28.9.2011 päivitetty Pyhäjoen kunta
1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue 2 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 2 1.3 Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 3 2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU 8 2.1 Osalliset 8 2.2 Viranomaisyhteistyö 9 2.3 Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen 9 2.4 Suunnitteluaikataulu 10 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 10 4 YHTEYSTIEDOT 11
2 Pyhäjoen kunta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 9 ). n (OAS) tarkoitus on määritetty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaavaa laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Hankkeen vireille tulosta kuulutettiin 3.10.2011 MRL:n 63 :ssä säädetyllä tavalla ja OAS asetettiin nähtäville 8.10.2011 lähtien Pyhäjoen kunnan ilmoitustaululle ja internet sivuille osoitteeseen www.pyhajoki.fi päivittäväksi kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue -alue sijaitsee Pyhäjoen kunnan pohjoisosassa. Se rajautuu pohjoisessa Parhalahden osayleiskaavan ja Pyhäjoen merenrannikon rantayleiskaavan alueisiin sekä etelässä Etelänkylän-Viirteen osayleiskaava-alueeseen. Lännessä suunnittelualue rajautuu merenrannikon rantayleiskaava/pohjankylä osayleiskaavan puolelle. Suunnittelualueen raja näkyy kannen kuvassa. Osayleiskaava-alueella sijaitsee Pyhäjoen kirkonkylä, joka on asukasluvultaan suurin taajama kunnassa. Suunnittelualuetta halkoo mereen laskeva Pyhäjoki, joka on haarautunut Kirkonkylän kohdalla kahdeksi suuhaaraksi. Koko Pyhäjoen suu on arvokasta kulttuurimaisemaaluetta ja osan suunnittelualueesta voidaan lukea kuuluvan siihen. Suunnittelualueella sijaitsee muutama maakunnallisesti merkittävä rakennuskohde. Alueesta on tekeillä Pyhäjoen kulttuuriympäristöohjelma ja se tullaan ottamaan huomioon suunnittelutyössä. Alueen pinta-ala on n. 18,9 km 2. 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet n uudistamiselle on selkeitä tarpeita. Tarkoituksena on täydentää ja eheyttää Pyhäjoen keskustan yhdyskuntarakennetta hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevaa infrastruktuuria.
n muutos ja laajennus tarkentaa osaltaan Pyhäjoen kunnan maankäyttöstrategian ja maankäytön toteuttamisohjelman 2025 maankäytöllisiä linjauksia. Osana yleiskaavatyötä laaditaan koko Pyhäjoen keskustan aluetta koskeva toteutusohjelma. Osayleiskaava toimii alueen asemakaavoituksen sekä muun rakentamisen ja suunnittelun pohjana. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2025 ja se laaditaan kunnan maankäyttöstrategiassa hyväksytyn KK1 Kasvuvoima -kehityskuvan pohjalta. 2025 laaditaan oikeusvaikutteisena ja yleispiirteisenä aluevarausosayleiskaavana, joka ohjaa kunnan asemakaavoitusta. Suunnittelutavoitteita osayleiskaavoitus- ja asemakaavoitustyölle: Teemana on terveydellä hyvinvointiin: aluetta kehitetään maaseudun kylämäinen ilme säilyttäen ja pyrkien pienimittakaavaiseen kokonaisuuteen aluetta kehitetään toiminnoiltaan monipuolisena kokonaisuutena tuetaan ja parannetaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta mahdollistetaan monipuolisen rakennus- ja asuntokannan muodostuminen alueelle taataan maankäytölliset edellytykset alueellisen identiteetin ja yhteisöllisyyden säilymiseen ja kehittymiseen edistetään turvallisen tuntuisen asuin- ja elinympäristön muodostumista turvataan alueen monipuoliset vapaa-ajanvietto-, harrastus- ja virkistysmahdollisuudet alueen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan energiatehokkuusnäkökulmat sekä kestävän kehityksen periaatteet lähivesistöjen hyvän laadun säilyminen turvataan tarvittaessa hulevesien imeytysja viivytysrakenteilla alueen sisäiset yhteydet suunnitellaan jalankulkua ja pyöräilyä tukeviksi yleiskaavalla ohjataan alueiden toteutusjärjestystä mahdollistetaan alueen luonteva vaiheittain toteutuminen ja hallittu väestönkasvu alueen hoidon näkökulmasta suunnittelun lopputuloksen tulee olla kustannustehokkaasti hoidettava ja alueen asukkaiden omatoimisuutta tukeva 3 1.3 Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys
- toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 4 Maakuntakaava Pyhäjoen kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan, jossa voimassa olevia maakuntakaavoja ovat: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 17.2.2005 ja joka sai lainvoiman 25.8.2006 KHO:n päätöksen jälkeen. Maakuntavaltuusto hyväksyi 22.2.2010 Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan, jonka ympäristöministeriö vahvisti 26.8.2010 ja määräsi sen tulemaan voimaan valituksista huolimatta. Valitukset on hylätty 21.9.2011 KHO:ssa. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa lähinnä taajamatoimintojen alueeksi (A). Osa taajamatoimintojen on osoitettu merkinnällä A-1, jossa lisämerkintä osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. Kaava-alue sisältyy maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-5, Pyhäjokilaakso), koko Pyhäjoen rannikon käsittävään luonnon monikäyttöalueeseen sekä Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen. Merenranta-alue taajaman kohdalla on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Valtatien ja merenrannan väliin on osoitettu viheryhteystarve. Vanhantien linjaus taajaman kohdalla on merkitty kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäväksi tieksi tai reitiksi ja Pyhäjoen uomat arvokkaaksi vesistöksi (av). Ydinvoimamaakuntakaavassa esitetty ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke (sv-yv) ulottuu taajaman pohjoisosaan.
