AQUABEST. Parhaat vesiviljelykäytännöt Itämerellä käyttöön. Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Samankaltaiset tiedostot
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

CASE BENELLA INNOTORI

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Itämeren kala elintarvikkeena

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

Pohjanlahden lohikantojen tila

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Voimakkaasti kasvava markkinoinnin edelläkävijä TOIMITUSJOHTAJA JYRKI VAITTINEN NASDAQ, 18/03/2019

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

01 June Subject/Place/Occasion

SUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en)

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Kalankasvatuksen avomeritekniikka

Visiomme. Saavuttaa johtava asema Pohjois-Euroopassa muuttamalla perinteistä logistiikkaa ja kehittämällä uusia digitaalisia palveluita.

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala Eero Isomaa,MTK Johtokunta

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Itämeri pähkinänkuoressa

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Vuosien rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta

Itämerihaasteessa tapahtuu! Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Suomi Venäjä liikenne

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Kääntyykö Venäjä itään?

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

- Potentiaalia innovaatioiksi

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Sininen kasvu Meren hyvä tila

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

KILPA2020. Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys?

Transkriptio:

AQUABEST Parhaat vesiviljelykäytännöt Itämerellä käyttöön Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesiviljelyllä kotimaista kalaa ruokapöytään Seminaari 20.3.2013 Parainen

Maailman ja Itämeren ongelmat

Ruokapula on globaali haaste Maailman kasvava väestö tarvitsee lisää ruokaa

Vesiviljely on vastannut haasteeseen 35 30 Maailman vesiviljelyn tuotanto Miljoonaa tonnia 25 20 15 10 Others Norway Chile Vietnam India China 5 0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

paitsi Itämeren alueella Globaalista kehityksestä poiketen on vesiviljely Itämeren alueella alkanut taantua! World + 8,0 % Vesiviljelyn vuotuinen kasvunopeus 2000 2009 (ei sisällä vesikasveja) Europe + 2,3 % EU 27-1,0 % Itämeri - 2.0 %

ja erityisesti meillä Suomessa - 25 % Saaristomeri -40 %

Euroopan Unionin Itämeristrategia

EU:n Itämeristrategia (2010) ja vesiviljely Strategiassa on tunnistettu vesiviljelyn kasvuedellytysten kehittämistarve Strategisen kehittämisen työkaluina ovat ns. lippulaivaprojektit Aquabest on vesiviljelyn kehittämisestä vastaava lippulaivaprojekti

Sidosryhmäkysely vesiviljelystä

Alan elinkeinot Kalatalous- ja maaseutuhallinto Tutkimus ja koulutus Ympäristötahot Mukana kaikki EU:n Itämeren maat Ryhmittelyt Itä Viro, Latvia, Liettua ja Puola Länsi Saksa, Tanska ja Ruotsi Pohjoinen Suomi ja Ahvenanmaa Yhteensä 158 asiantuntijanäkemystä

Laajasti hyväksytyt yleiset väittämät Vesiviljely tuo tuoreen kalan tarjonnan kaikkialle Vesiviljely tuo työtä syrjäisille ja taantuneille alueille Vesiviljelyn lisääminen vähentää ylikalastuksen ongelmia Ruuan tuottaminen lähellä kuluttajaa on kestävää Tarvitaan globaalit säännöt vastuulliseen vesiviljelyyn Kala on ekotehokkaampi rehunkäyttäjä kuin maaeläimet Kaikki Elinkeino Kalatalous- ja maaseutuhallinto Tutkimus ja opetus Ympäristötahot 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Vähäisemmin kannatetut yleiset väittämät Kalaraaka-aineiden käyttö rehussa uhkaa kalakantoja Vesiviljelystä on haittaa luonnonkalakantojen suojelulle Kaukotuonti ei aiheuta olennaista ekologista kuormaa Vesiviljely tuhlaa niukkoja vesivaroja Vesiviljely on keskitettävä maailman suurtuotantoalueille Kaikkea kalankäyttöä on vähennettävä ekoriskien vuoksi Kaikki Elinkeino Kalatalous- ja maaseutuhallinto Tutkimus ja opetus Ympäristötahot 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %

Keskeisimmät ongelmat Itämeren alueella Eri mieltä Samaa mieltä Kehittymätön merialuesuunnittelu Epäreilu tukipolitiikka Lyhyet lupakaudet Työläs ja kallis lupaprosessi Kasvavat haittaeläinongelmat Vähäinen poliittinen tuki

Vesiviljelyn kestävälle lisäämiselle kannatusta väite: Itämeren alueella on edellytyksiä vesiviljelyn lisäämiseen Kaikki Itä Länsi Pohjoinen Elinkeino Kala- ja maaseutuhallinto Tutkimus ja opetus Ympäristötahot 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Koodi kestävälle kasvulle

Strategisten kehitystavoitteiden määrittely Kyselyssä tunnistettujen ongelmien ja alan kehittämisen poliittisten tavoitteiden synteesinä määritettiin strategiset kehittämislinjaukset Linjaukset kirjoitettiin ohjauskoodin muotoon (Code of conduct)

Kehittämistä edellyttäviä pullonkauloja

Neljä laajakantoisinta pullonkaulaa Säätelyjärjestelmät ovat hyvin raskaita ja monimutkaisia eivätkä kannusta vesiensuojelun kehittämiseen Vesiviljelyä ei ole otettu huomion aluesuunnittelussa ja kaavoituksessa Rehujen ravinteet tulevat Itämeren ulkopuolelta, jolloin vesiviljelyn päästöt lisäävät meren kokonaiskuormitusta Uusien kiertovesitekniikoiden soveltuvuutta ei ole arvioitu eikä niiden teknologiaa siirretty koko Itämeren alueelle

Säätelyjärjestelmien arviointi Tuotokset Nykyisten lakijärjestelmien kuvaus Vertailevat analyysit Ehdotukset muutoksiksi ja kannustimiksi Itsesäätelyjärjestelmien sovellusarviointi WP3 koordinointi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Unto Eskelinen

Sijainninohjaus ja sen vaatima tuotantotekniikka Tuotokset Tietämyksen kokoaminen ohjekirjaksi Jämtlannin ja Kalmarin tapausselvitykset Liiketoiminnan esisuunnitelma avomeriviljelyyn Simpukanviljelyn teknologiat WP4 koordinointi Jämtlannin maakuntahallitus (Torsta Ab) Erik Olofsson

Itämeren ravinteiden kierrätys Tuotokset Kirjolohen (FIN), nieriän (SWE) ja piikkikampelan (GER) koeviljely itämerirehuilla Arviot Itämeren raaka-aineiden saatavuudesta ja hinnasta Kannustinmallien arviointi WP5 koordinointi Ruotsin maatalousyliopisto SLU Anders Kiessling

Uudet laitostekniikat Tuotokset Soveltuvuustestauksen käsikirja Soveltuvuuden tapausselvitys Valkovenäjällä Typenpoiston kehittäminen murtovesikierrätykseen Kiertovesijärjestelmien käytön lyhytkurssit WP6 koordinointi Tanskan tekninen yliopisto DTU Alfred Jokumsen

AQUABEST Rahoitus ja konsortio

Pähkinänkuoressa Päärahoittaja Euroopan Unionin Itämeriohjelma Kokonaisbudjetti 3,745 miljoonaa euroa Kesto 2011-2014 Vetovastuu RKTL, koordinaattorina Jouni Vielma Muita partnereita 13, kahdeksasta maasta Liitännäispartnereita 3 kansainvälistä järjestöä 14 yritystä ja kansallista organisaatiota

Partnerit

Liitännäispartnerit HELCOM Helsinki Commission ICES International Council for the Exploration of the Sea NACEE Network for Aquaculture Centres in Central and Eastern Europe BioMar A/S Raisio Agro AquaCircle The Association of Fishmeal and Fishoil Manufacturers in Denmark Finnish Fish Farmer's Association Åland Fish Farmers Association The Beijer Institute of Ecological Economics Jämtland County Administrative Board, Bart De Wachter Kalmar County Administrative Board, Peter Ekholm, Director of Regional Planning The Kalmarsund Commission The Regional County of Kalmar The County Administrative Board of Stockholm Regional Council of Southwest Finland Regional Council of Central Finland

Internet www.aquabestproject.eu

Kiitos