ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2

Samankaltaiset tiedostot
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Mikä on valtimotauti?

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen

Valtimotaudin ABC 2016

Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Verisuonien ja sydämen patologiaa

Labquality Days Jaana Leiviskä

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

KAULAVALTIMON SEINÄMÄN PAKSUUDEN, SYDÄN JA VERISUONITAUTIEN SEKÄ NIIDEN RISKITEKIJÖIDEN KESKINÄINEN YHTEYS

Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Luennon sisältö. Mitä liporoteiinit tekevät? Mitä liporoteiinit ovat? METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA

Sydän- ja verisuonisairaudet

FINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa

Onko testosteronihoito turvallista?

Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

NRF2-TRANSKRIPTIOFAKTORIN VAIKUTUKSET ATEROGENEESIIN

Julkisen yhteenvedon osiot

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Estrogeenireseptorit laajentuneessa nousevassa aortassa

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Verisuonitaudin riskitekijät

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Huolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin

Trusker'S Precious And Grace

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Pulmonaalihypertensio- patologiaa. Kaisa Salmenkivi Dos, patologian el HUSLAB

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Tyypin 2 diabetes sairautena

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Diabetes (sokeritauti)

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN

Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö

ATEROSKLEROOTTISEN PLAKIN HISTOLOGISET LÖYDÖKSET SEPELVALTIMOSSA

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

CAROTIS-VALTIMON INTIMA-MEDIA-KERROKSEN PAKSUUTTA JA CAROTIS-VALTIMON JOUSTAVUUTTA SELITTÄVÄT TEKIJÄT NUORILLA

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

NuvaRing. N.V. Organon , versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT

Terve sydän. Sydänliitto. koko elämäksi. Nainen ja sepelvaltimotauti

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta

AORTAN SEINÄMÄN UUDISSUONET JA DISSEKAATIORISKI

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta

Lasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka

Ihmisen elimistön energiatalous

Sini Sammalkorpi LK Neurokirurgian klinikka, Kliininen laitos

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Verenkierto (circulation)

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Sanna Lemmetty Liikunnan vaikutus veren lipidiarvoihin

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Munuaisen parenkyymisairaudet

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

Tietoa eteisvärinästä

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Kalle Peltonen D-VITAMIINI ATEROSKLEROOSIN RISKI- VAI SUOJATEKIJÄ?

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Elina Hytönen: Aspartaami

Transkriptio:

Johdatus sydän- ja verisuonisairauksiin III ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2 ANATOMIA JA HISTOLOGIA Verisuonten rakenne - Intima - endoteeli, sen tyvikalvo ja sidekudos - Media - sileälihas, sidekudos - Adventitia - löyhä sidekudos Veli-Pekka Lehto Patologia 3.5.2013 ANATOMIA JA HISTOLOGIA Ateroskleroosi eli valtimonrasvoittumistauti Arterioskleroosi eli valtimonkovetustauti Valtimot - elastiset valtimot - lamellaariset elastiset säikeet ja sileälihaskerrokset vuorottelevat - aortta ja sen päähaarat - lihasvaltimot - sisemmän ja ulomman elastisen laminan rajaama sileälihaskerros - pienet valtimot - ei selkeää intimakerrosta - arteriolit - endoteeli ja 1-2 sileälihaskerrosta - pienet valtimot ja arteriolit = vastusverisuonet - hiussuonet - endoteeli ja sen tyvikalvo EMBRYOLOGIA Verisuonten kehitys alkaa 3. raskausviikolla Mesodermi -> angiogeeniset juosteet -> endoteeli- ja primitiiviset verisolut -> verisuoniverkosto Sydän ja verisuonet kehityvät 4. ja 7. viikon välillä Artery, cross section Endothelium Connective tissue Smooth muscle Connective tissue Loose connective tissue 1

