haja-asutuksen/uudisrakentamisen leviäminen VE3A - reitille. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on paljon oleellisia virheitä. Itse teksti, selostukset ja maisemakuvat ovat kyllä Hämeenkyröstä, mutta oleellisesti aivan muualta kuin kyseisen linjausvaihtoehtojen varrelta. Valittajat tuovat esiin kaavaselostuksen VE2-linjausta puoltavat "väittämät" ja esittävät niistä näkemyksensä seuraavasti: - Vaihtoehdolle sijoittuu eniten liikennettä. Väittämä ei tue linjausta VE2. Valtatien 3 liikenteestä on Sasin kohdalla yli 95 % niin sanottua ohikulkuliikennettä. - Hyvät yhteydet Vaasan ja Tampereen suuntiin. Kun nykyinen valtatie 3 jää VE3A-ratkaisussa seututieksi, niin yhteydet näihin suuntiin ovat yhtä hyvät ja hieman lyhyemmät kuin VE2-väylää myöten. - Melulle altistuu vähemmän ihmisiä. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Muun muassa VE3A - linjausreitin asutus ja rakentaminen selviävät tarkemmin Ramboll Finland Oy:n Koostekartasta 21.10.2008. - Vaihtoehto on rakennuskustannuksiltaan halvempi. VE3A vaihtoehto on noin 1 km pidempi kuin VE2 eli hintaero on minimaalinen. Selostuksessa mainittua Palkon eritasoliittymää vaihtoehdossa VE3A ei tarvitse rakentaa, joten rakentamiskustannukset ovat oleellisesti pienemmät kuin vaihtoehdossa VE2. Eritasoliittymän poisjättäminen on perusteltua, koska Sasin ja Mahnalan alueella on vain asutusta ja koska työmatkaliikenne suuntautuu Siuron suuntaan sekä Maisematietä pitkin Hämeenkyrön kirkolle. Vain osa liikenteestä suuntautuu valtatielle 3 ja Tampereen suuntaan. Valittajat katsovat, että heidän edellä esittämänsä näkökohdat perustelevat sitä, että Sasi - Mahnalan alueen 250 300 asukkaan nukkumalähiöön ei ole perusteltua rakentaa moottoritietasoista eritasoliittymää pohjavesialueen halki.

8 VE3A-väylä kulkee Hämeenkyrön kunnan alueella 95 % metsäisiä asumattomia alueita. Väylä ei asetu pohjavesialueille eikä halkaise kylätaajamia. VE3A-väylä on ehdottomasti vähiten haittaa tuottava vaihtoehto koko seutukunnalle. Väylävaraus on ollut kaavassa ja asukkaiden tiedossa vuodesta 1994 alkaen. 4) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. vaatii vaihemaakuntakaavan muuttamista ja kiinnittää huomiota jäljempänä ilmeneviin kaavan sisältöä koskeviin näkökohtiin sekä vastustaa tiettyjen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan merkintöjen kumoamista. Lisäksi valittaja vastustaa vaihemaakuntakaavan saattamista välittömästi voimaan ja noudatettavaksi mahdollisista valituksista huolimatta. Vaatimuksensa perusteluina valittaja esittää muun muassa seuraavaa: Kaavan tavoitteet ja kehittämisperiaatemerkinnät Jo toteutettujen ja piakkoin toteutettaviksi aiottujen hankkeiden lisäksi kaavaan lukeutuu hankkeita, joiden arvioidaan tulevan ajankohtaisiksi vasta pitkän ajan, jopa vuosikymmenten, kuluttua. Toteutusaikataulultaan hyvin erilaisten hankkeiden koonti samaan kaavakarttaan hankaloittaa kaavan vaikutusten arviointia. Suurten hankkeiden kirjaaminen kaavakarttaan kehittämisperiaatemerkintöinä luo kaavaan epämääräisyyttä, johon on vaikea ottaa kantaa. Kehitettävien alueiden rajausten sisälle jää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, joiden suojelua olisi edistettävä ripeästi. Suojeluhankkeiden toteuttaminen kehittämisperiaatemerkityillä alueilla lienee kuitenkin vaikeaa. Kaavan hidastava vaikutus luonnonsuojeluhankkeisiin on jo todettu. Maakuntavaltuusto päätti 5.12.2011, että valtuustoaloite Tampereen Pärrinkosken suojelualueen laajentamisesta ei aiheuta toimenpiteitä. Valtuusto perusteli päätöstään juuri Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavalla. Pitkän aikavälin hankkeiden keskeistä roolia kaavassa maakuntaliitto on perustellut sillä, että suunnitelmien ei haluta epäonnistuvan lyhyen aikavälin maankäytön takia. Peruste on ymmärrettävä, mutta hankala sekä kansalaisten arkisen turvallisuudentunteen että muuttuviin oloihin varautumisen kannalta. Peruste ei huomioi käynnissä olevia globaaleja kehityskulkuja. Ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen ja kasvutalouskulttuurin enenevät takaiskut asettavat mittavat infrahankkeet kyseenalaiseen valoon. Kaavassa esitetyt pitkän aikavälin suunnitelmat nojautuvat nykytilanteeseen, jossa Pirkanmaa on kasvukeskus ja ihmisten ja tavaroiden kuljetustarpeet lisääntyvät. Tilanne ei kuitenkaan säily samanlaisena vuosikymmeniä. Tulevaisuuden ympäristöhaasteiden näkökulmasta erityisen harmillinen on kaavan tapa korostaa lentomatkustamisen asemaa. Kaavaselostuksessa painotetaan raideliikenteen valjastamista lentoaseman palvelemiseen. Junamatkustamisen tuomat ilmastohyödyt nollautuvat, mikäli raideliikenne alkaa ruokkia lentomatkustamista. Kaavalla on mittavia tavoitteita liian monella saralla. Kaava luo edellytykset jokaisen liikennemuodon kasvulle eikä huomioi, ettei käyttäjiä riitä kaikkialle. Kaava ei riittävästi perustele sitä, miksi Pirkanmaalla tulisi samanaikaisesti luoda kasvun edellytyksiä jokaiselle pääliikennemuodolle. Jos nykyiseltä asemaltaan vahvoja liikkumistapoja (yksityisautoilu, lentäminen) edelleen edistetään, ei kevyellä ja joukkoliikenteellä ole tulevaisuudessakaan mahdollisuuksia kehittyä. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa tulisi isojen liikennehankkeiden ja luonnonvarojen kuljettamiseen varatun logistiikan sijaan tavoitella tilannetta, jossa liikenteen ja kuljetusten tarve olisi nykyistä vähäisempi.

9 Kaavan vaikutukset Arvioitaessa vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja muihin luontoarvoihin selostuksessa kerrotaan, että "vaihemaakuntakaavan suuret liikennehankkeet toteutetaan enimmäkseen olemassa oleviin maastokäytäviin". Lausuma on valittajan mielestä virheellinen, sillä kaava esittää uusiin maastokäytäviin ympäristövaikutuksiltaan erittäin merkittäviä ja nimenomaan suuria hankkeita, kuten oikorataa ja valtatien 3 laajennusta pitkältä osuudelta. Vaikutusten arvioinnissa ei kiinnitetä huomiota siihen, millaisia seurauksia luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja luonnonvarojen säästeliäälle käytölle on sillä, että kaavan toteutuessa yksityisautoilu ja lentäminen todennäköisesti lisääntyvät. Kaavaan sisältyvästä Vaikutusten arviointi -raportista on nähtävissä, että monet kaavan hankkeista sijaitsevat lähellä olemassa olevia luonnonsuojelualueita. Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueella Natura-alueita on 122, ja näistä joka kymmenes (12 kpl) on jouduttu ottamaan mukaan vaihemaakuntakaavan vaikutusten tarkasteluun. Toisaalta näin monen Natura-alueen suojeluarvojen edes mahdollinen vaarantuminen viittaa siihen, että kaava ei kaikilta osin täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaavan vaikutusten arvioinnissa vaikutuksia valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tulisi arvioida kaavan aihepiiriin liittyvien tavoitteiden osalta tavoite tavoitteelta. Nyt vaikutuksia alueidenkäyttötavoitteisiin on arvioitu vain aihepiirikohtaisesti. Alueidenkäyttötavoitteiden arvioidaan toteutuvan "erittäin hyvin" tai "kokonaisuutena hyvin", mikä ei ole kyllin tarkka ilmaisu. Erityisen olennainen ja tällä erää kaavassa puutteellisesti huomioitu valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite on se, jonka mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Vaikutusten arviointi -raportin mukaan kehittämisperiaatemerkintöjen vaikutuksia pystytään luotettavasti arvioimaan vasta suunnitelmien tarkentuessa, mikä viestii siitä, että kehittämisperiaatemerkinnät ovat liian ylimalkaisia suunnitteluvälineitä. Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia saavutettaisiin jo sillä, jos valokuitulaajakaistayhteydet saataisiin toimimaan koko maakunnassa. Etätyöskentelyn mahdollisuudet paranisivat huomattavasti, mikä vähentäisi työikäisen väestön liikkumistarvetta. Oikorata ja muu raideliikenne Raideliikenteen kehittäminen Pirkanmaalla -selvityksen mukaan junaliikenteen kapasiteetin lisäämisen mahdollisuudet Pirkanmaan vilkkaimmilla rataosuuksilla ovat rajalliset. Myös Tampereen henkilö- ja järjestelyratapihojen kapasiteettien katsotaan olevan jo lähes kokonaan käytössä. Ongelmia ratkovaa oikorataa on perusteltu tavarajunien ohjaamisella pois kaupungin ydinkeskustasta, jolloin lähijunaliikenne saa tilaa kehittyä. Toisaalta oikorataa suunnitellaan vasta vuosikymmenten päähän, mutta lähijunaliikenteen kehittäminen on välttämätöntä jo paljon aiemmin. Lähijunaliikenteen vaiheittaista edistämistä 30.11.2011 seutuhallituksen käsittelyssä olleen lähijunaliikenteen väliraportin ehdotusten mukaisesti ei ole huomioitu. Lähijunaliikennettä ei todellisuudessa edistetä, kun kaavassa asiaan paneudutaan voittopuolisesti vain oikoradan suunnittelun kautta. Kaavaehdotuksesta annetussa lausunnossa esitettiin raideosuudet Tampere - Parkano, Tampere - Vammala, Tampere - Toijala ja Tampere - Orivesi - Haapamäki lähijunaliikenteen kehittämiskohteiksi. Lisäksi esitettiin merkittävästi parannettavaksi radaksi Virtain läpi kulkevaa vanhaa rataa (Haapamäki - Virrat - Parkano - Pori). Oikoradan keskeisin ongelma on radan mahdollinen sijainti. Vaihtoehdossa 1 oikorata pirstoisi Ylöjärven kaupungin eteläosan metsäaluetta monipuolisine ulkoilureitistöineen, luontonähtävyyksineen ja luonnonsuojelualueineen. Oikoradan linjaus tulisi jo lähtökohtaisesti sijoittaa olemassa

olevien tielinjojen yhteyteen koko pituudeltaan, mitä ratkaisua myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet puoltavat. Kaavan vaikutusten arvioinnissa todetaan, että vaihtoehto 1 on ongelmallinen Ahvenistonharjun luonnonsuojelualueen kannalta. Lempäälässä ja Pirkkalassa oikoratavaihtoehdot halkaisisivat metsäalueen, joka on noteerattu Pirkanmaan 1. maakuntakaavassakin ulkoilun kannalta arvokkaana. Vaihtoehto 2 kulkee pääosin maaseutu- ja metsäalueiden kautta kaukana nykyisestä infrastruktuurista eikä täten tue valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisestä. Raideyhteys lentoasemalle on tarpeeton ja tulee poistaa. Kaavaselostuksen mukaan toimivat lentoyhteydet ovat tärkeitä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien kannalta, mutta Tampere- Pirkkalan lentokentän kautta ei kulje merkittävää rahtiliikennettä. Raideyhteys lentokentälle ei siten vaikuttaisi elinkeinoelämään. Tieliikenne Kaavakartalla esitetään valtatien 3 esillä olleista linjausvaihtoehdoista lyhyempi, jossa valtatie rakennettaisiin uuteen maastokäytävään Ylöjärven Elovainion ja Hämeenkyrön Palkon kylän välillä. Valtatien 3 uuden linjauksen suunnittelun yhteydessä ei ole ilmennyt, miksi tie pitäisi rakentaa uuteen maastokäytävään. Välille Marjamäki - Kulju - Pirkkala valtatien 3 moottoritielinjaus on merkitty uuteen maastokäytävään eikä ratkaisun perusteita ole selostettu vakuuttavasti. Mikäli tiehen liittyy niin paljon epävarmuutta kuin lausuntovastineessa on esitetty, se olisi kannattanut jättää kaavasta pois ja keskittää resurssit tältäkin osin joukkoliikenteen edistämiseen. Vaihemaakuntakaavassa valtatielle 9 on esitetty uusia eritasoliittymiä. Muissa yhteyksissä Tampereen ja Oriveden väliselle tieosuudelle on suunniteltu mittavia kunnostustoimia ja tie haluttaisiin suunnitelmien mukaan laajentaa 2+2-kaistaiseksi. Koska Tampere - Orivesi-tien tulevaisuus on edelleen epävarma, vaihemaakuntakaavassa olisi tullut keskittyä linjaamaan Itä- ja Koillis- Pirkanmaan kehitystä kohti kestävämpiä liikennemuotoja. Rautatie Tampereelta Jyväskylään kulkee hyvin lähellä valtatietä 9. Valtatien lähellä sijaitsevien kylien ja taajamien väestön olisi helppo hyödyntää työmatka- ja muussa liikenteessä junia, mikäli lähijunaliikenne rataosuudella saataisiin käyntiin. Tätä myötä koko valtatien 9 laajentaminen saattaisi osoittautua tarpeettomaksi. Kaava on epäonnistunut toteuttaessaan valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta luonnonalueiden pirstomisen välttämisestä. Valittaja viittaa myös vuonna 2011 pidetyn Durbanin ilmastokokoukseen ja katsoo, että maankäytön suunnittelun on tarpeen pyrkiä siihen, ettei uusia maastokäytäviä avata, varsinkaan valtatien 3 kaltaisissa tapauksissa, joissa uudelle linjaukselle ei ole tiedossa pitäviä perusteita. Lentoliikenne Pirkkalan lentokentän tienoo on kaavassa merkitty kaupunkikehittämisen kohdealueeksi (kk3, em 14). Kaavan kehittämissuosituksen mukaan alueen suunnittelussa tulee varautua toiseen kiitotiehen. Aikana, jolloin ilmastonmuutos edellyttää päästövähennyksiä kaikilta toiminnoilta, pyrkimykset edistää lentoliikennettä ovat arveluttavia. Resurssit voitaisiin kohdistaa kevyeen ja joukkoliikenteeseen, jotta näitä koskevat tavoitteet konkretisoituisivat. Raideliikenteen alistaminen lentomatkustelua palvelemaan ei ole kestävän kehityksen periaatteiden, maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n vaatimusten tai valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden hengen mukaista. Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie ei ole tarpeellinen. Muualla Euroopassa monien suurkaupunkien lentokentillä on vain yksi kiitotie. Tampere-Pirkkalassa erityinen ongelma on se, että uutta kiitotietä ei valittajan käsityksen mukaan suunnitella nykyisen kiitoradan läheisyyteen vaan kauemmas. Luonnonympäristö pirstoutuisi jälleen lisää ja lentomelualue laajenisi. Kiitoradan 10

hajasijoittelu ei tukisi myöskään alueen elinkeinotoimintaa ja se toimisi vastoin vaihemaakuntakaavan kk3-alueen tavoitteita yritystoiminnan ja palveluiden kehittämisestä. 11 Kirjelmä Henkilöt X ja XX ovat lähettäneet ympäristöministeriöön 28.9.2012 saapuneen kirjelmän koskien valtatien 3 Ylöjärvi - Hämeenkyrö-välin uutta linjausta. Kirjelmän allekirjoittaneet ilmoittavat edustavansa Pentinmaan kylän asukkaita ja viittaavat yhteiseen muistutukseen vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Kirjelmässä vastustetaan valtatien uutta linjausta ja katsotaan, että kaava tulisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kirjelmässä toivotaan, että ympäristöministeriö tarkastelisi valtatien tielinjaussuunnitelmaa ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, erityisesti luonnon monimuotoisuuden, luonnon turhan pirstomisen välttämisen, asukkaiden viihtyvyyden ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Pirkanmaan liiton vastine ja valittajien vastaselitykset Pirkanmaan liitto on antanut vastineen lausuntojen ja valitusten johdosta. Valittajille on annettu tilaisuus vastaselityksen antamiseen Pirkanmaan liiton vastineen johdosta. Vastaselityksen on antanut Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry (4). Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry uudistaa asiassa aikaisemmin esittämänsä ja korostaa esittämiään pääasiallisia näkökohtia, joihin ei yhdistyksen mukaan ole saatu riittävästi vastauksia Pirkanmaan liitolta. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Kannanotot ministeriöiden lausuntoihin Liikenne- ja viestintäministeriö Tampereen läntisen oikoradan ja eteläisen pääradan välinen raideyhteys Vaihemaakuntakaavassa osoitettu raideliikenteen yhteystarve -merkintä lentokentältä Tampereen eteläiselle pääradalle mahdollistaa sekä tavara- että henkilöliikennettä. Merkintä perustuu tehtyyn selvitykseen. Maakuntakaavassa on voitava varautua mahdollisiin, myöhemmässä maakuntakaavoituksessa tarkemmin selvitettäviin, pitemmän aikavälin alueidenkäyttötarpeisiin. Raideliikenteen yhteystarve -merkintä lentokentän ja pääradan välillä on pitkän aikavälin raideliikenteen varaus, joka mahdollistaa yhteyden vaihtoehtoiset toteutusmallit. Merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan suunnittelua eteenpäin vietäessä on tutkittava yhteyden toteuttamistapa, sijainti ja liittyminen ympäröivään maankäyttöön. Vaihemaakuntakaavaan sisältyvät Tampereen läntisen oikoradan yhteystarvemerkintä ja nykyisten ratojen merkintä merkittävästi parannettaviksi radoiksi mahdollistavat sekä Pirkanmaan että Etelä- ja Länsi-Suomen junaliikenteen kehittämismahdollisuudet pitkällä aikavälillä, myös lähijunaliikenteen toimintaedellytysten osalta. Tampereen järjestelyratapihan siirto Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu uusi maankäytön kehittämisen kohdealue ls2 Lempäälän kunnan alueelle. Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä, liikenteellisesti ja logistisesti vetovoimainen alue, jonne on perusteltua osoittaa yritystoiminnan ja palveluiden sijoittumis-

Puolustusministeriö Lausumat valituksista tarpeita. Merkinnän kehittämissuosituksen mukaan alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon varautuminen järjestelyratapihan sijoittamiseen alueelle. Kaavamerkintä ja kehittämissuositus perustuvat vuonna 2008 valmistuneeseen Tampereen järjestelyratapihan siirto -selvitykseen, jossa on kartoitettu mahdollisuudet toteuttaa mahdolliseen Tampereen läntiseen oikorataan kytkeytyvä uusi järjestelyratapiha pitkällä aikavälillä kaavassa osoitetulle alueelle. Selvityksessä todetaan muun muassa, että Tampereen seudun vuorokausittaiset junamäärät ovat nykyiselläänkin varsin suuria ja sekä henkilö- että tavararatapihalla on ajoittaisia kapasiteettiongelmia. Selvityksen mukaan Tampereen läntisen oikoradan ja järjestelyratapihan merkitsemistä yhteysvälitarpeena tai aluevarauksena maakuntakaavaan puoltaa muun muassa valtakunnallisen rautatiekuljetusten toimivuuden varmistaminen. Maankäytön kehittämisen kohdealue -merkintä ls2 on pitkän aikavälin varaus, johon vaihemaakuntakaavoituksessa voidaan varautua. Tarkoituksena on käynnistyneen Pirkanmaan 2. maakuntakaavan valmistelutyön rinnalla muun muassa selvityksin tarkentaa järjestelyratapihan siirron tarvetta ja vaikutusarvioita sekä alueen maankäytön kehittämistä yhteistyössä Liikenneviraston, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja alueen kuntien kanssa. Puolustusministeriön lausunnon johdosta ympäristöministeriö toteaa, että vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen osalta on annettu jäljempänä ilmenevä korjauskehotus koskien kehittämisperiaatemerkintöjä ls2 ja kk3. Valittaja A ym. (1) Ympäristöministeriö hylkää valituksen. Perustelut Yhteydenpito asianosaisiin Kaavojen valmisteluun liittyvä maanomistajien ja muiden osallisten kuuleminen tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 6 :n mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevan viranomaisen on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla eli alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti mielipiteensä asiassa. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 :n 2 momentin mukaan maakuntakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset asianomaisissa kunnissa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista. Maanomistajilla ja muilla osallisilla on ollut mahdollisuus ottaa kantaa vaihemaakuntakaavaan kolmessa eri vaiheessa, eli osallistumis- ja arviointisuunnitelman (30.11.2009-4.1.2010), kaavan valmisteluvaiheen (29.11.2010-7.1.2011) sekä kaavan ehdotusvaiheen (21.11.2011-30.12.2012) yhteydessä, jolloin kaavan asiakirjat ovat olleet maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtävillä. 12

Nähtävillä olosta on kuulutettu asianmukaisesti kuntien ilmoitustauluilla, internetissä sekä Aamulehdessä, joka on Pirkanmaan liiton virallinen ilmoituslehti. Nähtävillä olosta ja järjestetyistä yleisötilaisuuksista on ilmoitettu myös paikallislehdissä. Lisäksi kaavan valmistelusta on ollut lehtiartikkeleita Aamulehdessä ja paikallislehdissä. Vaihemaakuntakaavan laadinnan edellä mainituissa keskeisissä vaiheissa on järjestetty yleisötilaisuuksia useilla paikkakunnilla, myös Nokialla. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on huhtikuussa 2012 maankäyttö- ja rakennuslain 67 :n mukaisesti ilmoitettu erikseen kirjeitse tai sähköpostitse kaikille, jotka ovat jättäneet kaavasta muistutuksen tai lausunnon kaavan nähtävillä olon aikana. Päätöksestä on myös julkaistu tiedote Aamulehdessä ja Pirkanmaan liiton internetsivuilla. Ympäristöministeriö katsoo, että Pirkanmaan liiton järjestämät mahdollisuudet osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaihemaakuntakaavaa laadittaessa ovat tapahtuneet maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 :n mukaisesti. Maakuntakaavan laadintaan liittyvät vuorovaikutusta koskevat säännökset eivät edellytä asukkaiden ja maanomistajien tai muiden osallisten kuulemista henkilökohtaisesti. Kun otetaan huomioon julkista nähtävillä oloa koskevien kuulutusten lisäksi muut tiedottamistavat ja osallistumismahdollisuudet, tiedottamisen on katsottava täyttäneen myös maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 :n 2 momentissa tarkoitetun laajemman tiedottamisen tarpeet. Raideliikenteen yhteystarve -merkinnän vaikutukset maanomistajiin Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Koska maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käyttöä koskeva suunnitelma, maakuntakaavaa laadittaessa vaikutuksia ei arvioida kiinteistökohtaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaan kaavaa laadittaessa on kuitenkin myös pidettävä silmällä sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaehdotuksesta laaditussa erillisessä vaikutusten arviointi -raportissa (Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi 7.11.2011, täydennetty 19.3.2012) on selvitetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisia vaikutuksia. Raportissa on myös arvioitu vaihemaakuntakaavan ja voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan yhdessä muodostamaa kokonaisuutta sekä Pirkanmaan 2025 -maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteutumista vaihemaakuntakaavassa. Vastaavia vaikutuksia sekä maakuntakaavoituksen ja -suunnitelman kokonaistarkastelua on myös tuotu esiin vaihemaakuntakaavan selostuksessa. Vaihemaakuntakaavassa osoitettu Tampereen läntisen oikoradan raideliikenteen yhteystarvemerkintä on uuden pääradan yhteystarvetta osoittava kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan uusia raideyhteyksiä, joiden toteuttamisesta linjauksen osoittamiseksi ei ole riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia. Kehittämisperiaatemerkintä on ympäristöministeriön kaavamerkintäasetuksen (Ympäristöministeriön asetus maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä 31.3.2000) mukainen. Vaikutusten arviointi -raportin mukaan kehittämisperiaatemerkintöjen maantieteellinen sijainti, laajuus ja sisältö ovat alustavia, eikä niistä ole laadittu tarkkoja maankäyttö-, hanke- tai toteuttamissuunnitelmia. Lisäksi todetaan, että vaikutusten arviointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja että tarkemmat vaikutusten arvioinnit tehdään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun piirissä, kun monet käytännön ratkaisut varmistuvat. 13

Vaihemaakuntakaavan ohjausvaikutuksia on myös käsitelty kaavaselostuksessa, jossa muun muassa todetaan, että yleispiirteisyydestä johtuen monet maakuntakaavassa esitetyt, erityisesti pitkän tähtäimen hankkeet ja maankäyttöratkaisut eivät ole vielä maakuntakaavavaiheessa konkreettisia. Ratkaisut täsmentyvät ja täydentyvät kuntien maankäytön suunnittelun sekä hankesuunnittelun yhteydessä, jolloin myös niiden vaikutuksia arvioidaan maakuntakaavaa tarkemmin. Lisäksi todetaan, että maakuntakaavassa osoitettu aluevaraus tai muu merkintä ei anna oikeutta toteuttaa kaavassa esitettyä hanketta ympäristövaikutuksia huomioimatta. Valituksessa on tuotu esille Kolmenkulman alueen asemakaavoitukseen liittyvät viranomaisten lausunnot ja rinnastettu niiden ohjausvaikutuksia Nokian Välimaan vireillä olevaan asemakaavoitukseen. Raideliikenteen yhteystarvetta tarkoittavaan merkintään ei liity maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n 1 momentin mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta eivätkä eri viranomaisten asemakaavoista antamissa lausunnoissa esittämät näkemykset voi johtaa maakuntakaavan tulkintaa koskevaan tosiasialliseen rakentamisrajoitukseen. Lausunnoissaan eri viranomaiset esittävät omaan toimialaansa liittyvät kaavan tavoitteita ja sisältöä koskevat näkemyksensä, mutta päätöksen kaavan sisällöstä tekee aina kunta. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 3 momentin mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa muutoin kuin sen muuttamisen osalta. Vaihemaakuntakaavaan sisältyvää raideliikenteen yhteystarvetta tarkoittavaa merkintää koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista, ei ole rakentamisrajoitus, vaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua koskeva määräys. Vaihemaakuntakaavassa esitetään ainoastaan uuden oikoradan yhteystarve. Vasta suunnittelun edetessä tarkempien selvitysten perusteella on mahdollista tulevassa maakuntakaavoituksessa ottaa kantaa oikoradan tarkempaan sijaintiin ja siten myös rataan liittyvään rakentamisrajoituksen tarpeellisuuteen. Radan suunnittelun täytyy ratalain (110/2007) mukaisesti perustua kaavaan, jossa rautatiealueen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Raideliikenteen yhteystarvetta tarkoittava merkintä ei vielä mahdollista ratalain mukaista suunnittelua. Kaavaselostuksessa todetaan, että Tampereen läntisen oikoradan ja järjestelyratapihan suunnittelua jatketaan Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040, jonka laadinnan käynnistämisestä maakuntavaltuusto päätti 5.12.2011. Kyseisessä kaavassa on tarkoitus määrittää mahdollisen oikoradan linjauksen sijainti yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Uuden ratalinjauksen jatkosuunnittelu on vaiheittain etenevä ja tarkentuva prosessi ja siihen liittyy myös kuntien yksityiskohtaisempi kaavasuunnittelu. Ympäristöministeriö katsoo, että kaavan vaikutusten arviointi täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaiset vaatimukset maanomistajiin kohdistuvien oikeusvaikutusten osalta siinä määrin kuin vaikutusten arviointi maakuntakaavalta yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Maakuntakaavan vaikutuksia arvioidaan alueiden käyttöön kohdistuvien vaikutusten perusteella. Maakuntasuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma eivät oikeudellisesti sido maakuntakaavan laatimista, vaan toimivat osaltaan kaavan laatimisen lähtökohta-aineistona. Koska vaihemaakuntakaava osoittaa ainoastaan radan yhteystarpeen osoittamatta sen sijaintia, maakuntakaava-aineistoon ei ole ollut perusteltua sisällyttää yhtä mahdollista ratalinjausta tarkemmin osoittavaa aineistoa kuten esiselvityksen mukaista, ratavaihtoehto 1:n pohjalla ollutta dwg-muodossa tehtyä ratalinjausta. Johtopäätös Edellä esitetyn perusteella ympäristöministeriö katsoo, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava ja sen valmistelu Tampereen läntisen oikoradan raideliikenteen yhteystarvemerkinnän osalta täyttää maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä maakuntakaavoitukselle asetetut vaatimukset sekä hallintolain (434/2003) 6 :n mukaiset hyvän hallinnon perusteet. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö toteuttaa omalta osaltaan myös perustuslain (731/1999) 21 :n mukaisen oikeusturvan 14

sekä 22 :n mukaisen perusoikeuksien turvaamista koskevat vaatimukset. Maakuntakaavasta ei siten voida katsoa aiheutuvan valittajille maanomistajina kohtuutonta haittaa. Valittajat B (2) Valittaja C ym. (3) Ympäristöministeriö hylkää valitukset. Perustelut Vaihemaakuntakaavan esitystapa Maankäyttö- ja rakennuslain 29 :n mukaan maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 9 :n mukaan maakuntakaava esitetään kartalla tai kartoilla sellaisessa mittakaavassa, että niistä alueiden käytön ohjaustarve huomioon ottaen ilmenevät tarkoituksenmukaisella tavalla alueiden käytön periaatteet, tarpeelliset alueet ja kaavan muu sisältö. Maakuntakaavamääräykset esitetään maakuntakaavakartalla tai erillisenä asiakirjana. Pirkanmaan 2.vaihemaakuntakaavan (Liikenne ja logistiikka) kaavakartassa on esitetty vaihemaakuntakaavaa koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset. Vaihemaakuntakaavakartassa on lisäksi näkyvissä pohjakartan päällä vaaleammalla värillä esitetyt, voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan tie-, raide- ja lentoliikennettä koskevat viiva- ja kohdemerkinnät. Yhteysvälillä Hämeenkyrö - Ylöjärvi on siten näkyvissä 1. maakuntakaavassa esitetty valtatien 3 ohjeellisen tielinjauksen merkintä vaaleammalla värityksellä. Samassa vaihemaakuntakaavakartassa on näkyvissä myös näiden merkintöjen seliteosa, josta käy ilmi, että kysymyksessä on pohjakartan päällä informatiivisesti esitetyt, voimassa olevan 1. maakuntakaavan merkinnät. Vaihemaakuntakaavaan liittyvässä, kumottavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä osoittavassa kartassa valtatien 3 yhteysvälillä Hämeenkyrö - Ylöjärvi on osoitettu kumottavaksi viivamerkinnäksi. Ympäristöministeriö katsoo, että vaihemaakuntakaavan esitystapa ei ole ristiriidassa maakuntavaltuuston Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitetun ohjeellisen tielinjauksen merkinnän poistamista koskevan päätöksen kanssa, vaan vaihemaakuntakaavakartasta käy selkeästi ilmi, että voimassa olevan maakuntakaavan merkintöjen päällekkäinen esitystapa on vain informatiivinen. Vaihemaakuntakaavan esitystapa, kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, on maankäyttöja rakennuslain 29 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 9 :n mukainen. Valtatien 3 Ylöjärvi - Hämeenkyrö-välin vaikutusten selvittäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota muun muassa ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin. Nämä seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaihemaakuntakaavassa valtatien 3 Ylöjärvi - Hämeenkyrö-väli on esitetty uuden moottori- tai moottoriliikennetien merkinnällä, joka korvaa voimassa olevassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitetun ohjeellisen tielinjauksen. Valtatie 3 on yksi Suomen tärkeimmistä ja vilkkaimmista päätieyhteyksistä ja osa kansainvälistä Eurooppa- (E12) ja yleiseurooppalaista TEN -teiden verkkoa. Tiehallinto (myöhemmin Pirkanmaan ELY-keskus) on vuonna 2008 määritellyt tavoitteet keskeisille pääteille, joihin myös valtatie 3 kuu- 15