5 Kuva 1. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta Kuva 2. Ote Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavakartasta.
6 Yleiskaava Pyhäjoen keskustaajamassa on voimassa 2010, joka on hyväksytty vuonna 1992. Se on laadittu rakennuslain aikaan ns. ensimmäisen asteen yleiskaavana, minkä vuoksi sillä ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Osayleiskaavan alueesta eteläinen osa uudistettiin Etelänkylän ja Viirteen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä vuonna 2005. Pyhäjoen keskustaajama sijoittuu pohjoisosaan, taajama-alue alkaa Pyhäjoen etelähaarasta ja jatkuu pohjoiseen Ollinmäen teollisuusalueelle asti. Kuva 3. Ote sta. Suunnittelualueen länsiosaan rajautuu Pyhäjoen merenrannikon rantayleiskaavan Pohjankylän osa-alue. Merenrannikon rantayleiskaava on hyväksytty vuonna 2008. Pohjankylän alueelle on osoitettu pientalovaltainen asuntoalue (AP), loma-asuntoalueita (RA) ja (RA-4), olemassa olevan loma-asunnon alueita, jolle merivesi saattaa nousta (RA-2), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaustarvetta (MU) sekä erityistarkasteltava alue (TARK). Parhalahden oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella, on hyväksytty vuonna 2001, Yppärin oikeusvaikutteisen osayleiskaavan hyväksymisvuosi on 2004.
Asemakaava Pyhäjoen kunta Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.10.2010 42. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen, missä valitusten käsittely on vielä kesken (helmikuu 2012). Pyhäjoen asemakaavoitettu taajama-alue muodostuu useista eri aikaan laadituista asemakaavoista, jotka on ajantasakaavassa yhdistetty. Asemakaavoitetut alueet sijaitsevat n alueella. Asemakaavoissa on osoitettu alueita esimerkiksi asumiselle, palveluille ja yritystoiminnalle sekä virkistykseen. Suuri osa nyt laadittavan osayleiskaavan suunnittelualueesta on asemakaavoittamatta. Pyhäjoen kunnan alueella Perämeren rannikolla on lisäksi Elävisluodon rantakaava ja Mustaniemen rantakaava Parhalahden alueella. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hyväksyi Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen asemakaavan 27.10.2010 42. Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen asemakaavan esitystapa vastaa suurelta osin ydinvoimalaitoksen osayleiskaavan esitystapaa. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen, missä valitusten käsittely on vielä kesken (helmikuu 2012). 7 Kuva 5. Pyhäjoen keskustan asemakaavayhdistelmä.
