Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin sairaanhoitopiirin kunnat Inarin ja Pellon kuntia lukuun ottamatta Rinnakkaishankkeena Lapin sairaanhoitopiirin toteuttama Mielenterveysja päihdetyön seudullinen kehittämishanke Marja-Sisko Tallavaara 28.10.08 1
Miten turvataan lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointi ja tarpeen mukainen tutkimus, hoito ja kuntoutus niukkenevista resursseista huolimatta? Promootio ja preventio Vaikuttavia, ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä käytössä Ammattitaito ja osaaminen Tavoitteet Perustasolla osaamista tunnistaa häiriöitä ja hoitaa varhaisvaiheessa Palvelujen tuottaminen ja organisointi Työnjako selkeämmäksi, siirtymät sujuviksi, erityispalveluja saatavilla Keinoina Koulutus, konsultaatio, teknologian hyödyntäminen, tiedon tuotanto, palvelurakenteen ja työkäytäntöjen kehittäminen seudullisesti 2
Menetelmäkoulutukset Toimiva lapsi & perhe-menetelmät: Klinikkoja valmistunut 34 Lapset puheeksi koulutuksen saanut n. 300 työntekijää Depressio-ohjaajakoulutus yhteistyössä Mielenterveys- ja päihdehankkeen kanssa Nuorten stressinhallintakurssien ohjaajakoulutus, valmistunut 28 ohjaajaa FRIENDS mielenterveyden ja tunnetaitojen edistämisen ohjelma ala- ja yläkouluille, hankittu kouluttajakoulutus ja järjestetään opettajille koulutusta alkaen Rovaniemeltä Elämäntarinatyöskentely lastensuojelunuorten kanssa ja narratiivisen työtavan soveltaminen perheneuvolatyössä Eroperheiden lasten ryhmätoiminta, toteutetaan Rovaniemen perheneuvolassa Huoli puheeksi koulutukset Kemijärvellä ja Posiolla 3
Muu osaamisen vahvistaminen Täydennyskoulutus lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöistä ja hoitomuodoista, toteutus osin verkossa, osin seminaarein Erityislasten varhaiskuntoutuksen välineitä päivähoitoon ja kouluun -koulutukset Konsultaatio erikoispalveluista perustasolle Vertaiskonsultaatio ja ammattikohtaiset työkokoukset Hankkeen erityistyöntekijän tuki peruspalvelujen työntekijöille 4
Palvelujärjestelmän kehittäminen Tiedon tuottaminen- kuntakohtainen indikaattoripankki, löytyy kotisivuilta www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/mielenterveyshankkeet Selvitys palvelujärjestelmän kehittämistarpeista ja kehittämisehdotuksia, raportti kotisivuilla luettavissa Teknologian hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa etäkonsultaatio ja etäterapia Palveluohjausmallin ( TimeOut!Aikalisä!) käyttöönotto ammattioppilaitoksessa opiskelun keskeyttämistilanteisiin Matalan kynnyksen mielenterveystyön kehittäminen nuorten palveluissa Rovaniemellä 5
Haasteita ja jatkokehittämistarpeita Yhteiskuntapoliittiset ratkaisut osaltaan lisänneet palvelutarpeita, mm. alkoholiveron lasku, lapsiperheiden etuuksien jälkeen jääneisyys Palvelujärjestelmä ohut ja haavoittuva, erityistyöntekijöistä pulaa Psykologien työnkuva pikkukunnissa moninainen, kattaa sekä lasten että aikuisten palvelut sekä koulupsykologin että kasvatus ja perheneuvonnan psykologin tehtävät ei ehdi keskittyä mihinkään kunnolla eikä kehittää esim. terapiataitojaan Erityistilanteisiin ei konsultaatiota helposti saatavilla 6
Jotta vartu ( varhainen tuki) voi toteutua pitää saada Peruspalvelut suositusten mukaisiksi Ennalta ehkäisevää perhetyötä ( lapsiperheiden kotipalvelua) neuvolan yhteyteen Oppilashuollon palvelut toimiviksi Eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä perustasolla; mm. oppilashuolto, nuorisotyö, lastensuojelu, lastenneuvola, perhetyö ja päihde- ja mielenterveystyö. Niukkuus johtanut rajojen vartiointiin Vanhempaa hoidettaessa aina huomioitava lasten tilanne Lapset puheeksi menetelmä käyttöön Vertaisryhmätoimintaa lapsille ja vanhemmille, joiden perheissä vanhemmalla mielenterveyden häiriö tai päihdeongelma järjestöyhteistyö Yhteisöllisyyden vahvistamista, esim. vapaaehtoisia tukimummoja ja -pappoja 7
Jotta varpu ( varhainen puuttuminen) voi toteutua Lastensuojelun perhetyöhön resursseja: vähintään työpari, jotta työtä voidaan tehdä riittävän intensiivisesti on Työ erityisosaamista vaativaa, siksi työnohjaus ja riittävää lisäkoulutusta lasu-perhetyöntekijöille Tukiperheitä ja henkilöitä Koko perheiden kuntoutusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mielellään jo raskaus- ja vauvaperhevaiheessa, jos vanhemmalla mielenterveysja tai päihdeongelma, mutta ylipäätään tähän pitäisi panostaa, jos aiotaan alentaa sijaishuollon kuluja 8
Tarvitaan myös psykososiaalista erityisosaamista Erityistyöntekijöiden ( mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden) jalkautuminen neuvolaan ja kouluihin hyviä kokemuksia saatu mm. Vantaalla psykiatrisen sairaanhoitajan työskentelystä neuvolassa, joissakin kouluissa on merkkari terkkarin lisäksi eli mielenterveystyöntekijä Lisätään erikoissairaanhoidon ja perustason yhteistyötä arvioinnissa; käytössä yhteiset menetelmät, erikoissairaanhoidosta konsultaatio perustasolle ( toteutetaan nyt hankkeessa) Videoneuvottelun käytön laajentaminen konsultaatiossa ja hoidon tarpeen arvioinnissa sekä terapiassa Nuorille ja lapsille pitäisi olla saatavilla erilaisia terapiavaihtoehtoja; taide-,musiikki-,ratsastusterapia 9