ANATOMIA JA HISTOLOGIA Laskimot - kolme kerrosta kuten valtimoissa - lihasseinämä hyvin ohut Endoteelisolukko - mesodermaalista alkuperää - tehtävät - permeabiliteetin säätely - verenpaineen säätely (NO, endoteliinit, ACE) - hyytymistasapainon säätely - LDL:n oksidaatio - soluväliaineen tuotanto Sileälihassolukko - tehtävät - vasokonstriktio ja -dilataatio - kasvutekijöiden ja sytokiinien tuotanto - proliferaatio ja migraatio Ateroskleroosi (1) Affisioi systeemiverenkierron valtimoita Patogeneesissä keskeistä endoteelin ja sileälihaksen reaktio verenkierron mukana kulkeutuvien lipidipartikkelien diffundoitumiseen verisuonen seinämään ARTERIOSKLEROOSI * Yleistä Ateroskleroosi - lipidit verenkierrossa - lipidit ja verisuonen seinämä - riskitekijät - patogeneesi ja histopatologia - eri vaiheet - komplikaatiot Mönckebergin arterioskleroosi Verenpainetaudin verisuonimuutokset Diabeteksen verisuonimuutokset Atherosclerotic lesions in the aorta Arterioskleroosi - Yleiskäsite systeemisille valtimosairauksille, joissa valtimon seinämä paksuuntuu ja elastisuus vähenee - Merkittävin aikuisiän sairausryhmä - kohonnut verenpaine - ateroskleroosi - veren hyytymisen häiriöt - Johtava kuolinsyy Suomessa Ateroskleroosi (2) Lipidit verenkierrossa - ravinnon rasvat (triglyseridit, rasvahapot, kolesteroli) imeytyvät ohutsuolessa - sappi hajottaa pienemmiksi partikkeleiksi - kuljetetaan kylomikroneina (kookkaita triglyseridipartikkeleita) maksaan - kylomikromit hajotetaan maksassa -> sitoutuvat lipoproteiineihin - VLDL - IDL - LDL - HDL - lipoproteiinit säätelevät lipidien kuljetusta eri elinten ja kudosten välillä 2

Ateroskleroosi (4) - Riskitekijät - hyperlipidemia - kolesteroli tai triglyseridit - erityisesti hyperkolesterolemia (LDL > 3.0 mmol/l) - primääri (perinnöllinen), pieni osa - sekundaarinen - yleinen - diabetes, hypotyreoosi, eräät maksa- ja munuaissairaudet - tupakointi - verenpainetauti - diabetes mellitus Ateroskleroosi (5) - Patogeneesi ja histopatologia - liposomien ja LDL-partikkelien kertyminen subendoteelitilaan (transsytoosi tai endoteelivaurio) - LDL-partikkelit tarttuvat varautuneisiin sidekudosmolekyyleihin -> akkumulaatio - LDL-partikkelien lipoproteiinien härskiintyminen (oksidaatio) -> fuusioituminen - makrofagit (peräisin veren monosyyteista) fagosytoivat partikkeleita (scavenger receptors) -> vaahtosolut - Morfologisesti voidaan erottaa - rasvajuoste (fatty streak) - pääasiassa vaahtosoluja - pehmeä aterooma - sileälihassolut aktivoituvat, migroivat ja jakautuvat ja tuottavat soluväliainetta ( -> neointima) - solutuhoa neointimassa -> fibroottinen aterooma - kalsifioitunut aterooma (komplisoitunut plakki) Ateroskleroosi (3) -Lipidit verisuonen seinämässä - lipoproteiineja diffundoituu intimaan - LDL:n ja HLD:n keskinäiset määrät vaikuttavat lipidien kertymiseen - Lipidien siirtyminen seinämään on fysiologinen prosessi 3

Intiman rasvajuosteet lievästi koholla olevia kellertäviä intimaalisia juosteita vaahtosoluja, jonkinverran ekstrasellulaarista lipidiä ja väliainetta Ateroomat kellertäviä, koholla olevia fibroottisia plakkeja koostuvat lipidimateriaalista, sileälihassolukosta ja sidekudoksesta Komplisoituneet plakit syntyvät kun ateroomiin tulee kalsifikaatiota, ulseraatiota tai pinnallista tromboosia ja verenvuotoa Ateroskleroosi Endoteelivaurion tai dysfunktio Verihiutaleiden ja monosyyttien adheesio paikan päälle Monosyytit migroivat intimaan ja akkumuloivat lipidejä Monosyyttien ja verihiutaleiden erittämien kasvutekijöiden vaikutuksesta myös sileälihassolut migroivat intimaan ja tuottavat stromaalista väliainetta Atherosclerosis Reaction to Injury-hypoteesi Mikrobien osuus ateroskleroosin kehittymisessä Brain ICH Infarctions Heart Angina pectoris IHD AMI Sudden death Suuret verisuonet ASO Gangraenas Aneuryms Ruptures Organs Ischaemia Infarctions Complications 4

Ateroskleroosi (6) ANEURYSMAT * Komplikaatiot Yleistä - liittyvät yleensä verisuonen ahtautumiseen (-> iskemia) tai tukkeutumiseen (-> infarkti) - tukos syntyy yleensä komplisoituneen plakin rupturoituessa -> trombi - tukos voi syntyä myös trombista irronneen massan tukkiessa perifeerisemmän suonen (embolia) - altistaa aneurysman kehittymiselle Jaottelu muodon perusteella Ateroskleroottinen aneurysma Dissekoiva aneurysma Muut Yleistä ja jaottelu Mönckebergin arterioskleroosi - kalsifioiva mediaskleroosi - melko yleinen, (> 50v.) etiologia tuntematon - usein liittyy arterioskleroosiin - jopa 17%:lla DM-potilaista - keskisuurten ja pienten lihasvaltimoiden mediakerroksen skleroosi ja konsentrinen kalkkeutuminen, johon ei liity tulehdusta. Voi olla metaplastista luutumista (ossifikaatio) - ei ahtautumista tai obstruktiota - valtimon seinämän heikentymisen seurauksena syntyvä seinämäpullistuma - vastaava muutos laskimossa on laskimolaajentuma l. kohju (lat. varix) - yleensä ateroskleroosin pohjalta. Pienessä osassa syynä geenimuutos (Marfanin syndrooma, Ehlers- Danlos syndrooma) - Jaottelu muodon perusteella - sakkulaarinen (berry aneurysms) - pallomainen - verisuonen sivulla tai haarautumiskohdassa - trombosoituvat herkästi - yleisiä aivoverisuonissa - fusiforminen (sukkulamainen) Verenpainetaudin verisuonimuutokset - Muutokset (arterioskleroosi) ensisijaisesti vastussuonissa - pienten lihasarterioiden ja arteriolien seinämän konsentrinen paksuuntuminen - hyaliininen arterioskleroosi - lievässä tai keskivaikeassa verenpainetaudissa - mediakerroksen hypertrofia - sisäpinnan fibroosi - verenkierron heikentyminen -> iskemia - esim. munuaisen nefroskleroosi - hyperplastinen arterioskleroosi - liittyy äkillisesti kohonneeseen verenpaineeseen (maligni hypertensio) - median sileälihasproliferaatio -> ahtauma - nekrosoiva arterioliitti - hypertensiivisessä kriisissä - seinämän nekroosi Ateroskleroottinen aneurysma - yleisin tyyppi - yleensä vatsa-aortassa munuaisvaltimotason alapuolella - mediakerros degeneroitunut - 3-10%:ssa periaortaalinen nonbakterielli tulehdus - harvoin alle 50-vuotiailla - usein alussa oireeton - voi tukkia esim. munuaisvaltimon lähtökohtaa -> iskemia - vatsa-aortan aneurysma voi puhjeta (ruptuura) vatsaonteloon 5

Dissekoiva aneurysma (1) - Seuraus aortan elastisen seinämän heikentymisestä - verenvuoto mediaan -> pitkittäin jatkuva dissekoituminen -> suonen rupturoituminen - voi tukkia aortasta lähteviä valtimohaaroja - Rupturaatio: korkea mortaliteetti - Altistavia tekijöitä - kohonnut verenpaine - Marfanin syndrooma - Ehlers-Danlosin syndrooma - Intimarepeämän paikka - aortan tyvi 65% - aortankaari 10% - laskevan aortan alku 20% - laskeva aortta, distaalinen 5% Dissekoiva aneurysma (2) Muut aneurysmat - Jaottelu DeBakeyn mukaan - tyyppi I - aortan tyvestä, koko aortan mittainen - tyyppi II - aortan tyvestä enintään vasemman solisvaltimon kohdalla - tyyppi III - vasemman solisvaltimon tasalta tai sen distaalipuolelta - Tyypit I ja II: nousevan aortan dissekaatio (tyyppi A) - Tyyppi III: laskevan aortan dissekaatio (tyyppi B) Syfiliteettinen aneurysma - harvinainen - liittyy tertiaariseen syfilikseen - aortan kaaressa - syfilis affisioi vasa vasorum -suonia - obliteratiivinen endarteriitti -> obliteraatio -> iskemia -> nekroosi Kirsoidi aneurysma - laajentunut arteriovenöösi malformaatio 6