8 Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Raahen seutukunnan yhteinen rakennusjärjestys, joka sai lainvoiman 5.2.2011 julkaistulla kuulutuksella. Raahen seutukunnan rakennusjärjestys on yhteinen Raahen kaupungin, Siikajoen, Pyhäjoen ja Vihannin kuntien kanssa. Muut tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Maankäyttöstrategia 2011 2025, (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa 11.4.2011 92. Maankäytön toteuttamisohjelma 2011 2025, (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa 11.4.2011 92. Maisemaselvitys ( Pöyry Finland Oy / 23.1.2012 luonnos) Pyhäjoen kunnan kulttuuriympäristöohjelman luonnos, Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto, Sanna Heikkinen 2011. 2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU 2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän osayleiskaavan osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: Osalliset Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa
9 Viranomaiset: Kunnat ja naapurikunnat, Raahen seudun kehittämiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan maakuntamuseo, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, Oulun maaseutukeskus, Raahen Hyvinvointikuntayhtymä. Jokilaaksojen pelastuslaitos, Pyhäjokisuun Vesi Oy, Vattenfall Verkko Oy, Vestia Oy Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Luonnonsuojeluyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, MTK-Pyhäjoki, museo- ja kotiseutuyhdistykset ym. yhdistykset, jätehuoltoyhtiöt, jakokunnat, kalastuskunnat, kylätoimikunnat ym. paikalliset yhdistykset Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet luonnos- ja muistutukset ehdotusvaiheessa Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 2.2 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa on järjestetty työneuvottelu niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa asia koskee. Neuvottelun on arvioitu osayleiskaavalle asetettavia sisältövaatimuksia ja selvitetty mitä vaikutuksia osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida. Ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista järjestetään työneuvottelu, missä käydään läpi kaavaa varten laaditut selvitykset..lakisääteinen viranomaisneuvottelu järjestetään sekä kaavan luonnos- että ehdotusvaiheessa. Kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa. Tarvittaessa järjestetään epävirallisia kaavaneuvotteluja. 2.3 Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Osayleiskaavan laadinnan vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: ilmoituksina ja kuulutuksina sanomalehdissä kunnan ilmoitustauluilla kunnan internet-kotisivuilla Viralliset kuulutukset julkaistaan kunnan ilmoitustauluilla sekä Pyhäjoen kunnan virallisessa kuulutuslehdessä Pyhäjoen Kuulumiset -lehdessä. Yleisötilaisuudet järjestetään kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa ja ehdotusvaiheessa.
MRL:n 64 2 momentin mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus antaa palautetta tai esittää Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Ajantasainen OAS, jota päivitetään aina kaavaehdotuksen nähtävillepanoon asti, on nähtävillä Pyhäjoen kunnassa ja kunnan kotisivuilla (www.pyhajoki.fi). OAS.ia voidaan päivittää koko suunnitteluprosessin ajan. Suunnittelutyötä ohjaa Pyhäjoen kunnan asettama ohjausryhmä. Välivaiheen päätökset kaavasta tekee Pyhäjoen kunnanhallitus.. 10 2.4 Suunnitteluaikataulu n laadinta on tullut vireille Pyhäjoen kunnanhallituksessa 3.10.2012 233. on asetettu nähtäville lokakuussa 2011. Kaavaluonnos ja tarvittavat selvitykset valmistellaan vuoden 2012 alkupuoliskon aikana siten, että Pyhäjoen kunnanhallitus käsittelee kaavaluonnoksen kokouksessaan loppukesästä 2012. Tämän jälkeen kaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteiden lausumista varten ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus valmistellaan luonnosvaiheesta saadun palautteen perusteella. Kaavaehdotuksen virallinen nähtäville asettaminen (MRL 65, MRA 19 ) ajoittunee loppuvuoteen 2012. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta muistutus. Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot vastineineen käsitellään kunnanhallituksessa. Mikäli ne antavat aihetta muutoksiin, kaavaa tarkistetaan. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyy Pyhäjoen kunnanvaltuusto. Kaavan lopullinen valmistuminen ajoittuu talvelle 2013. Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisen elinoloihin ja ympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin lähtö- ja selvitysaineistoja. Tarvittaessa varaudutaan aineiston ja olemassa olevien selvitysten ajantasaistamiseen mm. maastokäynnein. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös koko kaavaprosessin aikana saatava palaute (lausunnot, mielipiteet ja muistutukset).
4 YHTEYSTIEDOT Pyhäjoen kunta Pyhäjoen kunnassa asemakaavatyön yhteyshenkilönä toimii tekninen johtaja Pirkko Tuuttila. Suunnittelutyötä tekee Pöyry Finland Oy. Yhteystiedot: Pyhäjoen kunta, PL 6, 86100 Pyhäjoki, Kuntatie 1. puh 040 359 6050, fax (08) 439 0266 sähköposti: pirkko.tuuttila@pyhajoki.fi Pöyry Finland Oy, Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere puh. 010 33 25334 sähköposti: jarmo.lukka@poyry.com sähköposti: minna.lehtonen@poyry.com 11 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, PL 86, Veteraanikatu 1, 90130 Oulu sähköposti: kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi