Kunnan monet roolit ja tehtävät Jenni Airaksinen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Miksi kunnallinen itsehallinto? Perustuu paikallisen itsehallinnon arvoperustaan, jossa olennaisia arvoja ovat Vapaus: vapaus valtiosta, vapaus valita, vapaus liittoutua oman hyvinvoinnin tukemiseksi Osallistuminen: moniarvoisuus, lähellä oleva mahdollisuus osallistua, koulutus- ja sivistystehtävä Tehokkuus: paikalliset keksinnöt ja variaatiot, yrittäjyys, yhteisön vastuu omasta elinvoimastaan, mahdollisuus nauttia hedelmistä tai kärsiä nahoissaan
Mitä on itsehallinto? Riittäviä resursseja? Voimakas asema oikeusjärjestyksessä? Valtiosta riippumatonta poliittista liikehdintää? Kunnan ominaisuus? Arvo? Filosofia? Historian saatossa kehittynyt toimintojen organisointitapa? 3
Suomalaisen kunnan monet roolit Kunta palvelukoneena Tehokas, luotettava, hyvinvointipalveluista huolehtiva organisaatio Kunta demokratia-alustana Moniarvoinen, asukkaiden paikallista itsehallintoa toteuttava väline Kunta elinvoiman kehittäjänä Kytkee yhteen kunnan organisaation ja paikallisyhdyskunnan etujen valvonnan
Itsehallinnon aste kasvaa Kunnan tehtävien jäsentyminen 1. Palvelut, joissa kunnilla on järjestämisvelvollisuus erityinen järjestämisvelvollisuus (esim. päivähoito, peruskoulu, sairaanhoito) yleinen järjestämisvelvollisuus (nuorisotyö ja kirjastot) 2. Kunnan itselleen ottamat tehtävät valtionavusteiset vapaaehtoiset (esim. vapaa sivistystyö, toisen asteen koulutus) vapaaehtoiset (elinkeinopolitiikka) 5
Kunta hallintona ja paikallisyhteisönä Organisaatio Tehtävä- ja palvelustrategiat Kuntatalous Henkilöstö Päätöksenteko Johtaminen Demokratia Maantieteellinen alue ja sijainti Väestö ja elinkeinot Ryhmät ja yhteisöt Politiikka ja valtasuhteet Luovuus Historia ja kulttuuri Arvot
Kunta demokratia-alustana Äänestysprosentit kuntavaaleissa
Onko koolla väliä? Voter turnout in 2008 elections Population of a municipality in 2008 Pearson Correlation -,466 (**) Sig. (2-tailed) 0,000 N 332
Onko koolla väliä? Population Voter turnout (%) Less than 2000 2000-5999 6000-9999 10000-19999 20000-39999 40000-99999 Over 100000 Total (%) 60 or below 5,6% 4,6% 17,9% 20,5% 34,4% 40% 75% 15,7 60,1-63 13,9% 20,8% 23,9% 25% 31,3% 33,3% 25% 22,9 63,1-67 11,1% 36,9% 37,3% 22,7% 34,4% 26,7% - 30,7 67,1-72 33,3% 26,2% 16,4% 29,5% - - 21,1 Over 71 36,1% 11,5% 4,5% 2,3% 9,6 Total 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % N 36 130 67 44 32 15 8 332
Elinvoimatehtävä Kuinka idea kunnasta on Suomessa muuttunut 1. Itsehallinnon ihanteiden aika - kunnat kansalaisyhteiskuntana ja vastavoimana (1865 kunnallisasetuksesta 1930 -luvulle) 2. Hyvinvointikunnan aika kunnat valtionhallinnon jatkeena hyvinvoinnin rakentajina (alku jo 30-luvulla, tiivis jakso 1960 luvun alusta 1980 luvun loppupuolelle) 3. Murroksen aika suuri kertomus hukassa, roolin etsintä (1990 luvun vaihteesta ) Arto Haveri 2012 10
EU Member States Administrative Territorial Structure 1st level 2nd level 3rd level Federal States Austria 2357 Gemeinden 9 Länder Belgium 589 communes 10 provinces 6 communautes and regions Germany 11500 Gemeinden 300 Kreise 16 Länder Unitary States Bulgaria 265 obshtina Cyprus 523 (39 munic, 484 communit.) Czech Republic 6250 obec 14 kraje Denmark 98 kommuner 5 regions Estonia 226 (193 valladi/33 linnad) Finland 336 kunta France 36682 communes 102 département 26 régions Greece 325 municipalities (dimos) 13 regions (peripheria) Hungary 3175 municipalities 19 counties Ireland 85 (5 boroughs, 80 towns) 34 (5 cities 29 counties) Italy 8094 comuni 101 province 20 regioni Latvia 119 (110 novads, 9 Pilseta) Lithuania 60 municipalities (savivaldybe) Luxembourg 106 communes Malta 68 local councils Netherlands 418 municipalities (gemeenten) 12 provincies Poland 2479 municipalities (gminy) 379 counties (powiaty) 16 regions (voivodship) Portugal 4259 parish 308 municipalities 2 regions Romania 2861 municipalities, 217 41 counties towns, 103 cities Slovakia 2792 municipalities 138 cities 8 regions Slovenia 211 municipalities (obcin) Spain 8117 municipalities 50 provincias 17 communities 2 cities Sweden 290 kommuner 17 landsting 4 regioner United Kingdom 466 local authorities 4 nations and regions Source: Council of Europe 2012. Local and Regional Government in Europe Arto Haveri 2012 11
Kunnallishallinto Euroopassa/ karkeita peruseroja Tehtävät Pohjoisessa suuret etelässä pienet Poliittisten johtajien rooli Pohjois-Euroopassa kriteereitä hallintokoneistolle, priorisointia ja strategioita etelässä ihmisten mobilisointi joka perustuu paikalliseen identiteettiin, perinteet ja tuen järjestäminen Pormestari katolilaisissa maissa protestanttisissa kollektiivinen johtajuus Arto Haveri 2012 12
Kunnallishallinto Euroopassa/ peruseroja 2 Koko Pohjois-Euroopassa, Britanniassa ja Irlannissa suuret kunnat Ranskassa, Etelä- ja Itä-Euroopassa pienet Tasot Yksitasoinen järjestelmä pienimmissä maissa (yksi taso keskushallinnon alapuolella), kaksitasoinen pohjoismaissa ja Hollannissa kolmitaso Napoleonilaisessa järjestelmässä Tulot Veroperusteinen (Romania, Belgia, Ruotsi) valtionosuusperusteinen (Irlanti, Hollanti, Iso-Britannia) Arto Haveri 2012 13
Suomalaisen kuntajärjestelmän erityisyys eurooppalaisessa vertailussa: Suomessa laajin hyvin erilaisia kuntia yhtenäisesti koskeva tehtäväkenttä Arto Haveri 2012 14
Kolme syytä kuntamuutokseen Itsehallinnollisen kunnan näkökulmasta 1. Resurssipula Ei ole rahaa, ei ole maata, ei ole välineitä tai ei ole varaa palkata asiantuntijoita 2. Kyllästyminen yhteistyörakenteiden tehottomuuteen Vapaaehtoisuuden tie kuljettu loppuun 3. Kunnan sisäiseen dynamiikkaan liittyvät tekijät Klikit, kyvyttömyys saneerata, läpinäkymättömyys ja epäterveeksi koettu maankäyttöpolitiikka
Metropolialueiden hallintarakenteet Haasteet läntisissä maissa hyvin samankaltaisia Rönsyily Segregaatio Kasvun ja kestävyyden haasteet Keskuskaupungin ja ympäristökuntien välinen suhde Tavoitteena luoda alustoja vuorovaikutukselle Ratkaisut kuitenkin hyvin erilaisia saman hallintokulttuuriperimän, jopa saman maan sisällä eri alueita hallinnoidaan hyvin erilaisin mallein
Yhteistä kaikille tutkituille alueille Määritelmät vaihtelevat, rajat häilyviä ja erilaisia Kun käytetään termiä metropolialue, ei koskaan voi tietää mitä tarkoitetaan Määritelmällisesti metropolialueet ovat kasvamassa Kaupunkialueista jopa kansainvälisiin harvoihin urbaanihkoihin kudelmiin Vain muutama alue on määritelty selkeästi Jos alueen määritelmä on selkeä, alueen hallintarakenteet eivät kuitenkaan välttämättä kata koko aluetta.
Neljä mallia Neuvottelukunta-ajattelu ja löyhät yhteistyöverkostot Joustava ja verkostomainen Vähän valtaa Ohjelma- ja strategiaohjaus Voimakas valtionohjaus Kuntien yhdistäminen Vaikeita, eivät ratkaise suuren metropolialueen ongelmia Kaikkien tehtävien siirtäminen tappaa erilaisuuden ja tuo kankeutta ja megaorganisaatioita Metropolivaltuusto Uusi hallinnon taso Ei yksinään ratkaise esimerkiksi segregaatio-ongelmaa
Soveltuvuuden kannalta keskeistä Proaktiivinen kehittäminen Nykyisestä passiivisuudesta ja reaktiivisuudesta tulevaisuuden rakentamiseen Oikeat hallinnan keinot ja tasot suhteessa tavoitteisiin Paikallisyhteisöjen autonomia Asukkaiden itsehallinto Ihmisten kyky vaikuttaa asioihin jotka ovat luonteeltaan eri tavoin paikallisia, erilaiset foorumit suhteessa liikkumiseen ja lähipalveluun Korostaa paikkaan sidottua vaikuttamista sektoriperusteisen sijaan
Helsingin metropolialueen haasteet Rönsyily Segregaatio Kuntien väliset jännitteet Keskuskaupungin ja ympäristökuntien välinen suhde Sirpalebyrokratia Transaktiokustannukset?
Mitä voimme oppia esimerkeistä? Ohjelmat eivät ole tarpeeksi sitovia suomalaisessa kontekstissa, jossa kunnallinen itsehallinto on perustuslailla suojattu Pelkästään verkostorakenteella ja kuntien yhtäpitävillä päätöksillä ei päästä tarpeeksi laajoihin ratkaisuihin konfliktien ratkaisukyky puutteellinen Tarvitaan voimakkaampia ratkaisuja Laajat kuntaliitokset eivät ratkaise koko metropolialueen ongelmia ja synnyttävät megaorganisaatioita johtaa desentralisaatiotarpeeseen Vaihtoehtona tälle on eräiden kunnan tehtävien siirtäminen metropolin edustukselliselle hallintaelimelle, metropolivaltuustolle
Metropolihallinta Neljä mallia ja niiden sovellettavuus Suomessa Raportti tehty Tampereen yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksella Yliopistonlehtori Jenni Airaksisen johtama tutkimusryhmä Tutkija Helena Tolkki Professori Arto Haveri Tutkijapaneeli: Professori Markku Sotarauta, Professori Jorma Mäntynen Yliopistonlehtori Ari-Veikko Anttiroiko Yliassistentti Helena Leino Strategiapäällikkö Santtu von Bruun